Kategoria: Järjestö

Sirkus Taika-Aika Rovaniemeltä on Vuoden nuorisoseura 2016!

13.4.2016
Sirkus Taika-Aika on omien sanojensa mukaan ”hurjan elinvoimainen, energinen ja suorastaan räjähdysmäisesti kasvava sirkuskoulu.” Seura toimii 58 000 asukkaan Rovaniemellä, mutta kilvoittelee harrastajamäärissä Suomen suurimpien nuorisosirkusten rinnalla.

Sirkus Taika-Ajan toiminnassa on mukana satoja peruskoululaisia, nuoria ja aikuisia luomassa itsensä näköistä sirkustaidetta Lapin sirkusyleisön iloksi. Suuren sirkuskoulun kymmenet ryhmät kokoontuvat yhteen joka vuosi esiintymään joulu- ja kevätsirkusnäytöksissä. Taika-Ajan toiminnassa kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä: sirkuskoulu hyväksyy ja ottaa avosylin vastaan kaikenikäiset ja -kokoiset harrastajat.

Sirkuksessa ei kilpailla, vaan jokainen saa omasta osaamisestaan ja uskalluksestaan saman vilpittömän kiitoksen ja arvostuksen sekä yleisöltä että muilta harrastajilta. Sirkuskoulun voi aloittaa vauvasirkuksessa heti kun vähän jaksaa päätään kannatella, ja harrastusta voi jatkaa aina aikuiseksi ja vaikka eläkeikäiseksi saakka. Monella harrastajalla parhaat kaverit on toisia sirkuskoululaisia. Sirkusharrastuksesta kehittyy vuosien kuluessa tärkeä osa identiteettiä ja elämän turvaverkkoa.

Sirkus Taika-Aika on perustettu vuonna 2003, mutta ensimmäinen kerhomuotoinen sirkustunti pidettiin jo 1998. Taika-Ajassa treenaa noin 500 harrastajaa.

Vuoden nuorisoseura

Suomen Nuorisoseurojen hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marian päivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa. Nuorisoseurapäivän pääjuhlan järjestää edellisenä vuonna valittu Vuoden Nuorisoseura eli tänä vuonna Rutalahden nuorisoseura.

Ehdokkaita vuoden nuorisoseuraksi voivat asettaa kaikki Suomen Nuorisoseurat ry:n jäsenyhdistykset.

Vuoden Nuorisoseuran valinnassa huomioidaan muun muassa seuraavia asioita:
- nuorisoseuran toiminnan laatu ja laajuus
- lasten ja nuorten toiminta
- toiminnan merkittävyys omalla alueella
- toiminnan innovatiivisuus.
Merkkinä tunnustuksesta Vuoden Nuorisoseura saa kunniakirjan sekä 1000 euron stipendin.

Kuva: Sirkus Taika-Aika
Punaisen Ristin Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustus Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuralle

22.3.2016

Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri myöntää Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:lle Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen. Palkinnon vastaanottaa toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi .

Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura (EPNS) on jo pitkään ja ansiokkaasti rakentanut monikulttuurista yhteistyötä alueensa kuntien kanssa. Se on esimerkiksi järjestänyt kulttuurista tietoutta lisääviä monikulttuurisia iltamia jo vuodesta 2010.

Yhteistyö sai uusia ulottuvuuksia viime syksynä, jolloin Suomeen saapui suuri määrä turvapaikanhakijoita. EPNS tarjosi syksyn aikana eteläpohjalaisille kunnille, oppilaitoksille, seurakunnille ja järjestöille ”Eteläpohjalaiset yhteistyössä maahanmuuttajien tukena” -seminaareja. EPNS oli myös mukana järjestämässä muun muassa hätämajoitusta ja vaatekeräyksiä sekä koordinoimassa vapaaehtoisia vastaanottokeskuksiin. Myöhemmin seura jakoi omia käytännön kokemuksiaan ja osaamistaan alueen vastaanottokeskuksen työntekijöille.
Nuorisoseuragaalassa tapahtui

21.3.2016

Viime vuonna Vuoden Nuorisoseuraksi koko Suomessa valittu Rutalahden Nuorisoseura järjesti perinteisen Marian päivän juhlan nuorisoseurantalollaan Suojarinteessä. Tilaisuudessa palkittiin Keski-Suomen alueella viime vuonna ansioituneita seuroja ja henkilöitä, jaettiin Knoppi-kerhonohjaajakoulutuksen todistukset, luovutettiin Esko-patsas vuoden teatteriteosta sekä julkistettiin valtakunnallinen Vuoden Nuorisoseura.
Tuomas Koivuniemi valittiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajaksi, Perttu Kemiläinen varapuheenjohtajaksi

4.10.2015

Suomen Nuorisoseurojen liittokokous valitsi sunnuntaina 4.10. valtuustonsa uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle Tuomas Koivuniemen. Varapuheenjohtajaksi valittiin tikkakoskelainen Perttu Kemiläinen Jyväskylän seudun nuorisoseurasta.

”Pidetään huolta, että nuorisoseuratoiminta on aktiivista ja sitä on joka paikassa”, tiivistää Koivuniemi suunnitelmia tulevalle kolmivuotiskaudelle. ”Meillä on monipuolista toimintaa, maalla ja kaupungissa. Sellaista toimintamuotoa ei olekaan, jota ei nuorisoseuroissa voisi harrastaa!”

”Kun taloustilanne on synkkä, järjestöjen roolilla on mahdollisuus kasvuun. Meidän on oltava osa yhteiskuntaa, tuettava lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja huomioitava uudetkin tulijat, esimerkiksi pakolaiset.”

Tuomas Koivuniemi on pitkän linjan nuorisoseuralainen ja on ollut aktiivinen niin paikallisella, alueellisella kuin liittotasolla. Hän työskentelee Kauhajoki-lehden päätoimittajana ja on ollut Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen vuodesta 2009 ja hallituksen jäsen vuodesta 2013.

Perttu Kemiläisellä on niin ikään pitkä nuorisoseurahistoria. Hän on toiminut Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa ja hallituksessa ja Keski-Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtajana.
Sanni Grahn-Laasonen Nuorisoseuralehdessä: Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä

15.9.2015

Kolmas sektori huolehtii Suomessa monista sellaisista toiminnoista, joihin julkisen sektorin kädet eivät ylety. Järjestöt ovat myös hieno tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Moni suomalainen osallistuu yhteiskunnan toimintaan ja tekee vapaaehtoistyötä järjestöjen kautta.

Kolmannen sektorin kansataloudelliset vaikutukset ovat mittavia. Hintaa on vaikea laskea, mutta on tutkittu, että pelkästään vapaaehtoistöitä tehdään vuosittain 100 miljoonan euron arvosta. Taloustutkimuksen viimeisimmän kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Eniten vapaaehtoistunteja tehdään nykyään lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa.

Ilman kolmatta sektoria Suomi pysähtyisi. Kansalaisjärjestöt ovat usein julkisia toimijoita ketterämpiä muuttamaan toimintatapojaan ja tarttumaan yhteiskunnan uusiin virtauksiin. Uudet ratkaisut tulevatkin usein järjestöpuolelta. Järjestöissä on runsaasti osaamista, josta julkisen sektorin olisi syytä ottaa oppia.

Julkiselle sektorille järjestöt ovat keskeinen yhteistyökumppani. Moni tämän hallituksen tavoite liittyy kansalaisjärjestöjen ydinosaamiseen. Hallitusohjelma tarjoaa aktiivisille ja vaikuttavaa työtä tekeville kansalaisjärjestöille runsaasti toimintamahdollisuuksia ja kehittymisen paikkoja.

Esimerkiksi varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääminen ovat hallituksen kärkihankkeen ”palvelut asiakaslähtöisiksi” tavoitteita. Ne ovat myös nuorisotyötä tekevien järjestöjen ydinosaamista. Järjestöt ovat parhaita asiantuntijoita myös yhteisöllisyyden lisäämisessä. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan esimerkiksi vahvistamaan eri sukupolvien välistä yhteyttä. Lasten vierailuista vanhusten taloihin on saatu todella hyviä kokemuksia.

Kulttuuri on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Taide ja kulttuuri tuottavat valtavasti hyvinvointia ja niiden täytyy olla jokaisen suomalaisen saavutettavissa. Kulttuuri on tuotava lähemmäksi lapsia ja nuoria. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta. Kulttuurista nuorisotyötä tekevät järjestöt, kuten Nuorisoseurat, voivat olla avainasemassa hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

Järjestöjen osaamista tarvitaan myös nuorten osallisuuden parantamiseen. Mitä paremmin nuoret pääsevät mukaan keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista, sitä paremmin demokratia toteutuu ja sitä varmemmin nuoret ovat aktiivisia myös myöhemmin elämässään.

Osallistuminen tarkoittaa myös sitoutumista. Jos nuoret saavat äänensä kuuluviin, se myös motivoi osallistumaan. Vanheneva Suomi tarvitsee jokaista nuortaan. Aiempaa pienempien ikäluokkien kannettavaksi jää tulevaisuudessa meidän kaikkien hyvinvointi.

Kolmannen sektorin merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja uusien ratkaisujen löytämiseksi on valtava. Mitä enemmän järjestöt, vapaaehtoiset ja lähiyhteisöt osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen, sitä paremmin Suomi voi.

Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri