LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Avainsana: harrastaminen

  • Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eilen torstaina 16.3. järjestetyssä Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä on kulttuurilla? -vaalipaneelissa keskusteltiin kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja sen harrastamisen merkityksestä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuuri -toiminnan, Kulttuurihyvinvointipoolin, Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin toimesta. Sisällön suunnittelivat Nuorisoseurojen Nuoret vaikuttajat -ryhmän eduskuntavaalitiimi, ja mukaan oli kutsuttu keskustelijoita seitsemästä suurimmasta puolueesta.

    Keskustelussa nousi esiin taiteen ja kulttuurin rooli demokratian ja sivistyksen kannattelijana, vaikeiden asioiden purkamisen välineenä, empatiakyvyn lisääjänä sekä ihmisyyden ytimenä. Useat panelistit peräänkuuluttivat vakaampaa rahoitusta kulttuurille sekä jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta kulttuurin harrastamiseen.

    Lämmin kiitos upeille panelisteille ja supertyön tehneille juontajille! Kuvassa panelistit saamiensa ääntenkalasteluämpäreiden kanssa: Dimitri Qvintus (sd.), Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Petra Malin (vas.), juontajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo, Johannes Lahtela (kesk.), Jutta Seppinen (r.) sekä Emil Kokkonen (ps.).

    Paneelin tallenne löytyy tekoälyn tekstittämänä täältä.

  • Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.

    Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu. 

    “Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä. 

    “Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. 

    Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.

    “Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.

    Miksi nuorten harrastaminen on tärkeää, miten pandemia vaikutti nuorten harrastamiseen ja miten harrastamisen Suomen malli toimii? Kokosimme perustiedot lasten ja nuorten harrastamisesta ja harrastuspolitiikasta yhteen.

    Lisätiedot: 

    Annina Laaksonen 
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Anna Munsterhjelm
    Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi., 040 5879514

    Kaisa Leikola
    Toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, 040 5084784

  • Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Oppositiopuolueet Perussuomalaisten johdolla jättivät hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin torstaina 8.12. Välikysymyksen mukaan Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen nuorten väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoissa kaupungeissa. Välikysymyksessä korostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustusta ja peräänkuulutetaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennalta ehkäiseviä keinoja puuttua tilanteeseen. Keinoiksi mainitaan muun muassa poliisin ja lastensuojelun resurssien tuntuva kasvattaminen.  

    Keskiviikkona 14.12. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi lukuisten nuorisoalan toimijoiden yhteisen vetoomuksen kansanedustajille otsikolla ”Keskittykää nuorten syrjäytymisen juurisyihin, jättäkää jengipopulismi”, jossa toivotaan laajempaa keskustelua ja ratkaisuehdotuksia nuorten pahoinvoinnin syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen, jota jengiytyminen ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat. Haluamme osaltamme nostaa esiin harrastamisen roolin vastavoimana nuorten pahoinvoinnille, syrjäytymiselle, jengiytymiselle ja muulle epätoivotulle kehitykselle.

    Niin nuorisoseuroissa, partiossa kuin 4H:ssa harrastaminen on lähtökohtaisesti edullista ja saavutettavaa, sillä järjestöjemme paikalliset toimijat tavoittavat lapsia ja nuoria niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Järjestöt tavoittavat vuosittain yhteensä satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Toimintamme on laadukasta, aikuisten tukemaa sekä lasten ja nuorten osallisuudesta kumpuavaa.

    Vapaaehtoisten rooli on merkittävä ja lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa harrastaessaan myös vastuutehtäviin. Näemme päivittäin toiminnassamme sen, miten turvalliseen harrastusyhteisöön kuuluminen lisää lapsen ja nuoren kokemusta siitä, miten hän on merkityksellinen osa omaa lähiyhteisöään sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Harrastaminen lisää myös eri selvitysten mukaan hyvinvointia, auttaa ratkomaan ongelmia yhteistyössä, kantamaan vastuuta yhteisöstään, ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisoseurojen kulttuuriharrastamisen vaikutusten arviointi osoitti, että jopa 75 % vastaajista kokee saaneensa harrastuksensa kautta uusia kavereita sekä kokee kuuluvansa porukkaan. Suomen Partiolaisten vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan partiolainen sitoutuu 1,7 kertaa muita useammin yhteiseen etuun ja 2,2 kertaa useammin kokee vapaaehtoistyön tekemisen omassa yhteisössään tärkeäksi.

    Vallitseva kolmoiskriisi eli ilmastonmuutos, koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet negatiivisesti varsinkin lasten ja nuorten tulevaisuususkoon. Valvontayhteiskunta ei poista ihmisten tarvetta tuntea olevansa tärkeä, ja sitä tunnetta voidaan vahvistaa vain positiivisilla kokemuksilla. Harrastukset tarjoavat mielekästä tekemistä ja omannäköisen porukan, johon kiinnittyä positiivisten kokemusten kautta. Toivomme kansanedustajien tunnistavan harrastusten ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan pahoinvointia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevän roolin keskusteluissa välikysymyksestä ja ylipäätään nuorten hyvinvoinnista.

    Lasten ja nuorten harrastamiseen kannattaa satsata nyt. Näin voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä syrjäytymiskierrettä ja osattomuuden kokemusta.

    Kuva: Jussi Kaijankangas

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

    Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, puh. (09) 8865 1140

    Tomi Alakoski, toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto ry
    tomi.alakoski@4h.fi, puh. 040 501 5307

  • Suomen Nuorisoseurojen vaalitavoitteet panostavat nuoriin, tasa-arvoiseen harrastamiseen ja vireään kansalaisyhteiskuntaan

    Suomen Nuorisoseurojen vaalitavoitteet panostavat nuoriin, tasa-arvoiseen harrastamiseen ja vireään kansalaisyhteiskuntaan

    Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 pureutuvat kolmeen keskeiseen teemaan, mitkä ovat harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Kaikkialla Suomessa pitää olla saavutettavia, edullisia ja turvallisia harrastusmahdollisuuksia. Nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia, joten heihin on panostettava nyt. Lisäksi seurantalojen pitää olla paikkakuntien yhteisiä kokoontumispaikkoja ja niiden toimintaedellytyksiä on tuettava. Nämä vaaliteemat ovat rakentuneet yhdessä alueellisten Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -ryhmien kanssa. 

    ”Lähdimme työstämään eduskuntavaalitavoitteitamme nuorten vaikuttajien ryhmien kanssa eri puolilla Suomea, ja iso joukko nuoria sai kertoa omia ideoitaan ja toiveitaan siitä, millaisiin asioihin he toivoisivat seuraavan eduskunnan kiinnittävän huomiota. Tavoitteissa on huomioita myös nuorisoseurakentän moninaisuus ja kaikenikäiset harrastajat”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Harrastustoiminta kuuluu kaikille  

    Ensimmäisenä teemana eduskuntavaalitavoitteissa on harrastustoiminnan saavutettavuus, sen turvallisuus sekä lasten ja nuorten kannustaminen harrastamisen pariin. Harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä todella tehokkaasti ja lisää yhteisöön kuulumisen tunnetta. Harrastaminen ei myöskään saa olla rahasta kiinni. Pienillä lisäpanostuksilla voidaan saada aikaiseksi iso vaikutus ja merkittävä joukko lapsia ja nuoria harrastusten piiriin. Harrastamisen on oltava turvallista niin henkisesti kuin fyysisesti. 

    Lapsiin ja nuoriin on panostettava nyt 

    Lapset ja nuoret elävät kolmoiskriisin aikaa: ilmastonmuutos asettaa merkittävän varjon tulevaisuudelle, koronapandemian aikaiset rajoitukset olivat kohtuuton taakka lasten ja nuorten koulunkäynnille, sosiaaliselle elämälle sekä harrastamiselle ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heilauttanut turvallisuudentunnetta merkittävästi. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on satsattava niin koulussa kuin vapaa-ajalla ja heidän kuulemisensa heitä koskevissa päätöksissä on varmistettava. Yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutusta tarvitaan lisää lasten ja nuorten parissa toimiville aikuisille. Myös mielenterveystyöhön on lisättävä resursseja.  

    Vireä kansalaisyhteiskunta on kaikkien etu  

    Nuorisoseuroissa harrastetaan usein seurantaloilla, ja ne ovat monen kylän, kunnan ja kaupungin kansalais- ja harrastustoiminnan keskuksia. Niitä pyörittävien paikallisyhdistysten toimintaedellytykset on turvattava, sillä kyse ei ole vain seinistä, vaan kymmenientuhansien ihmisten arkeen positiivisesti vaikuttavasta toiminnasta, jonka elinehto seurantalo on. Myös työllistämisen edellytyksiä pitää helpottaa, ja tapahtumiin liittyviä säädöksiä selventää. Vapaaehtoistoimintaan kannustaminen pitää olla meidän kaikkien asia, sillä vapaaehtoiset ovat isossa roolissa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja hyvinvoinnin kannattelijoina.   

    Voit lukea koko eduskuntavaalitavoiteohjelmamme täältä. 

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    puh. 040 726 7450 

  • Uunituore kysely tuo kulttuurin harrastamisen vaikutukset näkyviin

    Uunituore kysely tuo kulttuurin harrastamisen vaikutukset näkyviin

    Kansalaisfoorumi, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Puhallinorkesteriliitto ja Kansalaisareena ovat laatineet yhteistyössä mittariston kulttuurin harrastamisen koetuista vaikutuksista. Mittaristo syväluotaa kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön niin fyysisestä, psykologisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Kyselyssä luodataan myös harrastamisen vaikutuksia oppimiseen sekä yhteisöllisyyden kokemukseen liittyen.

    Kyselyllä halutaan nostaa esiin kulttuurin ja taiteen harrastamisen merkitystä yhteiskunnassa. “Viimeistään korona-aika on tehnyt selväksi sen, ettei kulttuurin harrastamisen merkitystä yksilölle tunnisteta kunnolla. Nyt jos koskaan tarvitaan näyttöjä tämän upean toiminnan vaikutuksista ja merkittävyydestä”, toteaa Kansalaisfoorumin pääsihteeri Anneliina Wevelsiep.

    Kyselypatteristoa kehitettiin syksystä 2020 alkaen ja ensimmäinen mittaristo testattiin kohderyhmän keskuudessa syksyllä 2021. Siitä saatujen kokemusten ja palautteen perusteella viilattiin lopullinen kysely, joka julkaistaan 2.5. Ensimmäisessä vaiheessa mukana ovat kyselyn laatineet järjestöt, mutta mittaristo on jatkossa myös muiden toimijoiden käytettävissä. Kyselyssä hyödynnetään Kukunori ry:n laatimaa Pokka-kyselyportaalia, johon koko mittaristo on viety kaikkien hyödynnettäväksi.

    “Näemme työssämme sen, miten mahtavia fiiliksiä taiteen ja kulttuurin harrastaminen tuottaa yksilölle ja yhteisölle. Tämän kyselyn kautta pystymme myös näyttämään sen toteen, jolloin harrastamisen merkityksen kuvaileminen ei ole millään tavalla mutu-tuntumaa”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Kysely julkaistaan 2.5. aiemmin mainittujen järjestöjen harrastajille ja sen tuloksia on odotettavissa syyskuussa 2022.

    Kuva: Petri Kivinen

    Lisätietoa:
    Annina Laaksonen, pääsihteeri
    040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi