Sanni Grahn-Laasonen Nuorisoseuralehdessä: Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä

Kolmas sektori huolehtii Suomessa monista sellaisista toiminnoista, joihin julkisen sektorin kädet eivät ylety. Järjestöt ovat myös hieno tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Moni suomalainen osallistuu yhteiskunnan toimintaan ja tekee vapaaehtoistyötä järjestöjen kautta.

Kolmannen sektorin kansataloudelliset vaikutukset ovat mittavia. Hintaa on vaikea laskea, mutta on tutkittu, että pelkästään vapaaehtoistöitä tehdään vuosittain 100 miljoonan euron arvosta. Taloustutkimuksen viimeisimmän kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Eniten vapaaehtoistunteja tehdään nykyään lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa.

Ilman kolmatta sektoria Suomi pysähtyisi. Kansalaisjärjestöt ovat usein julkisia toimijoita ketterämpiä muuttamaan toimintatapojaan ja tarttumaan yhteiskunnan uusiin virtauksiin. Uudet ratkaisut tulevatkin usein järjestöpuolelta. Järjestöissä on runsaasti osaamista, josta julkisen sektorin olisi syytä ottaa oppia.

Julkiselle sektorille järjestöt ovat keskeinen yhteistyökumppani. Moni tämän hallituksen tavoite liittyy kansalaisjärjestöjen ydinosaamiseen. Hallitusohjelma tarjoaa aktiivisille ja vaikuttavaa työtä tekeville kansalaisjärjestöille runsaasti toimintamahdollisuuksia ja kehittymisen paikkoja.

Esimerkiksi varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääminen ovat hallituksen kärkihankkeen ”palvelut asiakaslähtöisiksi” tavoitteita. Ne ovat myös nuorisotyötä tekevien järjestöjen ydinosaamista. Järjestöt ovat parhaita asiantuntijoita myös yhteisöllisyyden lisäämisessä. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan esimerkiksi vahvistamaan eri sukupolvien välistä yhteyttä. Lasten vierailuista vanhusten taloihin on saatu todella hyviä kokemuksia.

Kulttuuri on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Taide ja kulttuuri tuottavat valtavasti hyvinvointia ja niiden täytyy olla jokaisen suomalaisen saavutettavissa. Kulttuuri on tuotava lähemmäksi lapsia ja nuoria. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta. Kulttuurista nuorisotyötä tekevät järjestöt, kuten Nuorisoseurat, voivat olla avainasemassa hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

Järjestöjen osaamista tarvitaan myös nuorten osallisuuden parantamiseen. Mitä paremmin nuoret pääsevät mukaan keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista, sitä paremmin demokratia toteutuu ja sitä varmemmin nuoret ovat aktiivisia myös myöhemmin elämässään.

Osallistuminen tarkoittaa myös sitoutumista. Jos nuoret saavat äänensä kuuluviin, se myös motivoi osallistumaan. Vanheneva Suomi tarvitsee jokaista nuortaan. Aiempaa pienempien ikäluokkien kannettavaksi jää tulevaisuudessa meidän kaikkien hyvinvointi.

Kolmannen sektorin merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja uusien ratkaisujen löytämiseksi on valtava. Mitä enemmän järjestöt, vapaaehtoiset ja lähiyhteisöt osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen, sitä paremmin Suomi voi.

Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri