Avainsana: kansantanssi

  • Tanssirallissa opitaan yhdessä!

    Tanssirallissa opitaan yhdessä!

    Lasten ja nuorten valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli järjestetään tänä vuonna kaksiosaisena 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Tanssiralli on paitsi esiintymisareena, myös mahdollisuus yhdessä oppimiseen ja oman toiminnan kehittämiseen. Jokainen ryhmä saa tapahtuman aikana suullista palautetta ja tapahtuman jälkeen kirjallisen palautteen. Lisäksi Tanssirallissa toteutetaan ohjattua vertaisarviointia.

    Arviointityö toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen kanssa. Raadissa tullaan näkemään kansantanssin pitkän linjan ammattilaisia yhdessä valmistumisen kynnyksellä olevien tulevaisuuden tekijöiden kanssa. Arviointityö pohjaa Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin, sekä ryhmien itse asettamiin tavoitteisiin. Raadin työskentelyä ohjaa ohjeistus, jossa on huomioitu muun muassa Kansantanssin kääntöpiirin 2016 esiintuomat ajatukset.

    Vertaisarviointi, jossa ryhmät antavat toinen toisilleen palautetta, toteutetaan molemmissa tapahtumissa. Vertaisarvioinnin kautta lisätään ryhmien välistä yhteisöllisyyttä ja kehitetään palautteen annon kulttuuria. Vertaisarviointiin on hyvä tutustua jo ennakkoon ja sitä voi myös harjoitella ennen varsinaista katselmusta. Oman seuran ryhmät voivat esiintyä toisilleen tai ”koe-esiintymisen” yhdistettynä vertaisarviointiin voi järjestää vaikkapa naapuriseuran kesken.

    Tutustu arviointikriteeristöön ja vertaisarvioinnin materiaaleihin Tanssirallin sivulla www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

    Osallistu Tanssirallin tarinaan ja jaa Tanssiralliin valmistautumisen tunnelmia sosiaalisessa mediassa postaamalla #tanssiralli ja #nuorisoseurat!

  • Tanssirallin ilmoittautuminen auki – nopein voi voittaa ryhmälle karkkirepun!

    Tanssirallin ilmoittautuminen auki – nopein voi voittaa ryhmälle karkkirepun!

    Ilmoittautuminen vuoden 2018 lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralliin on avautunut. Ilmoittautumisaika on 22.1.-28.2. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake ja Ryhmä- ja tekniikkatietokaavake Tanssirallin verkkosivuilla.

    Tanssiralli järjestetään kahtena alueellisena tapahtumana: 21.4. Oulussa ja 28.-29.4. Lahdessa.

    Voita ryhmälle repullinen karkkia!

    Tänä vuonna kannattaa olla ajoissa ilmoittautumisen kanssa, koska tammikuun aikana ilmoittautuneiden kesken arvotaan Nuorisoseurojen reppu täynnä karkkia.

    [thrive_link color=’red’ link=’https://nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/tanssiralli/#ilmoittautuminen’ target=’_self’ size=’medium’ align=”]ILMOITTAUDU NYT![/thrive_link]

    Tanssiralli on lasten hetki tähtenä

    Tanssirallissa lapset ja nuoret pääsevät esiintymään ammattitasoisissa puitteissa ja loistamaan rakastamansa harrastuksen parissa. Ryhmä saa raadilta arvokasta palautetta toimintansa ja tanssi- ja esiintymistaitojensa kehittämiseen. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.

    Tanssirallin kahdesta aluetapahtumasta valitaan edustajat kesän Pispalan Sottiisin Priimatiimaan.

  • Kansantanssi – ja kansanmusiikkiryhmä Folkloriada 2020 – tapahtumaan Venäjälle haussa!

    Kansantanssi – ja kansanmusiikkiryhmä Folkloriada 2020 – tapahtumaan Venäjälle haussa!

    Seuraava Folkloriada järjestetään 18.7.-1.8.2020 Ufassa Venäjällä. Tapahtumaan etsitään kansantanssi – ja kansanmusiikkiryhmää edustamaan Suomea. Koko matkaseurueen maksimikoko on 35 henkilöä ja osallistujien tulee olla yli 16-vuotiaita. Ryhmän tulisi saapua Ufaan 16.7. ja lähteä 2.8.

    Edellisessä Folkloriadassa edustanut ryhmä ei ensi sijassa voi tulla valituksi. Ehdokkaat ilmoittautuvat ensin omalle jäsenjärjestölleen ja vasta jäsenjärjestön ehdollepanon kautta Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskukselle (KEK). Kukin jäsenjärjestö voi ehdottaa yhtä ryhmää.

    Festivaalille haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa tulee olla esittely ryhmästä ja sen repertuaarista, mukaan kannattaa liittää myös kuvia ja videomateriaalia. Nuorisoseurojen ehdokkaat hakevat festivaalille lähettämällä materiaalit Riia Niemelälle (riia.niemela@nuorisoseurat.fi) 21.2.2018 mennessä . KEK:n hallitus valitsee edustajaryhmän kevään aikana.

     

     

  • Haku pelimanniksi Kaustisen Kansanmusiikkijuhlille alkaa 15.11.2017

    Haku pelimanniksi Kaustisen Kansanmusiikkijuhlille alkaa 15.11.2017

    Kaustisen 51. kansanmusiikkijuhlat järjestetään 9.-15.7.2018, kantavana ajatuksenaan suunnata innokkaasti kohti tulevaa – kohti seuraavaa 50-vuotiskautta!

    Paikalle odotetaan jälleen satoja ryhmiä kansanmusiikin ja kansantanssin saralta. Kansanmusiikin ja -tanssin harrastustoiminnan edistäminen on juhlien juureva perustehtävä. Sen merkityksestä kertoo viime vuosien huimat osallistujamäärät – tuhannet pelimannit, tanssijat ja laulajat kokoontuvat vuosittain Kaustiselle paitsi esiintymään, myös luomaan suhteita, oppimaan ja viemään perinnettä ja tietoisuutta eteenpäin.

    Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä, ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi koko viikon festivaalipassi sekä etuja majoituksen ja ruuan osalta.

    Esiintyjät ja esiintyjäryhmät voivat hakea mukaan täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen kotisivuillamme (www.kaustinen.net > Pelimanneille) tai postitse. Esiintyjähaku tehdään kahdessa jaksossa: Ensimmäinen hakukausi on 15.11.2017-31.12.2017. Toinen, täydentävä kausi on 1.1.-28.2.2018. Huomioithan muutokset aikataulussa!

    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen vuositeema 2018 on Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet. Juhlien oma vuositeema on luonto. Maakuntateemana on Lappi. Esiintyjien toivotaan ottavan mahdollisuuksien mukaan teemat huomioon laatiessaan ohjelmistoa ensi kesän juhlia varten.

    Tervetuloa mukaan kesän onnellisimpien päivien melskeeseen tekemään pienen kylän suurta juhlaa!

    Lisätiedot pelimannihausta sähköpostitse: pelimannit@kaustinen.net

    Paperisen ilmoittautumislomakkeen tilaaminen puhelimitse: 040 3582 198.

     

  • Kansantanssin ohjaajakoulutukseen vielä vapaita paikkoja, ilmoittaudu 17.11. mennessä

    Kansantanssin ohjaajakoulutukseen vielä vapaita paikkoja, ilmoittaudu 17.11. mennessä

    Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot alkavat jälleen 2.-3.12.2017. Kolmiosaisesta koulutuksesta saa hyvät valmiudet kansantanssin ohjaamiseen harrastusryhmissä. Koulutus järjestetään kerran vuodessa, joten jos haluatte saada uusia koulutettuja ohjaajia alueellenne, tähän kannattaa tarttua nyt. Kouluttajina ovat tanssinopettajat (amk) Susanna Kivinen ja Lotta Terävä ja koulutuksen hinta on 100 € / koulutusviikonloppu. Koulutus järjestetään Lahdessa kolmena viikonloppuna:

    1. osa 2.-3.12.2017 Kansantanssin opettamisen perusteet, 1 op
    2. osa 20.-21.1.2018 Kansantanssin tekniikka ja musiikki, 1 op
    3. osa 3.-4.2.2018 Kansantanssin opettaminen ja kehonhuolto, 1 op

    [thrive_link color=’teal’ link=’http://nuorisoseurat-arkisto.frodo.kehatieto.fi/uutiset_ja_tapahtumat/tapahtumakalenteri/kansantanssin-ohjaajakoulutuksen-perusopinnot-1′ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]ILMOITTAUDU NYT![/thrive_link]

    Koulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.

    Koulutus järjestetään niin, että siihen voi osallistua osasuoritus kerrallaan sitoutumatta koko kokonaisuuden suorittajaksi. Perusopinnot (kolme viikonloppua) tulee kuitenkin suorittaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta.

    Jokaisesta suoritetusta valinnaisesta lisäopinnosta saa kurssitodistuksen. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä kaikki kolme osaa yhtenä kokonaisuutena.

    Lisätietoja: Riia Niemelä, +358 44 7443939, riia.niemela@nuorisoseurat.fi

  • Erään tanssiteoksen synty

    Erään tanssiteoksen synty

    On huhtikuu 2015. Lahtelainen Särmä on juuri ollut ensimmäisessä aikuisten valtakunnallisessa katselmuk­sessaan Naisten pukuhuone -tanssiteoksellaan. Tätäkin teosta, kuten kaikkia aikaisempia, oli työstetty vuosi. Nyt ryhmä päätti, että seuraavaa ohjelmaa tehdään aivan eri tavalla: matkasta nautiskellen, mielenmaise­mia tutkiskellen, jatkuvasti inspiroituen. Maaliviivana oli Tanssimylly kahden vuoden päässä. Teosta ei tehty kronologisessa järjestyksessä alusta loppuun, vaan tans­sin, musiikin ja tunnelman palasia luotiin sattumanvarai­sessa järjestyksessä.

    ”Koin tärkeäksi, että tarina ja tanssit valmistuisivat lomittain”, avaa ryhmän ohjaaja ja tanssin opettaja Riia Niemelä. ”Halusin inspiroitua liikkeestä, en luoda etukä­teen valmista tarinaa. Halusin luottaa, että tarina syntyy kyllä aikanaan. Koreografina ja ohjaajana se oli hyppäys epämukavuusalueelle. Ja kyllähän se tanssijoitakin kau­histutti, voiko tällaisista lähtökohdista syntyä mitään val­mista!”

    Matka alkaa

    On elokuu 2015. Hullunmylly-työnimellä kulkeva matka alkaa. Edellisen produktion aikana tanssijat olivat innos­tuneet ilmaisutaidon kehittämisestä ja sitä toivottiin lisää. Ryhmä päätti jatkaa yhteistyötä teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Peltoniemen kanssa.

    ”Pyysin Lauraa tekemään tanssijoiden kanssa erilai­sia ilmaisuharjoitteita. Seurasin työskentelyä ja poimin sieltä kohtia, jotka vaikuttivat kiinnostavilta. Jatkoin näi­den teemojen parissa tanssijoiden kanssa.”

    On syyskuu 2016. Teoksen yhdeksi teemaksi on muo­toutunut päänsisäinen kaaos. Improvisaatioharjoitteista tulee Riialle olennainen osa luomistyötä.

    ”Pyysin tanssijoita kuvittelemaan, että heidän kotiinsa on murtauduttu. Sitten laitoin heidät kirjaamaan sanoja, mitä he ihan ensimmäiseksi siinä tilanteessa tekevät. Sanat pantiin kiertoon ja kukin teki saamistaan sanoista liikesar­jan. Toisessa harjoitteessa pyysin tanssijoita ajattelemaan viidakkoa, jonka läpi yksi yrittää päästä läpi, ja tätä sitten aloimme tutkia liikkeellisesti. Näiden tanssijoiden sarjojen ja liikeaihioiden pohjalta aloin sitten luoda teosta.”

    ”Minua saattaa inspiroida mikä vain. Vaikkapa taide­maalaus, tuntematon vastaantulija, linnut taivaalla, tuuli kasvoilla, runo, pyykkien ripustaminen tai oman ja lähi­piirin elämän haasteet.”

    Musiikki palvelee liikettä

    On tammikuu 2016. Musiikin löytäminen on vielä pahasti kesken. Monesti musiikki tulee jo alkuvaiheessa mukaan luomisprosessiin, mutta senkin kanssa Särmä toimi toisin.

    ”Tällä kertaa en etsinyt kaikkia musiikkeja kerralla, vaan luotin, että ne oikeat löytyvät aikanaan. Toisinaan musiikki on minulle inspiraation lähde, mutta tällä kertaa lähtökohtana oli liike, ja musiikit tuotiin sitten palvele­maan sitä.”

    ”Haastavinta oli löytää sopiva teokseen sopiva valssi. Yhtenä päivänä yksi tanssijoistamme soitteli pianoa har­joitussalissa ja vaikutuin kuulemastani. Kappale paljastui tanssijan itse säveltämäksi. Koska meillä ei ollut bändiä, tuli ainoaksi vaihtoehdoksi levyttäminen. Ja niin lähestyimme Hannu Kellaa, joka sitten sovitti ja äänitti valssin meille.”

    Tila syntyy

    On maaliskuu 2017. Teoksen päähenkilö on jo valittu, mutta muuten tanssijoiden paikat ovat vasta muotoutu­massa. Hullunmylly-nimi on vaihtunut Tilaksi.

    Tila alkaa sillä, että päähenkilö tulee näyttämölle ja alkaa hahmotella omaa ”tilaansa”. Hän tutkii katseellaan fyysistä, konkreettista tilaa. Kun toiset tanssijat hiljalleen tulevat lavalle, he alkavat maalata päähenkilön sisäistä ”tilaa”.

    ”Teokseen sisältyy kolme eri tanssia, joissa kussakin on erilainen tunnelma. Tila alkaa mielensisäisellä kaa­oksella, sen keskivaiheessa on iloinen ylipirteä sottiisi ja lopussa rauhallinen hambo. Tanssien ja musiikin tun­nelman ja dynamiikan vaihtelut luovat draaman kaarta koko teokselle. Liikkeellisesti kerronta tapahtuu hyvin monenlaisin keinoin. Suunnilla, katseilla, liikkeen ryt­millä ja tanssijoiden keskinäisillä asemoinnilla luodaan kerrontaa. Välillä tämä on hyvin tietoista, välillä luotan intuitioon, enkä pysähdy miettimään sen kummemmin, miksi juuri jokin toimii.”

    On huhtikuu 2017. Spotit valaisevat Sorin sirkuksen näyttämöä. Tanssija päättää, ettei toivo menestyksen avaimia. Sen sijaan hän lähtee matkalle etsimään sisäistä rauhaa.

  • Tanssiralli 2018 kutsuu lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä

    Tanssiralli 2018 kutsuu lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä

    Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien valtakunnallisessa katselmuksessa Tanssirallissa ryhmät saavat esiintymiskokemusta, pääsevät näyttämään omaa osaamistaan ja oppimaan yhdessä. Tanssirallissa ryhmät saavat palautetta tanssin ammattilaisista koostuvalta raadilta ja toinen toisiltaan vertaispalautteen muodossa. Saadun palautteen avulla ryhmä voi kehittää tanssi – ja esiintyjätaitoja ja ohjaaja saa tukea ohjaus -ja kasvatustyöhön.

    Katselmuksessa arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Arviointiraadin työn tuloksena ryhmät sijoitetaan seuraaviin sarjoihin rauta, pronssi, hopea, kulta. Ryhmä voi halutessaan osallistua katselmukseen myös ilman nimeämistä sarjoihin. Tällöin ryhmä saa mahdollisuuden esiintyä sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Tutustu Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin Tanssirallin sivulla www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

    Tanssiralli 2018 aluetapahtumat

    Ryhmiltä tehdyn kyselyn pohjalta, Tanssiralli 2018 on päädytty järjestämään kahdella paikkakunnalla kolmen sijaan. Pohjoinen Tanssiralli järjestetään 21.4.2018 Oulussa ja Eteläinen Tanssiralli 28.-29.4.2018 Lahdessa.

    Ilmoittautuminen

    Ilmoittautuminen Tanssiralliin tapahtuu 22.1.-28.2.2018 lähettämällä täydellinen materiaalipaketti ryhmästä ja esityksestä. Kaikki tarvittava materiaali ja tarkemmat ohjeet löytyvät tuolloin Tanssirallin kotisivuilta www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

    Osallistumismaksut

    Ryhmäkohtainen osallistumismaksu on 130 euroa (sis. osallistumisen katselmukseen, suullinen ja kirjallinen palaute). Kultahippu-sarjan osallistumismaksu 70,00 euroa (sis. osallistuminen katselmukseen, suullinen palaute).

    Nähdään keväällä Tanssirallin merkeissä! Harjoitteluintoa kaikille ryhmille!

    Lisätiedot: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939, hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi / 050 468 6388

  • Kansantanssin kääntöpiiri pyöri perimmäisten kysymysten äärellä

    Kansantanssin kääntöpiiri pyöri perimmäisten kysymysten äärellä

    Kansantanssin kääntöpiiri pyörähti käyntiin pohtien tanssitoiminnan arvoja. Seminaarin keskeisinä teemoina olivat arvojen lisäksi tanssin ja musiikin välinen vuoropuhelu ja kansantanssin näkyvyys. Mukana oli lähes 40 Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijaa eri puolilta Suomea. Kansantanssi on taidetta! Millaisille arvoille nuorisoseurojen tanssitoiminta pohjautuu ja miten ne näkyvät toiminnassa vuonna 2020? Kysymyksen pohjalta osallistujat saivat nostaa esille haluamiansa keskustelujen aiheita, joita työstettiin ryhmissä. Keskusteluissa keskeisinä arvoina nousivat osallisuus, yhdenvertaisuus ja taide. Yhteisöllisyys läpi leikkasi lähes kaikkia keskusteluaiheita. Koettiin, että yhteisöllisyys on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaamme. Järjestömme tanssitoiminnassa taide kehittyy yhteisöllisesti ja yhdessä tekemällä. Osallisuuden jalkautusta tulee jatkaa määrätietoisesti ja sen tulee leikata koko järjestön läpi. Muun muassa yhteisohjelmien kautta osallisuutta voidaan viedä eteenpäin. Hyvänä välineenä toimivat Suomen Nuorisoseurojen osallisuusportaat, jotka tulee saada laajasti käyttöön koko järjestössä ja kansantanssin kentällä. Yhdenvertaisuutta käsittelevissä keskusteluissa nousi esille kansantanssille tyypillinen sukupuolittunut ajattelu ja tarve irtautua siitä. Perinnettä tulee tuntea, jotta irtautuminen on mahdollista. Käsityksemme kansantanssin normeista ovat pitkälti peräisin esitetyn kansantanssin perinteestä, ei varsinaisesti sosiaalisissa tilanteissa tanssitusta autenttisesta kansantanssista. Taide tulisi nostaa omaksi arvoksi tanssitoiminnassa. Meidän pitää oppia puhumaan kansantanssista taiteena. Tanssitoimintaan osallistuva lapsi / nuori / aikuinen kasvaa taiteessa tekijänä ja kokijana. Osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus termeinä eivät pelkällään tue taidetta arvona, jonka sen halutaan olevan. Tanssin ja musiikin vuoropuhelu Hannu Kellan johdolla keskusteltiin musiikin ja tanssin välisestä yhteistyöstä ja musiikin merkityksestä osana tanssiesitystä. Keskustelusta nousi kolme erilaista näkökulmaa: Tanssinohjaajien musiikkiosaamista ja esitystekniikan tuntemusta tulee lisätä koulutuksen ja avoimesti saatavilla olevan verkkomateriaalin avulla. Muusikoiden osallisuutta tanssiryhmissä ja kansantanssitapahtumien osallistujina tulee kehittää. Yksi konkreettinen keino voisi olla muusikoiden yhteisohjelmiin osallistumisen mahdollistaminen. Musiikin ja tanssin välisen yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa vuoropuhelussa musiikin toimijoiden kanssa. Kansantanssille oma liputuspäivä! Kansantanssin näkyvyys on noussut Kansantanssin kääntöpiirin keskusteluissa esille jo useampina vuosina. Tänä vuonna aiheeseen pureuduttiin Rami Melingin johdattelemana. Todettiin, että toiminnasta ja lajista tulee kertoa aktiivisesti ja toistuvasti toisillemme ja ulospäin. Tarvitaan rohkeita poikkeavia tapoja esitellä kansantanssia, lajia tulee tuoda nykyaikaan ja sosiaaliseen mediaan näkyville. Kansantanssiväen tulee kertoa lajistaan rinta rottingilla, voisimme olla röyhkeämpiä! Kansantanssin näkyvyyttä voidaan edistää muun muassa seuraavin toimin:
    • Tuotteistaan Pop up -esitys ja lyhyt kelle tahansa sopiva tanssitus. Jaetaan aktiivisesti ideoita muun muassa videoiden avulla.
    • Miksei kansantanssilla voisi olla omaa liputuspäivää? Röyhistetään rintaa ja tehdään kansantanssin yhteisponnistus. Vuonna 2018 kaikki tanssivat Kerenskiä 5. päivä helmikuuta!
    • Kansantanssia tulee saada osaksi linnanjuhlien ohjelmaa! Otetaan kaikki yhteyttä tasavallan presidentin kansliaan ja ehdotetaan tätä.
    Keskustelu jatkukoon, muista puhua taiteesta! Kansantanssin kääntöpiiri pyörähtää jälleen vuoden kuluttua 31.8.-1.9.2018 Tampereella.

    Kääntöpiiriläiset heittivät illanvietossa kannat kattoon vuoden 2018 teematanssin Kerenskin tunnelmissa. Osallistujat keksivät tanssiin uudet liikkeet ja sanoittivat laulun arvokeskustelun pohjalta ideoiden. Tanssia säesti Ukekamut. Pääset mukaan kääntöpiirin meininkeihin alla olevan videon kautta!

  • Hollo ja Martta vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen

    Hollo ja Martta vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen

    Hollo ja Martta -festivaali tuo taas kymmenen päivää kansantanssiperinnettä Hollolaan ja Lahteen 27.10.-5.11.2017.

    ”Juhlavuoden yhdessä -teema ja ohjelman avoin toteutustapa ovat saaneet aikaan sen, että haluamme luoda Hollo ja Martta -festivaaleille mahdollisimman autenttisen tanssikattauksen sukulaiskansojemme kansantanssikulttuurista”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.

    Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijät-hämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma monine eri tilaisuuksineen.

    ”Meidän ohjelmistossa korostuu erityisesti suomalais-ugrilainen perinne.”

    Eksoottisiin festivaalivieras saapuu Burjatian tasavallasta Itä-Siperiasta Venäjältä. Kansantanssi- ja musiikkiyhtye Ulger on pitkään yhdessä tanssinut opiskelijaryhmä. Yhtyeen repertuaari koostuu burjatialaisista kansanlauluista. He tulkitsevat myös Kiinan alueella asuvien Henehen -burjatialaisten lauluja. Tällä alueella on myös elävä kurkkulauluperinne.

    Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät hääperinnetansseja.

    ”Hollolalainen Purpuri -ryhmä on tehnyt yhteistyötä näiden ryhmien kanssa ja festivaalin konserteissa on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista.”

    Ekton Korka edustaa suomalais-ugrilaista traditiota perinteisimmillään ja on Hollo ja Martta festivaalin Suomi 100 vuotta -teeman erikoislähettiläs. He ovat taustaltaan Venäjän Udmurteja (suomalais-ugrilainen kansa).

    ”Jännityksellä odotamme, millaisia esityksiä sukulaiskansojemme vieraat näyttämöille loihtivat laulavien mummojen kera.”

    Festivaalin toteuttajana toimii Hollolan Nuorisoseura.

  • Etnogaalassa nuorisoseuraväriä

    Kansantanssin ja kansanmusiikin Edistämiskeskus on julkaissut Etnogaalan palkintoehdokkaat. Mukana on paljon tuttuja nuorisoseura-aktiivejakin. Etnogaalan ehdokkaat on valittu yhteensä seitsemään palkintokategoriaan. Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme ehdokasta jokaiseen sarjaan. Neljän kategorian (vuoden artisti, ilmiö, tulokas ja kansanmusiikkitekijä) ehdokkaat on valittu yleisön ehdotusten joukosta. Voittajat julkistetaan Etnogaalassa.

    “Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Ehdotuksia tuli kaikkinensa 273 kappaletta. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

    Elssa Antikainen

    Elssa Antikainen on ehdolla Vuoden tulokas -kategoriassa.
    Elssa Antikainen on varsinainen nuorisoseurojen kansantanssikentän tehopakkaus. Hän on ohjannut tai ollut koreografina monessa nuorisoseurassa, mm. Vilikkaassa, Lahden Tanhuujissa, Rajan Nuorissa, Mateissa ja Maijoissa ja Siepakoissa. 29-vuotias tanssija, opettaja ja koreografi aloitti kansantanssiharrastuksen 2-vuotiaana, sittemmin tie on vienyt Rovaniemen tanssijan opintojen kautta Ouluun, jossa hän viimeistelee opintojaan tanssinopettajana. Elssa on ollut mukana perustamassa Tanssiteatteri Hämyä, jossa hän toimii yhä aktiivisesti. Tanssin ja näyttelemisen lisäksi musiikki, erityisesti laulaminen, on lähellä Elssan sydäntä. Sosiaalisuus, rempseys, vaativuus ja heittäytyvyys ovat hänen vahvuuksiaan tanssinopettajanaViime vuosina hän on ollut mukana useissa kiitetyissä produktioissa esim. Janne ja Aino – balladi erään säveltäjän elämästä, Hässäkkä goes Ultra bra -tanssiteos yhteistyössä Hanna Poikelan kanssa sekä Tanssiteatteri Hämyn kokoillan tanssiteos Perintö.

    Hanna Poikela

    Hanna Poikela on ehdolla Vuoden koreografi -kategoriassa.
    Nuorisoseurojen kansantanssista tai järjestötoiminnasta puhuttaessa Hanna Poikelan nimi nousee säännöllisesti esille. Hän on aktiivinen järjestötoimija niin seura-, alue- kuin valtakunnallisella tasolla. Tällä hetkellä hän toimii Nuorisoseurojen valtuuston jäsenenä. Hanna on ammattitaitoinen ohjaaja ja koreografi, jonka innosta pääsevät nauttimaan mm. Oulunsuun nuorisoseuran Polokkarit ja Vilikkaan ja Oulunsalon nuorisoseuran lapsiryhmät.

    Hanna on oululainen tanssitaiteilija ja tanssinopettaja (AMK), joka toimii koreografina, opettajana ja esiintyjänä intohimonaan suomalainen kansantanssi. Hänen edelliset merkittävät koreografiat ovat Rautatie (Oulun kaupunginteatterin ja JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen yhteistuotanto) ja Sokeana hetkenä (Hässäkkä goes Ultra Bra, yhdessä Elssa Antikaisen kanssa). Poikelan taiteellista työtä tukee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta. Seuraava Poikelan kokoillan teos on valittu JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen vuoden 2018 tuotantoon, ja hän on myös tulevan oululaisen suurproduktion pääkoreografi. Hanna tunnetaan kokoonpanojen Tanssiteatteri Hämy ja Vuoden Kansantanssiyhtye 2016 Polokkarit taiteellisena johtajana. Hän on yksi näkyvimpiä nuoria kansantanssin tekijöitä.

     

    Tämän lisäksi ehdolla on joukko Folklandialta ja muista Nuorisoseurojen tapahtumista ja ryhmistä tuttuja artisteja:

    Orivesi All Stars

    OAS eli Orivesi All Stars on kenelle tahansa soittamisen perustaidot omaavalle avoin pelimannikollektiivi, joka on perustettu musiikillisen ilon löytämisen, oppimisen, kokemisen ja jakamisen edistämiseksi. Ikähaitari OAS:ssa on n.10-85 vuoden välillä ja ryhmässä ei tehdä eroa, oletko amatööri-, harrastaja- vai ammattisoittaja. Orivesi All Stars soitti mm. viimekesäisessä VOLTTI-tapahtumassa.

    Petri Kauppinen

    Tanssija, tanssinopettaja, koreografi ja ohjaaja Petri Kauppinen otti tanssilliset ensiaskeleensa vuonna 1977 Oulunsalon nuorisoseurassa ja aloitti tanssin ammattiopinnot Oulun Konservatoriossa vuonna 1991. Petri Kauppisen koreografista tuotantoa ovat esittäneet kymmenet eri tanssiryhmät Suomessa ja ulkomailla, tämänhetkinen julkaisuluettelo käsittää kaikkiaan 174 teosta, joista 67 on kokoillan teoksia.

    Rami Meling

    Rami on pitkän linjan kansantanssin harrastaja, ohjaaja ja koreografi, jolle tanssiminen on tullut jo äidinmaidossa. Rami on vaikuttanut koko ikänsä Pääkaupungin Karjalaisissa Nuorissa tanssijana ja ohjaajana, jossa ohjaajaura alkoi 13-vuotiaana aikuisten alkeisryhmässä. Nykyään Rami tekee koreografioita Pitko ja Roigu ryhmille, lisäksi hän on tehnyt useita kenttäkoreografioita mm. Barnlekiin ja Europeadeen.

    Anne-Mari Kivimäki

    Sottiisin tapahtumissa usein nähty Anne-Mari Kivimäki (s. 1976) on Tampereella asuva freelance-muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Hän on kehittänyt venäläisen Notka-haitarin ympärille yhtyeitä ja monitaiteellisia soivia taideteoksia ja luonut oman soittotyylin, nykykarjalaisen haitari-trancen.

    BaranBand

    Iranilaiset muusikkoveljekset Marouf ja Gian Majidi matkustivat tahoillaan ympäri maailmaa, kunnes perustivat yhteisen yhtyeen, joka sai nimekseen BaranBand. Sana baran tarkoittaa sadetta. BaranBandin musiikissa kohtaavat Majidin veljesten kurdilais-iranilaiset traditiot ja monet elämän varrella kohdatut vaikutteet.

    Digelius Music

    Digelius Music -musiikkikauppa on vuosikymmenten ajan (vuodesta 1971) tarjonnut suomalaisille, myymälästä pääkaupunkiseudulla ja muualle maahan ensin myyntiluetteloin ja nyt verkkokaupasta, asiantuntevaa sivistystä kaiken maailman musiikeista – niin isoista musiikkikulttuureista kuin pienistäkin.

    Frigg

    Frigg on marssinut maamme kansanmusiikin eturivissä kohta jo kahden vuosikymmenen ajan. Septetti on valloittanut kuulijansa vahvasti pohjoismaiseen pelimannimusiikkiin nojaavalla länsimaisten kansanmusiikkityylien fuusiolla, jota kuvaamaan maailmanmusiikkimedia on kehittänyt termin nordgrass viitaten yhtyeen bluegrass-vaikutteisiin.

    Hilda Länsman

    Hilda Länsman toimii musiikkikulttuurien risteyksessä, josta johtavat tiet moniin suuntiin. Hän on kasvanut sukupolvien ketjun kautta saamelaiseen joikuperinteeseen ja on rakentanut yhteyden tämän päivän maailmanmusiikkiin ja myös akateemiseen musiikintutkimukseen.

    Ismaila Sané

    Ismaila Sané (s. 1956) on senegalilaissyntyinen lyömäsoittaja, laulaja, afrikkalaisen baletin soolotanssija, säveltäjä, koreografi ja pedagogi. Sané tunnetaan mm. Piirpauken pitkäaikaisena lyömäsoittajana sekä yhtyeistä Saïsba, Galaxy, Senfi ja Buddha Surfers.

    Kalevauva

    Kalevauva.fi on Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen muodostama nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta – vauva.fi-foorumilta. Kappaleiden sanoitukset ovat napattu tältä internetin suositulta keskustelupalstalta ja sävelletty yhtyeen toimesta tunnelman mukaiseksi.

    Maija Kauhanen

    Vahva laulu, sydäntä riipaisevat tarinat, rouhea Saarijärven kantele ja samanaikaisesti soitetut lyömäsoittimet! Polyrytmien sekä vahvan beatin kutoma syke yhdistettynä hypnoottisiin melodioihin luovat ainutlaatuisen grooven ja soundimaailman vain yhden muusikon voimin.

    Okra Playground

    Elektro-folkyhtye Okra Playground on levyllä hätkähdyttävä, livenä sykähdyttävä ja heidän musiikkinsa ja esiintymisensä menevät suoraan sydämiin. Tällä musiikillisella leikkikentällä muinaiset kansansoittimet kantele ja jouhikko elävät jännittävässä symbioosissa modernien instrumenttien sekä elektronisten äänimaailmojen kanssa.

    Pekko Käppi & K:H:H:L

    Pekko Käppi & K:H:H:L (Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut) tekee musiikkia, jossa yhdistyvät rakkaus ja kuolema, suomalainen voodoo ja arkaainen groove. Heidän minimalistinen ja suora sointinsa tuoksuu persoonallisella tavalla popmusiikille, mutta joukkoon mahtuu myös rikasta rytmiikkaa ja psykedeelisiä näkyjä.

    Pelimanni 8bit

    Pelimanni 8bit -tasohyppelypeli esittelee nuoren viulupelimanni Friitin, joka lähtee seikkailuun halki järviseutujen ja lakeuksien kohti kunnianhimoista tavoitettaan, Mestaripelimannin arvonimeä. Matkallaan Friiti kohtaa toinen toistaan taitavampia pelimanneja Hauranmaasta Näkkiin, ja pelin henki on selvä: soita tai tule soitetuksi!

    Suistamon sähkö

    Suistamon Sähkö tanssittaa, äkkilähtö rajan taa! Uusi yhtye on ehtinyt toimintansa  alkutaipaleella valloittaa areenoita ja tanssittaa transsiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 2016 Suistamon Sähkön debyyttialbumi Suistamon Sähkö ylsi World Music Charts Europe -listalle.

    Tuuletar

    Tuuletar vie suomalaista musiikkiperinnettä maailmalle tuoreella otteella. Yhtyeen taiturimaiset laulajat luovat pelkillä äänillään sointirikkaan maiseman, jossa iskevät beatbox-rytmit kohtaavat suomalaisen kansanperinteen ja globaalit vaikutteet.

    World Music School Helsinki

    World Music School Helsingin eräänlaiset maailman tanssitupaillat ovat matalankynnyksen foorumi kenelle tahansa osallistua ja tulla oppimaan erilaisten helsinkiläisten yhteisöjen perinteestä.