Hyvä Pride-kuukautta! Nuorisoseurat on kaikille sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, fyysisistä ominaisuuksista tai etnisyydestä huolimatta. Meillä saat olla sinä juuri sellaisena, kuin olet.
Tule kansamme juhlistamaan tasa-arvoa ja yhdevertaisuutta joko osallistumalla Helsinki Pride -kulkueeseen tai hyödyntämällä valmiita somemateriaaleja.
Tule marssimaan Helsinki Pride -kulkueeseen
Nuorisoseurat on mukana marssimassa Helsinki Pride -kulkueessa lauantaina 28.6. – tervetuloa mukaan! Nuorisoseurojen porukkaan ovat tervetulleita kaikki nykyiset ja entiset nuorisoseuralaiset sekä nuorisoseuroista kiinnostuneet.
Nuorisoseuroilla ei ole omaa kävelyblokkia kulkueessa, vaan liitymme kulkueeseen blokkien jälkeen.
Kulkue lähtee liikkeelle Senaatintorilta klo 12, mutta nuorisoseuralaisten kokoontuminen alkaa torilla klo 11. Yhteyshenkilönä ja porukan kokoajana toimii viestinnän suunnittelijamme Essi Roisko (essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh. 044 739 0621). Tunnistat meidät sateenkaaren värisestä Nuorisoseurojen logosta.
Asu vapaa ja omat kyltit, liput ja soittimet enemmän kuin sallittuja! Essi pukeutuu kansallispukuun, joten voit hyvin laittaa omasi päälle tai lainata kaverilta.
Pride-kuukausi on loistava tilaisuus viestiä oman nuorisoseuran arvoista. Paikallisten nuorisoseurojen käyttöön on tehty valmiita Pride-teemaisia somekuvia ja -tekstejä, joita saa vapaasti hyödyntää. Lataa materiaalit
Roolipelit, roolipelaaja. Moni on kuullut tämän termin. Joku tunsi jonkun, joka pukeutui peikoksi ja samosi metsissä, toisen serkku taas omisti paljon figuureja, jotka ehkä liittyivät roolipelaamiseen, ehkä eivät.
Roolipelaaminen, ja tarkemmin Dungeons & Dragons, on ollut viimeisen kolmen vuoden ajan nousussa Keski-Suomessa. Kaikki alkoi vuonna 2022, kun Leader Jyväsriihen rahoituksen turvin perustettiin kuusi nuorten peliryhmää, joissa 8-16-vuotiaat lapset ja nuoret pääsivät kokeilemaan Dungeons & Dragonsia.
Nuorten peliryhmä Valkolan Nuorisoseuralla.
Vaikka rahoitus sittemmin päättyi, ryhmien toiminta silti jatkui. Koska intoa roolipelaamiseen löytyi, haluttiin heille tarjota uusia mahdollisuuksia harrastuksen parissa. Viime vuonna Seikkailun mestarit-hankkeen kautta aloitettiin nuorten kouluttaminen pelinjohtajiksi eli oman harrastuksensa ohjaajiksi omille alueilleen. Toiminnan mahdollisti jälleen Jyväsriihen Leader-rahoitus.
Pelinjohtaja on roolipelien ainutlaatuinen elementti, joka on samalla pelin kertoja, tuomari ja kirjoittaja. Dungeon Master, eli ”DM”, on yksi pelaajista, mutta hän ei pelaa yhdellä hahmolla, vaan hän pelaa kaikella muulla mitä pelimaailmassa on. Pelinjohtajan rooli on haastava, mutta palkitseva. ”Se on ainutlaatuinen tilaisuus luoda maailmoja ja tarinoita yhdessä ystävien kanssa, kuin kirja, jonka sivut heräävät eloon silmien edessä”, koulutuksesta vastannut projektityöntekijä Otto-Pekka Keramaa avaa.
Kaiken kaikkiaan neljältä alueelta (Muurame, Laukaa, Uurainen ja Jyväskylä) osallistui yhteensä 10 nuorta viisiosaiseen (yht. 20 h) Pelinjohtajakoulutukseen. Koulutuksen aikana käsiteltiin pelinjohtajuuden perusteita, mutta painopisteenä oli johtamiskokemuksen hankkiminen. Tätä varten jokainen koulutukseen osallistunut kirjoitti ja suunnitteli oman lyhytseikkailun, jonka vetäisi muille nuorille.
Lyhytseikkailut pääsivät vihdoin testiin 24.5., jolloin pidettiin koulutuksen viimeinen tapaaminen. Todellinen näyttö on kuitenkin vielä edessä Pelileirillä 17.-18.6., jossa uudet pelinjohtajat pääsevät peluuttamaan eri alueiden pelaajia.
Uudet pelinjohtajat viimeisellä koulutuskerralla.
Toiveissa roolipelaamista myös nuorille aikuisille
Nyt roolipelaaminen on, ei pelkästään viety, vaan myös juurrutettu kylille, jotta se voi jatkua ilman ulkoistakin ohjaajaa. Vaikka harrastuksen tulevaisuus on melko hyvin turvattu, on aiheen parissa vielä tehtävää.
”Olemme hakeneet kolmatta roolipeliaiheista hanketta Leader-ryhmältä, joka tulisi keskittymään toisen asteen opiskelijoihin ja nuoriin aikuisiin. Sosiaaliset ja taloudelliset haasteet eivät katoa, kun nuori täyttää 18-vuotta, päinvastoin”, Keramaa kertoo.
Wizard-hanke käynnistäisi samalla konseptilla uusia ryhmiä uudelle ikäryhmälle, ja tukisi jo olemassa olevaa toimintaa sekä etenkin uusia pelinjohtajia. Toiminnan lisäksi hankkeen aikana tuotettaisiin teos, johon koottaisiin kuluneiden hankkeiden aikana opitut opit sekä nuorten harrastajien omia tarinoita, olentoja ja hahmoja. Teos olisi ilmainen, selkeä opas uusille harrastajille ja etenkin pelinjohtajille, harrastajilta harrastajille.
Aika näyttää, mihin roolipeliharrastus Keski-Suomessa kehittyy.
”Puolet toimintaan osallistuneista nuorista ilmoitti, että roolipelikerhot ovat heidän ainoa harrastuksensa. Jonkin tärkeän äärellä siis olemme”, Keramaa summaa.
Jyväsriihi ry on myöntänyt Seikkailun mestarit-hankkeelle Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Vekkuliteatteri ry:lle. Palkinto annetaan tunnustuksena merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä lasten ja nuorten kulttuurisen harrastamisen edistämiseksi.
Mikkeliläinen Vekkuliteatteri täyttää vuonna 2025 kunnioitettavat 40 vuotta ja on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut lasten ja nuorten harrastajateatteri. Vuosittain teatterin toimintaan osallistuu 30–50 nuorta, ja vuosikymmenten aikana sen riveissä on kasvanut jo lähes tuhat lasta ja nuorta. Teatteri toimii yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Vekkulan ja Mikkelin kansalaisopiston kanssa tarjoten taiteen perusopetuksen mukaista koulutusta.
Vekkuliteatterin vaikutus ulottuu yksittäisten harrastajien kokemuksista koko Etelä-Savon alueelle. Teatteri on ollut tärkeä kulttuurikasvattaja ja turvallinen kasvuympäristö useille sukupolville. Moni sen entinen harrastaja on päätynyt myös taiteen ammattilaiseksi. Toiminta vahvistaa itsetuntoa, luottamusta omiin kykyihin sekä yhteisöllisyyttä – arvoja, jotka ovat keskeisiä kulttuurisessa nuorisotyössä.
Teatterin pitkäaikainen ohjaaja ja perustajajäsen Tarja Pyhähuhta, joka toimii edelleen yhdistyksen puheenjohtajana, on ollut keskeinen hahmo maakunnan kulttuurisen nuorisotyön kentällä. Hänen ohjauksessaan teatteri on kehittynyt aidosti lasten ja nuorten näköiseksi yhteisöksi, jossa opitaan ilmaisemaan itseään ja toimimaan yhdessä.
Vekkuliteatteri on tehnyt laajaa yhteistyötä myös muiden oppilaitosten ja alan ammattilaisten kanssa, mahdollistaen kokonaisvaltaisen oppimisen kokemuksen lavastuksesta ja puvustuksesta musiikkiin ja näyttämöilmaisuun. Opetukseen osallistuu lapsia ja nuoria myös lähikunnista, kuten Mäntyharjusta, Haukivuorelta, Pertunmaalta, Hirvensalmelta ja Kangasniemeltä.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
Seinäjoella lauantaina 6.9. järjestettävän TeatteriTapauksen ohjelmisto on julkaistu ja liput esityksiin ovat myynnissä. Päivän aikana nähdään kolme esitystä. Ohjelmistossa ovat mukana Tampereelta Tukkateatterin Best Friends Forever, Vantaalta Tikkurilan Teatterin Rajatorppa sekä Ylihärmän Nuorisoseuran Puuställin häät.
Tapahtumaan haettiin alkuvuodesta kolmea, maksimissaan 60 minuutin mittaista esitystä. TeatteriTapauksen lähtökohtana on herätellä Suomen teatteritarjontaan koko illan näytelmien rinnalle tunnin esityksen formaatti, jonka avulla myös hakeutuminen kansainvälisille festivaaleille mahdollistuu useammalle. Esitysten lisäksi on tarjolla oheisohjelmaa ja yhteinen teatterin täyteinen illanvietto.
Tapahtumaan ovat tervetulleet kaikki harrastajateatterin ystävät, esityksellä tai ilman. TeatteriTapaus järjestetään Seinäjoen nuorisokeskuksella ja liput esityksiin myydään netticketissä.
”Kansainvälisillä festivaaleilla esitysten kesto on maksimissaan yhden tunnin, eikä Suomessa ole kovin aktiivista lyhytnäytelmäkulttuuria. TeatteriTapaus vastaa siis suoraan tähän tarpeeseen ja antaa näin lyhytnäytelmille oman areenan. Harrastajateatterikesän ollessa remontin takia tauolla, on myös mukavaa palata takaisin Seinäjoelle kymmenen vuoden tauon jälkeen!”, sanoo Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela.
Tapahtuman järjestävät Suomen Harrastajateatteriliitto ja Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Sivistysliitto Kansalaisfoorumin, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran sekä Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa.
Lisätiedot
Sanna Saarela, toiminnanjohtaja Suomen Harrastajateatteriliitto sanna@harrastajateatteri.fi, puh. 050 092 8984
Lappeenrannassa 12.–15.6. järjestettävään lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin on ilmoittautunut lähes 400 tanssijaa eri puolilta Suomea. Tapahtuma kokoaa kansantanssiryhmät tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle.
Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten pääjuhlassa sunnuntaina 15.6. Juhlassa kymmenet eri kansantanssiryhmät tulevat yhteen esittämään tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioiman yhteisohjelman. Teemana on tänä vuonna Saimaa ja siellä liikkuvat neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, Viileän veden veneilijät ja Järvirosvot.
Pääjuhlan lisäksi lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan työpajoihin, joissa tutustutaan taiteen eri lajeihin. Tarjolla on niin nukketeatteria, sirkusta, showtanssia kuin tunneilmaisuakin.
Kalenat tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden nauttia tapahtuman tunnelmasta. Kaikille avoimet avajaiset järjestetään torstaina 12.6. Satamatorilla, minkä lisäksi perjantai- ja lauantai-iltoina on kansantanssikonsertit Satamatorilla ja Lappeenranta-salilla. Pääjuhla on myös avoin yleisölle.
Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino Saimaan Nuorisoseurat p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi
Olen kotoisin pienestä kylästä, jossa nuorisoseuran talo oli ja on edelleen tapahtumien keskus. Kylän kuusijuhlat järjestettiin syyslukukauden päätteeksi aina nuorisoseuralla. Ekaluokkalaiselle sali tuntui maailman suurimmalta ja lava hurjan korkealta.
Ensimmäisen kerran minua kysyttiin mukaan näytelmään, kun olin kymmenen ikäinen. En varmaan olisi mennyt, jos ei olisi kysytty. Mukana oli yläasteikäisiä nuoria ja tuntui, että he olivat ainakin melkein aikuisia. Vaikka olinkin porukan nuorin, olin silti samalla viivalla. Hassua, koska koulussa kaveripiiri rakentui luontevasti samanikäisten luokkalaisten kesken.
Joonas esiintymässä ala-asteen joulujuhlassa vuonna 1994.
Koulun joulujuhlissa oli vain loisteputkivalot, mutta nyt käytettiin oikeita teatterivaloja. Niitä ei ollut käytetty pitkään aikaan ja kun valot olivat pitkään päällä, täytti näyttämön palaneen pölyn haju. Siihen hajuun liittyy vielä nykyäänkin jännitys: pian yleisö tulee. Pian saamme esittää näytelmän muille!
Toista nuorten ryhmää ei tullut, mutta minua kysyttiin mukaan aikuisten näytelmään kuiskaajaksi. Olin salaa hirveän ylpeä tehtävästäni, kun ohjaaja esitteli minut työryhmälle: “Joonas auttaa teitä, jos unohdatte replat!” Ajattele nyt: aikuiset luottavat minuun, että minä tiedän. Että minä osaan auttaa!
Ne muistot ovat kantaneet pitkälle.
Sieltä nuorisoseuran lavalta, teatterivalojen tuoksusta ja aikuisten luottamuksesta on alkanut polku, joka toi minut lopulta tähän. Nyt istun Suomen Nuorisoseurojen 1. varapuheenjohtajana. Tuntuu uskomattomalta olla mukana vaikuttamassa siihen, että yhä useampi lapsi ja nuori pääsisi kokemaan samanlaista yhteisöllisyyttä, löytämisen iloa ja itsensä ylittämistä kuin minä koin.
Ja ympyrä tuntuu sulkeutuvan tavalla, jota en lapsena olisi osannut edes kuvitella. Nyt on minun tyttäreni vuoro kokea nuorisoseuran taikaa. Hän on aktiivinen näytelmäharrastaja Ylihärmän nuorisoseurassa. Kuuntelen ylpeänä hänen juttujaan harjoituksista, rooleista ja kavereista. Näen hänessä sen saman kipinän, sen saman innostuksen, jonka itse koin vuosikymmeniä sitten. Se on jotain arvokasta, jotain, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, jos sille vain annetaan mahdollisuus.
Joonas tyttärensä kanssa Pispalan Sottiisissa. Kuva Ville Kurki.
Nuorisoseurat ovat edelleen, ja ehkä jopa entistäkin tärkeämpiä paikkoja. Ne ovat turvasatamia, yhteisöjä, joissa saa olla oma itsensä, kokeilla ja oppia uutta. Ne ovat paikkoja, jotka innostavat, kasvattavat ja antavat eväitä elämään. Ne ovat niitä teatterivalojen tuoksuisia iltoja, joissa jännitys ja yhdessä tekemisen riemu täyttävät tilan juuri ennen esitystä.
Jotta nämä tarinat, nämä kokemukset ja nämä yhteisöt elävät ja voivat hyvin myös tulevaisuudessa, ne tarvitsevat tukeamme. Tarvitaan aikuisia, jotka mahdollistavat, ja tarvitaan resursseja toiminnan ylläpitämiseen.
Sinäkin voit olla mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten unelmia, harrastuksia ja yhteisöllisyyttä.
Lahjoittamalla Nuorisoseuroille autat pitämään ovia auki – niitä samoja ovia, joista itsekin astuin sisään pikkupoikana, ja joista nyt tyttäreni astuu. Anna mahdollisuus uusille tarinoille, uusille teatterivalojen tuoksuisille muistoille.
Joonas Autio, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 1. varapuheenjohtaja
Pispalan Sottiisia tanssitaan ja soitetaan jälleen Tampereella 10.-14.6.2026. Pohjoismaiden merkittävin kansantanssifestivaali värittää kaupungin kadut, puistot ja konserttitilat yli 1000 kotimaisen ja kansainvälisen tanssijan ja soittajan voimin.
Tulevalla festivaalilla jatketaan vuonna 2024 käynnistettyä osallistavan ohjelmatoiminnan mallia, jossa kansantanssin toimijoista valitut tanhulähettiläät toimivat ohjelmatyön tukijoina koordinoimalla tapahtuman teemallisia ja alueellisia ohjelmasisältöjä.
Tanhulähettiläitä haettiin maaliskuussa ja saatujen hakemusten perusteella tanhulähettiläiksi on valittu Emma Laitinen, Maiju Laurila, Eveliina Pilke, Mitja Pilke, Siiri Suoniemi, Sofia Timonen, Elena Vuoksiola, sekä Jutta Wrangén.
Tanhulähettiläät muodostavat myös tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa kuluvan kevään aikana yhteistyössä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa.
Keväällä 2025 Nuori Kulttuuri Festivaali levittäytyy seitsemään kaupunkiin: Tornioon, Ouluun, Kokkolaan, Kuopioon, Savonlinnaan, Kaarinaan ja Äänekoskelle. Kyseessä on nuorten harrastajien oma taide- ja kulttuurifestivaali, joka nostaa nuoret keskiöön – tekijöiksi, esiintyjiksi ja vaikuttajiksi.
Festivaalikevään huipennus on Nuori Kulttuuri LIVE, joka lähetetään Äänekosken Painotalolta lauantaina 17.5. klo 18.00. LIVE:n etkona nähdään nuorten tekemä dokumentti, Pojat on poikii klo 16.30. Suora lähetys on katsottavissa Keskisuomalaisen alustalla sekä Nuorisoseurojen Vimeo-kanavalla. Ilta kokoaa yhteen nuorten esittävää taidetta, nostaa esiin nuorisokulttuurin ilmiöitä ja palkitsee ansioituneita kulttuurisen nuorisotyön toimijoita.
Nuori Kulttuuri Festivaali tarjoaa nuorille alustan, jossa he voivat jakaa osaamistaan, oppia toisiltaan ja rakentaa yhteisöjä taiteen kautta. Yli 50 sisällöntuottajaa tuottavat eri kaupunkeihin monipuolisia ja osallistavia sisältöjä, joissa painottuvat vuorovaikutus, osallisuus ja nuorten ääni.
”Tämän vuoden Nuori Kulttuuri Festivaali on ollut jo tähän saakka hieno ja monipuolinen kokonaisuus. Ilolla on saanut seurata, kuinka laaja sidosryhmä nuorten taideharrastusten takaa eri puolilta Suomea löytyy, ja kuinka innolla nuoret ovat omaa taidettaan esille tuoneet. Nuori Kulttuuri LIVE alkaa olla jo traditio, ja toivomme lauantai-iltaan suurta yleisöä kotikatsomoiden äärelle”, toteaa toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Nuori Kulttuuri toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.
Lappilaiset nuoret pääsevät kehittymään vaikuttajina vuoden 2025 aikana. Kolme paikallista nuorisoseuraa on mukana Hear me out! -hankkeessa, jossa 13-18-vuotiaiden nuorten toimintaryhmät pääsevät toteuttamaan heille mielekästä toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten kokemuksia osallisuudesta ja mukaan ottavista yhteistöistä.
Toiminta pohjaa vastaaviin hankkeisiin, joita on toteutettu Nuorisoseuroissa onnistuneesti eri puolilla Suomea. Niiden myötä on vahvistunut tarve yhä entisestään kohdentaa toimintaa paikalliselle tasolle. Vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten vertaisryhmä antaa pontta ja lisämotivaatiota nuorille oppia lisää sekä lähteä toimimaan aktiivisesti omien elinolojen parantamiseksi.
Hear me out! -hankkeessa nuoret ryhmät ovat tehneet jo alustavia suunnitelmia. Osa haluaa luoda kansainvälisia yhteyksiä ja osa taas kirkastaa tanssiryhmän tavoitteita. Päättivät nuoret mitä tahansa, keskeistä on, että se kumpuaa heidän omista tavoitteistaan ja tarpeistaan. Aikuisten rooli on tukea ja mahdollistaa nuorten ideoita.
Toiminnan tukena ja opastajana toimii hankekoordinaattori Siina Toimela. Yhdessä nuorten kanssa hän vie viestiä eteenpäin paikallisille toimijoille osallisuuden ja vaikuttamisen teemoista. Mukana on myös nuorisoseurojen aikuisia, joiden avulla opitut taidot jäävät pysyväksi käytännöksi ja paikallisseurat saavat menetelmiä jatkokäyttöön. Hankkeen jälkeen on mahdollista saada jatkossakin innostettua nuoria osaajia yhdistystoimintaan.
Vuosi 2024 oli Nuorisoseuroille jälleen täynnä toimintaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Luvut puhuvat puolestaan: yli 27 000 henkilöä harrasti 920 eri harrastusryhmässä. Toiminnan mahdollisti 522 aktiivista nuorisoseuraa eri puolilla Suomea.
Myös tapahtumat vetivät väkeä. Paikallisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 662 483 henkilöä. Nuorten osuus kaikkeen toimintaan osallistuvista on vaikuttava: lähes 287 000 nuorta oli mukana nuorisoseuratoiminnassa.
Nuorisoseurojen selkäranka on vapaaehtoistyö. Vuonna 2024 talkootunteja kertyi huikeat 343 927 – määrä, joka kuvastaa yhteisöllisyyden voimaa ja omistautumista.
Lämmin kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle ja nuorisoseuralaiselle, jotka tekevät tästä mahdollisen. Teidän panoksenne ansiosta Nuorisoseurat on elinvoimainen, turvallinen ja innostava paikka harrastaa, kasvaa ja kohdata.
