Kategoria: Järjestö

1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä

13.6.2016

1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä. Siitä on mahtipontinen kansantanssin suurproduktio Riemua! tehty.

Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitä, kun Tampereen Pirkkahalllin suuri messusali täyttyi kansanmusiikista ja kaiken ikäisistä tanssijoista Suomen joka kolkasta.

Itse Zacharius Topelius, tai useampi sellainen, johdatti yleisön Suomen kansantanssin evoluutioteorian äärelle, lähtien alkusuomalaisen tanssinomaisesta askelluksesta kansantanssin nykypäivään.
Vuoden nuorisoseura 2016: Sirkus Taika-Aika Rovaniemeltä!

6.6.2016

Sirkuksessa tekemistä riittää läpi elämän

Jongleerausta, taikuutta, ilma- ja permantoakrobatiaa. Välittävät ohjaajat, hyvät tyypit ja rohkaisevat sanat. Hikeä, hymyä ja suuria onnistumisia. Näille palikoille rakentuu Sirkus Taika-Aika, joka on tänä vuonna saanut tittelin Vuoden nuorisoseura. Nuorisoseurat pääsi kurkkaamaan, millaista on tekemisen riemu Taika-Ajassa nuorten harrastajien ja heidän ohjaajiensa mielestä.

Jokaiselle jotakin

Olen kuullut, että sirkus on nosteessa oleva trendilaji, mutta itse en tiedä siitä mitään. Mieleeni nousee mielikuva maailmankuulusta Cirque du Soleil’sta, mutta eihän sellaisia temppuja voi tuosta vain harrastaa. Vai voiko?

”Taika-Ajassa osa harrastajista on vasta tutustumassa sirkusharrastukseen eikä ole koskaan kokeillut tehdä kärrynpyörää tai edes koskettanut jongleerauskeilaa”, kertoo Sirkus Taika-Ajan sirkusohjaaja Keijo Karvinen.

”Toisessa ääripäässä on nuoria aikuisia jotka ovat harrastaneet sirkuskoulussa leijonanosan elämästään ja harjoittelevat ja esiintyvät kuin ammattilaiset. He ovat hyvässä kunnossa, osaavat ja harjoittelevat erittäin vaikeita temppuja ja mahdollisesti valmistautuvat kouluttautumaan sirkusammattilaisiksi.”

Sirkus onkin fyysinen laji, jonka tavoitteina on kehittää motorisia valmiuksia, liikkuvuutta, lihasvoimaa ja yleiskuntoa. Harrastaja oppii myös ylläpitämään ja kehittämään kehon tasapainoa: notkeutta, voimaa, kestävyyttä ja koordinaatiota.

Fyysisten valmiuksien lisäksi sirkusharjoittelu kehittää harrastajien henkisiä ominaisuuksia. Lajien oppiminen nimittäin vaatii pitkäjänteistä työskentelyä. Sirkusopetuksessa lapsi tai nuori oppii vastuuntuntoa, auktoriteettien kunnioitusta, hyviä käytöstapoja, yhteistoimintataitoja, sosiaalisia valmiuksia kanssakäymiseen kaikenikäisten kanssa, suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä.

Ikänsä puolesta kuka vain on tervetullut sirkuksen pariin – tavoitteet asetetaan kullekin ikäryhmälle ja yksittäiselle harrastajalle yksilöllisesti.

”Vauvasirkusryhmissä nuorimmat harrastajat ovat neljän kuukauden ikäisiä. Aikuisten ryhmissä on yli 50-vuotiaita harrastajia. Tähän väliin mahtuu kaiken ikäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia”, kertoo Satu Koivu, seuran ohjaaja ja harrastajavastaava.

”Taika-Aika toivottaa toivottaa tervetulleeksi kaikki halukkaat vauvasta vaariin”, säestää Keijo Satua.

Monipuolisuutta löytyy paitsi taitotasoissa ja harrastajien iässä myös sirkuslajeissa. Niitä nimittäin on tarjolla viittäkymmentä erilaista.

”Sirkusharrastuksessa parasta onkin juuri monipuolisuus ja vaihtelu, ja mahdollisuus juuri oman mieltymyksen ja omien kykyjen mukaiseen harjoitteluun”, sanoo Keijo.

Ohjaaja heittäytyy mukaan

Sirkus Taika-Ajassa on 560 harrastajaa,Taika-Aikan toiminnanjohtaja ja ohjaaja Lisäksi Taika-Ajassa käy viikottain päiväkotiryhmiä ja koululaisia.

”Liikutamme vuosittain tuhansia nuoria niin paikallisesti kuin muuallakin Lapin alueella”, arvioi Taika-Ajan toiminnanjohtaja ja ohjaaja Joni Koivu.

Jotta harrastajille voidaan luoda turvallinen ja innostava tila harrastaa, tarvitaan taitavia ohjaajia. Ohjaajien määräkin on kasvanut neljästä työntekijästä 11:een. Lisäksi Taika-Ajassa on oppisopimusopiskelija ja apuohjaajia.

Huolellista suunnitteluakin tarvitaan, mutta sen ammattitaitoiset ohjaajat osaavat.

”Sen lisäksi että ohjaan, etsin ja opettelen uusia sirkuslajeja, pelejä, leikkejä, taitoja ja
temppuja internetistä, muilta sirkusohjaajilta ja sirkusleireiltä. Etsin ja kehittelen myös uusia sirkusvälineitä. Olemme teettäneet trapetseja, käsilläseisontapöytiä, tasapainotuoleja ja vaikka mitä muita erikoisvälineitä. Olemme koko ajan antennit pystyssä valmiina löytämään jotain
uutta kivaa ja kiinnostavaa omaan toimintaamme”, Keijo kertoo omasta työstään.

”Lapset tykkäävät kaikenlaisesta leikin kautta tapahtuvasta hauskasta oppimisesta. Taidot tarttuvat paremmin, kun niiden harjoittelu on hauskaa ja motivoivaa. Olen myös huomannut, että kaikki jännittävä ja ”vaarallinen” temppuilu vetää lapsia puoleensa, ja sirkus onkin oivallinen ympäristö toteuttaa tällaista temppuilua turvallisessa ympäristössä”, kertoo ohjaajaVeera Kauppila vetämiensä ryhmien ohjaamisesta.

”Harjoituksissa pitää myös olla selkeä tavoite ja harjoitusten on oltava omalle temperamentille ja ikäkaudelle sopivia. Ja hulluttelu on tärkeää!” lisää Joni.

”Kyllä, ohjaajan mukaan heittäytyminen on yksi valttikortti”, sanoo Satukin.

Kaikki ohjaajat puhuvat ohjaamisesta ja ohjattavistaan lämpimästi. Sivulauseessa mainitaan ohjaajan työn raskaus, mutta yleensä sirkustelemaan tulevat lapset ja nuoret piristävät ohjaajiaan, ja työkavereita ylistetään.

”Sirkus Taika-Ajassa työskentelyssä parasta on mahtavat työkaverit sekä harrastajat. Ohjatessa on huikeaa nähdä lasten kehitys vuosien varrella. Lapset jaksavat aina piristää ja olla iloisia. Saan monesti sirkuksella hyvät naurut lasten kanssa erilaisissa kommelluksissa”, kertoo Veera nauraen.

Muut ohjaajat myötäilevät Veeraa, mutta sitten Joni vähän vakavoituu.

”Mielestäni parasta on nähdä, kuinka nuoret saavat onnistumisen elämyksiä. Vuosia työtä tehneenä voi nähdä kuinka harrastus ja oma, monesti tiedostamaton toimintani voi jopa pelastaa jonkun elämän. Minulla on ohjaajana ja mentorina tärkeä rooli monen nuoren elämässä, vaikka välillä sitä ei itsekään osaa ajatella näin. Tämä tulee esille nuorten palautteena joko välittömästi tai vuosien päästä”, hän sanoo.

Sirkus Taika-Aika ohjaajineen myös panostaa nuorten hyvään oloon. He tekevät töitä yhteisöllisyyden saavuttamiseksi harrastajien kesken.

”Pidämme vuosittain neljästä kuuteen kivaa viikonloppua, jossa sirkuslaiset viettävät yhteisharjoitukset, maskeeraavat ja yöpyvät sirkuksella”, kertoo Joni.

Vuoden nuorisoseuraksi

Ohjaajien ja harrastajien puheista kuuluu valtaisa riemu, joka on helppo nähdä heijastumaksi siitä oppimisen ja tekemisen onnesta, joka Sirkus Taika-Ajassa vallitsee. Sellaista riemua ei synny, jos ohjaaja näkee työpaikan vain työpaikkana.

”Tämä on rakkautta lajiin ja kaikkeen siihen, mitä se sisältää. Tämä on jokaiselle töissä olijallekin harrastus, elämäntapa, ystävä ja elämyksellinen itsensä toteuttamisen areena. Asiastaan innostuneet työntekijät ovat varmasti suuri syy siihen, miksi Sirkus Taika-Aika voitti Vuoden nuorisoseura-tunnustuksen”, Joni pohtii.

”Palkinnot ja tunnustukset eivät ole pääasiassa meidän toiminnassamme, mutta onhan se todella hienoa saada tunnustusta työstä, jota koko sydämestään on jo vuosien ajan tehnyt”, hän vielä lisää.

Kun kuuntelen ohjaajien rakastavia kertomuksia työstään ja harrastajien mielipiteitä Taika-Ajasta, tiedän, että tärkeä tunnustus on mennyt juuri oikeaan osoitteeseen.

Mikä Sirkus Taika-Ajassa on parasta?

”Esiintyminen, sirkusfestareilla käynti ja muut sirkustapahtumat, kuten leirit. Kaikkein parasta on meidän sirkuksen yhteishenki.” Noora Rantahalvari, 16 vuotta

”Yhteisöllisyys.” Janette Kortelainen, 15 vuotta

”Se että saa tehdä sitä mistä tykkää.” Toivo Koivu, 14 vuotta

”Yhteishenki ja onnistuminen.” Venla Luusua, 14 vuotta

”Paras ja monipuolinen harrastus. Ohjaajat läpi vuosien ovat minua rakkaudella kohdelleet.” Antti Haavikko, 18 vuotta
Vuoden nuorisoseuralainen Leena Uski on Lemin nuorisoseuran sielu

13.4.2016

Teksti: Minna Wallenius

Leena Uski, 70, on Lemin nuorisoseuran toiminnanjohtaja, talonmies ja sielu. Hän on se kuuluisa ”joku”, joka hoitaa kaikki tarvittavat tehtävät. Hän ei kuitenkaan halua olla millään jalustalla eikä esillä muutenkaan, ja kuvaa itseään ”tavalliseksi maalaiseksi”. Tunnustuksen saaminenkin tuntuu Leenasta vähän hankalalta.

”Onhan se tietty hienoa tällainen kunniamaininta saada, ja hyvältä tuntuu, kun muistetaan”, Leena Uski sanoo, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, ”en minä olis mitään tunnustuksia tarvinnut.”

Emännän aputytöstä puheenjohtajaksi

Leena oli 13-vuotias, kun nuorisoseuratalon emäntä pyysi hänet avukseen tanssien kahvitukseen. Sen jälkeen hän avusti vuosikausia erilaisissa tapahtumissa, kuten tansseissa, teatteripäivissä ja kilpailuissa.

”Niissä tapahtumissa saattoi talo olla niin hirveän täynnä, ettei istumaan päässyt,” Leena muistelee. ”Tansseissa istuttiin tytöt toisella ja pojat toisella reunalla, eikä silloin ollut puhettakaan mistään naistenhauista.”

Varsinainen nuorisoseuratoiminta alkoi tanhuharrastuksen parissa – ja hiljalleen Leena kasvoi kiinni nuorisoseuratoimintaan. Nyt Leena on toiminut viimeiset parikymmentä vuotta oman seuransa puheenjohtajana; toki hän ehti olla johtokuntatyöskentelyssä mukana aiemminkin.

”Yhteen aikaan olin seuran sihteeri, kun Klemin Pentti oli puheenjohtajana. Sitten välillä oli hiljaisempi kausi, kun lapset olivat pieniä, mutta jonkin ajan päästä olin uudestaan sihteerinä. Kai minut lapsena rokotettiin nuorisoseurapiikillä,” hän kertoo pitkästä urastaan.

”Minut on pitänyt mukana jännä yhteishenki ja mukavat ihmiset, jotka ovat minulle kuin toinen perhe,” Leena sanoo.

Lavalla pieni sivurooli, kuliseissa päärooli

Lemin nuorisoseurassa toimii nykyisin lasten ja aikuisten teatteriryhmät, Folkjam- ja Tempoa tenaviin-ryhmät. Kummallakin näytelmäryhmällä sekä Folkjam- ja Tempoa tenaviin -ryhmillä on palkatut ammattiohjaajat, mutta muu toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Leena onkin mukana, no, kaikessa: teatteritoiminnassa lipunmyynnissä, kuiskaajana, organisoijana ja toisinaan myös näyttelijänä. Leena käy avaamassa ovet harrastajille, kuuntelee toiveet ja siivoaa jäljet. Folkjam-ryhmässä Leena on mukana yhtenä harrastajana. Leena pitääkin nuorisoseuratoiminnassa parhaana toiminnan monipuolisuutta ja sitä, että eri-ikäiset ihmiset toimivat yhdessä.

Haastattelua tehdessä nuorisoseuran teatterikerho harjoitteli Mika Waltarin näytelmää Miljoonavaillinki. Ensi-iltansa näytelmä sai perjantaina 6. marraskuuta. Lavalla Leenalla on pieni rooli, mutta kulisseissa hän pyörittää pääroolia. Toiminnan kohokohtia Leenalle ovatkin juuri teatterinäytösten ensi-illat, joissa on aivan oma tunnelmansa.

”Kyllä siitä tulee hyvä tunne, kun saadaan näytelmä yhdessä valmiiksi”, hän kertoo. ”Ja onhan nuo sanoneet, että jos miut ei ois, nii ei homma menis niin sutjakkaasti”, Leena tohtii kertomaan saamastaan palautteesta.

Seurantalo Tapiolan remontti

Toiminnan pyörittämisen lisäksi Leena on huolehtinut siitä, että toiminnan puitteet, eli nuorisoseurantalo Tapiola, on pysynyt kunnossa. Viimeisen viiden vuoden sisään Tapiolassa on tehty iso remontti: uusittu katto, uusittu ja maalattu ulkoseiniä, sisäseinille tehty remonttia ja asennettu ilmalämpöpumput. Kaikissa remonteissa Leena on ollut keskeisessä roolissa. Hän on tehnyt avustushakemuksia, materiaalihankintoja ja käynyt urakkaneuvotteluja yhteistyössä seuran johtokunnan kanssa sekä tehnyt tietenkin käytännön talkootöitä.

”Nyt talo on melko hyvässä kunnossa, ja täällä pidetään moni perhejuhlia, kuten häitä”, Leena sanoo tyytyväisenä.

Leena on vuosien mittaan viettänyt niin paljon aikaa seurantalolla, että mielessä käy, miten hän oma perheensä on asiaan suhtautunut.

”Mies ja yksi lapsista on ollut mukana”, Leena sanoo. ”Eli ei perhe ole mitään valitellut – tai sitten en ole ollut sitä kotona kuulemassa”, hän nauraa.

Suurimpana toiveena toiminnan jatkuminen

Vuoden nuorisoseuralaiseksi valitseminen ei ole ainoa kunnia, jonka Leena on tänä vuonna saanut. Hän kantaa parhaillaan myös Lemin Esko -arvonimeä. Sen antaa kunnan sivistyslautakunta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kunniakansalaiseksi valitsemiseen vaikutti nuorisoseuratoiminnan lisäksi muun muassa aktiivisuus musiikkiyhdistyksen ja monen muun yhdistyksen talkoissa. Hänet nähdään milloin seurakunnan kirpputorilla auttamassa ja milloin vastaamassa Musiikkijuhlien lipunmyynnistä. Miten 70-vuotias jaksaa hoitaa tämän kaiken?

”Kun on ollut terveenä, niin mikäs näitä on ollut tehdessä”, Leena sanoo nöyrästi. ”Lisäksi ne sanovat, että ihminen on juuri sen ikäinen, kuin tuntee olevansa. Minä olen siinä tapauksessa 15-vuotias!”

Leena sanoo saavansa voimia toimintaan – mistäs muusta kuin toisenlaisesta toiminnasta. Kesäaikaan hän tekee pihahommia ja talviaikaan kuntoilee: jumppaa, hiihtää ja käy kuntosalilla. Mukavia hetkiä hän viettää myös kahden lapsensa, kolmen lapsenlapsen ja kahden lapsenlapsenlapsensa kanssa. Vaikka virtaa riittää, niin nyt Leena kuitenkin toivoo, että hänelle löytyisi jo jatkaja nuorisoseurassa.

”Jos minä jotain toivoisin, niin että tälle toiminnalla olisi jatkumoa. Että löytyisi yksi tai useampikin henkilö, jotka lähtis vetämään toimintaa. Varmaa on, että nuorisoseurasta löytyy ihan jokaiselle jotakin tehtävää.”
Sirkus Taika-Aika Rovaniemeltä on Vuoden nuorisoseura 2016!

13.4.2016
Sirkus Taika-Aika on omien sanojensa mukaan ”hurjan elinvoimainen, energinen ja suorastaan räjähdysmäisesti kasvava sirkuskoulu.” Seura toimii 58 000 asukkaan Rovaniemellä, mutta kilvoittelee harrastajamäärissä Suomen suurimpien nuorisosirkusten rinnalla.

Sirkus Taika-Ajan toiminnassa on mukana satoja peruskoululaisia, nuoria ja aikuisia luomassa itsensä näköistä sirkustaidetta Lapin sirkusyleisön iloksi. Suuren sirkuskoulun kymmenet ryhmät kokoontuvat yhteen joka vuosi esiintymään joulu- ja kevätsirkusnäytöksissä. Taika-Ajan toiminnassa kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä: sirkuskoulu hyväksyy ja ottaa avosylin vastaan kaikenikäiset ja -kokoiset harrastajat.

Sirkuksessa ei kilpailla, vaan jokainen saa omasta osaamisestaan ja uskalluksestaan saman vilpittömän kiitoksen ja arvostuksen sekä yleisöltä että muilta harrastajilta. Sirkuskoulun voi aloittaa vauvasirkuksessa heti kun vähän jaksaa päätään kannatella, ja harrastusta voi jatkaa aina aikuiseksi ja vaikka eläkeikäiseksi saakka. Monella harrastajalla parhaat kaverit on toisia sirkuskoululaisia. Sirkusharrastuksesta kehittyy vuosien kuluessa tärkeä osa identiteettiä ja elämän turvaverkkoa.

Sirkus Taika-Aika on perustettu vuonna 2003, mutta ensimmäinen kerhomuotoinen sirkustunti pidettiin jo 1998. Taika-Ajassa treenaa noin 500 harrastajaa.

Vuoden nuorisoseura

Suomen Nuorisoseurojen hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marian päivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa. Nuorisoseurapäivän pääjuhlan järjestää edellisenä vuonna valittu Vuoden Nuorisoseura eli tänä vuonna Rutalahden nuorisoseura.

Ehdokkaita vuoden nuorisoseuraksi voivat asettaa kaikki Suomen Nuorisoseurat ry:n jäsenyhdistykset.

Vuoden Nuorisoseuran valinnassa huomioidaan muun muassa seuraavia asioita:
- nuorisoseuran toiminnan laatu ja laajuus
- lasten ja nuorten toiminta
- toiminnan merkittävyys omalla alueella
- toiminnan innovatiivisuus.
Merkkinä tunnustuksesta Vuoden Nuorisoseura saa kunniakirjan sekä 1000 euron stipendin.

Kuva: Sirkus Taika-Aika
Punaisen Ristin Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustus Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuralle

22.3.2016

Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri myöntää Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:lle Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen. Palkinnon vastaanottaa toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi .

Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura (EPNS) on jo pitkään ja ansiokkaasti rakentanut monikulttuurista yhteistyötä alueensa kuntien kanssa. Se on esimerkiksi järjestänyt kulttuurista tietoutta lisääviä monikulttuurisia iltamia jo vuodesta 2010.

Yhteistyö sai uusia ulottuvuuksia viime syksynä, jolloin Suomeen saapui suuri määrä turvapaikanhakijoita. EPNS tarjosi syksyn aikana eteläpohjalaisille kunnille, oppilaitoksille, seurakunnille ja järjestöille ”Eteläpohjalaiset yhteistyössä maahanmuuttajien tukena” -seminaareja. EPNS oli myös mukana järjestämässä muun muassa hätämajoitusta ja vaatekeräyksiä sekä koordinoimassa vapaaehtoisia vastaanottokeskuksiin. Myöhemmin seura jakoi omia käytännön kokemuksiaan ja osaamistaan alueen vastaanottokeskuksen työntekijöille.
Nuorisoseuragaalassa tapahtui

21.3.2016

Viime vuonna Vuoden Nuorisoseuraksi koko Suomessa valittu Rutalahden Nuorisoseura järjesti perinteisen Marian päivän juhlan nuorisoseurantalollaan Suojarinteessä. Tilaisuudessa palkittiin Keski-Suomen alueella viime vuonna ansioituneita seuroja ja henkilöitä, jaettiin Knoppi-kerhonohjaajakoulutuksen todistukset, luovutettiin Esko-patsas vuoden teatteriteosta sekä julkistettiin valtakunnallinen Vuoden Nuorisoseura.
Tuomas Koivuniemi valittiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajaksi, Perttu Kemiläinen varapuheenjohtajaksi

4.10.2015

Suomen Nuorisoseurojen liittokokous valitsi sunnuntaina 4.10. valtuustonsa uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle Tuomas Koivuniemen. Varapuheenjohtajaksi valittiin tikkakoskelainen Perttu Kemiläinen Jyväskylän seudun nuorisoseurasta.

”Pidetään huolta, että nuorisoseuratoiminta on aktiivista ja sitä on joka paikassa”, tiivistää Koivuniemi suunnitelmia tulevalle kolmivuotiskaudelle. ”Meillä on monipuolista toimintaa, maalla ja kaupungissa. Sellaista toimintamuotoa ei olekaan, jota ei nuorisoseuroissa voisi harrastaa!”

”Kun taloustilanne on synkkä, järjestöjen roolilla on mahdollisuus kasvuun. Meidän on oltava osa yhteiskuntaa, tuettava lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja huomioitava uudetkin tulijat, esimerkiksi pakolaiset.”

Tuomas Koivuniemi on pitkän linjan nuorisoseuralainen ja on ollut aktiivinen niin paikallisella, alueellisella kuin liittotasolla. Hän työskentelee Kauhajoki-lehden päätoimittajana ja on ollut Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen vuodesta 2009 ja hallituksen jäsen vuodesta 2013.

Perttu Kemiläisellä on niin ikään pitkä nuorisoseurahistoria. Hän on toiminut Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa ja hallituksessa ja Keski-Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtajana.
Sanni Grahn-Laasonen Nuorisoseuralehdessä: Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä

15.9.2015

Kolmas sektori huolehtii Suomessa monista sellaisista toiminnoista, joihin julkisen sektorin kädet eivät ylety. Järjestöt ovat myös hieno tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Moni suomalainen osallistuu yhteiskunnan toimintaan ja tekee vapaaehtoistyötä järjestöjen kautta.

Kolmannen sektorin kansataloudelliset vaikutukset ovat mittavia. Hintaa on vaikea laskea, mutta on tutkittu, että pelkästään vapaaehtoistöitä tehdään vuosittain 100 miljoonan euron arvosta. Taloustutkimuksen viimeisimmän kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Eniten vapaaehtoistunteja tehdään nykyään lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa.

Ilman kolmatta sektoria Suomi pysähtyisi. Kansalaisjärjestöt ovat usein julkisia toimijoita ketterämpiä muuttamaan toimintatapojaan ja tarttumaan yhteiskunnan uusiin virtauksiin. Uudet ratkaisut tulevatkin usein järjestöpuolelta. Järjestöissä on runsaasti osaamista, josta julkisen sektorin olisi syytä ottaa oppia.

Julkiselle sektorille järjestöt ovat keskeinen yhteistyökumppani. Moni tämän hallituksen tavoite liittyy kansalaisjärjestöjen ydinosaamiseen. Hallitusohjelma tarjoaa aktiivisille ja vaikuttavaa työtä tekeville kansalaisjärjestöille runsaasti toimintamahdollisuuksia ja kehittymisen paikkoja.

Esimerkiksi varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääminen ovat hallituksen kärkihankkeen ”palvelut asiakaslähtöisiksi” tavoitteita. Ne ovat myös nuorisotyötä tekevien järjestöjen ydinosaamista. Järjestöt ovat parhaita asiantuntijoita myös yhteisöllisyyden lisäämisessä. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan esimerkiksi vahvistamaan eri sukupolvien välistä yhteyttä. Lasten vierailuista vanhusten taloihin on saatu todella hyviä kokemuksia.

Kulttuuri on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Taide ja kulttuuri tuottavat valtavasti hyvinvointia ja niiden täytyy olla jokaisen suomalaisen saavutettavissa. Kulttuuri on tuotava lähemmäksi lapsia ja nuoria. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta. Kulttuurista nuorisotyötä tekevät järjestöt, kuten Nuorisoseurat, voivat olla avainasemassa hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

Järjestöjen osaamista tarvitaan myös nuorten osallisuuden parantamiseen. Mitä paremmin nuoret pääsevät mukaan keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista, sitä paremmin demokratia toteutuu ja sitä varmemmin nuoret ovat aktiivisia myös myöhemmin elämässään.

Osallistuminen tarkoittaa myös sitoutumista. Jos nuoret saavat äänensä kuuluviin, se myös motivoi osallistumaan. Vanheneva Suomi tarvitsee jokaista nuortaan. Aiempaa pienempien ikäluokkien kannettavaksi jää tulevaisuudessa meidän kaikkien hyvinvointi.

Kolmannen sektorin merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja uusien ratkaisujen löytämiseksi on valtava. Mitä enemmän järjestöt, vapaaehtoiset ja lähiyhteisöt osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen, sitä paremmin Suomi voi.

Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri