Kategoria: Yleinen

Impivaaran neitojen vuoropuhelu!

17.10.2018

Lokakuussa 2018 kantaesityksensä saanut tanssiteos ”Kyllikki” nähdään Folklandia-risteilyllä 11.-12.1.2019. Teos vie meidät matkalle suomalaisen naisen ruumiin historiaan ja seksuaalisuuteen. Matkalle, jossa Impivaaran neidot käyvät vuoropuhelua Y-sukupolven naisten kanssa.

Koreografi Hanna Poikela kysyy: kumpi oli ensin? Muna vai kana, sota vai seksi, hurma vai harmaa arki? Poikela on vuoden 2019 Etnogaala ehdokas Vuoden tanssintekijäksi.
”Kyllikki” on tekijöidensä yhteinen teos. Älykäs intuitio on kuljettanut liike- ja äänimaailmaa suomalaisen kansanperinteen ja meidän aikamme välissä. Työryhmän mukaan ”Kyllikki” tanssii kaikille, jotka pohtivat naisen kehoa ja siihen liittyviä odotuksia ja toiveita, viettejä ja haluja. ”Kyllikki” soi heille, jotka haluavat ymmärtää ja tukea kanssakulkijaa.

”Kyllikki kiven emuu
Anna mulle kiven avaimet
Jotta minä pääsen
Kiviä kiertämällä kiven sisään
Kiven kivut tuntemaan
Kiven pakon painamaan
Syöttären syvän kertonen
Maan muna, pellon avain”
– Suomen Kansan Vanhat Runot VII5 –

Tanssiteoksen koreografi Hanna Poikela on yksi suomalaisen kansantanssikentän näkyvimpiä nuoria ammattilaisia. Näyttämöllä nähdään kolmen naistanssijan ensemble: Elssa Antikainen ja Lotta Kyllönen-Jämsä sekä Riina Hosio. Äänisuunnittelusta ja sävellystyöstä vastaa Tapio Miettinen, joka toimii myös näyttämöllä muusikkona. Visuaalisen maailman on luonut Essi Jylhä. Esityksen äänimaisemien lähteinä on käytetty nauhoitettua materiaalia mm. astianpesukoneesta, Sydänmaan peltoaukealta, Kauppakeskus Valkean sähköhäiriöstä, Oulunsuun Pirtin tuulettimesta.

Hanna Poikela on oululainen tanssitaiteilija ja tanssinopettaja (amk), intohimonaan uusi suomalainen kansantanssi. Opetustyö eri ikäryhmille ja taiteellinen työ ammattilaisten kanssa muodostavat Poikelan yhteisöllisen työskentelyn kivijalan. Tanssintekijänä hän näkyy erityisesti näyttämöteosten kautta, tavoitteenaan tanssin ja musiikin yhteyden voimistaminen. Poikela on Tanssiteatteri Hämyn ja Vuoden kansantanssiyhtye 2016 Polokkareiden taiteellinen johtaja.

Tuottajana ovat JoJo – Oulun Tanssin Keskus | JoJo – Oulu Dance Centre ja Tanssiteatteri Hämy
www.jojo.fi/teoskuvaus-kyllikki
@tanssiteatterihämy
#kansantanssi #kansanmusiikki #folklandia2019 #etnogaala #folklandiajatkot #nuorisoseurat
Kuvassa vas. Tapio Miettinen, Riina Hosio, Lotta Kyllönen-Jämsä ja Elssa Antikainen.
Kuva Simon Beyer-Pedersen.
Kazoo -pilli äitiysavustuspakkaukseen ja muita Jyväskylässä pidetyn Nuori Kulttuuri -seminaarin innovaatioita

15.10.2018

Jyväskylään kokoontui viime viikon torstaina ympäri Suomea kulttuurisen nuorisotyön, kulttuurituotannon ja -hallinnon väkeä keskustelemaan kulttuurisesta nuorisotyöstä ja Nuori Kulttuuri -toiminnasta sekä kehittämään niitä. Nuori Kulttuurin järjestämä seminaari Yhdessä uutta kohti on ensimmäinen seminaari sen jälkeen, kun toiminta siirtyi Suomen Nuorisoseurojen koordinoitavaksi.

Nuori Kulttuuri -toimintaa on tehty usean vuosikymmenen ajan. Vuodesta 1970 se on opittu tuntemaan nimellä Nuorison taidetapahtumat vaihtaen nimensä Nuori Kulttuuriin vuonna 2000. Kaikkina vuosikymmeninä toiminnan ytimessä ovat olleet ympäri Suomea järjestettävät nuorten taidetapahtumat ja niissä saatava ammattilaisten palaute.

”Ympäröivä maailma muuttuu ja ehkä nopeammin kuin koskaan ennen” toteaa toimialajohtaja Pasi Saarinen, joka vastaa Suomen Nuorisoseuroilla Nuori Kulttuuri -toiminnasta. ”Nuoret ovat muutoksen etujoukoissa. Siksi toiminta on saatava vastaamaan ei vain tämän hetken, vaan tulevaisuuden nuoren tarpeisiin” hän jatkaa. Seminaarissa Nuori Kulttuuri -toimintaa tarkasteltiinkin nykyhetken, tuotantotyön sekä tulevaisuuden näkökulmista.

Seminaariyleisö ei päässyt passivoitumaan, kun yleisöä osallistavat ryhmätyöt seurasivat toisiaan. ”Seminaarin yksi tärkein tavoite on Nuori Kulttuuri -toiminnan ja kulttuurisen nuorisotyön tekijöiden verkostoituminen. Ja puheensorinasta päätellen sitä tapahtuu” kommentoi Nuori Kulttuuri -tuottaja Jussi Kaijankangas keskellä seminaarin humua.

Seminaariväkeä keskustelutti tulevaisuus: voitaisiinko unelmatilanteessa kulttuuri nähdä osana hyvinvointia jopa niin, että kouluterveydenhoito voisi suositella kulttuurisia harrastuksia ja osana äitiysavustuspakkausta olisi kazoo -pilli perheen musisointihetkiä varten. Varhainen altistuminen taiteen harrastamiselle tukee monialaista osaamista, jota nyky-yhteiskunta tuntuu vaativan työelämässä, ilmeni seminaariväen kommenteissa.

Jyväskylässä sijaitsevan Nuori Kulttuuri -toimiston väki tiedotti myös konkreettisista stepeistä kehitystyöhän liittyen. ” Nuori Kulttuurille tehdään strategia, jotta seuraavien vuosien askelmerkit saadaan näkyviksi. Ja opas, jonka avulla tuetaan Nuori Kulttuuri -festareiden tuotantoa ja tehdään esimerkiksi selväksi eri tahojen työnjakoa toimintaan liittyen. Ja aloitetaan kuukausittaiset yhteiset verkkopalaverit aluetuottajien kanssa ympäri Suomea!” kertoo Nuori Kulttuuri -tiimin toinen tuottaja Nazia Asif.
Syntistä menoa Pauanteen malliin!

11.10.2018

Liikku linnat, järkky järvet,
Vuoret vaskiset vapisi
jyskäissä Ukon jyrinän,
pauantehen pauhatessa.

Kaikki Pauanteen musiikissa käytettävät soittimet ovat aikoinaan olleet uskomusten mukaan syntisiä tai ihmiselle haitallisia. Folklandialla nähdään 11.-12.1.2019, kuinka soittajien ja kuulijoiden käy. Pauanne on ehdokkaana Etnogaala 2018 kategoriassa Vuoden tulokas.

Pauanne keinuttaa kuulijansa matkalle, jossa musiikin aikakaudet sulautuvat luonnollisesti toisiinsa. Viime vuosisadan alkupuolella tallennetut arkistonauhat vievät kuulijan äänimaisemaan, joka on koruton, arkinen mutta samalla lohduttava. Viulu, Hammond-urut sekä erilaiset akustiset ja elektroniset lyömäsoittimet luovat osaltaan ajattoman tunnelman. Pauanne puhuu kansanmusiikin kieltä modernilla aksentilla siten, että traditio taipuu meidän vuosituhannen ihmisten ymmärrettäväksi. Pauanteen ensilevyn julkaisee saksalainen Nordic Notes -levy-yhtiö alkuvuodesta 2019.

Pauanne on kolmen helsinkiläismuusikon muodostama yhtye: Kukka Lehto (viulu, koskettimet, arkistonauhat), Tero Pennanen (Hammond-urut, koskettimet, arkistonauhat), ja Janne Haavisto (perkussiot). Yhtye esittää säveltämäänsä kansanmusiikkia, joka pohjautuu suomalaisiin arkistonauhoihin. Ohjelmistoa varten on saatu käyttöön aineistoa Suomen Kirjallisuuden Seurasta, Kansanperinteen arkistosta sekä Juminkeko-säätiöltä.
Esityksessä kuullaan soivana osana yhtyeen musiikkia useita legendaarisia kansanlaulajia kuten Tiila Ilkkaa, Oksenja Mäkiselkää sekä Taavi Uutelaa arkistonauhojen muodossa.

Kansanmusiikin ja kansantanssin Folklandia-risteily 11.-12.1.2019.
www.pauannemusic.com
www.facebook.com/pauannemusic
www.youtube.com/channel/UCecT1WtxMSagyz2PbtPVvxg
Huippuvieraita Virosta Folklandialle!

4.10.2018

Viron 100-vuotisjuhlat jatkuvat vielä Folklandia-risteilylläkin 11.-12.1.2019, jolloin naapurimaastamme saadaan viisi erilaista kansanmusiikkikokoonpanoa: Duo Tuulikki Bartosik & Timo Alakotila, Rüüt, Eva Väljaots, MandoTrio ja Duo Malva & Priks.

Duo Tuulikki Bartosik & Timo Alakotila
Harmonikkataiteilija Tuulikki Bartosik tekee uutta musiikkia vanhoista skandinaavisista ja ugrilaisista aineksista. Inspiraationsa hän ammentaa juuriltaan Etelä-Viron Võrumaalta. Folklandialla häntä kuullaan duona muusikko, säveltäjä Timo Alakotilan kanssa.

Kansanmusiikkiyhtye Rüüt
Ensi kertaa Folklandialla nähdään myös nykykansanmusiikkiyhtye Rüüt. Yhtyeen musiikkia ja sovituksia luonnehtivat mystisyys, tarkkuus ja taidokkaat harmoniset, melodiset ja rytmiset yhdistelmät. Nelihenkisen perinnemusiikkiyhtyeen muodostavat näyttelijä, jazzmuusikko ja kaksi haitarinsoittajaa: Maarja Soomre (laulu/melodika), Maili Metssalu (laulu/viulu) sekä Juhan Uppin ja Toomas Oks (virolainen Teppo-tyypin diatoninen harmonikka).
Musiikkia Viljandista
Duo Malva & Priks yhtyeen musiikin tummassa ja täyteläisessä soinnissa kuuluu juurevuus ja aitous. Epätavallisen duon – Harmonikan ja rumpujen – soundi ja tunnelataus saa sinut taatusti tanssimaan! Viljandista tulee myös MandoTrio. Nuoret miehet, mandoliinit ja tanssi. Tämä kaikki maustettuna fantastisella huumorilla ja uskomattomalla energialla. Yhtyeen musiikki on yhtä aikaa mystistä ja todellista.

Lisäksi Folklandia-risteilyllä kuullaan nuorta kanteleensoittaja Eva Väljaotsia. Musiikillisessa perheessä kasvanutta Evaa inspiroivat muun muassa kaiut, sekä Karjalan ja Setumaan sävelet.

Tuulikki Bartosik
https://www.facebook.com/orpheus.radio/videos/2105485983037406/
https://www.viro-instituutti.fi/konsertissa-tunnelmallinen…/
Kuva:
Rüüt, kuva: Rüütin arkisto
@asambelryyt, Rüüt
https://www.facebook.com/ansambelryyt/
Eva Väljaots Soudcloudissa: https://soundcloud.com/evavaljaots
FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA! Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/
#folklandia2019 #kansanmusiikki #kansantanssi #etnogaala #nuorisoseurat
HERSYVÄ ENKEL FOLKKIKSELLA 11.-12.1.2019

25.9.2018

Tämä pelimannityttöbändi nostaa hittikappaleita vuosisadan takaa nykykansan kuultavaksi. Kahden 2-rivisen haitarin, alttoviulun, kanteleen ja neljän lauluäänen muodostama herkkä ja hersyvä kvartetti ottaa vanhat perinnekappaleet syleilyynsä ja suodattaa ne tähän päivään oman ENKEL-puristimensa läpi. ENKELin monitasoisten konserttien visuaaliset elementit ja huumori uppoavat myös ensikertalaiseen kansanmusiikin kuulijaan.

Kesällä 2018 ENKEL julkaisi toisen pitkäsoittonsa We Are ENKEL, joka sai positiivisen vastaanoton niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yhtye on esiintynyt laajasti Suomessa, Virossa ja Pohjoismaissa, ja edusti kotimaataan EBU Euroradio-festivaaleilla, jotka järjestettiin Viljandi Pärimusmuusika Festivalien yhteydessä 2016. ENKELin esikoislevy Pappilan hääyö valittiin Vuoden Kansanmusiikkilevyksi 2016.
ENKEL
Leija Lautamaja – 2,5-rivinen haitari, laulu
Miia Palomäki – 2,5-rivinen haitari, laulu
Maija Pokela – kantele, laulu
Iida Savolainen – alttoviulu, laulu
”Olin jo unohtanut tuon aarteen [suomalaisen kansanmusiikin] olemassaolon, kun ENKEL-yhtye räväytti sen kaikessa riemussaan eteeni. Olin ällikällä lyöty ja hurmaantunut ja unohdin jopa snapsini, joka lämpeni vetiseksi litkuksi.”
– Kari Väänänen, Apu 18.9.2017
“The musicianship from all four members of Enkel is exceptional. Any one of them is capable of virtuoso solos, and their polished arrangements are jaw-dropping at times: rich harmonies, choral singing, carefully choreographed stops and starts, as well as slipping in extra phrases or snippets of Spice Girls songs. You could almost believe that these four have special powers. They certainly deserve their image as superheroes of Finnish folk. We Are Enkel is a real treat, not to be missed!”
– Alex Monaghan, FolkWorld 7/2018
”Seksiä, neroutta.”
– Yleisöpalaute, heinäkuu 2018

http://www.enkelband.com
Youtube:
https://www.facebook.com/aamutv/videos/1048599711828136/
https://www.youtube.com/watch?v=VBCogPNHLzE
https://www.youtube.com/watch?v=yhqPkP0S3Kw
Spotify:
https://open.spotify.com/album/7gOjDHJ9mOEwbDfBUANk4b?si=7hUb_Gy2Rxi6M7XcsnZnPw
FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA!
Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/
Kuva Jimmy Träskelin.
#folklandia2019 #kansanmusiikki #etnogaala
Kansantanssin kääntöpiiri matkasi voimaliikkein kohti yhdenvertaista ja näkyvää tanssitoimintaa

21.9.2018

Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijoiden seminaari Kansantanssin kääntöpiiri järjestettiin 31.8.-1.9. Kulttuuritalo Laikussa Tampereella. Paikalla oli kolmisenkymmentä kansantanssin parissa toimivaa kansantanssin ohjaajaa, tanssinopettajaa ja Suomen Nuorisoseurojen työntekijää. Asiantuntija-alustusten, yhteisten tehtävien ja keskustelujen kautta kehitettiin ja ideoitiin kansantanssin viestintää ja toiminnan yhdenvertaisuutta.

”Kansantanssi on näyttävää, viihdyttävää ja ajatuksia herättävää katseltavaa. Se on hyvä harrastus ja ajassa kiinni.” Muun muassa näin todetaan Suomen Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen viestintästrategiassa 2018-2020, jota Pispalan Sottiisin tuottaja Jaana Kari seminaarin alussa esitteli. Pispalan Sottiisin tiedottaja Maarit Saarelainen esitteli yleisesti viestinnän työkaluja ja niiden käyttämistä: ”Viestintä on vuorovaikutusta, sanomien vaihdantaa ja merkitysten tuottamista. Se on myös yhteisen todellisuuden rakentamista.”

Osallistujat harjoittelivat ryhmissä viestintästrategian ja somekamppanjan suunnittelua jollekin haluamalleen kohderyhmälle. Toinen ryhmä pohti maakunnallisen kansantanssiryhmän viestintästrategiaa ja toisessa suunniteltiin somekamppanjaa, jolla saadaan nuoret kiinnostumaan kansantanssista. Tärkeitä havaintoja oli muun muassa se, että ryhmän markkinointiin ei riitä, että yksi tekee ja kanavia tulee olla monta aina henkilökohtaisesta yhteydenotosta sosiaaliseen mediaan. Nuorten tavoittamiseen tarvitaan nuoria, jotka ovat jo koukuttuneet lajiin. Yhtenä ideana tulikin, että innostetaan kansantanssia harrastavat nuoret, jotka käyttävät luonnostaan youtubea tai muita somen kanavia, viestimään lajista. Kädenlämpöinen ei riitä, vaan somessa pitää tehdä täysillä ollakseen uskottava!

Lauantaipäivä oli varattu yhdenvertaisuudelle. Teemaan sukellettiin Folklandian häirintäyhdyshenkilöinä toimineiden Marika Raitasen ja Lennu Ylänevan alustuksen kautta. Mitä on yhdenvertaisuus, mitä on häirintä, millainen huumori tai millainen kosketus on sopivaa? Entä miten epäsopivaan käytökseen puututaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin yhdessä. Fyysinen läheisyys on tanssitoimintaan sisäänkirjoitettua ja yhteisissä keskusteluissa pohdittiinkin, että on tärkeää harjoitella ja pohtia sopivan koskettamisen rajoja.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteita ja ratkaisuja niihin työstettiin negatiivisen aivoriihen kautta ryhmissä. Aiheiksi nousivat muun muassa vammaisten lasten mahdollisuus osallistua kansantanssitoimintaan, harrastajaohjaajien arvostus ammattilaisiin verrattuna, tyttöjen arvostus ja esiintymisasujen sukupuolittuneisuus. Työskentelyn pohjalta saatiin materiaalia ja ajatuksia vasta valmistuneen Suomen Nuorisoseurojen yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamiseen erityisesti tanssitoiminnan saralla.

Tanssitoimijoiden tapaamisessa ei tietenkään voida vain istua ja puhua, vaan tanssiksi on pistettävä. Kääntöpiiriläiset pääsivätkin ensimmäisinä makustelemaan ensi kesän Kalenoiden Erivoima -teematanssia koreografien Paula Ketun ja Jutta Wrangénin johdattelemana. ”Se meidän voima, et yksikään ei samanlainen oo…”, laulu raikasi ja samalla kääntöpiiri liikkui keskelle tehdäkseen voimaliikkeen, kukin ihan omanlaisen tietty!
Sväng svengaa Folkkiksella!

21.9.2018

Folklandialle on saatu esiintymään Sväng!

Yhtye nimettiin vast´ikään Etnogaala-ehdokkaaksi kahdessa kategoriassa: Vuoden artistiksi ja Vuoden kansainvälistyjäksi.

Ehdokkuudet eivät ole yllätys, sillä Sväng on asettanut aivan uudet standardit huuliharppumusiikille.
Svängissä yhdistyy saumattomasti taiteellisesti kunnianhimoinen musiikki ja äkkiväärä perikaurismäkeläinen huumori.

Sväng on soittanut 15 vuoden aikana lähes 500 konserttia 25 maassa ja julkaissut kahdeksan albumia, viimeksi 2018 “Sväng Plays Tango”. Svängissä soittavat: Pasi Leino, Eero Grundström, Eero Turkka ja Jouko Kyhälä.
Kuva Jimmy Träskelin.

FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA! Folklandia-risteily M/S Silja Europalla11.–12.1.2019!
Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/

#folklandia2019 #kansanmusiikki #etnogaala

Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu

20.9.2018

https://www.kansanmusiikkikansantanssi.fi/ajankohtaista/etnogaalan-palkintoehdokkaat-on-valittu

Suomen, järjestyksessä toinen Etnogaala järjestetäänHelsingissä Tavastialla 10. Tammikuuta 2019.
Gaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin mielenkiintoisia ja ansioituneita toimijoita seitsemässä kategoriassa.

Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu

På svenska här
In english here

“Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Saimme yhteensä 300 ehdotusta, joka on kolmisenkymmentä enemmän, kuin ensimmäisellä kerralla. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

Etnogaala ehdokkaat 2019

Risteys-palkinto (Palkinnon myöntää Maailman musiikin keskus)
Risteys-palkinnon saaja on henkilö, ryhmä, yhteisö tai taho, joka toiminnallaan edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.

Haapavesi Folk Music Festival
Helsinki-Cotonou Ensemble
Kulttuuriyhdistämö Interkult

Vuoden artisti
Vuoden artisti on valovoimainen solisti tai ryhmä, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä.

Helsinki-Cotonou Ensemble
Johanna Juhola
Sväng

Vuoden kansainvälistyjä (Palkinnon myöntää Music Finland)
Vientipalkinnon saaja on herättänyt merkittävää kiinnostusta kansainvälisellä musiikkikentällä ja osoittanut vientivalmiutta.

Antti Paalanen
Sväng
Tuuletar

Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinnon myöntää Suomen Musiikintekijät)
Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.

Heikki Laitinen
Solju
Tuuletar

Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijän työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemminkin. Hän arvostaa perinteitä, mutta pelotta luo uutta ja rikkoo rajoja.

Hanna Poikela
Kaari Martin
Tanssiteatteri Tsuumi

Vuoden tulokas
Vuoden tulokas on ottanut rohkeasti tilansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin alalla.

mammantytöt!
Pauanne
Solju

Vuoden tuottaja
Vuoden tuottaja on henkilö, yritys, yhteisö tai työryhmä, joka työllään ja toiminnallaan mahdollistaa alan kehittymisen.

Bafe’s Factory
Kulttuuriosuuskunta Uulu
Rahvaanmusiikin kerho

Torstaina 10. tammikuuta kello 19 rock-pyhättönä tunnettu Tavastia-klubi muuttuu maailmanmusiikin ja kansantanssin näyttämöksi. Etnogaala on kuin kotonaan Tavastian rennossa ilmapiirissä: tässä gaalassa ei pönötetä, vaikka jaetaankin palkintoja, vaan nautitaan vapaamuotoisesti musiikista ja tanssista. Gaala yhden illan festivaali, jossa vuorottelevat korkeatasoiset esitykset ja palkintojenjaot kahdella esiintymislavalla.

Yle striimaa gaalan suorana Yle Areenaan. Illan esiintyjistä nähdään myöhemmin keväällä kolme TV-ohjelmaa Yle Teemalla. Gaala lähetetään myös suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä. Ohjelmat ovat katseltavissa ja kuunneltavissa Yle Areenassa myös Suomen ulkopuolella.

Illan esiintyjät julkaistaan lokakuun alussa 2018.

Etnogaalan lippuja myy Tiketti: liput ennakkoon 12-20 € ja ovelta 25 €, mikäli jäljellä.

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Gaalan yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yle, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia ja Maaseudun sivistysliitto.

Akkreditoituminen Etnogaalaan 15.12. mennessä osoitteeseen info@kansanmusiikkikansantanssi.fi

Ehdokkaiden esittelyt: www.etnogaala.fi/ehdokkaat/

Ehdokkaiden kuvat: https://drive.google.com/drive/folders/1fiD98CcYph2oH7GSVhhpkKx_viYYiGD5?usp=sharing

Vuoden 2017 Etnogaalataltiointi: https://areena.yle.fi/1-4274960

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Sirpa Lahti
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ry. (KEK)
040-7384736
toiminnanjohtaja@kansanmusiikkikansantanssi.fi
www.etnogaala.fi

Etnogaala on osa “Yhdessä folkin aallonharjalla” -tapahtumakokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi
11.1. FolkForum-seminaari
11.-12.1. Folklandia-risteily
12.1. Folklandian jatkot

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Yhteistyökumppaneita ovat mm.: Yle, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia ja Maaseudun sivistysliitto.

Haemme paikallista tuottajaa valtakunnalliseen Teatris 2019 tapahtumaan

18.9.2018

Työn kuvaus

Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla rohkaistaan, kannustetaan ja innostetaan nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Nuori Kulttuuri -toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ry. Valtakunnallinen Teatris 2019 järjestetään yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Nyt haemme

KULTTUURINTUOTTAJAA

Nuori Kulttuuri -toimintaan määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.10.2018 – 30.6.2019. Tehtävä on vuoden 2018 loppuun saakka osa-aikainen (50%) ja 1.1. – 30.6.2019 kokopäiväinen. Valittava henkilö työskentelee Jyväskylän kaupungin työntekijänä.

Helmi-huhtikuun aikana jokaisessa Suomen maakunnassa järjestetään alueelliset Nuori Kulttuuri -tapahtumat, joihin osallistuvista ryhmistä osa valitaan toukokuussa järjestettävään valtakunnalliseen tapahtumaan. Toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia.

Nuori Kulttuurin lajit ovat Moves (tanssi), Sounds (musiikki) ja Teatris (teatteri). Vuoden 2019 lajina on teatteri. Valtakunnallinen nuorten teatterikatselmus Teatris 2019 järjestetään Jyväskylässä 24.-26.5.2019.

Tuottaja vastaa valtakunnallisen tapahtuman tuottamisesta yhdessä Nuori Kulttuuri -toimiston kanssa. Paikallisen tuottajan keskeisiä työtehtäviä ovat:

– vapaaehtoisten rekrytoiminen ja työn johtaminen
– nimettävien alatoimikuntien ja työryhmien työskentelyn koordinointi
– yhteyksien hoitaminen Jyväskylän kaupunkiin ja muihin alueella toimiviin tahoihin
– tapahtumassa toimivien opiskelijoiden työskentelyn johtaminen
– nuorten toimituksen kokoaminen
– tapahtuman sisäiseen ja ulkoiseen viestitään osallistuminen
– tapahtuman järjestämiseen liittyvien lupien hakeminen
– tapahtuman jälkitöihin osallistuminen

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi hakijalta edellytetään vapaaehtoistyön ja nuorisotyön kentän riittävää tuntemusta, rautaista viestintä- ja verkosto-osaamista sekä organisointikykyä.

Palvelussuhteen ehdot määräytyvät Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti (KVTES).

Tehtävässä noudatetaan koeaikaa. Tehtävään valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä nähtäväksi lain 504/2002 mukainen lasten kanssa työskentelevän rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisterin ote (joka ei saa olla 6 kk vanhempi).

Jyväskylän kaupunki on savuton työpaikka.

Työtä haetaan Kuntarekryn kautta:

https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikka/jyv-54-237-18

Organisaation kuvaus

140 000 asukkaan vireä ja nuorekas Jyväskylä on muuttajien suosikki. Viihtyisä asuinympäristö, luonto, tiivis kaupunkikeskusta, erinomaiset opiskelumahdollisuudet ja monimuotoinen kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta luovat hyvän elämän puitteet. Vietä elämäsi parasta aikaa Jyväskylässä, keskellä Suomea!

Yhteystiedot

Toimialajohtaja Pasi Saarinen, p. 050 4080366 tai etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi.
Palveluesimies Satu Paasonen, p. 014 266 7524 tai etunimi.sukunimi@jkl.fi.

http://www.jyvaskyla.fi
Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2018

5.9.2018

Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen tasavallan presidenttien haudoilla. Perinteikkäällä hautojen valaisulla muistetaan kiitollisuudella paitsi Suomen itsenäisyyttä, myös sitä sukupolvien tekemää kansankunnan rakennustyötä, jossa nuorisoseurat ovat olleet mukana jo 137 vuoden ajan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi. Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme neljäs presidentti, Kyösti Kallio. Hän toimi presidenttinä vuosina 1937-1940.

Kyösti Kallio (1873–1940)
Aatteelliset taitonsa Kyösti Kallio hankki Nivalan Nuorisoseurassa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 1895-1905. Nuorisoseurassa Kallio julisti tietojen ja taitojen tarpeellisuutta, raitista elämäntapaa ja yhteiskunnallista valveutumista. Kallio oli taitava sanankäyttäjä. Hän kirjoitti näytelmiä ja runoja sekä piti syvähenkisiä puheita.

Vuonna 1904 Kallio valittiin edustajaksi valtiopäiville ja hänestä kehkeytyi luotettava ja periaatteellinen pitkän linjan poliitikko, jonka uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta. Hän istui 41 valtiopäivät, oli 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä, palveli kolme kertaa maatalousministerinä, neljä kertaa pääministerinä, puolustusministerinä ja kulkulaitosministerinä.

Ensimmäisenä tunnettuna poliitikkona hän vaati jo vuonna 1918, että tulisi rakentaa Suomea, jossa ”ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.

Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.