Kategoria: Yleinen

  • Vuoden Nuorisoseura 2019 -ehdokkaat julkistettu

    Vuoden Nuorisoseura 2019 -ehdokkaat julkistettu

     

    Kisa Vuoden Nuorisoseura 2019 -tittelistä tiivistyy. Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus karsi 14 ehdotuksesta neljä nuorisoseuraa ”loppukilpailuun”. Vuoden nuorisoseura valitaan toiminnan laadun ja laajuuden perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti lapsiin ja nuoriin. Toiminnassa on näyttävä Nuorisoseurojen arvot osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seuran merkittävyys omalla alueella ja innovatiivisuus otetaan myös huomioon päätöstä tehdessä.

    Ehdokkaita on mahdollisuus kannustaa Suomen Nuorisoseurojen Facebook -sivulla reagoimalla ja kommenteilla voi evästää hallitusta ennen lopullista päätöstä.

    Voittaja julkistetaan valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän juhlassa Lahdessa 24.3.2019.

    Tässä ehdokkaat esittelyssä.

    Ilmajoen Nuorisoseura, Ilmajoki, Etelä-Pohjanmaa

    Ilmajoen Nuorisoseura on yksi maan vanhimpia ja elinvoimaisimpia nuorisoseuroja. Se satsaa erittäin voimakkaasti lapsi- ja nuorisotyöhön. Seurassa toimii viikoittain kuusi eri lasten-, teinien ja nuorten ryhmää, joissa liki satapäinen lapsijoukko harrastaa teatteria. Ryhmissä on jo usean vuoden toiminut maahanmuuttotaustaisia lapsia, joita tuetaan ja kannustetaan. Ilmajoen Nuorisoseurassa on herätetty henkiin myös lasten kansantanssitoiminta, jonka rivit kasvavat hyvää tahtia. Puolentoistasataa harrastajaa kokoontuu viikoittain säännöllisesti kunnantuvalle harrastamaan teatteria ja tanssia. Aikuisten näytelmäryhmiä on kaksi, joissa on mukana urheilukielellä sanottuna seuran omia kasvatteja.

    Karjalan Nuoret, Helsinki, Saimaa (siirtoseura)/Uusimaa

    Karjalan Nuorten toiminta alkoi jo vuonna 1919 Viipurista ja nykyisellään seura on Suomen suurin nuorisoseura. Seurassa kaikki pääsevät mukaan harrastamaan. Aloittelijoille on perustettu uusia ryhmiä samoin kuin paljon lasten harrastusryhmiä ihan pienistä tenavista alkaen. Seuralla on näytelmäryhmiä, soittoryhmä ja lauluryhmä. Muutamassa vuodessa jäsenmäärä on kasvanut huikeasti. Seurassa harrastetaan teatteria, kansantanssia, kansanlaulua, viulunsoittoa, Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntaa ja FolkJam-tanssiliikuntaa kymmenissä eri toimintaryhmissä. Seuran ryhmien toiminta on tavoitteellista, innostavaa ja niissä on aina läsnä aito tekemisen riemu.

    Kerkkoon Nuorisoseura, Porvoo, Uusimaa

    Kerkkoon Nuorisoseura saavutti hetki sitten kunnioitettavan sadan vuoden virstanpylvään ja toiminta on vireämpää kuin koskaan. Seura tarjoaa laadukasta kulttuurista nuorisotyötä erilaisten harrastusten parissa kuten kansantanssi, eräkerho, erilaiset tiiviskurssit kuten break dance, kokkikerho ja kepparikerho. Tärkeä osa nuorisotyötä on myös nuorisokahvila Nuoska. Viime kesänä seura teki hienon avauksen uusmaalaiselle kansantanssille järjestämällä Tehdaskylä Folk kansantanssikonsertin ja iltajamit. Kerkkoon Nuorisoseura osallistaa kaikenikäiset jäsenet omalla tasollaan ja nuoria koulutetaan muun muassa KNoppi ohjaajakoulutuksissa. Seura on tärkeä yhteisö ja mahdollistaja omalla kylällä ja alueellaan.

    Vehmasmäen Nuorisoseura, Kuopio, Pohjois-Savo

    Vehmasmäen Nuorisoseura on aarre pohjoissavolaisille teatterin, tanssin ja liikunnan harrastajille. Näitä kaikkia (ja paljon muuta) seura tarjoaa, paitsi lähes kolmellesadalle jäsenelleen, myös muulle kansalla sadan kilometrin säteellä nuorisoseurantalo Valoharjusta. Alle kouluikäisten lasten satujumppa on toiminut Valoharjulla jo vuosikymmeniä lukuisten Knoppi-koulutettujen ohjaajien vetämänä. Tanssi-iltoja järjestetään talvikaudella kuukausittain. Pesäpalloa pelataan vitossarjassa ja kaupungin valaistu latuverkko ja hiihtokeskus Riemurinne pidetään toimintakunnossa talkoovoimin. Nuoriso pääsee myös temmeltämään kuukausittaisissa nuortenilloissa ja monissa muissa aktiviteeteissa. Hanketoiminta ja niiden hallinnointi on nuorisoseuralle arkipäivää mm. yhdessä Etelä-Kuopion muiden kylien kanssa tehty Puiku-hanke ja Toiminnan kylät -hanke toteutettiin viime vuonna. Nuorisoseura toimii vapaaehtoisvoimin (ainoastaan osa-aikainen talonmies) ja on Etelä-Kuopion kylien (toimii n. 20 yhdistystä) kokoava voima. Toiminta on suunnattu kaikenikäisille kyläläisille. Noin puolet Etelä-Kuopion kylien asukkaista on nuorisoseuran jäsenenä.

  • TULE TANSSIMAAN FOLKLANDIALLE!

    TULE TANSSIMAAN FOLKLANDIALLE!

    Kiinnostaako vapaa tanssi elävän musiikin tahdissa? Tuntuuko siltä, että sinulla on kaksi vasenta jalkaa? Runsaan ohjelmakattauksen lisäksi Folklandia-risteilyllä on tarjolla myös tanssinopetusta sekä perjantaina että lauantaina 11.-12.01.2019. Kaikkiin työpajoihin on vapaa pääsy eikä ennakkoilmoittautumista tarvitse.
    Tule oppimaan uutta ja nauttimaan tanssin ilosta!

    Pe 00.30–01.00 Nordic Dance Helsinki, Fast lane, 7. kansi
    Kaikille avoin osallistava tanssiklubisarja, jossa opetellaan ja tanssitaan elävän musiikin tahdissa.

    La 09.00–09.50 Kansantanssia puujaloille, Windjammer, 8. kansi
    Kepeitä askeleita ja hikipisaroita polskan, sottiisin ja katrillin tahtiin. Ainoa ennakkovaatimus on kävelytaito.

    La 11.30–11.40 Polskarueda, Sottiisiareena, Ocean Club, 8. kansi
    Polskaruedaa Oamk Dancen johdolla. Siinä pari vaihtuu lennossa ja vauhti on hyvä. Kaikki ovat tervetulleita mukaan vietävän hyvään paripolskaan.

    La 11.40–11.50 Folkjam®, Sottiisiareena, Ocean Club, 8. kansi

    Lauantaina pääset tanssimaan FolkJamia Petri Kauppisen johdolla. Tämä vauhdikas tanssiliikuntamuoto sopii kaikille ikään ja taitotasoon katsomatta.

    La 14.10–15.00 Huutokatrilli Ruotsin Korrön malliin, Fast Lane 7. kansi
    Korröön festivaali haluaa nostaa esiin Ruotsissa unohdetun Huutokatrillin takaisin sille kuuluvalle paikalle. Korröön Katrilli, kuten suomalainen Huutokatrilli on yhteisöllisyyttä ja iloa pilke silmäkulmassa.

    ​Kuvassa Tanssitetteri Kamala, kuva Säynevirta photography&video.

  • VUODEN 2019 NUORI KULTTUURI -ALUEFESTAREIDEN PITOPAIKAT OVAT SELVINNEET

    VUODEN 2019 NUORI KULTTUURI -ALUEFESTAREIDEN PITOPAIKAT OVAT SELVINNEET

    Nuori Kulttuuri -toiminta tekee yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa vuosittain aluefestareita, joiden tarkoituksena on tarjota estradi nuorten taidoille. Tulevan vuoden teemana on teatteri, ja festarit kulkevat Teatris -nimellä.

    Teatris -festareilla lava on vapaa uusille ideoille, vanhoille käsikirjoituksille ja siltä väliltä oleville esityksille. Hauska idea on myös se, että teatteriryhmä ottaa yhdeksi kauden tavoitteeksi Teatris -aluefestarin.

    Suomen Nuorisoseurat on koordinoinut Nuori Kulttuuri -toimintaa vuodesta 2017. Nuori Kulttuuri -toimisto sijaitsee Jyväskylässä, mistä käsin aluekoordinaatiotyötä tehdään. Tärkeinä kumppaneina ovat eri kuntien nuorisopalvelut, jotka useimmissa maakunnissa ottavat päävastuu aluefestarin järjestämisestä. Näin Nuori Kulttuuri -toiminta ja Teatris pääsee osaksi nuorisotyön kenttää.

    Ympäri Suomea järjestettävistä festareista valitaan ammattiraatien johdosta yhteensä 50 esiintyvää ryhmää valtakunnalliseen Teatris -festivaaliin. Ensi vuoden valtakunnallinen Teatris järjestetään Jyväskylässä 24.–26.5.2019.

    Varmistuneet 20 Teatriksen pitopaikkaa ovat:

    Hyvinkää

    Oulu

    Tampere

    Pyhäjoki

    Kankaanpää

    Lahti

    Kuopio

    Kouvola

    Forssa

    Äänekoski

    Iisalmi

    Lieto

    Sipoo

    Outokumpu

    Seinäjoki

    Suomussalmi

    Rovaniemi

    Lohja

    Pääkaupunkiseutu

    Saamelaiskäräjät järjestää vuosittain yhteistyössä kuntien ja paikallisten saamelaisjärjestöjen kanssa saamelaisnuorten taidetapahtuman (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus), jossa Nuori Kulttuuri on osana tapahtumaa.

    Tarkemmat festaripäivämäärät ja tapahtumapaikat päivitetään Nuori Kulttuurin nettisivuille.

     

  • FOLKLANDIA HEMMOTELEE SIELUA JA SYDÄNTÄ!

    FOLKLANDIA HEMMOTELEE SIELUA JA SYDÄNTÄ!

    ​Hileisen kuumaa huumaa on jälleen tarjolla, kun folkloren suurin talvitapahtuma avaa 24. kerran Suomen festivaalivuoden.  Nyt mennään maailmalle ja sfääreihin. Nuorisoseurojen Folklandia-risteilyllä on 134 kansanmusiikin ja kansantanssin huippunimistä koostuvaa esiintyjäkokoonpanoa 10 eri maasta. Folklandian ohjelmasta löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia artisteja. Perinnettä hyödynnetään monin tavoin ja genrerajoja rikotaan ilolla.

    Ensimmäistä kertaa Folklandialla nähdään palkittu nykyflamencoryhmä Compañía Kaari & Roni Martin. ”Hevostrilogian” eri teoksista rakentuvaan Kaari Martinin soolokokonaisuuteen sisältyvät Roni Martinin Pentti Saarikosken teksteihin sävelletyt ”Hullun miehen hevonen” ja Kaksipäinen hevonen”. Trilogian täydentää ”Frou Frou, hevoseni” teoksesta Anna Karenina.

    Koreografi Hanna Poikelan uutuusteos ”Kyllikki”  vie matkalle suomalaisen naisen ruumiin historiaan ja seksuaalisuuteen. Tässä tanssiteoksessa Impivaaran neidot käyvät vuoropuhelua Y-sukupolven naisten kanssa.

    Viron 100-vuotisjuhlat jatkuvat Folklandialla huippumuusikkojen kanssa: Duo Tuulikki Bartosik & Timo Alakotila, Eva Väljaots, MandoTrio ja Duo Malva & Priks. Ensi kertaa risteilyllä nähdään myös yksi Viron suosituimmista folkbändeistä, nelihenkinen perinnemusiikkiyhtye Rüüt, jonka musiikkia luonnehditaan mystiseksi, taidokkaaksi ja harmoniseksi.

    Kotimaisesta musiikkikattauksesta löytyvät nykykansanmusiikin virtuooseista koostuva Frigg, joka tunnetaan energisistä live-esiintymisistään sekä svengaava Sväng, joka on asettanut uudet standardit huuliharppumusiikille. Mukana upeassa musiikkitarjonnassa on myös Pauanne-yhtye, jonka käyttämät soittimet ovat olleet uskomusten mukaan syntisiä. Nyt yhtye esittää modernia kansanmusiikkia, jossa traditio taipuu nykyihmisten taajuudelle. Folklandialla hurmaa myös nousukiidossa oleva duo mammantytöt! kimaltavalla perinteentulkinnallaan ja vahva duosoitollaan tarjoten kuulijoille ”Cool Finnish folkkia”.

    Etnogaala 2019 -ehdokkaita on Folklandia-risteilyllä useasta sarjasta, kuten Kaari Martin ja Hanna Poikela Vuoden tanssintekijäksi, mammantytöt! ja Pauanne Vuoden tulokkaaksi sekä Sväng Vuoden artistiksi ja Vuoden kansainvälistyjäksi.

    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus pureutuu tänä vuonna teemaan ”Maailmalla – kansainvälisyys kansanmusiikissa ja kansantanssissa”. Vuoden 2019 ”Yhdessä Folkin aallonharjalla” tapahtumakokonaisuuteen kuuluvat Etnogaala to 10.1., FolkForum-seminaari pe 11.1., Folklandia-risteily pe-la 11.–12.1. ja Folklandian Jatkot la 12.1.

    Risteilyn taustajärjestäjinä ovat alan tärkeimmät järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset. Käytännön järjestelyistä vastaa Nuorisoseurojen tapahtumatoimisto Pispalan Sottiisi.

    Folklandia on korkeapaineen keskus, joka hemmottelee sielua ja sydäntä. Tervetuloa folklaineille!

    www.folklandia.fi
    www.etnogaala.fi

    Kuva Ilkka Karppanen. Compañía Kaari & Roni Martin​.

    Lisätietoja antavat:
    Toimialajohtaja Jukka Heinämäki, ohjelmatuottaja Jaana Kari ja tiedottaja Maarit Saarelainen.
    etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi

  • Haluatko laulaa, soittaa tai visailla?

    Haluatko laulaa, soittaa tai visailla?

    ​Nuorisoseurojen Folklandia-risteilyllä 11.-12.1.2019 voit tehdä tätä kaikkea, sillä kansanmusiikki ja kansantanssi kuuluu kaikille! Suunnista Folklandia-risteilyllä 8. kannelle, Corner Baariin, ja käy rohkeasti peremmälle! Cornerissa on tekemisen riemua koko risteilyn ajan. Siellä voit osallistua haluamiisi aktiviteetteihin ja nauttia yhdessä ystävien kanssa.

    PELIMANNIN PENKKI, pe 18.30-22, 24-02, la 9-11
    On kaikille avoin soittopaikka. Varaa oma soittoaikasi paikan päältä, ja pistä peli soimaan.

    LAULUNLYÖMÄT, pe 22-23, la 11-12
    Tule laulamaan! Repertuaari on kansanlauluista ikivihreisiin. Laulattajina Anja Hinkkanen, Juhani Korhonen ja Topi Rajala.

    EUROVIISUT GOES FOLK, pe 23-24
    Yhteislaulutuokio euroviisujen ystäville: Euroviisut goes folk – isäntänä Rami Meling.

    MAAKUNTALAULUT, la 12.30-13.30
    Pois unteluus ja hervakkuus! Tule laulamaan kotiseutulauluja puolesta hengen ja heimon ja maan. Mukana Pia Rask, Paula Susitaival ja Jaakko Kyrö.

    RAI-RAI-RAITA, la 13.30-14.30
    Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n kansallispukuaiheinen Pubivisa 1-4 hengen joukkuein. Vetäjinä Laura Hannula ja Soja Murto.

    #tekemisenriemua #folklandia2019 #kansanmusiikki #kansantanssi #etnogaala #nuorisoseurat #folklandiajatkot #folkforum

    FOLKLANDIA-RISTEILYLLE 11.-12.1.2019 LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA!
    www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/

     

  • Ilmianna Vuoden tanssiteko 2018!

    Ilmianna Vuoden tanssiteko 2018!

    Nyt sinä voit vaikuttaa
    ​Ilmianna Vuoden tanssiteko 2018
    Folklandia-risteilyllä julkistetaan kuudennen kerran Vuoden tanssiteko -palkinto. Palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana merkittävän teon kansantanssin tunnettavuuden hyväksi ja edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.

    Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.

    ​Edellisten vuosien Vuoden tanssiteko-tunnustuksen saajat ovat:
    ​2013 Tauno Häkkinen
    2014 OWLA -tanssiseikkailu
    2015 Janne ja Aino -produktio
    2016 Pispalan Sottiisin Riemua! -produktio
    2017 Mies Tanssipidot.

    Voit lähettää ehdotuksesi Vuoden tanssiteko -palkinnon saajaksi 30.11.2018 mennessä
    https://nuorisoseurat.fi/tunnustukset2018/

    Folklandia-risteilyn taustalla ovat alan tärkeimmät järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset. Käytännön järjestelyistä vastaa Nuorisoseurojen tapahtumatoimisto Pispalan Sottiisi Tampereella.

  • Nuori Kulttuurin Yhdessä uutta kohti -seminaarin tuloksia

    Nuori Kulttuurin Yhdessä uutta kohti -seminaarin tuloksia

    Nuori Kulttuuri kutsui lokakuussa nuorten kanssa työskenteleviä seminaariin kehittämään Nuori Kulttuuri -toimintaa. Katsantokantoja seminaariyleisössä oli monia: ohjaaja, suunnittelija, kunnallinen ja kolmas sektori sekä tuottaja. Muutaman mainitakseni. Seminaari keskittyi puhtaasti verkostoitumiseen ja ryhmissä tapahtuvaan tiedon keräämiseen ja kehittämiseen. Seuraavaksi pyrimme purkamaan joitakin seminaarin ryhmätöissä esiin tulleita asioita. Lisäksi olemme editoineet seminaarimateriaalista kolme videota katseltaviksi. Linkit videoihin löytyvät tekstin lopusta.

    Nuori Kulttuuri -toiminnan juurruttaminen osaksi kuntien nuorisotyötä

    Seminaarin aluksi kartoitimme nykytilaa seitsemän kysymyksen kautta. Koko seminaariyleisö oli jaettu ryhmiin, joissa työskenneltiin yhdessä koko päivä. Tällä kertaa ryhmiä ei vaihdettu välillä. Tavoitteena oli, että ryhmän kyky antaa syvempiä vastauksia paranee päivän aikana, kun tutustumista tapahtuu. Kysymyksen asettelu oli ankkuroitu nykyhetkeen. Ilahduttavan paljon 45 minuutin työskentelyn aikana tuli myös kehittämisajatuksia.

    1. Nuori Kulttuurin arvo muuhun nuorisotyöhön nähden?

    Ryhmien vastauksissa tuli ilmi, että Nuori Kulttuuri nähdään tärkeänä, mutta se uhkaa hautautua muiden asioiden jalkoihin. Toki on kuntia, joissa toiminta on kirjattu myös toimintasuunnitelmiin, mutta esim. etsivä nuorisotyö ja muut ns. isommat asiat vievät huomiota pois. Esille nousi myös se, että Nuori Kulttuurin ottaminen menetelmäksi vaatii myös esimiestyötä. Menetelmän arvotus täytyy lävistää kaikki toiminnan kerrokset.

    Seminaariyleisö näki haasteiden läpi myös Nuori Kulttuurissa olevan ison potentiaalin. Tuloksissa nousi vahva vaade ennaltaehkäisevän vaikutuksien esille tuomiseksi. Tämä saadaan aikaiseksi ottamalla nuoria mukaan festarin järjestämiseen ja jakamalla näitä esimerkkejä muiden tekijöiden kesken valtakunnallisesti. Joku ryhmä oli asettanut tavoitteeksi, että Nuori Kulttuuri olisi vahva osa kunnan nuorisotyötä talotyön ja mopotallien rinnalla

    2. Nuorten mukana oleminen festarin tekemisessä?

    Yllättävästi tämän kysymyksen kohdalla materiaalista kumpuaa esille se, että nuoret ovat tällä hetkellä enemmän esiintyjinä kuin tekijöinä aluefestareilla. Nuorten mukana oleminen koetaan kuitenkin todella tärkeäksi seminaarivieraiden mukaan: festarista tulee nuorisotyötä, kun nuoret ovat itse mukana tekemässä omannäköistä tapahtumaa.

    Ideoitten, taitojen ja taidon “syöttämisen” kautta tavoitteena voisi olla, että nuoret pääsevät tekemään heidän näköistä festaria ja Nuori Kulttuurista käyttökelpoista tuotetta.

    3. Yhteistyökumppanuudet

    Ryhmätöissä tuli esille, että koulut pitäisi saada vahvoiksi kumppaneiksi Nuori Kulttuuri -toiminnalle. Esille nousi uuden opetussuunnitelman luomat mahdollisuudet sekä kulttuurikasvatussuunnitelmien hyödyntäminen. Tämänhetkisiä kumppanuuksia ovat mm. erilaiset yhdistykset, muut kunnat ja Nuorisoseurojen aluetoimistot. Tulevaisuudessa erilaiset yhteistyön muodot nähdään aluefestarit mahdollistavana asiana.

    4. Aluefestarin rahoitus?

    Tähän asti Avien ja kuntien rahoitus ovat olleet milteipä ainoat aluefestareiden rahoituskanavat. Jatkoa ajatellen, seminaariväki toivoi, että olisi mahdollista saada valtakunnallinen sponsori, jonka tuki näkyisi myös aluefestareilla.

    5. Aluefestarin markkinointi ja viestintä?

    Tällä hetkellä markkinointia tehdään ryhmien vastausten mukaan pääsääntöisesti somen, sähköpostin ja julisteiden avulla. Seminaariyleisö kaipasi koko kokonaisuuden markkinointiin hohdokkuutta ja nuorilähtöisyyttä.

    6. Yhteistyö Nuori Kulttuuri -toimiston kanssa

    Nuori Kulttuuri -toimiston tuottama materiaali on ollut jo nyt käytössä. Lisäksi aluefestareiden järjestäjien ja Nuori Kulttuurin välillä on käyty keskusteluja liittyen festareiden järjestämiseen ja tarvittaessa toimisto on ollut tukena. Toivomuksena kuitenkin on, että Nuori Kulttuurin taholta tehtäisiin selkeät vuosikellot tehtävistä, vastuualueiden jakamiset sekä hyvien mallien jakamista valtakuntaan. Brändin ja brändiviestinnän ylläpito koettiin vahvasti Nuori Kulttuurin heiniksi: viestinnän tulisi olla hohdokasta ja nuoria innostavaa.

    7. Nuori Kulttuuri -toiminnan suunnitelmallisuus vuoden aikana?

    Suunnitelmallisuutta selkeästi toivotaan esim. vuosikellon kautta. Tämä auttaisi miettimään esim. sitä, milloin nuoret kontaktoidaan, jos haluaa osallistaa heidät mukaan festarin tekemiseen. Hyvissä ajoin sopiminen voisi myös mahdollistaa aiemman enemmän kuntarahoitusta festarin toteuttamiseen. Muutamissa kunnissa järjestetään tällä hetkellä etkot, joilla nuoria sitoutetaan ja herätellään tulevaan festarikauteen.

     

     Nuori ja Nuori Kulttuuri 2020 -luvulla

    Päivän toisessa osiossa otettiin katsaus tulevaisuuteen. Nuori Kulttuurin on tarkoitus kehittyä ja olla käyttökelpoinen työväline myös tulevaisuudessa. Työskentelyssä käytettiin apuna Sitran määrittelemiä megatrendejä, joista käsittelyyn asti tuli viisi eri: digitaalisaatio, terveys ja hyvinvointi korostuvat, taitojen merkitys kasvaa, hyperkonnektiivisuus syvenee, sekä eriarvoisuuslisääntyy.

    Laatukäsikirja -työ

    Päivän lopuksi seminaarissa käsiteltiin tekeillä olevaa laatukäsikirjaa. Käsikirja tehdään aluefestarituottajien tueksi festivaalin tuottamiseen. Tehtävä lähti kartoittamaan yleisön mielipidettä siitä, mitkä aihealueet koetaan tärkeiksi, mistä tarvitaan eniten tietoa. Kolmeksi tärkeimmäksi aihealueeksi seminaariyleisö valikoi annetuista otsikoista: mitä on Nuori Kulttuuri -toiminta, viestintä ja kuinka hyödyntää Nuori Kulttuuri -toimintaa kunnan nuorisotyössä. Näiden suurien otsikoiden lisäksi valmisteilla oleva käsikirja pureutuu festivaalituotannon ja kulttuurisen nuorisotyön arkeen.

    Seminaarin oli tarkoitus toimia keskustelun avaajana. Jotta jatkossakin yhteys pelaisi päätettiin seminaarin lopuksi, että Nuori Kulttuuri aloittaa kerran kuussa pidettävät Skype -palaverit aluetuottajille. Ensimmäinen etäpalaveri pidetään ke 28.11.18 klo 12.30–14.00. Lisäksi aluetuottajille perustetaan oma Facebook -ryhmä tiedon jakamista varten.

  • Syökö Kalevauva taas kaikki vanukkaat?

    Syökö Kalevauva taas kaikki vanukkaat?

    Kalevauva saadaan jälleen Folklandialle 11.-12.1.2019!
    Lähes kulttimaineeseen noussut Kalevauva.fi on tämän päivän trubaduuriyhtye, jonka jäseniä on jo ennätetty  kutsua nykyajan Lönnroteiksi. Sanoitukset on kerätty editoimattomina suoraan kansan suusta legendaariselta vauva.fi -foorumilta. Kappaleiden aiheet vaihtelevat synnytyksestä etupyllyyn ja Tinderistä telakoitumiseen. Duon jäsenet Kimmo Numminen ja Aapo Niininen ovat säveltäneet laulut sanoitusten tunnelman mukaisiksi. Niinisen ja Nummisen sävellykset nostavat tekstit toiseen potenssiin, ja fanit laulavat yhdessä heidän kanssaan.  

    Kalevauva.fi pokkasi vuoden 2018 Folklandia-risteilyllä Kansanmusiikki-lehden ja Kansanmusiikkikansantanssi.fi -portaalin Vuoden kansanmusiikkilevy –palkinnon yhdessä MäSä Duon kanssa. Debyyttialbumille on koottu parhaat kalevauvalaiset kansansävelmät duon ensimmäiseltä elinvuodelta.
    Levy on julkaistu digitaalisesti muun muassa iTunesissa ja Spotifyssä.

    Kuva: Riina Tanskanen

  • Farandi vaeltaa Folklandialle!

    Farandi vaeltaa Folklandialle!

    Folklandia-risteilylle 11.-12.1.2019 kuullaan Farandia, joka on kuuden muusikon huikea yhteenliittymä Tanskasta, Suomesta, Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Belgiasta. Farandi-yhtye omistautuu rajojen ylittämiselle ja äänten jakamiselle. Heidät kytkee toisiinsa rakkaus Pohjoismaiseen kansanmusiikkiin, perinteisestä kansanmusiikista nykykansanmusiikkiin ja minimalistisesta muodosta sinfoniaan. Farandilaiset uskovat, että kansanmusiikki yhdistää ihmisiä; muusikoita, tanssijoita, kuulijoita…

    Yhtyeen nimi tulee vanhasta norjan kielestä ja tarkoittaa ”vaeltavaa”.  Ja sitä tämä kokoonpano sananmukaisesti tekee, sillä bändityöskentelyn lisäksi Farandin muusikot kiertävät parin vuoden ajan pohjoismaita ja suorittavat samalla Nordic Master in Folk Music -maisteriohjelmaa; Tukholmassa (Kungliga Musikhögskolan), Esbjergissä (Syddansk Musikkonservatorium), Helsingissä (Sibelius-Akatemia) ja Vossissa (Ole Bull Akademiet).

    Bändin jäsenet ovat: Einar Zethelius – avainviulu, Marieke Van Ransbeeck – säkkipillit, Mette Qvist-Jensen – poikkihuilu, Petrus Dillner – avainviulu, Saana Kujala – avainviulu, Tommie Black-Roff – haitari, piano.

    Website: http://farandiband.com
    Facebook: https://www.facebook.com/farandiband/
    Youtube: http://bit.ly/FarandiTube
    Twitter: @farandiband
    Soundcloud: http://soundcloud.com/farandiband
    farandiband.com

    Kuva: Jonathan Bondesson


  • Argentiinalaista tangoa Folklandialla!

    Argentiinalaista tangoa Folklandialla!

    ​Folklandialle saadaan argentiinalaista tangoa ja paritanssin hurmaa 11.-12.1.2019. Lavalla astuvat Tangoteatteri Kiutan Marjo Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen. Heidän vuonna 2011 perustama vapaa tanssiteatteriryhmän esitysten perustana on argentiinalainen tango. ​He ovat tanssineet yhdessä jo vuodesta 2009 alkaen. Marjo ja Timo pitävät tiukasti kiinni argentiinalaisen tangon ytimestä; kontaktista pariin, yhteisestä musiikin tulkinnasta sekä improvisaatiosta. Lisäksi he käyttävät kerronnassaan nykytanssin paritekniikoita ja fyysistä teatteria. 

    Elävä musiikki on olennainen osa esitystä. Lavalle Kiutan tanssijoiden kanssa saapuu argentiinalainen bandoneonisti Mercedes Krapovickas.
    Tangoteatteri Kiutan esityksiä on nähty yli 90 kertaa kahdeksassa eri maassa viimeisen viiden vuoden aikana.
    Nyt valloitusvuorossa ovat Folklandian kävijät.

    Tangoteatteri Kiuta vierailee Folklandia-risteilyllä myös Svängin konsertissa.

    ​tangokiuta.com
    ​www.facebook.com/tangokiuta/
    Kiutan kuva: Jari Forstadius
    #folklandia2019 #kansanmusiikki #kansantanssi #etnogaala #nuorisoseurat #folklandiajatkot #folkforum