LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Avainsana: harrastustakuu

  • Lapsilla on oikeus harrastaa

    Lapsilla on oikeus harrastaa

     

    Taloudellinen yhdenvertaisuus lasten harrastuksissa

    Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastusten kautta lapset ja nuoret kehittävät sosiaalisia ja toiminnallisia taitojaan turvallisessa ympäristössä, ja samalla harrastukset tuovat vastapainoa perheiden usein hektiseen arkeen. Harrastuksista johtuvat kustannukset voivat kuitenkin olla monessa lapsiperheessä ongelma ja koitua esteeksi lapsen harrastamiselle. Edullisen ja koko perheelle suunnatun toiminnan kautta haluamme taata sen, että jokaiselle lapsella ja nuorella on taloudellisista syistä riippumatta mahdollisuus harrastaa.

    Monet lasten ja nuorten järjestöt ovat vuosikymmenien  ajan tarjonneet perheille mahdollisuuden osallistua edulliseen kerhotoimintaan ympäri Suomen. Pitkäaikaisesta toiminnasta saatu tietotaito takaa laadukasta, lasten tarpeet huomioivaa toimintaa. Järjestöjen toiminta ja taustat ovat monipuolisia tarjoten perheille mahdollisuuden valita heille mieluisin tapa harrastaa. Harrastusmahdollisuuksien kautta toteutuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen 31 artiklaan kirjattu lapsen oikeus kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan turvallisessa ympäristössä.

    Nuorisoseurat on mukana Lastenviikossa yhdessä Kansallisen lastenliiton, Nuoren Kirkon, Nuorten Kotkien, Pinskujen ja Vesaisten keskusliiton kanssa.

    Lastenviikko tulee taas marraskuussa

    Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. Suomalaiset lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt juhlistavat lapsen oikeuksien päivää järjestämällä marraskuussa viikoilla 46 ja 47 erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä popup-kerhoja eri puolilla maata yllättäviin paikkoihin. Lastenviikon teemoina ovat #yhdenvertaisuus ja #harrastan.

    Järjestä popup-kerho!

    Tule mukaan lastenviikkoon järjestämällä vaikka popup-kerho ajanjaksolla 13.-26.11. Popup-kerho on lyhytkestoinen toimintatuokio tai kerhohetki tavallisuudesta poikkeavassa paikassa, esimerkiksi kauppakeskuksessa, torilla, asemalla tai seurantalolla. Tavoitteena on yllättää, lisätä kerho- ja harrastustoiminnan tunnettuutta ja harrastajamääriä.

    Katso Nuorisoseurojen askeleet popup-kerhon järjestämiseen.

     

  • Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa

    Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa

    Yhteinen harrastus hyvässä seurassa on mitä parhain hyvinvoinnin lähde.  Harrastukset ovat erityisen tärkeitä lapsille ja nuorille, sillä ne tarjoavat onnistumisen kokemuksia ja vahvistavat itseluottamusta.

    Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harrastaa. Suomessa on lähes kaksisataatuhatta lasta ja nuorta, joilla ei ole harrastusta.

    Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen perusti viime syksynä työryhmän pohtimaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, ja Nuorisoseurat kutsuttiin mukaan. Hallituksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen.

    Olen saanut osallistua työryhmän työskentelyyn nuorisoseurojen edustajana ja huomannut, että kuljemme monessa asiassa tien näyttäjänä. Me nuorisoseuralaiset voimme olla ylpeitä omasta järjestöstämme ja kaikesta siitä monipuolisesta toiminnasta, jota nuorisoseurat tarjoavat ympäri Suomea.

    Toimintamme on kaikille avointa, turvallista ja kasvattavaa. Nuorisoseuroissa eri-ikäiset toimivat yhdessä. Toimintamme myös kehittyy ja elää ajassa. Nuorisoseuralaiset ovat avoimia uusille ideoille ja uusille toimijoille.

    Työryhmän raportti luovutetaan maaliskuussa ministerille, ja se sisältää konkreettisia ehdotuksia harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ongelmaa ei ole tarkoitus ratkaista vain valtiovallan ja viranomaisten toimenpiteillä. Mukaan tarvitaan myös meitä harrastustoiminnan järjestäjiä.

    Suurena valtakunnallisena toimijana meillä on vastuu siitä, että olemme mukana toteuttamassa yhteistä harrastustakuuta. Tähän meitä velvoittaa myös toiminta-ajatuksemme ja arvomme.  Jo syksyn 2015 valtuuston kokous otti kantaa harrastusten tärkeydestä syrjäytymisen ehkäisyssä.

    Meidän on yhdessä tehtävä työtä sen eteen, että nuorisoseura olisi jatkossa yhä useammalle lapselle ja nuorelle paikka, jossa voi turvallisten aikuisten tukemana kasvaa ja kokeilla siipiään. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

  • Juha Sipilä Nuorisoseuralehdessä: Voima on paikallisyhteisöissä

    Juha Sipilä Nuorisoseuralehdessä: Voima on paikallisyhteisöissä

    Nuorisoseuralehden 4/2016 Alakerta-kolumnin kirjoitti pääministeri Juha Sipilä

    Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Eikä ihmisen ole hyvä olla ilman välittämistä ja pyyteetöntä vuorovaikutusta muiden kanssa. Nuorisoseuraliike on aina ollut merkittävä yhteisöllisyyden vaalija ja sosiaalisen pääoman kasvattaja. Yhteisöllisyys parhaimmillaan on tunne yhteisestä historiasta, yhdessäolosta, turvallisuudesta, vuorovaikutuksesta, yhteisvastuusta ja välittämisestä. Tätä kaikkea nuorisoseurat tarjoavat. Juureva ja yhteisöllinen nuorisoliike vastaa tämän päivän aikaamme.

    Voimistuvat paikalliset yhteisöt rakentuvat vahvan identiteetin ympärilleen. Tässä on suuri mahdollisuus myös nuorisoseuraliikkeen kaltaiselle toimijalle: kyvystä muunnella fiksusti kansankulttuuria ja tehdä siitä ajassamme kiinnostavaa. Yhtenä esimerkkinä on näppäripedagogiikan nousu ja suosio Keski-Pohjanmaalla.

    Kasvaminen sivistyneeksi ja toimeliaaksi aikuiseksi ei tapahdu vain koululuokissa. Harrastukset, oli kyse sitten teatterista, tanssista tai urheilusta, tarjoavat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja ihmisenä kasvuun. Moni lapsi ja nuori löytää harrastuksen kautta samanhenkisen kaveripiirin.

    Myös harrastuksissa toimivien aikuisten merkitys on erittäin tärkeä. Rovaniemeläinen Sirkus Taika-Aika on palkittu vuoden nuorisoseurana. Sen ohjaaja Joni Koivu on aiemmin pohtinut tässä lehdessä, että hänen oma toimintansa on saattanut pelastaa jonkun nuoren elämän. Onnistumisen elämykset ja yhteishenki kantavat monen nuoren pitkälle.

    Monille perheille lapsen harrastus on taloudellisesti raskasta. Vuoden 2015 Nuorisobarometrin mukaan joka kolmas nuori on joutunut luopumaan harrastuksesta sen kalleuden vuoksi. Tunnetusti tyyriitä lajeja ovat jääkiekko ja ratsastus, mutta joillekin perheille kipuraja tulee vastaan jo paljon aiemmin.

    Perheen taloudellinen tilanne ei saa sulkea lasta harrastusten ulkopuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle voitaisiin taata yksi lempiharrastus. Myös Suomen Nuorisoseurat on tässä työssä mukana.

    Ehdotukset harrastamisen tukemiseksi ovat nyt tervetulleita. Tärkein työ tehdään paikallisesti. Uudistuvien kuntien tehtävissä korostuu juuri tällainen hyvinvoinnin edistäminen.

    Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Nuorisoseuraliikkeen historia on sitäkin pidempi ja kietoutuu monin tavoin itsenäisen maan kasvuvaiheisiin. Ytimessä on aina ollut usko yhteisön voimaan. Omiin arvoihin nojaamalla olette aina löytäneet paikkanne muuttuneessa isänmaassa.

    Juha Sipilä
    Pääministeri

    Lue myös:

  • Pop-up-kerhoja putkahtelee Lastenviikolla ympäri Suomen

    Pop-up-kerhoja putkahtelee Lastenviikolla ympäri Suomen

    Suomen lasten ja nuorten harrastustoimintaa tukevat järjestöt juhlistavat Lasten oikeuksien päivää järjestämällä koko viikon ajan erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja tempauksia. Viikon tunnuslauseena on ”Lapsilla on oikeus harrastaa.” YK:n Lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan Suomessa 25 vuotta sitten 20.11. Lisätietoja: www.lastenviikko.info

    Jurvassa maalataan 18-metrinen taideteos

    Jurvan nuorisoseurantalolla neljä järjestöä yhdistävät voimansa ja järjestävät koko perheen maksuttoman puuhapäivän. Ite-taiteestaan tunnettu Jurvan nuorisoseura järjestää maalaustempauksen. Lapset pääsevät maalaamaan kuvataiteilija Mikael Paajasen opastuksella 18 metriä leveää taidetta, joka jalostuu syyskuussa 2017 lopulliseen muotoonsa. Mannerheimin lastensuojeluliiton, Marttojen ja 4H:n pisteillä askarrellaan ja koristellaan piparkakkuja.

    Aika: Lauantaina 19.11.2016 kello 12-16
    Paikka: Jurvan Kirkonkylän Nuorisoseura, Kangastie 21
    Lisätietoja: www.jurvannuorisoseura.kotisivukone.com

    Muut nuorisoseurojen pop-up-kerhot

    Rääkkylän nuorisoseura: Tekemistä 3-12-vuotiaille Rääkkylässä
    Aika: La 19.11.2016 klo 10-15
    Paikka: Rääkkylän keskustan nuorisotalolla ja alakoulun salilla
    Lisätietoja: vihreaihme@gmail.com

    Siltamäen nuorisoseura: Jouluaskartelua Jumbossa
    Aika: 19.11.
    Paikka: Kauppakeskus Jumbo, Vantaa
    Lisätietoja: siltamaki@nuorisoseurat.fi

    Etelä-Hämeen Nuorisoseurat: Luova lava -peli
    Aika: 19.11. klo 12-17
    Paikka: Kauppakeskus Karisma, Lahti
    Lisätietoja: anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi

    Stadin Nuorisoseurat: tanssikerho Kampissa ja Dixissä
    Aika: 19.11.
    Paikka: Kauppakeskus Kamppi, Helsinki; Kauppakeskus Dixi, Tikkurila
    Lisätietoja: iija.filen@nuorisoseurat.fi

  • Nuorisoseurat mukana ministeriön ”Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa” -ryhmässä

    Nuorisoseurat mukana ministeriön ”Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa” -ryhmässä

    Me nuorisoseuralaiset tiedämme, miten tärkeä asia mielekäs harrastus on lapsille ja nuorille. Keväällä 2015 järjestömme valtuusto ehdotti, että nuorisolakiin kirjataan harrastustakuu. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi taata oikeus vähintään yhteen harrastukseen. Syksyllä 2016 Hupparikansan puolella -haasteessa pääsihteeri korosti, että ”Jokaisella on oltava mahdollisuus hyvään harrastukseen.” Keskustelu harrastusten kohonneista hinnoista on puhuttanut erityisesti vuonna 2016.

    hupparikansanpuolella-2016-paasihteeri-antti-kalliomaaOpetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut tämän asian kärkihankkeeksi ja Sanni Grahn-Laasonen on kutsunut pääsihteerimme Antti Kalliomaan mukaan ”Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa” -työryhmään. Tavoitteena on laatia ehdotus, jolla jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus ainakin yhteen mieleiseen harrastukseen. Työryhmän tehtävänä on koota ehdotuksia ja toimia harrastuneisuuden edistämiseksi, kartoittaa harrastamisen esteitä ja koota hyviä käytäntöjä.

    Maamme hallitus on asettanut tavoitteeksi panostaa kouluviihtyvyyteen ja parantaa lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta. Harrastusten avulla lapset ja nuoret saavat uusia kavereita ja vahvistavat jo olemassa olevia kaveruussuhteita. Harrastukset auttavat kiinnittymään yhteisöön, toimimaan sen jäsenenä ja kokemaan onnistumisia.

    Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harrastamiseen. Sitä vaikeuttavat mm. mieleisen harrastuksen puute, harrastuksen hinta, harrastukseen lähtevien kavereiden puute, syrjäseudulla asuminen, kuljetusongelmat tai kielitaito.

    Nuorisoseurat on mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten mielekästä, laadukasta, turvallista ja tavoitettavaa harrastustoimintaa!

  • Arkistojen kätköistä: Harrastustakuulla syrjäytymistä vastaan

    Arkistojen kätköistä: Harrastustakuulla syrjäytymistä vastaan

    Viime aikoina keskustelu harrastusten hintojen noususta ja se eriarvoistavasta vaikutuksesta on käyty vilkkaasti. Kaivoimme uudestaan esiin Nuorisoseurojen valtuuston keväällä 2015 tehdyn kannanoton, jossa peräänkuulutettiin harrastustakuuta, joka takaisi jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeuden vähintään yhteen hyvään harrastukseen.

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto, 23.5.2015.

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto on huolissaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista ja ehdottaa, että nuorisolakiin kirjataan harrastustakuu. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi taata oikeus vähintään yhteen turvalliseen ja laadukkaasti toteutettuun harrastukseen.

    Tämä on miljardiluokan talouskysymys. Mitkään terveydenhuollon määrärahat eivät tule riittämään tulevaisuudessa jos emme pidä huolta lastemme henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.

    liikuntaToimivin ratkaisu harrastustakuun käytännön toteuttamiseksi olisi joustavan koulupäivän mallin vakiinnuttaminen. Joustavassa koulupäivässä harrastus-, aamu- ja iltapäiväkerhot nivotaan yhteen koulupäivän kanssa. Malli tukisi parhaiten lasten tervettä kasvua ja -kehitystä, lasten ja perheiden hyvinvointia. Nuorisoseurat ja useat muut järjestöt toteuttavat harrastustakuuta yhdessä koulujen kanssa jo nyt, mutta asia vaatii laajempaa yhteistyötä, koordinaatiota ja rahoituksen uudistamista.

    Lakiin kirjattu harrastustakuu ohjaisi myös koulujen ja kuntien harrastustilojen käyttöä. Nyt lasten ja nuorten omaehtoinen harrastaminen saattaa olla maksullista tai jopa kokonaan kiellettyä julkisissa tiloissa. Usein tilakustannukset saattavat olla liian kalliita myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestäville yhdistyksille ja urheiluseuroille.

    Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi sisällyttää lainvalmistelu ja kustannusten selvittäminen harrastustakuun toteuttamiseksi. Suomen Nuorisoseurojen valtuusto painottaa, että on viisasta politiikkaa kehittää lasten ja nuorten palveluja ja saada ne toimimaan yhteistyössä keskenään ja vanhempien kanssa. Vankan tutkimusnäytön mukaan sijoittaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin on myös taloudellisesti tehokasta.

  • Sanni Grahn-Laasonen Nuorisoseuralehdessä: Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä

    Sanni Grahn-Laasonen Nuorisoseuralehdessä: Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä

    Kolmas sektori huolehtii Suomessa monista sellaisista toiminnoista, joihin julkisen sektorin kädet eivät ylety. Järjestöt ovat myös hieno tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Moni suomalainen osallistuu yhteiskunnan toimintaan ja tekee vapaaehtoistyötä järjestöjen kautta.

    Kolmannen sektorin kansataloudelliset vaikutukset ovat mittavia. Hintaa on vaikea laskea, mutta on tutkittu, että pelkästään vapaaehtoistöitä tehdään vuosittain 100 miljoonan euron arvosta. Taloustutkimuksen viimeisimmän kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Eniten vapaaehtoistunteja tehdään nykyään lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa.

    Ilman kolmatta sektoria Suomi pysähtyisi. Kansalaisjärjestöt ovat usein julkisia toimijoita ketterämpiä muuttamaan toimintatapojaan ja tarttumaan yhteiskunnan uusiin virtauksiin. Uudet ratkaisut tulevatkin usein järjestöpuolelta. Järjestöissä on runsaasti osaamista, josta julkisen sektorin olisi syytä ottaa oppia.

    Julkiselle sektorille järjestöt ovat keskeinen yhteistyökumppani. Moni tämän hallituksen tavoite liittyy kansalaisjärjestöjen ydinosaamiseen. Hallitusohjelma tarjoaa aktiivisille ja vaikuttavaa työtä tekeville kansalaisjärjestöille runsaasti toimintamahdollisuuksia ja kehittymisen paikkoja.

    Esimerkiksi varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääminen ovat hallituksen kärkihankkeen ”palvelut asiakaslähtöisiksi” tavoitteita. Ne ovat myös nuorisotyötä tekevien järjestöjen ydinosaamista. Järjestöt ovat parhaita asiantuntijoita myös yhteisöllisyyden lisäämisessä. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan esimerkiksi vahvistamaan eri sukupolvien välistä yhteyttä. Lasten vierailuista vanhusten taloihin on saatu todella hyviä kokemuksia.

    Kulttuuri on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Taide ja kulttuuri tuottavat valtavasti hyvinvointia ja niiden täytyy olla jokaisen suomalaisen saavutettavissa. Kulttuuri on tuotava lähemmäksi lapsia ja nuoria. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta. Kulttuurista nuorisotyötä tekevät järjestöt, kuten Nuorisoseurat, voivat olla avainasemassa hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

    Järjestöjen osaamista tarvitaan myös nuorten osallisuuden parantamiseen. Mitä paremmin nuoret pääsevät mukaan keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista, sitä paremmin demokratia toteutuu ja sitä varmemmin nuoret ovat aktiivisia myös myöhemmin elämässään.

    Osallistuminen tarkoittaa myös sitoutumista. Jos nuoret saavat äänensä kuuluviin, se myös motivoi osallistumaan. Vanheneva Suomi tarvitsee jokaista nuortaan. Aiempaa pienempien ikäluokkien kannettavaksi jää tulevaisuudessa meidän kaikkien hyvinvointi.

    Kolmannen sektorin merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja uusien ratkaisujen löytämiseksi on valtava. Mitä enemmän järjestöt, vapaaehtoiset ja lähiyhteisöt osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen, sitä paremmin Suomi voi.

    Sanni Grahn-Laasonen
    Opetus- ja kulttuuriministeri