SPOTTI -lasten ja nuorten teatteripäivät järjestetään 4.–5.4.2026 osana Riihimäen kaupungin pääsiäishulinaa. SPOTTI kokoaa yhteen teatterista innostuneet lapset ja nuoret kaikkialta Suomesta. Viikonlopun aikana lasten ja nuorten teatteriryhmät saavat esiintyä, tavata toisiaan ja kokea yhdessä teatterin taikaa.
Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki lasten- ja nuorten teatteriryhmät. Ryhmät voivat osallistua tapahtumaan hakemalla mukaan ohjelmistoon omalla esityksellä, tai ilmoittautumalla mukaan ilman esitystä. Tapahtuman osallistumismaksuun kuuluu koulumajoitus, oheisohjelma ja ruokailut sekä ohjelmistoon valituille ryhmille myös raadin palaute. Tapahtumaan osallistuvat ryhmät voivat lisäksi ostaa esityksiin lippuja edullisella ennakkohinnalla.
Tapahtuman ohjelmistohaku on avoinna 8.2. asti. Ohjelmistovalinnat tehdään helmikuun aikana. Tapahtumaan ilman esitystä osallistuvien ilmoittautumisaika on 1.2.–28.2.
Tutustu SPOTIN hakuinfoihin tarkemmin tästä linkistä ja hae ryhmäsi kanssa mukaan tekemään unohtumatonta teatteriviikonloppua!
Suomen Harrastajateatteriliitto on järjestänyt SPOTTI -lasten ja nuorten teatteripäiviä jo vuodesta 1979 saakka kahden tai kolmen vuoden välein. Viimeksi tapahtuma on järjestetty keväällä 2024. SPOTTI -tapahtumaa järjestävät yhteistyössä Suomen Harrastajateatteriliitto, Riihimäen kaupunki, Riihimäen Nuorisoteatteri ja Riihimäen Teatteri. Tänä vuonna tapahtumassa on mukana myös ensimmäistä kertaa Suomen Nuorisoseurat.
Ohjaajalla on suuri merkitys harrastajille ja harrastuksen jatkuvuudelle, minkä takia Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain yhden tai useamman Vuoden ohjaajan. Tunnustus nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa.
Vuoden 2026 ohjaajaksi on valittu Salli Sallinen nuorisoseura Nuorten Kasvusta.
Sallinen on toiminut ohjaajana läpileikkaavasti nuorisoseuratoiminnan eri tasoilla. Hänellä on ohjaajakokemusta niin omasta joensuulaisesta paikallisseurastaan kuin laajemmin Pohjois-Karjalan alueelta, jossa hän on toiminut Luova lava -leirien vastuuohjaajana. Lisäksi hän on osallistunut kansainväliseen nuorisovaihtoon ohjaajan roolissa.
“Nuorisoseurojen ohjaajana olen päässyt toimimaan monipuolisissa työtehtävissä Suomessa ja ulkomailla sekä luomaan verkostoja niin työ- kuin siviilielämässä”, Sallinen kertoo.
Sallista kuvaillaan avoimeksi ja ystävälliseksi: “Hänellä on koulutusta ja ammattitaitoa ohjaajana toimimisesta, mutta ennen kaikkea ihmisenä Salli on aivan mahtava tyyppi. Hän on aina avoin uusille asioille sekä kaikille ystävällinen ja avulias.”
“Koen nuorisoseuroissa ohjaamisen merkitykselliseksi, koska haluan toimia esimerkkinä nuorille ja olla heille turvallinen aikuinen. Haluan ohjaajana luoda turvallisen tilan, johon jokainen nuori voi tulla omana itsenään”, Sallinen kuvaa arvojaan.
Pispalan Sottiisin vuoden 2026 kansantanssiyhtyeeksi on valittu Oulunsuun Nuorisoseuran kansantanssiryhmä Pähiät. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä tunnustus on yksi merkittävimmistä palkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada.
Pähiät tunnetaan kantaaottavista ja koskettavista näyttämöteoksista. Ryhmä on luonut omaleimaisen tyylinsä tuoda uutta, esittävää kansantanssitaidetta näyttämölle yhdessä ohjaajansa, tanssitaiteilija Elena Vuoksiolan, kanssa.
Pähiät esiintyy ja osallistuu aktiivisesti valtakunnallisiin kansantanssitapahtumiin. Vuonna 2025 ryhmä nimettiin mestaruussarjaan yleisessä sarjassa valtakunnallisessa Tanssimylly –kansantanssikatselmuksessa.
Parhaillaan Pähiät työstää kokoillan kansantanssiteatteriteosta Luutarha Elena Vuoksiolan ja säveltäjä Kaisa Ristiluoman kanssa. Teos ensiesitetään elokuussa Oulussa. Luutarha on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.
“On kunnia ja etuoikeus tulla valituksi Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeeksi. Erityisen upeaa on vastaanottaa tunnustus juuri nyt kun kotikaupunkimme on Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja viedä suomalaista kansantanssia uusienkin yleisöjen eteen”, ryhmä iloitsee.
Valinnan myötä Pähiät kutsutaan kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisin kotimaiseksi pääesiintyjäksi 10.-14.6.2026 ja ryhmälle luovutetaan 3 500 euron stipendi.
Nuorisoseura Rajan Nuoret ry:n kansantanssiryhmien tuottama Timanttinen tanhumatka – Kimurantin ja Kirjavien juhlakonsertti on valittu Vuoden tanssiteoksi 2025. Tunnuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat henkilölle, yhteisölle tai tapahtumalle, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.
Marraskuussa nähty Timanttinen tanhumatka juhlisti Rajan Nuorten Kirjavien 30-vuotista ja Kimurantin 20-vuotista tanssitaivalta. Konsertti koostui vuosien varrelta esitetyistä ja yleisön rakastamista tanssiteoksista, jotka ovat suomalaisten huippukoreografien luomia.
Kirjavat: Onni. Kuva Teemu Leinonen.
Kansantanssimestari Antti Savilampi esitti konserttia tunnustuksen saajaksi.
“Voin rehellisesti todeta, että Timanttinen tanhumatka oli yli 50 vuotta kestäneellä ammattiurallani näkemistäni konserteista kaikkein upein ja korkeatasoisin. Tanssijoiden tekniset taidot olivat erittäin korkealla tasolla ja ilmaisun ja läsnäolon voima hehkui vahvana katsomoon. Tanssiteokset olivat vaativia ja ne esitettiin ammattimaisella otteella. Lisäksi konsertin tekninen ja taiteellinen toteutus oli ensiluokkainen”, Savilampi perustelee valintaansa.
Konsertin taiteellinen johtaja ja ryhmien ohjaaja Merja Skyttä on perustanut molemmat ryhmät tanssijoiden ollessa 4–5-vuotiaita.
“Timanttiseen tanhumatkaan kiteytyy vahvasti kasvun teema. Sen lisäksi, että tanssijat ovat kasvaneet yhdessä lapsista aikuisiksi, he ovat hioutuneet yhteen tanssillisesti ja antaneet itsestään paljon tavoitteelliselle harrastamiselle. Jokainen projekti on vienyt eteenpäin ja tuonut uutta osaamista”, Skyttä kertoo.
Ryhmien ohjaaja Merja Skyttä toimi myös konsertin taiteellisena johtajana. Kuva Teemu Leinonen.
Tällä kertaa tanssijat olivat esiintymisen lisäksi tiiviisti mukana konsertin tuottamisessa vastaten mm. markkinoinnista, taloudesta ja konserttipaikan järjestelyistä. Jokaisella oli mahdollisuus vaikuttaa ja jakaa omaa osaamistaan yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi.
Timanttinen tanhumatka on projektina myös erinomainen osoitus siitä, mitä ryhmien välinen yhteistyö on parhaimmillaan. Kimurantille ja Kirjaville oli konsertin järjestäjinä itsestään selvää, että juhlahumussa ja esiintymässä oli mukana myös Kimara.
“Myö haluttiin tarjota yleisölle ja myös itsellemme taide-elämys, ja onnistuttiin siinä! Se lienee suurin onni – yhteinen yhdessä koettu onnistuminen”, Skyttä summaa.
Askolassa, Pukkilassa, Lapinjärvellä, Asikkalassa ja Orimattilassa on tulossa uusia teatterin harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tavoitteena on lisätä pienten paikkakuntien harrastusmahdollisuuksia, tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään sekä vahvistaa maaseutukylien yhteisöllisyyttä.
Teatteritoimintaa tuodaan kyliin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat rajatut. Lapset ja nuoret otetaan mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja jokaiselle paikkakunnalle luodaan omat heille räätälöidyt toimintamallit.
Toiminnan taustalla on Suomen Nuorisoseurojen uusi Kulttuuria yhteisöille -hanke, jonka avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Uusien ohjaajien avulla varmistetaan myös toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.
Toimintaa vetää projektityöntekijä ja pitkän linjan teatterintekijä Henna Heikkilä, joka on työn myötä tehnyt paluumuuton kotiseudulleen Lahteen.
”Minulle teatterissa tärkeintä ja rakkainta on aina ollut sen yhteisöllisyys. On tärkeää saada kokea olevansa osa jotain itseään suurempaa: yhteisöä, yhteistä ponnistusta, projektia tai taideteosta. Yhteisöllisyys on myös usein pienten paikkakuntien ja maalaiskylien vahvuus. Kasvavalle nuorelle näiden asioiden merkitys voi olla mullistava. Epävarmassa elämänvaiheessa, kun vasta opettelee itseään ja maailmaa, teatteri ja sen tuoma yhteisö voivat avata ajattelua, kasvattaa itsetuntoa ja luoda uudenlaista rohkeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan”, Heikkilä summaa ajatuksiaan hankkeesta ja sen merkityksestä.
Hanke on käynnistynyt loppuvuodesta 2025 ja jatkuu heinäkuun 2027 loppuun asti.
Lisätiedot
Henna Heikkilä, projektityöntekijä Kulttuuria yhteisöille -hanke Suomen Nuorisoseurat henna.heikkila@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7760639
Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 9.–10.1.2026 Baltic Princess -laivalla. Folklandia juhlii 30-vuotista taivaltaan upealla ja monipuolisella ohjelmalla: mukana on 107 kotimaista ja kansainvälistä artistia ja ryhmää, jotka tarjoavat risteilyvieraille vuorokauden mittaisen, sykkivän ja ainutlaatuisen folk-elämyksen.
Folklandian 30-vuotisjuhlavuotta juhlistaa vaikuttava joukko kansanmusiikin kärkinimiä ja nousevia tähtiä. Yleisön villitsee kansainvälisesti tunnettu suomalaisyhtye Frigg ja energistä viulufolkia laivalle tuo Polenta.
Antti Heikkinen & Nyhtöpelimanni juhlistavat Eino Leinon runouden satavuotisjuhlavuotta konsertilla, jossa klassikkorunot kuten Nocturne, Elegia ja Lapin kesä saavat uuden elämän akustisten soitinten ja kansanmusiikin sävyissä. Mukana ovat Timo Rautiainen ja Tapio Liinoja, joiden tulkinnat syventävät runojen voimaa ja näyttämöllisyyttä.
Herkkyyttä ja nykypäivän sointia laivalle tuo Maija Pokela, jonka kantele- ja lauluilmaisu luovat intiimejä ja tarinallisia hetkiä. Kansainvälistä sävyä juhlaristeilylle tuovat ruotsalainen rohkeita ja rivoja lauluja esittävä Våtmark sekä norjalainen Sturle Dagsland, jonka musiikissa pohjoisen melankolia, kokeellisuus ja mystiset äänimaisemat kohtaavat.
Perinteitä ja uusia ilmaisumuotoja yhdistelevä irlantilais-suomalainen Cuigear liikkuu rohkeasti rajapinnoilla. Pohjoiseurooppalaista soundia täydentävät virolainen Estlager Trio sekä legendaarinen suomalais-ruotsalainen Nordik Tree -trio. Monipuolista artistikattausta täydentävät lisäksi muun muassa HUIPPU, hakosalo_huohino, Johanna Juhola & Oona Sinkko, Slack Bird sekä Hostikka.
Folklandialla nähdään lähes 50 kansantanssiryhmää eri puolilta Suomea. Tanssipuolen kohokohtiin kuuluu Nuuttijuhlat, joka tuo lavalle riehakkaan ja yhteisöllisen tulkinnan länsisuomalaisesta nuuttiperinteestä. Vuoden 2026 uutuutena esitellään yleisön pukukilpailu, jossa kannustetaan heittäytymään nuutin hengessä. Kokonaisuuden taiteellisesta toteutuksesta vastaa tanssin, musiikin ja visuaalisten taiteiden ammattilaisista koostuva, monisukupolvinen taidekollektiivi Raakaa Tradia.
KAnsanTAnssiJAmikollektiivi Kataja tuo paritanssin riemun kaikkien ulottuville, ja Kontrakollektiivi esittelee BRO-ryhmän uuden teoksen Tila, jossa tanssijat ja muusikot tutkivat liikkeen ja tilan vuoropuhelua kansantanssin perinteestä ammentaen.
Eläköön Folk! -gaala palkitsee alan tekijät
Folklandialla järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät kansanmusiikin ja kansantanssin tunnustukset alan ansioituneimmille tekijöille. Palkinnot myöntävät Suomen Nuorisoseurat, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus sekä Folklandian taustajärjestäjät. Gaalassa julkistetaan muun muassa Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden tanssiteko, Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye sekä Vuoden Wäinö.
Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä kymmenien kotimaisten ja pohjoismaisten toimijoiden kanssa.
Vuoden Nuorisoseura 2026 -finalistit ovat selvillä!
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee finalisteista voittajan, joka palkitaan Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa 2026.
Omaa suosikkiasi voit kannustaa Facebook- tai Instagram-tileillämme kertomalla kommenteissa, miksi juuri kyseinen seura ansaitsisi tunnustuksen. Viemme terveiset eteenpäin hallitukselle.
Kauhajoella sijaitseva Kainaston Nuorisoseura on näyttänyt hienoa aktiivisuutta tarjoten kaikenikäisille monenlaisia erilaisia tapahtumia. Lisäksi nuorisoseuraa on kunnostettu aktiivisten talkoolaisten avulla viimeisten vuosien aikana ja kehitetty vastaamaan tämän hetken tarpeita lisäten huomiota myös tekniikkaan.
Kainaston Nuorisoseura huomioi tapahtumien tarjonnassa niiden soveltuvan kaikenikäisille ympäri vuoden. Tarjolla on mm. lastendiscoja, näytelmäesityksiä, kirppistapahtumia, isänpäivälounasta, tanssitapahtumia ja joululauluiltoja. Tapahtumien järjestelyissä on mukana nuoria sekä jo kokeneempia talkoolaisia, minkä myötä saadaan moninaista näkökulmaa. Kainaston Nuorisoseura onkin tullut monelle perheelle yhteiseksi kokoontumispaikaksi yksin tai yhdessä.
Kainaston Nuorisoseuralla järjestetään mm. koko perheen tapahtumia.
Luvian Nuorisoseura, Satakunta
Teatteri on aina ollut isossa osassa vuonna 1895 perustetun Luvian Nuorisoseuran toimintaa. Nuorisoseura toteuttaa vuosittain ison musikaaliprojektin, jossa on mukana useita nuoria teatteriharrastajia. Musikaalit ovat laadukkaasti tuotettuja ja keräävät vuodesta toiseen runsaasti katsojia Tasalan talviteatteriin.
Seuran ja teatterin kotina toimii nuorisoseurantalo Tasala, joka on rakennettu vuonna 1928. Talo on läpikäynyt perusteellisen korjauksen vuosina 1998–2013 pitkälti EU-rahoituksen turvin. Nyt käytettävissä on tilava ja nykyaikainen talo, jota myös vuokrataan mm. juhlatilaisuuksiin.
Luvian Nuorisoseuran toiminta on kaikille avointa ja harrastaminen seurassa on hyvin edullista.
All Shook Up – Liekeissä -musikaali sai ensi-iltansa Tasalan talviteatterissa tammikuussa 2025. Kuva Markus Helminen.
Tampereen Nuorisoseura, Häme
Tampereen Nuorisoseura on tehnyt isoja uusia aluevaltauksia laajentaen toimintaansa viime aikoina ja onnistunut siinä hienosti. Nuorisoseura otti aiemmin Suomen Nuorisoseurojen aluetoimiston tuottamat Tempoa Tenaviin -ryhmät hoitaakseen Tampereella ja on pyörittänyt niitä nyt vuoden ajan. Lisäksi seura alkoi tuottamaan Tampereen kaupungin Suomen harrastamisen mallin eli Lupa Liikkua Lupa Harrastaa –toimintaan harrastusryhmiä. Tällä kaudella tarjolla on teatteriryhmiä sekä bändiryhmä.
Kuluneena kesänä Tampereen Nuorisoseura järjesti ensimmäisen Luova lava -kesäleirinsä ja syyslomalla heti toisen. Nuorisoseuran johtokunnan toiminta on ketterää ja asiat edistyvät tehokkaasti. Johtokunnan toiminnassa on hyvä henki ja eteenpäin katsova, rohkea tunnelma.
Vehmasmäen Nuorisoseura, Pohjois-Savo
Vehmasmäen Nuorisoseura on Pohjois-Savon aktiivisin ja jäsenmäärältään suurin nuorisoseura. Tänä vuonna seura on viettänyt 120-vuotisjuhlavuottaan.
Vehmasmäen Nuorisoseura on erityisen aktiivinen teatterin tekijä ja tällä hetkellä se vastaa kesäteatterista, lastenteatterista ja nuortenteatterista. Nuorten näyttelijöiden kasvupolku alkaa alle kouluikäisten satujumpasta, josta se jatkuu lasten- ja nuortenteatterin kautta kesäteatteriin ja maailmalle.
Vuonna 2025 lastenteatteri esitti Ihmemaa Ozin.
Seura palkkaa töihin vuosittain 15 -20 työntekijää, joista valtaosa on nuoria. Työntekijät toimivat mm. bingovastaavina, talonmiehinä, ääniteknikkoina, puvustajina, kerhojen vetäjinä ja teatterin ohjaajina.
Vuonna 1909 valmistunut nuorisoseurantalo Valoharju on seudun tunnetuimpia hääpaikkoja. Taloa on vuosikymmenten aikana kunnostettu jatkuvasti. Lähivuosikymmenien suurimmat uudistukset ovat olleet maalämpöön siirtyminen ja perinteisen konesaumatun peltikaton asentaminen. Kunnostamiseen on haettu ja saatu avustuksia mm. Kotiseutuliitolta ja EU:lta.
Kesäteatteri Tammenrannan katsojamäärät ovat vaihdelleet 3000 – 8000 välillä.
Nuorisoseura vastaa myös Vehmasmäen kylän yhteisestä infrasta yhdessä kylätoimijoiden kanssa. Seura pitää huolta mm. latuverkosta ja on hankkinut sitä varten oman kaluston.
Vehmasmäen Nuorisoseuran toiminnassa korostuvat yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen – seura toimii kyläläisten yhteisenä kohtaamispaikkana. Toiminta on avointa kaikille ja huomioi moninaiset kiinnostuksen kohteet ja ikäryhmät. Jäsenillä ja osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöihin, mikä vahvistaa osallisuutta. Kaikki ovat tervetulleita mukaan tasavertaisesti, ja yhdenvertaisuus näkyy matalana osallistumiskynnyksenä ja toisten arvostamisena.
Nuortenteatteri esitti tänä vuonna Sinun vuoksesi – maailman suurin ryöstö.
Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, joka tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan katsauksen nuorten teatterintekijöiden maailmaan. Katselmus kokoaa yhteen kymmenet ryhmät eri puolilta Suomea ja tarjoaa sekä osallistujille että yleisölle runsaasti nähtävää, koettavaa ja keskusteltavaa esitysten väliajoilla.
Katselmukseen voivat hakea kaikki 13–20-vuotiaiden teatteriryhmät. Esityksen keston tulee olla tapahtumassa enintään 60 minuuttia, mutta hakuvaiheessa teos saa olla keskeneräinen ja kestoltaan pidempi. Hakeminen tapahtuu videotallenteen avulla. Haku on auki 5.12.-15.2.
Ryhmäkokoonpanossa on joustoa: 1/3 esiintyjistä saa ylittää tai alittaa asetetun ikärajan. Myöskään ensi-illan ajankohta ei vaikuta hakukelpoisuuteen.
Kaikki hakemukset katsotaan esiraadissa, joka tekee ehdotuksen valinnoista Ramppikuume-toimikunnalle. Toimikunta päättää lopulliset katselmusvalinnat. Kaikki ryhmät saavat esiraadilta kirjallisen palautteen, riippumatta siitä, valitaanko esitys tapahtumaan.
Katselmus huhtikuun Ramppikuume-tapahtumassa
Ramppikuume-tapahtumassa Mikkelissä 24.-26.4.2026 katselmukseen valitut esitykset arvioi teatterin ammattilaisista koostuva raati, joka antaa jokaiselle ryhmälle suullisen palautteen heti esityksen jälkeen. Tapahtuman päätyttyä ryhmät saavat myös kirjallisen palautteen. Raati vastaa lisäksi stipendien ja kunniakirjojen jakamisesta.
Katselmuksen ainutlaatuisen tunnelman viimeistelevät löylyttäjät, jotka johdattavat yleisön ja esiintyjät lyhyeen, elävään keskusteluun jokaisen esityksen jälkeen. Löylytys nostattaa tunnelman kattoon ja tarjoaa oivaltavan näkökulman teoksen teemoihin ja toteutukseen.
Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Suomen vanhin nuorisoalan toimija eli Suomen Nuorisoseurat haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.
Tänä vuonna juhlan teemana on Urho Kekkonen, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Kekkonen on historiallisesti merkittävä presidentti, jonka vaikutus ulottuu laajasti suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueille ulkopolitiikasta kulttuuriin ja nuorisotyöhön. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.
Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.
Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2025
Helsinki / Hietaniemi Kynttilöiden sytytys klo 17 alkaen presidentti Martti Ahtisaaren, Mauno Koiviston, Urho Kekkosen, Carl Gustaf Emil Mannerheimin, Juho Kusti Paasikiven, Lauri Kristian Relanderin, Risto Rytin ja Kaarlo Juho Ståhlbergin haudoille. Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura.
Luumäki Kynttilöiden sytytys klo 17 presidentti P.E. Svinhufvudin haudalle. Sytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin Korpihaukat. Puhe seurakuntapastori Helmi Jantunen.
Nivala Kynttilöiden sytytys klo 18 presidentti Kyösti Kallion haudalle. Ennen presidentin haudan valaisua kynttilät sytytetään sankarihaudoille. Valaisusta vastaa Nivalan partiolaiset.
Tasavallan presidentti on 28.11. myöntänyt lahtelaiselle Hannu Nipulille nuorisoasiainneuvoksen arvonimen.
Hannu Nipuli on tehnyt pitkän ja poikkeuksellisen monipuolisen elämäntyön suomalaisen nuorisoseuratoiminnan, kansantanssin ja kulttuurisen nuorisotyön parissa. Hänen työuransa kattaa laajan kokonaisuuden taiteellista, kasvatuksellista ja järjestöllistä toimintaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.
Mestarikansantanssijana, ohjaajana, koreografina ja kulttuuritapahtumien kehittäjänä Nipuli on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisen kansantanssin uudistumisessa ja näkyvyydessä. Hän on toiminut merkittävissä rooleissa useissa tunnetuissa tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssipidoissa, Lasten Kalenoissa, Folklandiassa, Tanssimaniassa sekä Tanssiva Lahti -tapahtumassa.
Nipulille on aiemmin myönnetty useita tunnustuksia, muun muassa Kaustisen Mestarikansantanssija -arvonimi sekä Vuoden 2021 Lahden kaupungin kulttuurialan tunnustuspalkinto.
Esityksen arvonimestä teki Lahden Tanhuujat ry. Hannu Nipulia ja hänen työnsä vaikutusta kuvaa hyvin myös se, että neuvoksen arvonimen veron (8 700€) maksamiseen osallistuu lukuisia yhteisöjä ja yksityishenkilöitä eri puolilta Suomea.
Lisätietoja:
Hannu Nipuli, puh. 050 468 6388, nuorisoasiainneuvos
Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157, arvonimeä hakeneen työryhmän jäsen
