Avainsana: kansanmusiikki

  • Folklandia antaa areenan korkeatasoisille kotimaisille kansantanssiryhmille 

    Folklandia antaa areenan korkeatasoisille kotimaisille kansantanssiryhmille 

    Kansanmusiikin ja kansantanssin suurtapahtuma Folklandia järjestetään Baltic Princessillä 13.–14.1.2023. Tänään 17.11. Folklandia julkaisee jälleen kolme uutta esiintyjäkokoonpanoa festivaalin ohjelmistosta. Koko ohjelmisto julkistetaan ensi viikon tiistaina 22.11. klo 12 tapahtuman verkkosivuilla ja festivaalin sovelluksessa. 

    Vuonna 2019 perustettu Junna ajaa kansanmusiikin luomun soundin efektiketjun läpi ja näyttää, miltä kuulostaa, kun kansanmusiikki käännetään kaakkoon ja sen yli. Anna Haaraojan ja Juha Seppäsen duon soinnissa konemusiikki kohtaa vanhat pelimannisävelmät, ja lopputulos on kuin sähköä ilmassa! Viululla, kemençellä ja syntikoilla Junna maalaa suomalaisen perinnemaiseman turkoosiin ja violettiin. 

    Junnan kanssa esiintyvät tanssitaiteilijat Riina Hosio ja Mitja Pilke. Hosio & Pilke (est. 2012) tempautuvat Junnan kanssa vapaan paritanssin maanitukseen, sen sykkeeseen ja jännitteeseen.  Tämän luottoparin kontaktin harmonia ja kolina perustuvat kymmenvuotiseen yhteisen kansanomaisen paritanssimisen ja keskustelemisen historiaan.

    Kansantanssiyhtye PRO tulee Turusta ja on valittu Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeeksi 2022. PRO haluaa levittää kansanomaisen paritanssin iloa. Ryhmä koostuu yhdeksästä tanssijasta ja kuudesta soittajasta, jotka viihtyvät hyvin yhdessä sekä lavalla että sen ulkopuolella. PRO haluaa Vuoden kansantanssiyhtye -nimityksen myötä nostaa esiin varsinaissuomalaista kansantanssia ja rohkaista kaikkia heittäytymään mukaan tanssin maailmaan. 

    Kansantanssiryhmä Raito on oululainen nuorten aikuisten ryhmä, jota yhdistää intohimo tanssiin, rakkaus toisiinsa ja arvostus omia juuriaan kohtaan. Tämä taidokas ja tyylikäs ryhmä on alun perin Rovaniemeltä lähtöisin, mutta ryhmä on juurruttanut kotipaikkansa Ouluun. Raiton taiteellisena johtajana, ryhmän opettajana sekä koreografina toimii Elssa Antikainen. Raito esittää Folklandialla tanssiteoksen Meteor. 

    Festivaalin koko ohjelmisto julkaistaan tiistaina 22.11.2022 klo 12. Median edustajat voivat akkreditoitua Folklandialle joulukuun alkuun mennessä osoitteessa folklandia.fi.  Risteilypaketit ovat myynnissä Ikaalisten Matkatoimistossa. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä yli 40 keskeisen alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa.

    Kuvassa kansantanssiyhtye PRO Turusta
    Kuvaaja: Riikka Hunsa

    Lisätiedot:  
    Jukka Heinämäki | Toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat    
    +358 50 526 8957 | jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi   

    Elina Kaakinen | viestintä- ja tuotantokoordinaattori  
    +
    358 50 524 3626 | elina.kaakinen@nuorisoseurat.fi   

  • Folklandia 2023 paljastaa kolme uutta festivaalille kiinnitettyä esiintyjäkokoonpanoa 

    Folklandia 2023 paljastaa kolme uutta festivaalille kiinnitettyä esiintyjäkokoonpanoa 

    Kansanmusiikin ja kansantanssin riehakas talvifestivaali Folklandia järjestetään Baltic Princessillä 13.–14.1.2023. Tänään perjantaina julkaistaan kolme uutta esiintyjäkokoonpanoa festivaalin ohjelmistosta. Koko ohjelmisto julkistetaan marraskuussa. Risteilyllä nähdään yli sata esiintyjää lähes kellon ympäri. 

    ENKEL on herkkä ja hersyvä pelimanniyhtye, jonka ohjelmisto koostuu hittikappaleista aina 1800-luvulta 2020-luvulle asti. ENKELin neljä persoonallista muusikkoa luottavat perinteeseen, luovan hulluttelun voimaan ja toisiinsa – ENKELissä jokainen on supersankari omalla laillaan. 
     
    Yhtye käyttää ennakkoluulottomasti hyväkseen epätavallisen instrumentaationsa moninaisia mahdollisuuksia ja viimeistelee sointinsa milloin kauniisti yhteen soivalla ja milloin tarkoituksenmukaisesti dissonoivalla laulullaan. Kappaleiden aiheet vaihtelevat heinälatoromantiikasta sanattomiin ja sanallisiin rakkauslauluihin sekä riipivästä ikävästä hikiseen hiihtokilpaan. ENKEL on julkaissut hiljattain kolmannen albuminsa Love Hurts. 

    Viiden kansanmusiikin moniosaajan muodostama party-pelimannipumppu 5/5 juhlii vuonna 2023 pyöreitä! Yhtyeen 10-vuotista taivalta juhlistetaan Folklandialla esittämällä parasta akustista poljentoa albumeilta 5/5 (2014) ja Festarifiilis (2019) sekä vielä levyttämätöntä tuotantoa. 
     
    Yhtyeen musiikki pohjautuu energiapitoiseen pelimannitanssimusiikkiin pop- ja bluegrass-vaikutteilla. Originaalit sävellykset, periksiantamaton poljento ja mukavat muusikot kruunaavat musiikillisen jättipotin, joka ei tiettävästi ole jättänyt vielä ketään kylmäksi. 5/5 lupaa päräyttävää pelimannipoljentoa Pohjanmaalta! 

    Folklandialla 2023 nähdään konserttikokonaisuus Petri Hakala & Timo Alakotila: Mandolin Concerto.
    ”Petri ja minä olemme soittaneet yhdessä noin kolmekymmentä vuotta. Olin erityisen mielissäni, että hän halusi tehdä tämän yhteistyöprojektin. Konserton inspiraationa toimi Petrin innovatiivinen ja rikas soittotyyli. Unelmanani on ollut vuosien ajan yhdistää jousikvartetti soittimena täyteläiseen soundiin sekä rytmisesti svengaavaan poljentoon. Tämän levyn kokoonpanolla unelma käy toteen”, Timo Alakotila avaa sävellyksen taustoja. 

    Timo Alakotilan lahjakkuus säveltäjänä tunnetaan kansainvälisesti yli genrerajojen. Laaja sävellystuotanto koostuu mm. konsertoista, musiikkinäytelmistä, tanssiesityksistä sekä runsaista sovituksista. Petri Hakala on monipuolinen instrumentalisti taitaen erilaiset mandoliinit, kitaran ja viulun. Hän on vaikuttanut Suomen musiikkipiireissä 1980-luvun puolestavälistä lähtien esiintyen niin solistina kuin lukuisien yhtyeiden jäsenenä Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hakalan pääinstrumenttina ovat erilaiset mandoliinit, joita hän myös rakentaa itse. 

    Festivaalin koko ohjelmisto julkaistaan marraskuussa. Risteilypaketit ovat myynnissä Ikaalisten Matkatoimistossa. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä yli 40 keskeisen alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. 

    Lisätiedot:  
    Jukka Heinämäki | toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat | Suomen Nuorisoseurat   
    +358 50 526 8957 | jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi   

    Elina Kaakinen | viestintä- ja tuotantokoordinaattori | Suomen Nuorisoseurat   
    +358 50 524 3626 | elina.kaakinen@nuorisoseurat.fi 

    Kuvassa herkkä ja hersyvä pelimanniyhtye ENKEL.
    Kuvaaja: Jussi Ojala / ROK O ROK

  • Baltic Princessille siirtyvän Folklandian ensimmäiset esiintyjäkiinnitykset julki 

    Baltic Princessille siirtyvän Folklandian ensimmäiset esiintyjäkiinnitykset julki 

    Kansainvälinen kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään seuraavan kerran 13.–14.1.2023 Baltic Princessillä. Silja Europan siirryttyä pois Suomesta risteily palaa alkuperäiselle reitilleen Turun ja Kapellskärin välille. 

    Etnopop-artisti Vilma Jää yhdistää vuosisatoja vanhoja tarinoita elektroniseen musiikkiin. Kansanmusiikkia valtavirtaan vievän Vilma Jään musiikissa akustiset perinnesoittimet kanteleesta kampiliiraan sulautuvat synteettisesti tuotettuihin biitteihin suomalais-ugrilaisen lauluperinteen flirttaillessa pop-estetiikan kanssa.   

    Viime marraskuussa julkaistulla debyyttisinglellään Saatanan saalistaja Jää nousi kerta heitolla yhdeksi maamme mielenkiintoisimmista uusista artisteista. Odotettu kolmas single Jäinen neiti julkaistiin 26.8. Tulevalla Folklandialla Jään sekä live-elektroniikasta vastaavan Mimi Kantolan kanssa lavalle kipuaa Saatanan saalistajan ja Jäisen neidin taianomaiset kantelehelinät soittanut Hanna Ryynänen. 

    Modernin kansanmusiikin miehet Timo Rautiainen ja Ville Ojanen ovat tehneet pitkän uran kotimaisen musiikin parissa. Muusikot julkaisevat yhteisalbumin tammikuussa juuri Folklandian 2023 aikoihin. Muusikoita yhdistää rakkaus perinteiseen kansanmusiikkiin, jota kumpikin on opiskellut sekä myös esittänyt tahoillaan. Ojasen ollessa genreen jo syvemmin omalla urallaan uppoutunut, Rautiaisen taival kyseisen musiikin parissa on lyhyempi, vaikka kosketus kansanmusiikkiin sai ensihipaisunsa lähes puoli vuosisataa sitten Konsta Jylhän ja Purppuripelimannien konsertissa. 

    Folklandian koko ohjelmisto julkaistaan myöhemmin syksyllä. Festivaalin risteilypaketit ovat myynnissä Ikaalisten Matkatoimistossa. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä yli 40 keskeisen alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. 

    Lisätiedot: 
    Jukka Heinämäki | Toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
    +358 50 526 8957 | jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

    Elina Kaakinen | viestintä- ja tuotantokoordinaattori
    +358 50 524 3626 | elina.kaakinen@nuorisoseurat.fi

  • Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia seilaa uudella laivalla 13.-14.1.2023

    Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia seilaa uudella laivalla 13.-14.1.2023

    TIEDOTE 12.8.2022. Julkaisuvapaa 

    Suomen Nuorisoseurat neuvottelee Folklandia-risteilyn toteuttamisesta toisella laivalla yhteistyössä Tallink Siljan kanssa. Folklandia järjestetään alkuperäisen suunnitelman mukaan 13.14.1.2023. Suomen Nuorisoseurat tiedottaa Folklandian uudesta risteilyaluksesta mahdollisimman pian.  

    Tallink Silja tiedotti heinäkuussa vuokraavansa Silja Europan Hollantiin pakolaisten majoituskäyttöön. Laiva vuokrataan 20. elokuuta alkaen seitsemäksi kuukaudeksi. Vuokrauksesta johtuen Folklandiaa ei tulla järjestämään Silja Europalla.  

    Suomen Nuorisoseurojen kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandian ohjelmisto koostuu kotimaisen folkin tähtiartisteista ja kiinnostavimmista kokoonpanoista. Kansainvälinen festivaali järjestetään jo 26. kerran ja siihen osallistuu lähes 100 esiintyjäkokoonpanoa ja yli 2000 risteilijää. 

    Folklandian liput ovat myynnissä Ikaalisten matkatoimistossa. Musiikki- ja tanssiyhtyeet voivat ilmoittaa halukkuutensa esiintyä festivaalilla osoitteessa folklandia.fi. Folklandia-festivaalin järjestävät Suomen Nuorisoseurat yhdessä 50 keskeisen kotimaisen ja pohjoismaisen kansantanssi- ja kansanmusiikkitoimijan kanssa.  

    Kansanmusiikin ja kansantanssin tapahtuma Folklandia on järjestetty jo vuodesta 1996. Viime vuodet risteily on seilannut Tallink Siljan Silja Europalla Helsinki–Tallinna-reitillä.  

  • Siepakoilla tanssitaan ja soitetaan tanssimuskarissa

    Kirjoitan tätä kirjettä uutta kautta innolla odottaen. Toivon jo kovasti näkeväni kaikki ihmiset, joiden kanssa saan arjessani työskennellä. Olisipa uusiakin on paljon mukana ­– ainakin ilmoittautumisten perusteella on. Innostus ja uuden odottaminen ovat tunteita, joihin yritän itseäni puskea, vaikka korona takaraivossa kolkuttaakin. Korona on tuntunut meillä Siepakoissa harrastajamäärissä ja katkonaisissa kausissa yli 13-vuotiaiden ryhmien kanssa. 

    Kesällä kausi loppui Siepakoiden kevätkonserttiin, joka saatiin onnekkaasti tanssia pienelle yleisölle. Kaikki voivat nähdä tuon konsertin 1.9. asti nettilippu.fi kautta. Pidimme kolme lyhyempää konserttia, jotta mahdollisimman moni pääsi yleisöön. Tuo oli juhlava viikonloppu täynnä tohinaa, ja siitä me nautimme aivan täysiä! Lapsiryhmät olivat mukana pienillä kokoonpanoilla, sillä monet olivat jo ehtineet kesälomalle. Nuoret ja aikuiset olivat paikalla melkein kaikki! 

    Kansanmusiikkiyhtye Hehku pääsi soittamaan ihka ensimmäistä kertaa yleisön eteen. Hehku perustettiin vuosi sitten, kun huomasin osan tanssijoista olevan tosi innokkaita soittajia. Kyselin Edustuksesta, ketkä osaavat soittaa ja haluaisivat bändiin. Tanssijoiden soittotaito yllätti minut täysin. Soittajia on viisi ja he hallitsevat useampia soittimia, soittimet vaihtuvat ristiin tarvittaessa. Lisäksi pari heistä on alkanut säveltää uutta musiikkia. Luulen, että innostus säveltämiseen on lähtenyt siitä, että tanssijat kuuntelevat paljon kansanmusiikkia vapaa-aikanaankin. 

    Hehkun osalta opettajana haasteen tuo esitysten rakentaminen niin, että soittajat saavat tanssia ja soittaa. On mietittävä, ettei musiikki jää liian ohueksi, jos joku instrumentti puuttuu tai onko tanssijoita tarpeeksi, jos kolme on soittamassa samaan aikaan. Livemusiikki on mielestäni niin arvokasta, että tähän asti on selvitty pienillä kompromisseilla. Viimeisimmässä projektissa pyörähti bändissä myös pari tanssijaa, jotka eivät virallisesti ole Hehkun jäseniä. Näin soittajat saivat tanssia enemmän. Lasten kansanmusiikkiyhtye Loistossa kaikilla soittajilla on tanssitausta, ja suurin osa heistä tanssii edelleen. Loisto säestää pienempiä tanssijoita, joten heillä ei mene tanssiminen ja soittaminen päällekkäin. 

    Omasta historiastani voin kertoa sen verran, että aloitin tanssimisen 5-vuotiaana ja harmonikan soiton 10-vuotiaana. Minulla tanssi oli aina etusijalla, ja jätin tarkoituksella soittamisen sivurooliin. Lukiosta päästyäni kansantanssiopettajakoulutukseen ei ollut hakua, joten lähdin opiskelemaan Jyväskylään musiikkipedagogiksi varhaisiän musiikinopettajan suuntautumiseen pääinstrumenttinani klassinen laulu. En siis ole koskaan erityisemmin soittanut kansanmusiikkia, vaan olen klassisen musiikin puolelta. En tiedä, olisiko soittaminen ollut tanssin rinnalla mieluisampaa, jos olisin soittanut kansanmusiikkia, sillä kansantanssi oli imaissut minut jo niin vahvasti mukaansa. 

    Siepakoilla alkaa nyt syksyllä uutena juttuna tanssimuskarit. Haluamme tarjota alle kouluikäisille tunteja, joista on helppo edetä myös musiikin harrastamiseen. Saimme toimintaan Suomen kulttuurirahaston apurahan. On jännittävää nähdä, millaiseksi harrastajien polku alkaa muotoutua. Voiko musiikki ja tanssi kulkea rinnakkain ja molemmissa kehittyä samalla tavalla, vai täytyykö jossain vaiheessa valita kumpaa haluaa tehdä enemmän?

    Muutenkin syksy alkaa tohinalla, sillä heti syyskuussa on sekä Jutajaiset että Tanssimania. Jutajaisissa lähdemme kylille ja kouluille yhdessä Sirkus Taika-ajan kanssa. Tanssimaniaan lähdemme esiintymään Edustuksen kanssa ja siellä onkin tanssijat laulamassa, soittamassa ja tanssimassa itse sävelletyn musiikin tahtiin.

    Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia Turun Kansantanssin Ystävillä on?

    Siina Toimela, tanssinopettaja ja musiikkipedagogi Siepakat ry

    Siina hymyilee kameralle kansallispuvussa.
    Kuva: Miika Hämäläinen

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Folktapahtuma Jutajaiset 8.-11.9.2021 Rovaniemellä

    Folktapahtuma Jutajaiset 8.-11.9.2021 Rovaniemellä

    Jutajaisten tapahtumajuliste 2021

    Päivitetty 13.8.2021

    Syksy lähestyy ja sen mukana myös Lapin oma folktapahtuma, Jutajaiset. Jutajaisilla on pitkä historia lappilaisena tapahtumana ja on ilo järjestää jälleen tapahtuma 46. kerran. Tänä vuonna olemme Rovaniemi-viikon lisäksi osana Suomen Nuorisoseurojen 140-vuotista juhlavuotta. Tapahtumapaikoilla kiertää mukana Nuorisoseurojen 140-juhlavuoden pop up –näyttely, mikä tutustuttaa sinut nuorisoseurahistoriaan.

    Syksyllä on aikaa jälleen aikaa kesän kiireiltä hetken hengähtää, ja mikä sen parempi tapa on kuin kulttuurin parissa. Temppuja, pukuloistoa, tanssia ja tekemistä on luvassa tulevissa Jutajaisissa keskiviikosta lauantaihin Rovanimen alueen kouluilla, kylillä sekä kaupungilla. Ohjelmaa on luvassa esityksien, työpajojen, koulutuksien, konserttien sekä perhetapahtuman muodossa.

    Folktapahtuma Jutajaisissa tullaan huomioimaan koronaturvallisuus ohjeistuksilla, hyvällä hygienialla sekä turvaväleillä. Tulethan terveenä nauttimaan kansanperinteen tapahtumasta!

    8.9. Jutajaiset kouluilla:
    Kansantanssi- ja musiikkiryhmä Siepakat sekä Sirkus Taika-Aika esiintyvät ja vetävät työpajoja kahdella Rovaniemen peruskoululla

    9.9. Jutajaiset kylillä:
    Kansantanssi- ja musiikkiryhmä Siepakat sekä Sirkus Taika-Aika esiintyvät
    Songassa klo 19.00 (Songan Oitolanranta, Leppiniementie)
    Vikajärvellä klo 19.00 (Vikajärven koulu, Liikekuja 3)

    10.9. Jutajaiset kaupungilla:
    Sun rakkautes tähden -tanssiteatteriteos Kulttuuritalo Wiljamissa klo 19.00.

    Teatteriharrastus tutuksi -avoimien ovien ilta. Sirkus Taika-Aika ry tilat (Lampelankatu 23 D), klo 17-21.00.

    11.9. Jutajaiset sámegillii ja Lasten Jutajaiset
    Inarinsaamelainen muusikko Anna Morottaja Kulttuuritalo Wiljamissa klo 18.00.

    Lasten Jutajaiset: ulkotapahtuma Koskipuistossa Valdemarin rannalla 13.00-16.00.

    10.-11.9. Jutajaiset kouluttaa
    Pelimannikurssi: Kansanmusiikin sävelmät jameissa ja tansseissa Rovaniemen kotiseutumuseolla (pe 10.9. 16:30-18:30 & la 11.9. 11:00-13:00).

    Koko ohjelma, liput sekä lisätietoja: www.jutajaiset.nuorisoseurat.fi 

    Tapahtumatuottaja
    Elle Syväjärvi
    elle.syvajarvi@nuorisoseurat.fi

    Lasten Jutajaiset
    Elina Rousu-Uurtamo
    elina.rousu-uurtamo@nuorisoseurat.fi

  • Heissulivei, tanssilliset terveiset Helsingistä!

    Lämmin kiitos Riia kirjeestäsi. Mielenkiintoista kuulla, miten siellä sinun suunnallasi kansantanssikevät on edennyt. Helposti ajaudun ajattelemaan, että oma tanhukuplani täällä Helsingissä olisi aivan tavallinen eikä mitenkään erityinen. Sinun tanhutodellisuudestasi lukeminen muistutti minua siitä, että vaikka kansantanssi onkin sellainen yhteinen halaava, pehmeä viltti, niin siihen vilttiin kietoutuvat uniikit alueet ja niiden kulttuurit sekä erityispiirteet. Lisäksi luotan siihen, että nämä kiertokirjeet auttavat minua hahmottamaan muita tanhutodellisuuksia, ne auttavanevat huomaamaan niin yhtäläisyyksia muiden seutujen kanssa kuin Helsingin seudun omia erityisyyksiä.

    Täällä Helsingissä on meneillään juuri nyt kevään kaikista kaunein vaihe. Vaaleanvihreinä loistavat puut suorastaan hohkaavat lupausta jostain upeasta tulevasta! Ilmassa on positiivista odotusta. Haaveilen sellaisesta keväästä, jolloin voisin maksimoida tämän vaalean vihreyden määrän matkustamalla Hangosta Utsjoelle kuukauden ajan, 25 kilometriä päivässä kohti pohjoista. Kenties jenkaten!

    Minä olen aika lailla pyörinyt viime aikoina oman pääni sisällä, ihan positiivisessa mielessä. Päänsisäistä prosessia ruokin tekemällä vähän sitä sun tätä kansantanssiin liittyvää: kokoan ja katselen kansantanssiin liittyvää videoaineistoa, fiilistelen omaa lähiperinnettäni ja innostun uusista, vanhaa tietoa ja taitoa soveltavista, ideoista. Keskeinen lähestymistapa tähän kaikkeen on kehollisuus, sen huomioiminen ja sen tietoinen toteuttaminen tanssien. Pitkästä aikaa myös oma tanssiminen tuntuu hyvältä, mikä on varmaan seurausta oman kehollisuuteni huomioimisesta. Työskentelen tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä pitkällä apurahalla, minkä myötä minun ei ole tarvinnut miettiä omaa toimeentuloani, jonka saan tavallisesti aikuisten kansantanssiryhmien opettamisesta. Helsingissä aikuiset kansantanssijat ovat harjoitelleet viimeksi yhdessä loka-marraskuussa, siitä on jo pitkä aika. Opettamiani ryhmiä on jo iso ikävä! Niin yksittäisiä tanssijoita ja heidän kohtaamistaan, mutta ennen kaikkea yhteistä ryhmätilannetta.

    Odotan kevään vaaleanvihreällä energialla myös seuraavaa Nordic Dance Helsinki -klubia, vaikka tarkkaa päivämäärää ei olekaan vielä tiedossa. Kaipaan valtavasti sosiaalista tanssimista ja soittamista (en tosin soita mitään itse, VIELÄ). Iltamia, joissa voi sekä itse tanssia ja soittaa että seurata muita tanssijoita ja soittajia kahvittelun ja jutustelun lomassa! Kevään energinen odotus saa minut myös bongailemaan uusia erilaisia mahdollisia tanssitiloja, joissa järjestää vuoden 2021 nurkkatansseja, eikä tätä bongailua ei tanssikielto häiritse. ”Hmmm, mites tuo mattolaituri tuossa?”, ”Ihana huvila, tuolla varmaan olisi upea tanssisali!”, ”Ai täälläkin on tilaa, tuossa keskellä soitettaisiin 2,5-rivistä haitaria ja avainviulua!”

    Toivon todella paljon, että pandemian tuoma tauko saa kanssatanssijat syttymään entistä tiiviimmin yhteisöllisyyteen, koskettamiseen ja kollektiiviseen läsnäoloon.

    Toivon yhteisöllisyyden syttyvän myös pääkaupunkiseudun kansantanssitahojen yhteisessä toiminnassa. Minulle pääkaupunkiseudun, jo pelkästään Helsingin, kansantanssitoiminta on näyttäytynyt repaleisena sienirihmastona: tahoja on monia ja vaikka joitain kontakteja toimijoiden välillä on, yhteistä läsnäoloa voisi olla paljon enemmän. Yhteistyö voisi olla jo pelkästään toisten kuulemista kokoontumalla yhteen. Viime vuoden lopulla alkaneet kansantanssin ammattiopettajien aamukahvit olivat erinomainen esimerkki etänä tapahtuvasta kokoontumisesta, jonka kannattaa jatkua tulevaisuudessakin. Aamukahveilla pääsin keskustelemaan myös useiden satojen kilometrien päässä olevien kollegojen kanssa. Me varmaan voisimme pääkaupunkiseudulla kokoontua yhteen edes verkossa joka toinen kuukausi kuulemaan toisiamme. Arjessa yksi tunnin suuntaansa kestävä ylimääräinen siirtymä kaupungin itäosista länsilaidalle on ymmärrettävästi pitkä aika. Minua ainakin kehtuuttaisi. Mutta nyt, kun on opittu kokoontumaan etänä, nämäkin kokoontumiset voitaisiin toteuttaa hybridinä. Tosin jos luvassa on esimerkiksi yhteistä tanssia, tulen varmasti fyysisesti paikalle! Kummin vain, uskon että uusia avauksia ja innostumista voi syntyä myös ilman sen suurempaa agendaa. Hah, joskin minua kiinnostaisi koota porukalla stadilaista tanssiperinnettä, Sörkän pistoa ja sen sellaista, yhteen edes pienen vihkosen verran… Ehkä joku kuulee toiveeni tämän julkisen kirjeen kautta!

    Lähetän tämän kirjeen myötä kirjoitushaasteen seuraavaksi pullopostina eteenpäin! Hyvä vastaanottaja, mitä sinun ja sinun tanhutodellisuuteen kuuluu?

    Terkuin,
    Riina

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • #OMAFOLK -HAASTE VALTAA SOMEN

    #OMAFOLK -HAASTE VALTAA SOMEN

    Tänään alkaa #omafolk -somehaaste. Tule mukaan, täytetään some folkilla!

    Minkä oman folk-juttusi haluaisit nostaa esiin tänään? Postaa Instagramiin tai Facebookiin valokuva tai lyhyt video juuri sinun folkistasi tägillä #omafolk. Soita, laula, tanssi, tuuleta pukuasi tai kaiva kätköistä vaikka paras festarimuistosi ja nosta näin malja kansanmusiikille ja -tanssille.

    Hyppää Eläköön Folkin matkaan ja haasta kaveri mukaan! Live stream lauantaina 20.2. sivulla: folklandia.fi.

    #elakoonfolk2021 #tekemisenriemua #nuorisoseurat140v #sottiisi #folklandia #omafolk #tampere

  • Folklandia palkitsi 2020!

    Folklandia palkitsi 2020!

    Vuoden Wäinö 2019 on kansantanssin Grand Old Lady LEENA AHO
    Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin ja kansantanssin alalla toimivat henkilö, ryhmä tai taho, jolle annetaan tunnustus taiteellisista tai pedagogisista ansioista ja /tai elämäntyöstä. 
    Vuoden 2019 tunnustuksen saa Grand Old Lady Leena Aho. Hän on vaalinut kansanperinnettä sisulla ja sydämellä. Leena Aho on tehnyt merkittävän työn suomalaisen kansantanssin kansainvälistämiseksi ja tuottanut tanssi- ja kansantanssijulkaisuja sekä yksin että työryhmän jäsenenä. Leena Ahon ansiosta Suomi kutsuttiin Europeaden pääkomiteaan ja hän oli myös voimakkaasta ajamassa Turkua Europeaden pitopaikaksi 2017. 

    Vuoden Nuori Pelimanni 2019 – MIUKELI -yhtye Haapajärveltä
    Miukeli on vuonna 2014 perustettu yhtye, jossa soittaa neljä Jokilaaksojen musiikkiopiston oppilasta Haapajärveltä. Heidän taiturimainen ja iloinen soittonsa ja lavasäteilynsä hurmaa yleisön. Yhtyeessä soittavat Jennina Salmela (piano), Anna Salomaa (harmonikka), Emilia Lappalainen (viulu) ja Joonatan Lappalainen (lyömäsoittimet). Yhtyeen ikähaitari on 11-17 vuotta. Nuoresta iästään huolimatta Miukeli on esiintynyt jo yli 100:lla keikalla eri tapahtumissa ja festivaaleilla. ​

    Vuoden 2019 Kansanmusiikkilevy on ORIVESI ALL STARS: Kaikenmoisia tansseja
    Kansanmusiikkikansantanssi.fi -portaali ja Kansanmusiikki lehti julkistavat 11. kert6aa Vuoden kansanmusiikkilevyn. Vuoden Kansanmusiikkilevy 2019 on Orivesi All Stars: ”Kaikenmoisia tansseja” -levyllä. Se on levy, jossa kuuluu soittamisen ilo.Orivesi All Stars eli OAS on kenelle tahansa soittamisen perustaidot omaavalle avoin pelimannikollektiivi, joka on perustettu musiikillisen ilon löytämisen, oppimisen ja jakamisen edistämiseksi. Ikähaitari on 8-85 vuoden välillä. Maantieteellisesti ryhmä on akselilla Saksa-Oulu-USA ja eikä siinä tehdä eroa harrastajien ja ammattisoittajien välillä.  Päämääränä on mukava musisointi hyvässä hengessä. Vetäjinä toimivat Antti Järvelä ja Reetta Kuisma. 

    Pispalan Sottiisin Vuoden 2020 kansantanssiyhtye KIMURANTTI Lappeenrannasta
    Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on nimetty kahden vuoden välein vuodesta 1990 alkaen. Vuoden yhtye edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria. Vuoden 2020 yhtye on kansantanssiryhmä Kimurantti Nuorisoseura Rajan Nuorista Lappeenrannasta. Se sai mestaruussarja statuksen Nuorisoseurojen Tanssimylly-katselmuksessa 2019. Kimurantti on nuorten aikuisten 19-24-vuotiaiden ryhmä, jossa on 15 tanssijaa.
    Ryhmän perustamisesta alkaen (2005) sitä on ohjannut Merja Skyttä. Ryhmä tekee kiinteää yhteistyötä eri koreografien kanssa ja osallistuu aktiivisesti eri festivaaleille ja koulutuksiin. Vuosina 2008-2019 ryhmä on tehnyt esiintymismatkoja Norjaan, Tanskaan, Turkkiin, Yhdysvaltoihin, Bulgariaan, Guamiin ja Azoreille. 

    Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on KANGASALAN PIKKUPELIMANNTI
    Kaustisen kansanmusiikkijuhlien Vuoden yhtye -nimityksen tarkoituksena on nostaa esiin yhtye, joka on osoittanut erityistä osaamista ja toimintaa kansanmusiikin saralla. Vuoden 2020 valinnan valinnalla festivaali kunnioittaa merkittävää ja pitkäjänteistä työtä musiikkikasvatuksen parissa.
    Kangasalan Pikkupelimannit on toiminut jo 40 vuotta omistautuneen johtajansa Leenamaija Raukolan vetämänä. Yhtyeestä on kasvanut runsaasti musiikin sekä musiikkikasvatuksen ammattilaisia. Kangasalan Pikkupelimannit on toiminut omalla alueellaan merkittävänä kansanmusiikin voimapesäkkeenä monikymmenpäiselle lasten ja nuorten joukolle.

    Vuoden 2019 Tanssiteko on ”Poies itsekäs ite”
    Vuoden Tanssiteko palkinnon saa juhlakonsertti ”Poies itsekäs ite – Sata vuotta lujaa ystävyyttä”. Karjalan Nuoret ry on Viipurissa 1919 perustettu yhdistys, joka toimii nykyisin Helsingissä. Nuorisoseura Karjalan Nuoret juhlisti 100-vuotista taivaltaan historiansa isoimmalla spektaakkelilla yhdistäen tanssin, teatterin ja musiikin noin 300 esiintyjän voimin Helsingin Kulttuuritalon lavalla. Esiintyjinä nähtiin kaikki Suomen suurimman nuorisoseuran harrastajat. Elävästä musiikista vastasi kaksi kansanmusiikkiyhtyettä. Se oli yhteinen aikamatka Viipurista tähän päivään.

    Vuoden Kultakantele tunnustuksen 2020 sai RAUNO NIEMINEN
    Kanteleliiton vuosittain myöntämä Kultakantele on tunnustus merkittävästä elämäntyöstä kanteleen hyväksi. Vuonna 2020 Kultakantele myönnetään soitinrakentajamestari, musiikin tohtori, tietokirjailija, taiteilija ja muusikko Rauno Niemiselle. Elämäntyöpalkinto myönnetään Rauno Niemiselle hänen pitkäkestoisesta, uraauurtavasta ja määrätietoisesta työstään kanteleen hyväksi niin soitinrakentajana, tutkijana kuin kanteleensoittajanakin.​

    Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat ovat MILLA SORSA ja ARJA SÖDERLUND
    Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myönnettävän Vuoden ohjaaja (1-2) -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta. Vuoden 2020 tanssiohjaaja on Milla Sorsa Nuorisoseurat Harmonikka ja vuoden teatteri- ja sirkusohjaaja on Arja Söderlund Pornaisten Pohjoinen Nuorisoseura ry:sta.

    Milla Sorsa ohjaa kaikkia seuran neljää ryhmää, joista viimeisin on perustettu vuosi sitten syksyllä. Hän toimii sekä Saimaan Nuorisoseurat ry:n että Nuorisoseura Harmonikan hallituksessa. Milla ohjaa myös yhtä ”ei nuorisoseuralaista”, aikuisten kansantanssiryhmää. ​Arja Söderlund on saanut Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran sirkustoiminnan käyntiin ja jatkumaan jo yli 10 vuotta. Hän on ohjannut seuran nuorimpia sirkusharrastajia sekä tenavasirkusryhmää kannustavasti, itsenäisesti ja aktiivisesti. Hän on kouluttautunut nuorisoseurojen järjestämillä sirkusohjaajan peruskurssilla ja mm. vauva- ja virikekursseilla. ​

  • Väkevää folkkia voodoorockista runonlauluun!

    Väkevää folkkia voodoorockista runonlauluun!

    25. kertaa 10.-11.1.2020 järjestettävän kansanmusiikin ja kansantanssitapahtuma Folklandian ohjelmatarjotin on kukkuroillaan eikä tekijöissä ole säästelty. Kymmenellä esiintymislavalla voi sukeltaa slaavilaisesta folkista afrobeatiin ja voodoorockista suomalaiseen runonlauluun. 22 tunnin pituiselle Folklandia-risteilylle osallistuu 120 eri esiintyjäkokoonpanoa kuudesta eri maasta. Luvassa on villiä energiaa ja hypnoottisia rytmejä. 

    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen vuoden 2020 teema on Tanssiin kutsu. Eikä suotta, sillä Oamk Dancen opiskelijat ja Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät tanssittavat yleisöä pop up -tanssipajoissa koko risteilyn ajan elävän musiikin tahtiin.

    Slaavilaista folkkia ja protestilauluja

    Ensimmäistä kertaa Folklandialla nähdään Iva Nova, neljän venäläisen naisen bändi, jonka musiikissa yhdistyy slaavilainen folk sekä moderni rock ja jazz, siinä kuuluu ripaus myös energistä teknomusiikkia. ”Coolest Russian female band” – Russia Rolling Stone Magazine

    Ruotsalainen Kolonien bändi on luonut oman maailmansa kansanmusiikkikartalle. He tuovat perinteisen folkmusiikin 2000-luvulle yhdistäen siihen vivahteita popista ja reggaesta. Kolonien-yhtyeen musiikki on yhteiskunnallisesti kantaaottavaa ja se on alun perin syntynyt jäsentensä yhteisestä taustasta Ruotsin Vihreässä liikkeessä. ”The most uplifting protest music I´ve ever heard” – Lira Music Magazine

    Afrobeat funkia ja elektrofolkkia

    Helsinkiläisen kitaristin Janne Halosen ja beniniläisen lyömäsoittaja-laulaja Noël Saizonoun luotsaama kahdeksanhenkinen afrobeat ja funk -yhtye Helsinki-Cotonou Ensemble on jo käsite. Benin International Musical määrittelee itse HCE:n musiikin urbaaniksi voodoojuurirockiksi. Heidän viimeisin albuminsa on vuonna 2018 julkaistu ”We Are Together”.

    Elektrofolkyhtye Okra Playground yhdistää musiikissaan traditionaaliset instrumentit moderneihin äänimaisemiin ja vahvoihin lauluharmonioihin.  Sen musiikki ponnistaa suomalaisesta kansanperinteestä kurkottaen elektroon ja poprockiin. Kolmen naisen vahvat äänet ja hypnoottinen rytmi kuljettavat kuulijansa musiikkimatkalle.

    Folklandialla on bändien ja tanssiryhmien lisäksi myös 13 erilaista duoa ja neljä sooloa. Sooloesiintyjistä kuullaan muun muassa Etnogaalassa 2020 Vuoden kansainvälistyjäksi ehdolla olevaa Maija Kauhasta, jonka vahva laulu, sydäntä riipaisevat tarinat ja rouhea kantele luovat ainutlaatuisen soundimaailman. Duojen musiikillinen tyyli vaihtelee Tellu Turkan ja Timo Alakotilan tummasävyisistä lauluista suomenruotsalaisten pelimannien Kenneth Normanin & Mats Granforsin polskiin ja menuetteihin.

    Yli 40 tanssiryhmän joukosta nousee ensiesityksensä Folklandialla saava Kipuna Kollektiivin Siina Ounaslehdon koreografioima, livemusiikin siivittämä tanssiteos ”Öin ja päivin”. Teos pohjautuu Lapin taruihin ja on saanut inspriraationsa Eino Leinon samannimisestä runosta.
    Kipuna Kollektiivin Sinua rakastan teos yhdistää teatteria, tanssia ja musiikkia. Se kertoo Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemien laulujen kautta Eevin ja Artsin tarinan.

    Tutustu esiintyjäkattaukseen >>
    Uutta! Folklandialla on koekäytössä uusi palvelu, josta pystyt tarkastelemaan paikan, ajankohdan ja genren mukaan. Järjestelmä aukeaa uuteen ikkunaan >>
    Folklandia-risteiltyn taustajärjestäjinä toimivat kansanmusiikin ja kansantanssialojen tärkeimmät kotimaiset järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset. Käytännön järjestelyistä vastaa Suomen Nuorisoseurojen tapahtumatoimisto Pispalan Sottiisi Tampereelta. 

    Lisätietoja Folklandia-risteilystä antavat:
    Toimialajohtaja Jukka Heinämäki, puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
    Ohjelmatuottaja Jaana Kari, puh. 050 409 8332, jaana.kari@nuorisoseurat.fi
    Tiedottaja Maarit Saarelainen, puh. 050 595 7874, maarit.saarelainen@nuorisoseurat.fi