Avainsana: seurantalo

  • Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

    Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

    Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2023 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin  1 672 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 473 500 euroa.

    Tänä vuonna nuorisoseurantalojen suurimmat yksittäiset avustuksen (50 000€) menivät Vaskiveden Nuorisoseuralle, Kainaston Nuorisoseuralle ja Karhinkylän Nuorisoseuralle.

    Korjausavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.

    Kuvassa Kainaston Nuorisoseuran seurantalo Onnela Kauhajoelta.

  • Seurantalojen energia-avustus hyväksytty eduskunnassa

    Seurantalojen energia-avustus hyväksytty eduskunnassa

    Eduskunta on hyväksynyt lisätalousarvion, johon sisältyy 2,3 miljoonan euron energia-avustus seurantaloja ylläpitäville yhteisöille.
    Avustuksen haku avautuu 6.3.2023 iltapäivällä. Hakuaika on 6.3.-11.4.2023. Päätökset tehdään toukokuussa, jonka jälkeen voi välittömästi hakea maksatusta. Aktiivisimmat ehtivät siis saada rahan tilille ennen kesää.

    Järjestämme jäsenyhdistyksillemme infon hausta torstaina 9.3.2023 klo 17-18.

    Ilmoittautumiset jäsenyhdistysten infoon tulee tehdä 9.3. klo 12.00 mennessä tämän linkin kautta: Seurantalojen energia-avustusinfo 9.3.2023 17:00 – 9.3.2023 18:00 (nuorisoseurarekisteri.fi). Ilmoittautuneille lähetämme Teams -linkin ilmoittautumisajan päätyttyä.

    Jaamme tietoa avustuksesta ja sen hakemisesta heti, kun tieto julkaistaan. Avustusta koskeva informaatio julkaistaan kootusti Kotiseutuliiton sivuilla Seurantalojen energia-avustus 2023 – Suomen Kotiseutuliitto.

  • Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

    Rutalahden seurantalo Suojarinne

    Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2022 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin  1 680 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 435 000 euroa.

    Korjatuavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.

  • Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa!

    Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa!

    Seurantalojen korjausavustusta haetaan vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä ja hankkimasta hakemukseen vaadittuja asiakirjoja hyvissä ajoin, sillä myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Vaadittuja liitteitäkin on sen verran, että kannattaa hoitaa homma etukenossa.

    Hakemukseen vaaditut asiakirjat:

    • Yhdistyksen toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta sekä yhdistyksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
    • Todistus maan omistus- tai hallintaoikeudesta ja rakennuksen vuokrasopimus
    • Valokuvia korjaustyön kohteesta sekä rakennuksen ulkoasusta ja sisätiloista sekä vähintään yksi kuva talon juhlasalista
    • Suunnitelmat: korjausten kokonaissuunnitelma, rakennustapaselitys, mahdolliset rakennuspiirustukset, kustannusarvio, rakennusalan ammattilaisen laatima kuntoarvio (laajoissa ja vaativissa korjauksissa)
    • Jos avustusta haetaan lainan takaisinmaksuun: pankin todistus lainoituksesta ja lainan lyhennyksistä
    • Selvitys rakennuksen suojelutilanteesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta

    Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa talojen erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin.

    Lisätietoja seurantalojen korjausavustuksen hakemisesta, ehdoista, käytöstä ja muista asioista löydät Kotiseutuliiton sivuilta osoitteesta: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus/.

  • Seurantalopäivän tuottamisen tueksi materiaaleja

    Seurantalopäivän tuottamisen tueksi materiaaleja

    Haastamme kaikki nuorisoseurat, joilla on nuorisoseurantalo, miettimään miten seurantalopäivää voitaisiin teidän talollanne viettää. Lähtekää tekin mukaan juhlimaan seurantaloa omalla tavallanne. Tapahtuma voi olla yksipäiväinen tai vaikka koko viikonlopun kestävä tempaus. Sisällöltään se voi olla oikeastaan mitä vain ja toivommekin mitä erilaisimpia tapoja juhlia!

    Kokosimme nämä materiaalit seurantalopäivän viestinnän tueksi:

    Lisää viestintämateriaaleja löydät nuorisoseurojen työkalupakista >>

    ***

    Kokosimme myös ideoita, miten voisitte viettää seurantalopäivää:

    Seurantalopäivän toteutustapojen ideointi 

    • Kakkukahvit paikalle tuleville
    • Nuorisoseuraämpäreitä jaossa 
    • Toimintarata lapsille (ideoita löytyy työkalupakista) 
    • Lasten lelujen/kirjojen yms. vaihtopäivä 
    • Peräkonttikirppis/vilttikirppis 
    • Mölkkykisat/mölkkyturnaus 
    • Tanssitunteja, Tempoa tenaviin, Folkjam, paritanssin opetusta 
    • Oman harrastustoiminnan esittely, tanssi, testteri, Luova lava, sirkus, pop up –tunnit 
    • Talkootoiminnan esittely 

    Vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna (eli tänä vuonna 13.-14.9.2025) vietetään valtakunnallista seurantalopäivää kaikilla seurantaloilla. Seurantalot ovat hienoja paikkoja: kylien ja kaupunginosien toimintakeskuksia, joissa harrastetaan ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Seurantalopäivä tarjoaa tilaisuuden tehdä taloja tunnetuksi ja järjestää kaikille avointa toimintaa. Seurantalopäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Seurantalopäivien tapahtumat löytyvät Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenterista.

    Lisätietoa valtakunnallisesta seurantalopäivästä
    https://www.seurantalot.fi/tietoa-toimijoille/seurantalopaiva

  • Miten teillä vietetään valtakunnallista seurantalopäivää syksyllä?

    Miten teillä vietetään valtakunnallista seurantalopäivää syksyllä?

    Vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna (eli tänä vuonna 7.-8.9.2019) vietetään valtakunnallista seurantalopäivää kaikilla seurantaloilla. Seurantalot ovat hienoja paikkoja: kylien ja kaupunginosien toimintakeskuksia, joissa harrastetaan ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Seurantalopäivä tarjoaa tilaisuuden tehdä taloja tunnetuksi ja järjestää kaikille avointa toimintaa. Seurantalopäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Seurantalopäivien tapahtumat löytyvät Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenterista.

    Olemme valmistelemassa erityistä seurantalopäiväkampanjaa nuorisoseurantaloille valtakunnallisen kampanjan sisään. Haastammekin nyt kaikki nuorisoseurat, joilla on nuorisoseurantalo, miettimään miten seurantalopäivää voitaisiin teidän talollanne viettää. Lähtekää tekin mukaan juhlimaan seurantaloa omalla tavallanne. Tapahtuma voi olla yksipäiväinen tai vaikka koko viikonlopun kestävä tempaus. Sisällöltään se voi olla oikeastaan mitä vain ja toivommekin mitä erilaisimpia tapoja juhlia!

    Julkaisemme vielä kevään aikana viestinnän tukimateriaaleja kampanjaan ja tiedotamme nuorisoseuroissa järjestettävistä tapahtumista kootusti.

     

    Lisätietoa valtakunnallisesta seurantalopäivästä
    https://www.seurantalot.fi/tietoa-toimijoille/seurantalopaiva

  • Kintauden Nuorisoseuran talolla kummittelee

    Kintauden Nuorisoseuran talolla kummittelee

    Kintauden Nuorisoseuran talolla kummittelee. Tätä ei tietenkään kukaan usko. En minäkään olisi, jos joku olisi minulle moista tullut kertomaan.

    Mutta nyt, kun olen talolla työskennellyt, olen valmis kääntämään takkiani. Olen kuullut, en vain kerran enkä kahdesti vaan useammin kerran samat töminät, kuin yläkerrassa käveltäisiin, josta sitten seuraa ikkunoiden helinää ja ropinaa, kuin lattialle jotain tippuisi. Ja en vain minä, vaan myös monet muut ovat kuulleet samat äänet. Talossa vieraileva koira haukkuu ensin yläkerran ja sen jälkeen se menee saliin ja murisee tietyn kohden aivan kuin siinä paikoissa olisi jotain erityistä.

    Maineikas skottifilosofi David Hume opetti 1700-luvulla, että ihmeeseen tulee uskoa vain silloin, kun kaikki vaihtoehtoiset selitykset ovat epätodennäköisempiä kuin ihme. Alan tutkijat ovat sanoneet, että 95 prosenttiin arkiajattelusta poikkeavista tapahtumista löytyy luonnollinen selitys. Viisi prosenttia on ihmeitä. Mahtuvatko minun kuulemani äänet tuohon viiden prosentin marginaaliin vaikka virheprosentti olisi 0.2 % puoleen ja toiseen?

    Olen huolella sulkenut mahdolliset tekijät pois. Harakoitten hyppely katolla aiheuttaa kolinaa , mutta ei lasien helinää, vaikka olisivat tavallista pulskemmassa kunnossa. Läheisen koulun oppilaat käyvät pihalla kirmailemassa opettajan johdolla tai vain omia aikojaan. Heistä lähtee meteliä, kun juoksevat pitkin talon seinustaa. Piha vain on ollut silloin tyhjä, kun äänet ovat kuuluneet. Olen sen aina tarkistanut. Toisekseen, koululaiset eivät pääse talon vintille.

    Hirsisellä talolla on tapana naristaa nurkkiaan ja paukutella seiniä sään vaihtelujen mukaan. Tämä tietenkin on ollut vahvin ehdokas äänille. Nämä äänet vain ovat epäsäännöllisiä ja eri puolilta taloa kuuluvia kun taas kummittelevat äänet ovat aina samanlaisia ja tietystä kohdasta kuuluvia. Mitä muita selittäviä tekijöitä voisi olla, en keksi. Onko minun näin uskottava kummitusten olemassaoloon?

    Yleensä kummitukset ja kummitustarinat on liitetty linnoihin ja kartanoihin. Mustion linnassa kummituksia kerrotaan olevan koko joukon. Kartanon entisen omistajan Hjalmar Linderin haamun lisäksi ylimmässä kerroksessa asustaa Harmaan rouva ja toisessa kerroksessa asustaa Valkoisen rouva. Kuningas Kustaa III:n haamun on kuultu kävelevän kuninkaan makuuhuoneessa raskain, surumielisin askelin. Turun linna on myös täynnä erilaisia kummituksia. Linnassa vaeltaa mm. vuonna vanginvartija Petter Norman haamu. Hänet murhattiin vuonna 1822. Linnan siivooja oli 1980-luvulla nähnyt vanginvartijan huoneessa pienikokoisen mieshahmon, joka oli kulkenut huoneen läpi. Mies meni portaita alas ja häipyi seinään. Kuninkaansalin vessasta on nähty ilmestyvän naisen ja katoavan salin pylvään taakse.

    Erityisen kuuluisia ovat ulkomaiden kummitukset. Monet presidentit ovat tunteneet Abraham Lincolnin läsnäolon valkoisessa talossa. Kuningas Henrik VIII:n kuudesta vaimosta viisi on nähty vaeltavan henkinä. Pappila Essexissä Kaakkois-Englannissa on ehkä maailman kuuluisin kummitustalo. Pappilassa asuneet ihmiset ovat kertoneet tarinoita, joissa surullinen nunna kävelee pitkin käytäviä. Nunnasta on vuoteen 1939 mennessä oli tehty yli 200 havaintoa. Kun pappila paloi, henkien nähtiin katselevan paloa sen ulkopuolella. Eräässä Ranskan vanhassa linnassa vaeltaa syyttömänä mestattu mies, joka kalisuttelee vankityrmien kaltereita.

    Kummitukset on liitetty kuolleitten ihmisten henkiin, joilla ei enää ole fyysistä kehoa, mutta jotka eivät ole siirtynyt henkimaailmaan. Taustalla on ollut jokin erityinen syy, mestaus, murha tai onnettoman rakkauden musertama sielu, jonka vuoksi sielu on jäänyt kuoleman jälkeen vaeltamaan tai muulla tavalla ilmaisemaan itseään.

    Esimerkkinä tällaisesta Oriveden Koivunimenkylässä sattunut tapaus, jossa äiti oli polttanut saunan kiukaassa aviottomana syntyneen lapsensa. Saunasta oli tämän jälkeen alkanut kuulua lapsen itkua. Kyläläisten ihmetellessä asiaa, äiti oli tunnustanut surmanneensa lapsen. Itku saunassa ei äidin tunnustuksesta huolimatta loppunut. Vasta saunan purkamin ja lopullinen hävittäminen lopetti itkun.

    En tunne talon historiaa niin tarkkaa, että tietäisin, onko täällä sattunut jotain sellaista, jonka seurauksena taloon olisi jäänyt jonkun onnettoman sielu vaeltamaan. Kukaan muukaan talolta, vanhemmistakaan ihmisistä, ei tunne tapauksia, joka moista meteliä voisi talossa aiheuttaa. Onko talon alkuaikoina sattunut joitain sellaista, josta tänä päivänä ei enää tiedetä ja joka on jäänyt jo jonnekin historian hämämyyn? Vain kummittelevat äänet ovat tästä enää kertomassa. Tiedä häntä.

    Takki on käännetty – mutta vain puoliksi. Jännittyneenä odotan syksyn ja talven pimeitä hetkiä, jos vaikka pääsisin kohtaamaan kummituksen silmästä silmään. Silloin ei enää tarvitsisi häilyä uskon rajamailla vaan voin jo tietää. Näissä asioissa terve kriittisyys on aina paikallaan.

    Oletko sinä havainnut nuorisoseurantalolla kummituksia? Hurjaa pyhäinpäivää kaikille!

    Kirjoittaja: Ilkka Hallamäkinen, Kintauden nuorisoseura

  • Kerkkoon nuorisoseura: Näin pidät seurantalon remontin talkoolaisista huolta

    Kerkkoon nuorisoseura: Näin pidät seurantalon remontin talkoolaisista huolta

    Kerkkoon Nuorisoseura sai remonttitalkoisiin yli 70 henkilöä

    Näin pidät talkoolaisista huolta: ruokaa, porekylpyjä, lapsiparkki ja kiitoksia

    Talon remontoinnin sanotaan olevan yksi ihmiselämän stressaavimmista asioista. Kun kohde on vielä yhteinen nuorisoseurantalo, jossa toiminnan pitää pyöriä myös kunnostuksen ajan, vaaditaan äärimmäistä järjestelykykyä ja rautaisia hermoja. Omyös tärkeä saada ihmiset innostettua mukaan, koska talous harvoin mahdollistaa kaiken työ teettämisen ulkopuolisilla. Joskus unohtuu, että talkootyö ei ole pelkästään betonin valamista ja maalin rapsuttamistavaan kyse on ihmisistä. Kerkkoon nuorisoseura hoiti markkinoinnin ja talkoolaisista huolehtimisen esimerkillisesti.  

    Kerkkoon nuorisoseurassa oli talon sisätilojen remonttia suunniteltu pitkään. Keittiö, wc-tilat, maalipinnat ja talotekniikka kaipasivat uudistamista, esteettömyyttä haluttiin parantaa ja haaveena oli uusi kerhohuone. Remonttia varten koottiin porukka, jolla oli monipuolista tietotaitoa ja kiinnostusta korjata perinteikästä taloa sen henkeä vaalien. Remontin johtajaksi valittiin seuran puheenjohtaja Heli Pelkonen. Talkoopäiviä kertyi keväälle yli 70, ja niihin osallistui yli 70 henkilöä, joiden ikähaarukka oli 3-88 vuotta. 

    ”Syysmarkkinoilla houkuttelimme ihmisiä mukaan jakamalla näppylähanskoja, joita voisi vaikka talkoissa tarvita. Keräsimme yhteystietoja ja kerroimme että lyhytkin panostus on tärkeä. Saimmekin mukavasti porukkaa mukaan”, kertoo Heli.  

    Talkoomuonituksen merkitystä ei kannata väheksyä. ”Niin hersyvät naurut saimme, kun joku osasi ajoittaa talkoisiin tulonsa juuri sopivasti ruoka-aikaan,” Heli muistelee. Vaikka talkooruualla jaksaa ahertaa, ei kannata ajatella ruokaa pelkkänä polttoaineena. Kerkkoossa oli tarjolla usein myös jopa Sacher- tai juustokakkua! Urakan puolivälissä talkoolaisia hellittiin talkoosaunalla ja porekylvyllä. Muutamina talkoopäivinä oli myös seuran nuorten pyörittämä lapsiparkki. 

    Ensimmäinen Facebook-julkaisu ilmestyi 16.4. Jo seuraavana päivänä olivat ensimmäiset kuvat näyttämöremontista eetterissä. Sen jälkeen päivityksiä tulikin joka ikinen päivä talkoorupeaman ajan. Päivittäisessä kuvakollaasissa kerrottiin remontin etenemisestä, tulevista aikatauluista ja kutsuttiin mukaan. Mutta ennen kaikkea niissä kiitettiin vuolaasti talkoolaisia sydämin ja hymiöin. Syksyyn mennessä talkoisiin liittyviä julkaisuja oli noin 50.

     

    Some-markkinointia ei varsinaisesti etukäteen suunniteltu, mutta remontin edetessä päivityksiä alkoi kertyä. ”Päivityksistä tuli jonkinlainen tapa, jolla halusi koota päivän kulun ja kertoa siitä muille. Joka päivä tuli niin kiitollinen olo kaikista ihanista ihmisistä, jotka olivat mukana työssä tai elivät hengessä mukana”, Heli muistelee.

    ”Ehkä kerran elämässä tulee mahdollisuus olla mukana näin mittavassa remontissa. Tärkeintä oli yhteinen halu parantaa seurantalon – toiminnan sydämen – puitteita, lisätä sen elinvoimaa. Varmastikin työtä riittää jatkossakin, mutta nyt hetki hengähdetään ja juhlitaan, pohtii Heli onnellisena.