Avainsana: vuoden tanssiteko

  • Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens.  Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.

    Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.

    Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.

    Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
    Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
    Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
    Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
    Kuratointi: Milla Korja

    Kuva: Sami Perttilä

  • Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

    Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

    Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 13.1.2023 tunnustuksia ja palkintoja suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille.

    Tunnustukset myönnettiin sarjoissa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden tanssintekijä, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tulokas ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös  vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen ja Vuoden kantele -palkinnon saajat sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye.

    Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat, jotka ovat Veera Henttonen, Arja Jalli ja Eveliina Pilke. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

    Vuoden tanssiteko

    Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens. Musiikin teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin. Vuoden tanssiteko -tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

    Vuoden kansanmusiikkilevy

    Vuoden kansanmusiikkilevy -sarjan voittaja on Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi Pajut -levy. Kanteletar ja muu perinnerunous on inspiroinut Leppästä säveltämään linnuista kertovien tarinoiden lisäksi lauluja erityisesti kuoleman eri sävyistä. Vanhemman ja runollisen suomen kielen rikkaus ja rytmi on toiminut pitkään haudutellun levyn laulujen inspiraationa. Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Kansanmusiikki-lehti.

    Vuoden tanssintekijä

    Vuoden tanssintekijä on Riina Hosio. Hän on kansantanssin käsityöläinen: tanssija, opettaja ja koreografi. Hosion työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemmaltikin. Hän arvostaa perinteitä, mutta luo pelotta uutta ja uskaltaa rikkoa rajoja. Erityisen arvokasta Hosion työssä on halu kurottaa yli lajirajojen ja kyky toimia sekä harrastajaryhmien että ammattituotantojen parissa. Vuoden tanssintekijä -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Vuoden kansanmusiikkitekijä

    Vuoden kansanmusiikkitekijä on Loimolan voima -yhtye. Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä. Vuoden kansanmusiikkitekijä -tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät ry.

     Vuoden tulokas

    Vuoden tulokas on Rällä-yhtye. Rällä on juurevan tanssimusiikkiperinteen sanansaattaja pohjoisesta, joka on ottanut rohkeasti paikkansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin piirissä. Yhtye luottaa perinteisen soiton voimaan. Trio ammentaa rohkeasti perinteestä, ja tuo esiin tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Yhtyeen Tanssikone-esikoisalbumin materiaali onkin parasta tanssittuna. Rällä kiertää esiintymässä aktiivisesti ja vie kansanmusiikkia yllättäviinkin paikkoihin.  Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Vuoden nuori pelimanni

    Vuoden nuori pelimanni -tunnustus ja Juho Koirasen muistorahaston stipendi myönnettiin vuonna 2016 perustetulle Marin Skraidu Smuidut -yhtyeelle.  Ainutlaatuisen tästä nuorten yhtyeestä tekee se, että soittajat eivät ole jämähtäneet vain omiin pääsoittimiinsa, vaan instrumentteja vaihdellaan matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Marin Skraidu Smuidujen ojelmisto koostuu vanhasta ja vähän modernimmastakin kansanmusiikista. Biisien rakenteista ja nasevista stemmoista vastaa soittajien ohella yhtyeen äitihahmo Leena Joutsenlahti. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikkiliitto.

    Vuoden kantele -palkinto

    Vuoden kantele -palkinnon saivat Lähde-koululaisoopperan työryhmä, Kansallisooppera.

    Tunnustuksen saaja on tuonut maamme lasten ulottuville upean oopperakokemuksen. Esityksessä mukana olevat kanteleensoittajat toimivat myös sen kapellimestareina. He kouluttavat 5.- ja 6.-luokkalaisia omissa kouluissaan teoksen lapsille suunnattuun osuuteen. Näin he pääsevät mukaan esitykseen ja saavat kokemuksen ammattilaisproduktiossa työskentelystä. Oopperan musiikki toteutetaan lähes kokonaan kanteleilla. Lähde-oopperan myötä maamme lapset ovat päässeet näkemään kanteleen mahdollisuudet. Vuoden kantele -palkinnon myöntää Kanteleliitto.

    Vuoden Wäinö

    Vuoden Wäinöksi valittu Petri Hoppu on filosofian tohtori, tanssintutkija ja mestarikansantanssija. Hän on tuonut menuettia esille viime vuoden aikana työpajojen ja luentojen muodossa. Myös Hopun väitöskirja menuetista on merkittävä lähde alan tutkimukselle. Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä yliopettajana toimivan Hopun panos ammattilaisten ja harrastajien koulutukselle on alan jatkuvuuden kannalta merkittävä.  Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla pitkään toiminut ja monipuolisesti ansioitunut henkilö. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye

    Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Ääniteatteri Iki-Turso. Yhtye on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskittynyt runolauluperinteen tutkimiseen ja esittämiseen erilaisissa ympäristöissä. Kahdeksan kansanlaulajan muodostama kollektiivi on emeritusprofessori Heikki Laitisen johdolla vienyt runolaulua uusiin ympäristöihin ja yhdistänyt sitä taiteellisesti ainutlaatuisella tavalla kokeelliseen ääni-improvisaatioon. Tunnustuksen luovutti yhtyeelle Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.

    Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.) ja Marja Jalli. Vuoden ohjaaja -tittelin sai myös Veera Henttonen.

    Kuva: Ville Kurki

    Lisätietoja
    Toimialajohtaja Jukka Heinämäki
    050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

    Tiedottaja Simo Ollila
    045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi

  • Vuoden tunnustukset – ehdota nyt!

    Vuoden tunnustukset – ehdota nyt!

    Onko nuorisoseurasi yksinkertaisesti paras? Onko ohjaajasi ihanin? Ketä ilman seurasi toiminta ei vain pyörisi enää?

    Nuorisoseuroissa kymmenet tuhannet jäsenet nauttivat kulttuurisesta harrastustoiminnasta sadoissa seuroissa ympäri Suomen. Viikoittain innostavat ohjaajat ja ahkerat vapaaehtoiset keräävät yli 25 000 harrastajaa laadukkaan toiminnan pariin. Nyt on aika kiittää. Haemme: Vuoden nuorisoseuraa, nuorisoseuralaista, nuorta nuorisoseuralaista, ohjaajia, teatteritekoa, tanssitekoa, vastuullisuustekoa ja Hermannia.

    Ehdota palkittavia 7.11.2025 mennessä alla löytyvillä lomakkeilla. Listaus edellisvuosina palkituista löytyy täältä. 

    Vuoden Nuorisoseura 2026

    Onko teidän nuorisoseuran toiminta vain ylivoimaisesti parasta? Onko toiminnassa mukana aktiivisia nuoria, osaavia ohjaajia ja ahkeria vapaaehtoisia? Näkyvätkö toiminnassa nuorisoseura-arvot: yhteisöllisyys, osallisuus, yhdenvertaisuus ja moninaisuus? Vuoden nuorisoseura julkistetaan nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa.

    Vuoden Nuorisoseura 2025 Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry

    Vuoden nuorisoseuralainen 2026

    Nuorisoseurat elää ja hengittää täysin vapaaehtoistensa ansiosta. Vuosittain Suomen Nuorisoseurat valitsee Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. 

    Vuoden nuorisoseuralainen 2025 Sirkku Salmensuo

    Vuoden ohjaaja 2026

    Ohjaajat ovat nuorisoseurojen sykkivä sydän ja valoa loistava majakka. Hyvä ohjaaja innostaa, opettaa ja inspiroi. Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain yhden tai kaksi Vuoden ohjaajaa. 

    Vuoden ohjaajat 2025 Tanja Hietakangas, Katariina Mäki-Välkkilä ja Lauri Suomela

    Vuoden nuori nuorisoseuralainen 2026

    Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi voidaan valita alle 29-vuotias henkilö, joka on toiminut nuorisoseurajärjestössä erityiden ansiokkaasti ja tuloksellisesti paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti.

    Vuoden 2025 Nuoret Nuorisoseuralaiset Hilja-Maaria Linko ja Enna Rantala

    Vuoden Hermanni 2026

    Suomen Nuorisoseurat nimeää vuosittain Vuoden Hermannin. Nimityksen saa henkilö, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin. Arvonimi voidaan myöntää miehelle tai naiselle. Arvonimen saaja julkistetaan vuosittain valtakunnallisilla H-kiltapäivillä keväällä. 

    Vuoden Hermanni 2025 Erkki Henriksson

    Vuoden tanssiteko 2025

    Suomen Nuorisoseurat ja Folklandia jakaa vuosittain Vuoden tanssiteko-palkinnon. Vuoden tanssiteko voi olla uuden ryhmän perustaminen, erityinen produktio tai jokin rohkea uusi avaus. 

    Vuoden tanssiteko 2024 Helenen galleria

    Vuoden teatteriteko 2025

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. 

    Vuoden teatteriteko 2025

    Vuoden teatteriteko 2024 Lapin ylioppilasteatteri
    Konttisen kesäteatterin kanssa yhteisesti tuotettu Peppi Pitkätossu -tuotanto

    Vuoden vastuullisuusteko 2025

    Vuoden vastuullisuusteko jaetaan vuoden 2025 aikana toteutetusta vastuullisuusteosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan.  Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura tai esimerkiksi yksittäinen harrastusryhmä. 

    Vuoden vastuullisuusteko 2024 Soveltavan liikunnan kerho
    Honkalammen Nuorisoseura, Liperi

  • Ilmianna Vuoden tanssiteko 2018

    Ilmianna Vuoden tanssiteko 2018

    Folklandia-risteilyllä julkistetaan kuudennen kerran Vuoden tanssiteko -palkinto. Palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana merkittävän teon kansantanssin tunnettavuuden hyväksi ja edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.

    Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.

    Vuoden tanssiteko-tunnustuksen saajat: 2013 Tauno Häkkinen, vuonna 2014 OWLA -tanssiseikkailu, 2015 Janne ja Aino -produktio, 2016 Pispalan Sottiisin Riemua! -produktio ja 2017 Mies Tanssipidot.

    Voit lähettää ehdotuksesi Vuoden tanssiteko -palkinnon saajaksi 30.11.2018 mennessä tänne.

  • Vuoden tanssiteko 2017 on Miestanssipidot

    Vuoden tanssiteko 2017 on Miestanssipidot

    Vuonna 2017 järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran Mies –Tanssipidot –tapahtuma Lapualla. Esikuvansa Virosta saanut tanssitapahtuma oli toteutukseltaan täysin poikkeuksellinen ja ylitti rohkeasti rajoja sekä rikkoi stereotypioita monella tasolla. Valmisteluvaiheessa tapahtuma jalkautui kansan pariin muun muassa kouluihin, urheiluseurojen harjoituksiin, huoltoasemille ja baareihin.

    Ammattilaiset ja harrastajat kohtasivat Mies – Tanssipidoissa ennen näkemättömällä tavalla. Tapahtuman pääjuhlassa Lapuan pesäpallostadion täyttyi äijäenergiasta. Puolitoistatuntisen esityksen aikana lavalla nähtiin tanssijoita, muusikoita, nuoria, ikäihmisiä ja ennen kaikkea tavallisia miehiä. Teos kertoi tarinaa miehestä, joka ei tanssi. Tapahtuman taiteellisessa työryhmässä olivat Jukka Haapalainen, Heikki Salo, Ari Numminen ja Timo Saari.

    Folklandia ja Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden tanssiteko 2017 – tunnustuksen Mies –Tanssipidot –tapahtumalle kiitoksena tapahtumasta, joka kannusti miehiä tanssimaan ja tarjosi kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua tanssiteoksen esitykseen. Mies – Tanssipidot kehitti kansantassin myönteistä mielikuvaa kansantanssista helposti lähestyttävänä kulttuuriharrastuksena.

    Vuoden 2017 tanssiteko -valinnan suoritti mestarikansantanssija Antti Savilampi ja Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus annettujen esitysten pohjalta.

  • Vuoden nuorisoseuraksi 17 ehdotusta! Jatkoon päässeet julkistetaan 16.12.

    Vuoden nuorisoseuraksi 17 ehdotusta! Jatkoon päässeet julkistetaan 16.12.

    Vuoden tunnustusten saajiksi saimme ennätysmäärän hienoja ehdokkaita. Vuoden nuorisoseuran tittelistä kisaa 17 seuraa, kun viime vuonna ehdotuksia tuli 4. Nuorisoseurojen hallitus valitsee 4 jatkoon pääsevää seuraa, jotka julkistetaan 16.12. Lopullinen valinta julkistetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3.

    Yhteensä ehdotuksia eri kategorioihin tuli 54. Suuret kiitokset kaikille ehdotuksia tehneille!

    Tulokset julkistetaan seuraavasti:

    • Vuoden nuorisoseura: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
    • Vuoden nuorisoseuralainen: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
    • Vuoden ohjaaja: Folklandia 12.1.2018
    • Vuoden tanssiteko: Folklandia 12.1.2018
    • Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye: Folklandia 12.1.2018
    • Vuoden teatteriteko: Tunnustuksen saajan kanssa sovittava päivämäärä
    • Vuoden Hermanni: kevään H-kiltapäivät

     

  • Pispalan Sottiisin pääjuhla valittiin Vuoden 2016 tanssiteoksi

    Pispalan Sottiisin pääjuhla valittiin Vuoden 2016 tanssiteoksi

    Pispalan Sottiisin pääjuhla ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150-vuotta!” on valittu vuoden 2016 tanssiteoksi. Ehdotuksissa tapahtumaa kuvattiin kautta aikojen parhaaksi kansantanssin ja -musiikin spektaakkeliksi. Eri-ikäiset tanssijat kokoontuivat paikalle maan eri kolkilta ja yhdistivät ryhmissä harjoitellut tanssit saumattomaksi kokonaisuudeksi. Se oli historiallinen suurvoitto, jossa rohkeat valinnat ja yhteistyö superosaajien kesken sai aikaan huikean lopputuloksen.

    Riemua! -teosta luonnehdittiin monipuoliseksi ja ammattitaidolla kootuksi kokonaisuudeksi, jossa perinne tuli eläväksi, ja joka tarjosi niin tekijöilleen kuin yleisölleen hienon elämyksen.

    Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa nähdyssä Pispalan Sottiisin pääjuhlassa oli mukana 1000 tanssijaa, 100 soittajaa ja 10 näyttelijää. ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150-vuotta”oli tanssijoiden, muusikoiden ja näyttelijöiden yhdessä rakentama huikea näytös täynnä ennennäkemätöntä ilottelua Suomen kansan tanssiperinteestä. Katso täältä video!

    Palkinto julkistettiin Folklandia-gaalassa 13.1.2017.

  • Folklandia-gaalassa palkittiin taas kulttuurin tekijöitä

    Folklandia-gaalassa palkittiin taas kulttuurin tekijöitä

    Folklandia-gaalassa 8.1. julkistettiin taas suuri määrä ansioituneita kulttuurin tekijöitä. Suomen Nuorisoseurat palkitsi Vuoden ohjaajat, Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeen sekä Vuoden tanssiteon. Muut tahot julkistivat Vuoden Wäinön, Kaustisen Vuoden yhtyeen, Vuoden Nuoren Pelimannin ja Vuoden kansanmusiikkilevyn.

    Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat: teatteriohjaaja Katja Hakala ja kansantanssin ohjaaja Taina Salminen

    Katja Hakala, Ullavan Ylikylän Nuorisoseura ry / Teatteri Pystymehtä
    Katja on Ullavan Ylikylän Nuorisoseuran Pystymehtä-teatteriryhmän luoja ja ehdottoman yhteisöllinen ohjaaja. Lujan, molemminpuolisen luottamuksen vuoksi Katja saa ryhmänsä uskaltamaan yli kaikkien rajojen.

    Taina Salminen, Kosken TL Nuorisoseura
    Taina on toiminut tanhuohjaajana jo vuosikymmeniä ja vaikuttanut positiivisesti satojen koskelaisten elämään. Taina on innoittava ja inspiroiva roolimalli kaikille tanhuajille!

    Lue lisää >

     

    Pispalan Sottiisin Vuoden Kansantanssiyhtye – Polokkarit Oulusta

    Vuoden 2016 kansantanssiyhtyeeksi on valittu kansantanssiryhmä Polokkarit Oulunsuun nuorisoseurasta Oulusta. Vuonna 1995 perustettu Polokkarit on omintakeinen kansantanssiryhmä, jossa tanssii lähes 30 aikuista kansantanssiin hurahtanutta. Lue lisää >

    Vuoden tanssiteko 2015 – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä

    Folklandia myöntää Vuoden tanssiteko 2015 -tunnustuksen Janne ja Aino -tanssiteokselle kiitoksena korkeatasoisesta kokonaisuudesta, joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettuutta. Yhteistyön avulla on kyetty luomaan taiteellisesti korkeatasoinen ja kiinnostava teos, jolla luodaan mielikuvaa yleisölle kansantanssista ja -musiikista elinvoimaisena ja kehittyvänä taiteenlajina.

    Kansanballadiksi sävelletty yli 40 esiintyjän tanssiteos avaa raikkaalla tavalla silmiemme eteen sarjan säveltäjäneron elämänkäänteitä. Käsikirjoitus, koreografia ja ohjaus Petri Kauppinen ja Milla Korja, musiikki Ville Ojanen ja Ostrobothnian Folk Orchestra, päärooleissa Johanna Iivanainen, Timo Rautiainen, Heidi Kultanen, Mitja Pilke ja Aapo-Matti Puhakka. Tanssiteoksen ovat yhteistyössä luoneet Centria ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan konservatorio ja Oulun Ammattikorkeakoulu.

    Vuoden 2015 tanssiteko -valinnan suoritti kansantanssimestari Antti Savilampi neuvoa antavan yleisöäänestyksen pohjalta.

    Vuoden Wäinö – Ijahis idja -musiikkitapahtuma

    Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansantansmusiikin tai kansanmsuiikin alalla toimiva henkilö, ryhmä tai taho, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla. Vuoden Wäinöksi 2016 on valittu alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja, jota on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 lähtien. Suomen ainoan saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaalin ohjelmaan kuuluu mm. saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäisvieraiden musiikkiesityksiä sekä saamelaismusiikkiin keskittyviä klubi-iltoja. Nyt 12 kertaa järjestetty Ijahis Idja on kasvanut merkittäväksi alkuperäiskansojen musiikkia ja kulttuuria esitteleväksi festivaaliksi.

     

    Vuoden Nuori Pelimanni 2016 kansanmusiikkiyhtye Hauru

    Juho-Antti Koirasen muistorahastosta on vuodesta 2007 lähtien jaettu kannustusstipendi ja Vuoden Nuori Pelimanni -kunniakirja nuorelle tai ryhmälle, joka jollakin tavalla tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. Vuoden Nuori Pelimanni 2016 on tuoretta, rajoja rikkovaan ja omannäköistään kansanmusiikkia soittava trio kansanmusiikkiyhtye Hauru. Kaikki muusikot Maija Holopainen, Heidi Juvanen ja Siiri Laitinen ovat 16-vuotiaita. Karjalan kielen sana Hauru tarkoittaa kylmää sumua. Kaiken musiikkinsa tytöt ovat tehneet itse.

     

    Kaustisen vuoden 2016 yhtye  – Piirpauke

    Kaustisen vuoden yhtyeeksi on valittu juuri 40-vuotista juhlavuottaan viettänyt maailmanmusiikkiyhtye Piirpauke. Kuhmolaisen Sakari Kukon luotsaama yhtye kuului maailmanmusiikin uranuurtajiin yhdistellen kansanmusiikkivaikutteita ennakkoluulottomasti eri musiikinlajeihin jo ennen kuin koko käsitettä oli keksittykään. Vuonna 1974 perustetun yhtyeen ensimmäinen hitti oli levytys Konevitsan kirkonkelloista. Tämänhetkisen kokoonpanon muusikot kuuluvat kotimaisen jazzin kärkikaartiin. Yhtyeen nimi on peräisin karjalaisesta, hälyä ja meteliä tarkoittavasta sanasta.

     

    Vuoden kansanmusiikkilevy – Anne-Mari Kivimäki: Lakkautettu kylä ja Freija: Liki

    Kansanmusiikki.fi -portaali ja Kansanmusiikki-lehti julkistavat seitsemättä kertaa Vuoden kansanmusiikkilevy -palkinnon. Vuoden kansanmusiikkilevy 2015 -palkinto jaetaan tasapistein kahdelle julkaisulle: Anne-Mari Kivimäki: Lakkautettu kylä ja  Freija: Liki.

    Kihtinäjärvi Recorsin julkaisemalla Lakkautettu kylä -albumilla kuljetaan 1900-luvun alun Suistamon illatsuista tähän päivään. Levyllä Kivimäen luomat nykykarjalaiset sävellykset, sota-ajan suosikkisävelmät ja Ilja Kotikallion karjalankieliset arkistoäänitteet luovat ainutlaatuisen kuuntelukokemuksen. Musiikki ja arkistojen rahina vievät kuulijan matkalle sekä menneeseen että mielikuvituksen maailmaan.

    10-vuotisjuhliaan viettävä Freija julkaisi uuden albumin ”Liki”. Yhtyeen kolmas levy jatkaa kansanlaulua ja iskelmää tyylikkäästi yhdistävällä linja ja tuo kuulolle niin päivitettyjä versioita ikivihreistä, kuin omia sävellyksiäkin. Uusi albumi on tunnelmaltaan edellistä valoisampi. Lauluissa on rohkaisevaa sanomaa, vaikka toki mukana on pari synkeämpää balladiakin. www.freija.fi