Kategoria: Järjestö

  • Harrastajateatterikesän 2020 hakuaika alkaa

    Harrastajateatterikesän 2020 hakuaika alkaa

    Vuoden 2020 Harrastajateatterikesän hakuaika on käynnissä 15.2.-15.3. Tapahtumaan haetaan esitystallenteella hakuaikana. Valinnat tämän vuoden ohjelmistoon tekee ohjaaja Taava Hakala.

    Tapahtumaan valitaan 6-8 esitystä ja ne nähdään Jyväskylän kaupunginteatterilla 21.-23.8. Harrastajateatterikesä järjestetään jo viidettä kertaa Jyväskylässä, ja kokonaisuudessaan 47. kerran.

    Raadissa Seppo Honkonen, Jukka-Pekka Mikkonen ja Jaana Pesonen

    Seppo Honkonen on teatteriohjaaja, lavastaja ja dramaturgi. Honkonen kertoo uskovansa positiivisen yhdessä tekemisen voimaan. ”Luova ja turvallinen työskentelyilmapiiri mahdollistaa freesien ja uskaliaidenkin esitysten tekemisen”, Honkonen kiteyttää.  Uransa aikana Honkonen on työskennellyt ohjaajana muun muassa Kouvolan, Mikkelin, Porin, Rovaniemen, Vantaan ja Varkauden teattereissa, sekä Joensuun, Lappeenrannan, Rauman ja Vaasan kaupunginteattereissa. Jyväskylän Kaupunginteatterissa hänen ohjauksiakin on nähty, kun vuonna 2018 pienellä näyttämöllä pyöri Mielipuolen päiväkirja.Jukka-Pekka Mikkonen valmistui näyttelijäksi 1998 Teatterikorkeakoulusta. Hän toimi ensimmäiset vuotensa freelancenäyttelijänä Helsingissä ja Tampereella. Vuodesta 2006 alkaen hän on ollut kiinnitettynä näyttelijänä Jyväskylän kaupunginteatterissa. Mikkonen palkittiin 2018 Vuoden teatteriteko – palkinnolla. Näyttämöuransa aikana hän on toiminut lisäksi tv- ja radiotuotannoissa, sekä moninaisesti alan muissa töissä. Tällä hetkellä näyttelijäntyössä Jukka-Pekkaa kiinnostaa esityksessä tapahtuvan läsnäolon erilaiset ja erinomaisen hienosyiset erot. Esimerkiksi kuinka paljon onkaan luettavissa näyttelijästä, joka esittää, pudottaa roolinsa, pyrkii takaisin hahmoon, johon ei usko. Minkä osan tästä katsoja voi erottaa ja minkä katsoja hyväksyy osana esitystä.

    Jaana Pesonen on helsinkiläinen freelance -näyttelijä ja teatteritaiteen maisteri, joka näytellyt vuodesta 1989 muun muassa lukuisissa kaupunginteattereissa sekä kiinnitettynä näyttelijänä että vierailijana. Tällä hetkellä Pesosen voi myös bongata sairaalasarjan ´Syke´ ylilääkäri Marjut Blomin roolista ja TV -töitä on kertynyt myös esimerkiksi ääninäyttelijänä dokumenteista ja animaatiosarjoista. ”Ehkä kiinnostavimmaksi asiaksi minulle teatterissa nousee se, mitä ihmisten välillä, repliikkien alla ja välissä tapahtuu. Että näkee ihmisten vaikuttuvan toisistaan ja tilanteista, joissa he kamppailevat. Riippuu myös paljon valitusta tyylilajista, mitkä keinot iskevät; tietynlainen kohtuuttomuus ja röyhkeys ovat myös joskus koukuttavaa katsottavaa”, kertoo Pesonen.

    Tapahtuman raati katsoo kaikki ohjelmistoon valitut esitykset ja antaa niistä palautetta ryhmille esitysten jälkeen. Raadin tehtävänä on myös jakaa nähdyn ohjelmiston kesken kunniamainintoja sekä kannustusrahaa yhteensä 1000 euroa sunnuntain päätöstilaisuudessa. Tapahtuman ohjelmisto julkaistaan toukokuussa. Tapahtuman järjestää Suomen Harrastajateatteriliitto yhteistyössä Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa.

    Lisätietoja: 

    Mari Saarinen

    Tuottaja

    Suomen Harrastajateatteriliitto

    050-4682138

    mari.saarinen@shtl.fi

    Kuva: Eija Jokilahti

  • Valtakunnalliset H-Kiltapäivät Rovaniemellä 4.-5.4.2020

    Valtakunnalliset H-Kiltapäivät Rovaniemellä 4.-5.4.2020

    Maakunnalliset H-killat kokoontuvat vuosittain valtakunnallisille H-kiltapäiville tapaamaan toisiaan ja kehittämään toimintaansa. H-killat valitsevat keskuudestaan valtakunnallisen H-kiltaneuvoston, jonka työvaliokunta on yhdysside Suomen Nuorisoseuroihin.

    Nuorisoseuratoimintaa tukevat seniorit ovat järjestäytyneet maakunnallisiin Hermanni-kiltoihin, jotka koostuvat Hermanni- tai Hermanska –arvonimen saaneista senioireista. Arvonimen myöntää Suomen Nuorisoseurojen hallitus. H-killat tukevat maakunnallista nuorisoseuratoimintaa toiminnallisesti ja taloudellisesti ja järjestävät jäsenistönsä keskuudessa omaa kulttuuritoimintaa.

    Seuraavat valtakunnalliset H-Kiltapäivät pidetään Rovaniemellä 4.-5.4. Ilmoittautuminen päiville on auki 27.2. saakka. Ukkohermanni Heikki Tuomi-Nikula toivottaa kaikki Hermannit ja Hermanskat tervetulleeksi Rovaniemelle!

    H-Kiltapäivien ohjelma ja ja ilmoittautuminen https://lappi.nuorisoseurat.fi/hkilta/

  • Mitä lapsi päättäisi kokouksessa?

    Mitä lapsi päättäisi kokouksessa?

    Oletko ollut nuorisoseuran kokouksessa mukana, jossa on lapsia tai nuoria? Koetko lapset häiritsevinä, ovatko he kokouksen jäänsärkijöitä vai kysytkö heidän mielipidettään? 

    Monta kertaa on käynyt niin, että joku kysyy, voiko lapsen tuoda mukaan kokoukseen. Kokous koetaan tärkeäksi aikuisten asiaksi ja lapset häiritseviksi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan kokouksessa suunnitellaan lasten tapahtumaa tai sitä, miten nuoria saataisiin mukaan toimintaan. Päätetään, että kysytään heidän mielipidettään tms. Ja sitten lapsille tehdään erillinen kysely sen sijaan, että lapset pääsisivät oikeaan kokoukseen sanomaan mielipiteensä.  

    Lapsi haluaa osallistua, ja hänen mielipiteensä on tärkeä. Aikuisen malli kokouksessa on lapsesta mielenkiintoinen, ja lapsi tuntee kuuluvansa yhteisöön, jos myös hänen mielipidettään kysytään ja häntä kuunnellaan. Toki lapselle pitää asettaa kysymykset oikein ja tarpeeksi konkreettisiksi. Myös aikakäsitys on lapsella hiukan erilainen kuin aikuisella. Mutta lapselta voi kysyä, minkälainen on kiva tapahtuma/toiminta, mitä tykkäisit tehdä tai mitä tarjottavaa tapahtumassa olisi, millaiset koristeet olisivat hienot ja mitä haluaisit itse tehdä. Lasta voi myös pyytää piirtämään unelmien tapahtuman tai nuorisoseuran: millainen se olisi.  

    Etelä-Suomen aluefoorumiin osallistui lokakuussa parikymmentä aikuista ja kolme nuorta iältään 11–13 -vuotiaita. Nuoret vastasivat täsmälleen samoihin kolmivuotisohjelman kysymyksiin kuin aikuisetkin. He pohtivat yhdessä, mikä olisi heidän näkökulmastaan tärkeää nuorisoseurapolulla, ja vastaukseksi tuli muun muassa retkiä kiipeilypuistoon, sisäaktiviteettipuistoihin ja yö seurantalolla eli yhteisöllistä tekemistä toisten kanssa. Näistä vastauksista voisi hyvinkin koostaa toimintasuunnitelmapohjaa seuraavalle vuodelle. Toki lasten ja nuorten kärsivällisyys ja mielenkiinto herpaantuu nopeammin eikä ole tarkoituksenmukaista istua tuntitolkulla vain kuuntelemassa.  

    Jos kokous kestää pitkään ja aiheena on vaikka talousarvio, silloin kannattaa varata lapsille ja nuorille puuhapussi mukaan. Yleensä nuorilla on jo omat puhelimet ja älylaitteet mukana, mutta jos seurantalolla on mielenkiintoista tekemistä, lapsi saattaa haluta mukaan, onhan seurantalo lapsesta jännä paikka.  

    Seurantalolta voisi löytyä kokouksia varten NS-puuhapussi. Mitä kannattasi varata puuhapussiin? Sieltä voisi löytyä värityskirjoja, satukirjoja, palapeli, plusplus-palikoita tai legoja, rakennuspalikoita, askarreltavia kirppupohjia, värityskuvia, muistipelikortit, erilaisia huiveja ja palloja, rubikin kuutio, ongelmanratkaisupelejä tai vaikka kokousbingo. Ihan peruspaperi ja värityskynät riittävät usein ensihätään mielenkiinnon kohteeksi.  

  • Nuorten kansainväliset matka-avustukset jaossa

    Nuorten kansainväliset matka-avustukset jaossa

    Suomen Nuorisoseurojen Nuori Kulttuuri -toimintaan osallistuneita nuorten ryhmiä tuetaan kansainvälisillä matka-avustuksilla. Hakuaika on 20.1.-31.3.2020 ja suunniteltu matka tulee toteuttaa vuoden 2020 aikana. Avustusta haetaan sähköisellä lomakkeella, joka löytyy täältä.

    Opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittamat kansainväliset matka-avustukset on tarkoitettu esiintymis- ja opintomatkoihin, jotka suuntautuvat ulkomaille. Avustus kohdennetaan ensisijaisesti matkakuluihin, mutta avustusta voidaan myöntää myös majoitus- ja osallistumiskustannuksiin. Avustus voidaan myöntää ryhmälle, joka on osallistunut viimeisen kolmen vuoden aikana Nuori Kulttuuri -toimintaan.  

    Etusijalla rahoja jaettaessa ovat ryhmät, mutta erityisistä syistä avustus voidaan myöntää myös kahden hengen työryhmälle. Henkilökohtaisia avustuksia tai vain osalle ryhmästä kohdistuvaa avustusta ei myönnetä. Ryhmän jäsenten on oltava alle 29-vuotiaita.

    Myönnettävän avustuksen määrään vaikuttavat hakukierroksen aikana tulleiden hakemusten määrä, haettu kokonaisavustussumma sekä arvio hakemuksesta.  Hakemuksesta tulee käydä ilmi matkan kokonaiskustannukset, omarahoitusosuus sekä muista rahoituslähteistä haettu ja saatu tuki. Avustuksella ei voi rahoittaa kaikkia matkan kuluja.

    Suomen Nuorisoseurat ry: n hallitus päättää avustuksen myöntämisestä huhtikuun kokouksessaan. Avustus maksetaan ryhmille pääsääntöisesti matkan jälkeen loppuraportin ja tositteiden perusteella.

    Avustus on ehdollinen, kunnes opetus-ja kulttuuriministeriö päättää tälle vuodelle myönnettävistä avustuksista.

    Lisätietoja,

    Pasi Saarinen

    0504080366

    pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi

  • Hae esiintymään Teatterilaivalle

    Hae esiintymään Teatterilaivalle

    Teatterifestivaali Teatterilaiva hakee avoimella haulla esityksiä syksyn tapahtumaan. Teatterilaiva järjestetään 18.-19.9.2020 Silja Europalla. 

    Tapahtumaan voivat hakea voivat kaikki harrastajaryhmät. Esityksen maksimipituus saa olla enintään yhden tunnin ja sen pitää soveltua laivaympäristöön, toisin sanoen kovin massiivisia lavasteita ei kannata tälle keikalle ottaa mukaan. Kaikki esitykset nähdään Silja Europan Teatterissa, joten puitteen esitykselle ovat kuitenkin hyvät. 

    Haku on auki 31.3.2020 saakka. Mukaan valitaan 3-5 esitystä, kestosta riippuen. Tapahtumaan valittavat ryhmät pääsevät Teatterilaivalle puoleen hintaan. 

    Teatterilaivan muu ohjelma julkaistaan kevään mittaan. Tiedossa on yllätyksellinen kattaus teatterin tarinaa, työpajoja ja uutuuden viehätystä!

    Hakea voit täältä löytyvällä lomakkeella. 

    Lisätietoja,

    Pasi Saarinen

    0504080366

    pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi

    Kuva Jussi Kaijankangas

  • Tanssitaiteilija Timo Saari palkittiin vuoden tanssintekijänä Etnogaalassa

    Tanssitaiteilija Timo Saari palkittiin vuoden tanssintekijänä Etnogaalassa

    Tavastia-klubilla juhlittiin Suomen kolmatta Etnogaalaa torstaina 9.1.2020. Ilta aloitettiin Tanssiin kutsu! -tansseilla vuoden 2020 kansanmusiikin ja kansantanssin alan teeman hengessä. Pispalan sottiisin paritanssilähettiläät sekä kansanmusiikin ja kansantanssin opiskelijat tanssittivat yleisön lämpimäksi. Lämminhenkisessä gaalassa nautittiin lukuisista kansanmusiikin ja tanssin esityksistä, ja palkittiin ansioituneita kansan- ja maailmanmusiikin sekä kansantanssin tekijöitä.

    Vuoden tanssintekijänä palkittiin monille nuorisoseuralaisille tuttu tanssitaiteilija Timo Saari. Palkinnon (1000 €) myönsi Suomen Nuorisoseurat.  Näin raati perusteli valintaa:

    ”Hän on ahkeroinut koreografina mutta myös tehnyt vaikutuksen karismaattisena solistitanssijana. Hän on toiminut tanssin kentällä jo 20 vuotta ja omalla toiminnallaan tuonut kansantanssin juurekkaan kielen osaksi erityisesti teatterimaailmaa ja näyttämötaiteen kenttää.  Hän on pitkän linjan näkemyksellinen tekijä, joka on kansantanssiperinteen pohjalta onnistunut luomaan modernin ja itsenäisen tyylin tanssia. Hän onnistuu olemaan samaan aikaan elegantti ja perinteinen, omaääninen ja juureva. Lopputuloksena on taidetta, joka on vapaa olemaan kuulumatta tiettyyn aikaan tai tyylilajiin.”

    Lue lisää muista palkituista Etnogaalan sivulta.

    Koko Etnogaala on katsottavissa toistaiseksi Yle Areenassa osoitteessa:areena.yle.fi/1-50400601

  • Nuoret vaikuttajat 2020-2021 -hanke vahvistaa ja luo mahdollisuuksia

    Nuoret vaikuttajat 2020-2021 -hanke vahvistaa ja luo mahdollisuuksia

    Erasmus+ Youth in Action -rahoituksella laajennamme työtämme nuorten vaikuttajien osaamisen lisäämisen, verkostoitumisen mahdollistamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien luomisen hyväksi.

    Nuorisoseurat toteuttaa projektin vahvistaakseen nuorten osallisuutta, vaikuttamistoimintaan liittyvää osaamista sekä intoa aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistoimintaan. Vuonna 2019 koottu Nuorten vaikuttajaryhmä toimii hankkeen ydintiiminä. Hankkeen toiminnoissa kohderyhmänä ovat 13-30-vuotiaat nuoret ympäri Suomea. Nuorisoseurat antaa hankkeeseen osallistuville nuorille todistuksen ja hankkeen aikana luotavan Open Badge vaikuttajan osaamismerkin. Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus ja sen jäsenet nimetään vaikuttajakummeiksi vaikuttajaryhmälle. Hankkeen edistymisestä raportoidaan hallituksen kokouksissa.

    Hanke muodostuu sparraussessioista, vaikuttajaekskursioista, seminaareista ja päättäjätapaamisista. Hankkeen aikana toteutetaan neljä sparraussessiota, joissa lisätään osaamista vaikuttamistoiminnasta sekä vahvistetaan nuorten itseluottamusta. Sparraussessioissa hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Sparraussessioiden sisällöt määrittelee vaikuttajaryhmä itse. Tavoitteena on, että sparraussessioihin osallistuu hankekauden aikana yhteensä 42 nuorta. Vaikuttajaekskursiot ovat vierailuja ja opintomatkoja demokratian ja vaikuttamisen ydinpaikkoihin. Vaikuttajaekskursioille tavoitteenamme on saada 10 osallistujaa. Hankkeen aikana suunnitellaan myös erillisrahoituksella toteutettava kansainvälinen opintomatka. Seminaarit avaavat nuorten vaikuttajatoimimista laajemmalle kohderyhmälle. Hankekauden aikana toteutetaan kaksi seminaaria ja tavoitteena on saada näihin osallistujiksi 60 henkilöä. Päättäjätapaamiset toimivat vuorovaikutuksen ja avoimen dialogin paikkoina nuorten vaikuttajaryhmän ja päättäjien välillä. Päättäjätapaamiset järjestetään Suomen Nuorisoseurat ry:n hallituksen ja valtuuston kanssa ja nuoret osallistuvat myös Nuorisoseurakokoukseen. Päättäjätapaamiset kokoavat hankekauden aikana 15 nuorta.

    Ensimmäinen mahdollisuus tulla mukaan hankkeen toimintoihin on Lahdessa 15.-16.2.2020 järjestettävä sparraussessio, johon voi ilmoittautua mukaan 9.2. mennessä hankkeen kotisivuilla.

    Lisätietoja hankkeen kotisivuilta
    https://nuorisoseurat.fi/jarjesto/hankkeet/nuoretvaikuttajat/

    ​Ota yhteyttä

    Riina Kylmälahti
    suunnittelija
    +358 40 7721 609
    riina.kylmalahti ( a ) nuorisoseurat.fi

    ​Henna Liiri-Turunen
    ​vs. toimialajohtaja
    ​+358 44 207 3072
    ​henna.liiri-turunen ( a ) nuorisoseurat.fi

  • Koko Suomi osaa Sottiisia!

    Koko Suomi osaa Sottiisia!

    Museovirasto on jakanut avustuksia aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin. Suomen Nuorisoseurat ry sai kansanomaisten paritanssien kehittämis- ja yhteistyöhankkeeseen ”Koko Suomi osaa Sottiisia!”  6 500 € avustuksen. Saatu jatkoavustus kohdennetaan paritanssityöpajoihin ja opetusmateriaaleihin.
    Museovirasto on arvioinut hankkeen tavoitteiden ja toteuttamisedellytysten, vaikuttavuuden sekä hankkeen laadun mukaan. 
    Lisätietoja antaa: erikoisasiantuntija Leena Marsio, puh. 0295 33 6017, leena.marsio@museovirasto.fi

    Kuvassa etualalla Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät Béla Gazdag ja Riina Hosio, kuva Petri Kivinen.

  • Antti Kalliomaa siirtyi järjestötyöstä yritysmaailmaan: Nuorisoseurat kasvatti johtajuuteen

    Antti Kalliomaa siirtyi järjestötyöstä yritysmaailmaan: Nuorisoseurat kasvatti johtajuuteen

    Antti Kalliomaan 15 vuoden työuraan Suomen Nuorisoseuroissa mahtuu paljon. Matka Kalevan Nuorten piirityöntekijästä pääsihteeriksi on ollut muutoksia täynnä, mutta kaikkeen Antti on tarttunut rohkeasti ja suurella innolla. Nyt häntä odottavat uuden haasteet Mikkelissä.

    Antti Kalliomaata jännittää: hän on juuri hypännyt uusiin ja suuriin saappaisiin, Saimaa Stadiumin sekä Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin yhteiseksi toimitusjohtajaksi. Taakse on jäänyt 15 vuoden ura nuorisoseurajärjestössä lukuisine eri tehtävineen, viimeisimpänä Nuorisoseurojen pääsihteerin työ. Jännityksen lisäksi Antti tuntee suurta innostusta, mutta myös haikeutta.

    ”Odotan, että pääsen kokeilemaan työssä ja opinnoissa saatuja oppeja uudenlaisessa ympäristössä sekä ratkomaan uudenlaisia haasteita. Toisaalta työ nuorisoseuroissa on tähän saakka pitkälti määrittänyt identiteettiäni. Täällä olen kasvanut johtajaksi ja johtajana.”

    Järjestöjohtajuudessa on universaalia oppia johtajuudesta

    Kalliomaa aloitti työnsä nuorisoseuroissa vuonna 2004 piirityöntekijänä, ja siirtynyt vähitellen tehtävästä toiseen. Noihin vuosiin mahtuu muun muassa Nuorisoseurojen suuri organisaatiouudistus, jonka myötä nuorisoseurojen työntekijämäärä on kasvanut yhdeksästä hengestä viiteenkymmeneen. Jossain vaiheessa Antista alkoi tuntua, että hän tarvitsisi uutta osaamista, jotta hän voisi edelleen kehittyä johtajana ja että hänellä olisi jatkossakin annettavaa nuorisoseuroille. Niin hän jäi opintovapaalle ja lähti opiskelemaan urheilujohtamista ja brändien hallintaa, jotta saisi lisää paukkuja viedä järjestöä eteenpäin. Opintojen myötä Antin silmät avautuivat sille, miten paljon järjestöjohtamiseen liittyy asioita, jotka pätevät missä tahansa muuallakin.

    ”Olen tietenkin oppinut uutta, mutta myös ymmärtänyt, miten paljon järjestötyö opettaa hyvää johtajuutta, leadershippiä.”

    Kalliomaa oli palaamassa opintovapaalta takaisin vuodenvaihteessa ja oli jo valmistautunut henkisesti seuraavaan strategiaprosessiin ja juhlavuoden suunnitteluun, kun yksi avoinna oleva työpaikka rupesi puhuttelemaan häntä.

    ”Olen ollut Saimaa Stadiumin hallituksessa vuodesta 2015 lähtien ja tiesin, että toimitusjohtajan paikka on avoinna. Sitten kun mukaan tuli myös Mikaelin toimitusjohtajuus, niin ajatus ei enää antanut rauhaa. Musiikki, kulttuuri ja hyvinvointi ovat niin lähellä sydäntäni, ja näitä kaikkia pääsen tulevassa työssäni edistämään.”

    Rohkea loikka epämukavuusalueelle

    Ja kun kipinä syttyy sisällä, on sitä kuunneltava. Näin opetti jo mummo Anttia, kun tämä oli pieni poika.

    ”Mummo sanoi, että oo vahva ja rehellinen itsellesi. En lapsena ymmärtänyt, mitä mummo sillä tarkoitti, mutta nyt se tuntuu tärkeältä elämänohjeelta.”

    Tärkeä oli myös työkaverin lähettämä sitaatti Santeri Alkiolta vuodelta 1914: ”Itsekasvatuksen ensimmäinen ja tärkein momentti on itsensä velvoittaminen. Kaiken uudistumisen täytyy lähteä itsestä.” Tämän viestin Antti sai, kun tieto uudesta työpaikasta oli kiirinyt maakuntiin. Antille se oli tärkeä rohkaisu ja vahvistus sille, että oli tehnyt oikean valinnan.

    ”Uudessa kiehtoo se, että joudun astumaan oman mukavuusalueeni ulkopuolelle, kun saan johdettavakseni kaksi isoa taloa ja mukaan tulee myös kaupallinen aspekti. Nyt minun on pakko oppia uutta.”

    Eikä Antti mene sieltä, missä aita on matalin. Yritysmaailman lainalaisuuksiin kuuluu muun muassa se, että mikäli toimitusjohtajaan ja hänen tekemään tulokseen ei olla tyytyväisiä, hänet voidaan irtisanoa. Uusi työ tarkoittaa myös uutta kaupunkia, jossa Antti tulee jatkossa asumaan osan viikosta. Se, miten perhe sopeutuu uuteen tilanteeseen, onkin Antin päällimmäisin huoli. Hän uskoo kuitenkin, että avoimella keskustelulla saadaan tämäkin asia hoidettua, ja hyvän työtilanteen voi nähdä positiivisena ongelmana. Myönteistä asennetta ja rohkeutta Kalliomaalta ei siis ainakaan puutu.

    Pelinrakentaja, joka toimi lähellä nuorisoseurakenttää

    Pääsihteerinä Antti on halunnut olla johtaja, joka on lähellä nuorisoseurakenttää. Hänet on nähty vuosien aikana lukuisissa paikallisseurojen tilaisuuksissa eri puolilla Suomea.

    ”Jos minut on kutsuttu johonkin tilaisuuteen eikä minulla ole ollut mitään päällekkäisyyttä, niin aina olen mennyt. Nuorisoseurat on kuitenkin kansanliike, joka saa oikeutuksensa paikallistoimijoista.”

    ”Olen todella kiitollinen siitä, mitä olen saanut kokea. Toivon, että nuorisoseurajärjestö näkee, miten valtavan hienoa työtä se tekee. Se järjestää upeita tapahtumia ja on täynnä upeita ihmisiä. Järjestölle on tilausta, ja sen työ on arvokasta.”

    Esimies-Antti toivoo, että hänet muistettaisiin sellaisena johtajana, joka rakensi paikkoja työkavereilleen. Kannustavana ja rakentavana esimiehenä. Joukkuepelin rakentajana.

    ”Vaikeissakin tilanteissa olen koittanut toimia niin kuin toivoisin, että minua itseäni olisi kohdeltu. Ymmärrän, ettei kaikki ehkä ole kokeneet aina sitä samalla tavalla. Olen kuitenkin ollut itselleni rehellinen.”

    Työ nuorisoseuroissa jää taakse haikein, mutta levollisin mielin. Antti tuntee tehneensä sen, minkä on pystynyt.

    ”Uskon, että siinä ajassa tarvittiin sellaista johtajuutta, mitä minulla on ollut. Olen koittanut rakentaa yhtenäistä nuorisoseuraa. Nyt on jonkun muu aika viedä järjestöä eteenpäin – seuraavalle levelille.”

  • Nuorisoseurafoorumin puhujahaku käynnissä

    Nuorisoseurafoorumin puhujahaku käynnissä

    Nuorisoseurafoorumi järjestetään tällä kertaa Mikkelissä Suomen Nuoriso-opistolla 16.-17.5.2020. Hae puhujaksi Nuorisoseurafoorumiin 31.1. mennessä.

    Nuorisoseurafoorumi kokoaa nuorisoseuraväen jälleen eri puolilta Suomea saamaan uusia ideoita ja näkemään ystäviä. Foorumissa pääsee vaihtamaan kokemuksia muiden nuorisoseuralaisten kanssa ja saa virikkeitä seuran toimintaan. Tämän vuoden ohjelma rakentuu vertaisoppimiselle ja toukokuussa laitamme jakoon parhaat käytännöt ja osaamisen – puhujina Nuorisoseurafoorumissa voi olla kuka tahansa nuorisoseuralainen, joka on halunnut jakaa osaamistaan tai nuorisoseuransa onnistumisen salaisuuden. Nuorisoseurat valitsee puhujat hakemusten perusteella.

    ​Onko sinulla osaamista, jota haluaisit jakaa toisille nuorisoseuralaisille?
    Onko teidän nuorisoseurassanne jokin onnistuminen, jonka olisitte valmiit jakamaan?

    Miten sinä auttaisit toisia nuorisoseuralaisia edistämään osallisuutta, yhteisöllisyyttä tai yhdenvertaisuutta?

    Hae Nuorisoseurafoorumin puhujaksi täällä 31.1. mennessä >>
    Huom! Hakuaikaa jatkettu. Puhujaksi voi hakea yksin tai yhdessä jonkun kanssa.
    Puhujavalinnat tehdään mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen.
    ​Valituille puhujille tarjoamme ilmaisen osallistujapaketin sekä matkakorvaukset matkustusohjesäännön mukaisesti.

    Lisätietoja

    www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurafoorumi

    Henna Liiri-Turunen
    044 207 3072 / henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi