Avainsana: harrastustoiminta

  • Harrastusviikolla riemuitaan tekemisestä nuorisoseuroissa

    Harrastusviikolla riemuitaan tekemisestä nuorisoseuroissa

    Valtakunnallista harrastusviikkoa vietetään 5.-11.9. Sen tavoitteena on auttaa erityisesti lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisa harrastus. Viikon aikana lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia. Näitä kokeilumahdollisuuksia on runsaasti myös nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea.

    Maanantaina 5.9. käynnistyvän harrastusviikon kampanjamme aikana me nuorisoseuroissa haluamme nostaa esiin niin eri lajien harrastajien, ohjaajien ja vapaaehtoisten tarinoita harrastamisen takana. Mikä tekee teatterista niin mahtavan harrastuksen, entä millaista on tanssia huikeassa porukassa? Kuulemme myös ajatuksia koripallon harrastamisesta nuorisoseurassa, vapaaehtoistyöstä harrastamisen mahdollistajana sekä ohjaajien ajatuksia siitä, miksi harrastusten ohjaaminen on niin kivaa työtä.

    Voit seurata tarinoita Nuorisoseurojen Instagram-ja Facebook-sivuilla tunnisteella @nuorisoseurat ja lukea lisää koko Suomen laajuisesta harrastamisen viikosta osoitteessa www.harrastusviikko.fi.

  • Harrastustoiminta auttaa sotaa paenneita lapsia ja nuoria sopeutumaan uuteen arkeen

    Harrastustoiminta auttaa sotaa paenneita lapsia ja nuoria sopeutumaan uuteen arkeen

    Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut jo kuukausi, eikä tilanne näytä helpottavan. Miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet kodeistaan eri puolille maailmaa. Suomeen on saapunut jo useita tuhansia Ukrainan sotaa pakenevia henkilöitä, joista merkittävä enemmistö on äitejä lapsineen. Viranomaisarvion mukaan Suomeen saattaa saapua tämän vuoden aikana jopa 40 000–80 000 ukrainalaista.

    Monet suomalaiset ovat halunneet auttaa ukrainalaisia asettumaan Suomeen ja pääsemään kiinni tavalliseen arkeen mahdollisimman nopeasti. Myös suomalaiset kunnat ovat ryhtyneet toimeen, jotta lapset pääsisivät nopeasti kouluun tai varhaiskasvatuksen piiriin. Tilapäisen suojelun myötä myös moni Ukrainasta saapunut aikuinen pääsee nopeasti työhön tai koulutukseen.

    Tavallinen, turvallinen arki sisältää myös muuta kuin katon pään päälle, ruokaa ja koulutusta tai työtä. Vapaa-ajassa merkittävässä roolissa voi olla harrastustoiminta, jonka kautta voi löytyä itselle mieluisia yhteisöjä ja uusia kavereita sekä saada onnistumisen kokemuksia. Harrastaessa arkeen tulee rutiineja, toivoa tuovia kokemuksia sekä iloa. Nämä ovat erityisen tärkeitä asioita lapsille ja nuorille, joille omasta kodista pakeneminen toiseen maahan ja kulttuuriin on erityisen mieltä järkyttävä asia.

    Harrastustoiminnan potentiaali yhteiskuntaan sopeutumisen ja kotoutumisen välineenä on erittäin merkittävä. Haluamme haastaa niin yhteiskuntamme kuin yrityssektorin tukemaan maahan saapuneiden harrastamista. Harrastamisen pitäisi olla kaikille sotaa paenneille lapsille ja nuorille maksutonta ja mukaan pääsyn helppoa.

    Suomessa harrastustoimintaa tarjoavat kuntien lisäksi yhdistykset, seurat ja yksityiset toimijat. Koulutetut ohjaajat ja opettajat sekä vapaaehtoiset auttavat harrastuksen aloittamisessa ja ottavat mukaan turvalliseen yhteisöön. Teemme parhaamme, jotta jokainen maahan saapunut lapsi ja nuori löytäisi itselleen mieluisan harrastuksen. Sitä emme voi kuitenkaan tehdä yksin, vaan siihen vaaditaan niin yhteiskunnan kuin yksityisen sektorin henkistä, poliittista ja taloudellista tukea. Mukaan ottava yhteiskunta ja turvallinen arki kuuluvat jokaiselle, joten nopea integraatio on sekä inhimillisesti että eettisesti oikein.

    Kuva on kuvituskuva; kuvan henkilöt eivät liity uutiseen.

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    Pääsihteeri
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Iija Filén
    Toimialajohtaja, harrastustoiminta
    iija.filen@nuorisoseurat.fi, 045 633 6944


  • Nyt voit hakea tanssin harrastaja -osaamismerkkiä!

    Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta esimerkiksi yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa omaa osaamista esitellessä. Merkkiä voi myös jakaa omissa sosiaalisen median kanavissa, kuten LinkedInissä, Facebookissa tai Twitterissä. Tee näkyväksi oma tanssiharrastuksesi hakemalla kansantanssin tai tanssin harrastajan osaamismerkkiä. 

    Tanssi on yksi Nuorisoseurajärjestön suosituimpia harrastuksia. Tanssin harrastustoiminnassa harrastaja voi mm. kehittää ilmaisu – ja esiintymistaitojaan, oppii tanssimaan ja toimimaan itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa ja tutustuu omiin vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiinsa harrastajana. Parhaimmillaan harrastustoiminta tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa eväitä moniin elämän eri osa-alueisiin. Kansantanssin tai tanssin harrastusmerkkiä voi hakea, kun on harrastanut kansantanssia tai jotain muuta tanssin lajia vähintään viiden vuoden ajan jossakin Nuorisoseurassa.      

     Nyt rohkeasti täyttämään hakemusta! 

    Tanssin harrastajan osaamismerkki
  • Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikeuttaneet nuorten harrastustoimintaa monin tavoin. Vaikea tilanne voi kuitenkin synnyttää jotain täysin uutta. Tästä esimerkkinä toimii Prikka-ryhmän tanssivideo, joka yhdistää kansantanssin uusiin elementteihin.

    Kun jyväskyläläisen kansantanssiryhmä Prikan harrastajilta tiedusteltiin syyskuussa ideoita syksyn aikana toteutettavaan projektiin, ei arvattu mitä voisi syntyä lopputuloksena. ISOn Tanhuujiin kuuluvan ryhmän 10-14 -vuotiaat tanssijat toivoivat pääsevänsä yhdistämään kansantanssia johonkin toiseen tanssilajiin, kuten vaikkapa breakdanceen tai hiphoppiin. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi oli epävarmaa, päästäisiinkö perinteistä tanssikoreografiaa esittämään missään. Syksyn aikana päätettiinkin luoda tanssivideo, jonka levittäminen onnistuisi ajasta ja paikasta riippumatta. Ryhmän ohjaaja, jämsäläinen Marjo Örn , innostui ideasta ja kipinän sai myös 21st Folk Street – teoksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastannut jyväskyläläinen mediataiteilja Toni Essel. Lopulta projekti laajeni tanssiaiheiseksi lyhytelokuvaksi.

    21st Folk Street on teos, jossa yhdistetään ennakkoluulottomasti kansanperinteen ja street-kulttuurin elementtejä. Tämä näkyy niin puvustuksessa, musiikkivalinnoissa kuin liikekielessä. Teoksen tanssiosuuksien harjoitteleminen oli sekä ryhmän ohjaajalle että ryhmän tanssijoille hyppy uuteen ja tuntemattomaan, sillä suurin osa ryhmän tanssijoista on harrastanut vuosia nimenomaan kansantanssia.

    Perinteisten viikkoharjoitusten lisäksi ryhmä pääsi jyväskyläläisen kulttuuriyhdistys TUFF:n ohjaajien Arttu Rintakummun ja Pietari Kauppisen vetämään break-työpajaan, jossa harjoiteltiin innokkaasti
    uudenlaista liikekieltä. Yhteistyö TUFF:n kanssa kuuluu myös musiikissa, sillä R2ISDJ2:na tunnettu Rintakumpu on yhdistänyt oivallisesti kansanmuusikko Ville Ojasen musiikkia omaansa.

    Viitaniemessä kuvattu 21st Folk Street -teos on loistava esimerkki siitä, mitä voi syntyä yhdistettäessä innostunutta uteliaisuutta, monipuolista osaamista sekä lasten ja aikuisten tapaa katsella maailmaa eri näkökulmista. Se yllättää ja haastaa rikkomaan eri alakulttuurien välisiä rajoja sekä niihin liittyviä ennakkoluuloja. Esselin ja Örnin lisäksi työryhmään kuuluvat kuvauksesta vastannut Leo-Emil Korhonen sekä kahden ryhmässä tanssivan lapsen vanhemmat Katariina Hiukka ja Anja Saksola . 21st Folk Street -teoksen toteutuksen mahdollisti syyskuussa 2020 myönnetty 2000 euron suuruinen Nuori Kulttuuri -apuraha, minkä lisäksi teosta on työstetty vapaaehtoisvoimin.

    Video löytyy ISOn Tanhuujien youtube-kanavalta:

    Lue lisää Prikasta ISOn Tanhuujien verkkosivulta (avautuu uuteen ikkunaan).