Kategoria: Järjestö

  • Soittokierros jokaiseen nuorisoseuraan

    Soittokierros jokaiseen nuorisoseuraan

    Suomen Nuorisoseurat aloittaa keväällä soittokierroksen kaikkiin jäsenyhdistyksiinsä. Soittokierroksella tiedustelemme seurojen kuulumisia ja toiveita sekä kerromme joitakin ajankohtaisia asioita.

    Soittokierros toteutetaan alueittain ja kullekin alueelle tiedotetaan erikseen, milloin soittokierros alueella toteutetaan. Tässä vaiheessa seuroille myös toimitetaan soittokierrokseen liittyvää lisätietoa. 

    Soittokierroksen aineistoa käytetään toimintamme kehittämistyössä ja palvelujen kohdistamisessa.

    Lisätietoja
    Hannu Ala-Sankola
    +358 400 842838 / hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi

  • Luova lava -leirien järjestäminen kesällä 2020

    Luova lava -leirien järjestäminen kesällä 2020

    Onko seurasi järjestämässä Luova lava -leiriä kesällä? Hallituksen linjauksen mukaisesti kesän tapahtuma- ja leiritoiminnan valmistelua jatketaan toistaiseksi suunnitellusti.

    Ensi kesän leirien teemana on lumoava luonto. Toivomme kaikkia leirin järjestäjiä ilmoittamaan omat leiritietonsa 17.4. mennessä alla olevan linkin kautta. T-paidat ja vakuutukset tilataan samalla leirin järjestäjälomakkeella (ks. alla).

    • Hetki Taiteilijana -konsertin tiedot julkaistaan toukokuun Nuorisoseuralehdessä
    • Luova lava T-paitojen viimeinen tilauspäivä on 30.4. T-paitojen hinta on 7 euroa kappale
    • Liitto ottaa jälleen yhteisen vakuutuksen leiriläisille, 1 euroa per leiriläinen

    Luova lava grafiikkaa ja kuvitusta voi tilata sini.padilha@nuorisoseurat.fi 

    Oppaita ja muuta tietoa, kuten leirikirjepohjia voi tilata Pirita Laiholta, joka auttaa teitä leirin järjestelyihin liittyvissä asioissa.

    Ilmoita leirin järjestämisestä tämän linkin kautta >>

    Lisätietoja:
    Pirita Laiho
    + 358 40 5587870 / pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

  • Oma jäsensivusto Nuorisoseuralaisille

    Uuden Nuorisoseurarekisterin seuraava vaihe on jäsenportaalin käyttöönotto huhtikuun alussa. Jäsenportaalin käyttö vaatii sähköpostiosoitteen.

    Sen kautta henkilöjäsenten on mahdollista tarkastella ja muokata omia rekisterissä olevia tietojaan. Lisäksi portaalin kautta löytyvät jäsenedut ja ajankohtaiset uutiset, joita seurojen on mahdollista lisätä Nuorisoseurarekisterin kautta. Rekisterin kautta lähetettyjen laskujen tiedot ovat myös saatavissa tätä kautta.

    Jäsenportaalista löytyy myös jäsenkortti, jonka voi ladata puhelimelle tai tulostaa. Tämä korvaa aiemmin käytössä olleen mobiilijäsenkortin. Lasten tiedot ja jäsenkortit löytyvät myös huoltajan sivun kautta.

    Nuorisoseurarekisteriin kirjattu nuorisoseuran jäsen voi tilata itse tunnukset jäsenportaaliin, jos hänellä on rekisterissä toimiva sähköpostiosoite. Nyt kannattaa tarkastaa, että jäsenistön sähköpostiosoitteet ovat ajan tasalla, jotta he saavat palvelun käyttöönsä.

    Lisätietoja
    rekisteri@nuorisoseurat.fi

  • Ajankohtaista Kansalaisfoorumissa

    Digitaaliset osaamismerkit haettavissa 

    Yhdistysten luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille kertyy monenlaista osaamista, josta on hyötyä esimerkiksi opinnoissa ja työelämässä. Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta tästä osaamisesta. Lisätietoa aiheesta ja linkit yhdistyksen puheenjohtajan, sihteerin tai taloudenhoitajan osaamismerkkihakemukseen löytyvät verkkosivuiltamme: kansalaisfoorumi.fi/osaamismerkit  

    Tervetuloa pöllyttämään yhdistystoimintaa kanssamme! 

    Yhdistystoiminnan Pöllyttämö on järjestötoimijoille avoin verkostoitumisen ja järjestökentän ajankohtaisten asioiden kehittämisen foorumi. Ensimmäisen Pöllyttämön aiheena on Sitran 2020 Megatrendit.  Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan maksuttomaan tilaisuuteen, 2.4. klo 14.00–16.00 Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä: kansalaisfoorumi.fi/pollyttamo 

    Miljoonia (vai) mokkapaloja – Opaskirja yleishyödyllisen yhteisön varainhankintaan 

    Kansalaisfoorumin uutuuskirja on kattava ja ajantasainen tietopaketti suomalaisesta varainhankinnasta. Lue lisää ja tilaa: kansalaisfoorumi.fi/julkaisut 

    Jäsenhintaiset varainhankinnan koulutukset 

    Järjestön varainhankinta – Miljoonia (vai) mokkapaloja? -koulutus antaa kokonaiskuvan siitä, miten varainhankintaa voidaan kehittää sekä uunituoreet tiedot uudistetusta rahankeräyslaista. Koulutuksen hinta (50 €) sisältää uutuuskirja varainhankinnasta. Kansalaisfoorumin jäsenet ovat oikeutettuja 10 € jäsenalennukseen. 

    • 18.3. Tampere 
    • 23.3. Rovaniemi 
    • 24.3. Oulu 

    Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kansalaisfoorumi.fi/koulutukset 

    Tilaa Kansalaisfoorumin jäsenkirje 

    Haluatko tuoreet tiedot palveluistamme ja ajankohtaisista uutisistamme suoraan sähköpostiisi? Voit tilata jäsenkirjeemme täältä. 

  • Tulevat Nuori Kulttuuri aluetapahtumat suositellaan peruttavan

    Tulevat Nuori Kulttuuri aluetapahtumat suositellaan peruttavan

    Tiedote 12.3.2020

    Suomen hallituksen tänään torstaina antaman suosituksen nojalla Suomen Nuorisoseurojen johtoryhmä on linjannut, että Nuorisoseurat suosittelee tulevien Nuori Kulttuuri aluetapahtumien peruuttamista vallitsevan Koronavirustilanteen tähden. Tämä suositus on voimassa tästä päivästä lähtien tämän kevään aluetapahtumien loppuun saakka. Lopullisen päätöksen kunkin tapahtuman perumisesta tekee paikallinen järjestäjä.  

    Nuori Kulttuuri -toimisto selvittää mahdollisuutta järjestää peruuntuville tapahtumille ja tanssiryhmille video-osallistumismahdollisuuden.

    Mahdollisia taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi aluetapahtumatukien suhteen selvitetään yhdessä rahoittavan tahon (OKM) ja aluetapahtumajärjestäjien kanssa. Myös aluetapahtumien peruuntumisen kautta aiheutuvaa haastetta saada hakuoikeutta kansainvälisiin matka-avustuksiin selvitetään. 

    Suomen Nuorisoseurojen johtoryhmä toimii Nuori Kulttuuri -toiminnan tilanteen valmiusryhmänä ja seuraa tilanteen kehittymistä aktiivisesti.

    Lisätietoja,

    Hannu Ala-Sankola

    vt. pääsihteeri

    0400842838

    Pasi Saarinen

    toimialajohtaja

    0504080366

  • Varautuminen koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan

    Suomen Nuorisoseurat ei toistaiseksi ole rajoittamassa tai perumassa omaa suunniteltua toimintaansa tai tapahtumia. Liitto ei myöskään toistaiseksi
    ohjeista jäsenyhdistyksiään rajoittamaan tai perumaan harrastustoimintaa tai tapahtumia. Riski- tai tartuntatapauksissa noudatamme viranomaisten ohjeita ja
    määräyksiä ja ohjeistamme jäsenyhdistyksiämme toimimiaan samoin.

    Kaikessa toiminnassa Suomen Nuorisoseurat kehotta toimijoita noudattamaan erityisen huolellista käsihygieniaa sekä ohjeita yskimisen ja aivastamisen
    aiheuttaman tautien leviämisriskin vähentämiseksi.

    Lisätietoa koronaviruksesta, tilanteesta Suomessa ja eri maissa sekä ohjeista ja määräyksistä on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
    sivuille: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19.

    Tässä vielä ohjeita esimerkiksi seurantalon tai harrastustilan seinälle tulostettavaksi ja kiinnitettäväksi:

    Käsienpesuohje

    Yski ja aivasta oikein

  • Yhdessä seurantalojen puolesta

    Yhdessä seurantalojen puolesta

    Suomen Kotiseutuliitto ja sen asiantuntijaelimenä toimiva Seurantaloasiain neuvottelukunta ovat Nuorisoseuroille merkittävät yhteistyökumppanit seurantaloasioissa. Nuorisoseurat ylläpitävät noin 600 nuorisoseurantaloa ympäri Suomea, mutta kaikkiaan Suomessa on noin 2500 seurantaloa, jotka toimivat kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloina. Seurantaloja ylläpitävät nuorisoseurojen lisäksi muun muassa raittiusseurat, maamiesseurat, työväenyhdistykset ja kyläyhdistykset. Vanhimmat säilyneet seurantalot on rakennettu 1880-luvulla, ja monilla taloilla onkin kulttuurihistoriallista arvoa.

    Seurantalojen korjausavustuksella tukea seurantalojen kunnostukseen 

    Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Määräraha avustuksiin varataan vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Korjausavustusta jaetaan noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. 

    Seurantaloasiain neuvottelukunta yhteistyöelimenä ja kehittäjänä 

    Liiton asiantuntijaelimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta, jonka esityksen perusteella päätös avustusten jakamisesta tehdään. Se on seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöjen perustama yhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston sekä Kuntaliiton edustajat. 

    Neuvottelukunnan päätehtävä on laatia vuosittain seurantalojen korjausavustuksia koskeva jakoesitys Suomen Kotiseutuliitolle. Suomen Kotiseutuliiton hallitus tekee päätöksen avustusten jakamisesta neuvottelukunnan esityksen mukaan. Neuvottelukunnalle kuuluu myös yleisemmin edistää seurantalojen säilymistä ja kehittämistä kansalaisyhteiskunnan kokoontumispaikkoina.   

    Koko avustusmuodon historian ajan on yhdistyksille annettu myös korjausneuvontaa. Avustukset kohdennetaankin hyvin perustelluille ja suunnitelluille hankkeille, jotka aiotaan korjata säilyttävällä tavalla, perinteisiä materiaaleja ja osaamista käyttäen. Myös kuntoarvioihin ja suunnitteluun myönnetään avustusta. Kotiseutuliiton rakennustutkijan työajasta puolet kuluukin neuvontaan. Hänellä on mahdollisuus myös käydä taloilla, joilla on käynnissä tai suunnitteilla korjaushanke. 

    Näin hakuprosessi etenee: 

    -> Seura lähettää korjausavustushakemuksen Kotiseutuliittoon 30.9. mennessä 

    -> Kotiseutuliiton rakennustutkija käsittelee hakemukset, asettaa niille maksimi avustussummat sekä merkitsee hakemuksen kiireellisyyden sekä merkittävyyden 

    -> Suomen Nuorisoseurojen asiantuntijat lausuvat hakijoina olevien nuorisoseurojen toiminnan aktiivisuudesta ja nuorisoseurantalon käytöstä ja esittävät avustuksen saajia ottaen huomioon rakennustutkijan lausunnot 

    -> Seurantaloasiain neuvottelukunta tekee esityksen avustuksen jakamisesta 

    -> Suomen Kotiseutuliiton hallitus päättää myönnettävistä avustuksista (maalis-huhtikuu) 

    -> Nuorisoseuralla on noin kaksi ja puoli vuotta aikaa toteuttaa korjaushanke 

    -> Selvitys avustuksen käytöstä pitää toimittaa viimeistään kolmen vuoden päästä avustuspäätöksestä Kotiseutuliittoon 

    Ota yhteyttä 

    Kotiseutuliiton rakennustutkija Lasse Majuri 
    puh. (09) 612 63221 / lasse.majuri@kotiseutuliitto.fi 

    Nuorisoseurojen seurantaloasiantuntija Jarmo Tupasela 
    puh. 040 505 2659 / jarmo.tupasela@nuorisoseurat.fi 

  • Johanna Lindstam aloitti toiminnanohjaajana Etelä-Suomessa

    Johanna Lindstam aloitti toiminnanohjaajana Etelä-Suomessa

    Johanna Lindstam työskentelee Etelä-Suomen toiminnanohjaajana toimipaikkanaan Etelä-Hämeen aluetoimisto Lahdessa. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja ja sosionomi amk, ja työskennellyt aiemmin OSAAN! –hankkeessa hankeohjaajana Sysmän, Hartolan ja Joutsan alueella. Hankkeen kohderyhmänä olivat 13–29-vuotiaat maaseudun nuoret, joille hän organisoi lisäkoulutuksia.

    Johanna asuu Vääksyssä miehensä, kolmen lapsen ja kahden kissan kanssa. Lisäksi perheeseen kuuluu tämän lukuvuoden ajan vaihto-oppilas Venezuelasta. Hänellä on myös vahva kansantanssitausta Vääksyn Kansantanssijoissa. Nykyään harrastuksiin kuuluu luonnossa liikkumista sekä leipomista. Johannan tavoittaa numerosta 044 491 9299.

  • Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Vaikka maailma muuttuu yhä kansainvälisemmäksi, on suomalaisten teatteriharrastajien ulkomaankontaktit jääneet viime vuosina varsin vähäisiksi, ainakin Nuorisoseurojen teattereiden osalta.  Rovaniemen H-Moilaset ja Kuopion TeatteriTorstain nuoret päättivät korjata omalta osaltaan asian ja suuntasivat helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Viron Laulasmaalle Teenifesteille. 

    Nuorisoteatterifestivaali Teenifest järjestettiin nyt 18. kertaa. Tapahtuman järjestävä KutiMuti Stuudio on vierailut Suomessa vuodesta 2014 saakka joka vuosi. Kankaanpäässä järjestettävän Ramppikuumeen vakivieras ihastutti viime vuonna myös Nuori Kulttuuri Teatriksen päätösgaalassa. Viime vuoden puolella ryhmän vetäjä Tiiu Mägi toivotti suomalaiset vieraat tervetulleiksi Viroon, ja Suomen Nuorisoseurojen alaisuudessa toimivat ryhmät tarttuivat ehdotukseen. 

    Viikonlopun aikana suomalaiset nuoret esiintyivät virolaiselle yleisölle, näkivät kymmenen virolaista esitystä, osallistuivat näyttelijäntyön ja ohjaamisen työpajoihin sekä viettivät hauskan illan virolaisten isännöimässä discossa.  

    ”Parasta oli esitykset ja työpajat sekä tosi hyvä ruoka. Ihmetytti, että tosi moni osasi suomea. Viron kieli ihastutti”, kertoo kuopiolainen Juulia Hämäläinen reissun annista. 

    Virolaisten ryhmien tavoin sekä H-Moilaset että TeatteriTorstai esittivät festivaalin katselmusosuudessa omat esityksensä Muutoksen ja Nallekarkit. Yleisön välitön palaute oli korvia huumaavan riemukasta.  

    ”Parasta oli saada esiintyä Virossa, saada uudenlaisia kokemuksia ja Vanhan Tallinnan kierros oli myös mahtava!”, iloitsee myös TeatteriTorstaissa teatteria harrastava Olga Kaikkonen. 

    Kuopion TorstaiTeatteri saapui Viroon jo perjantaina, ja heille oli järjestetty paikallisen oppaan johdolla opastettu kävelykierron Tallinnan vanhassa kaupungissa. Ensimmäistä kertaa Virossa vierailleet nuoret saivat aimo annoksen Viron historiaa autenttisilla paikoilla. 

    Kierroksen jälkeen ryhmä pääsi varsinaiseen matkakohteeseen Laulasmaalle, joka sijaitsee noin 35 kilometriä Tallinnasta länteen.  

    Viikonlopun tukikohtina olivat KutiMuti Stuudion leirikeskus sekä Arvo Pärdi -kulttuurikeskus, jossa pidettiin lauantaina tapahtuman katselmusosuus. Yhteensä kaksitoista esitystä ja heidän esiintyjänsä saivat välittömästi esityksen jälkeen palautteen arvovaltaiselta raadilta, joka koostui sekä näyttelijöistä että ohjaajista ja kriitikoista.  

    Sekä esitysten palaute että sunnuntain työpajat avasivat hyvin ikkunaa virolaisen ja suomalaisen teatterikulttuurin välillä. Kun meillä Nuorisoseuroissa taide nähdään kasvun välineenä ja mahdollisesti yhteiskunnallisen keskustelun välineenä, arvostetaan Virossa perinteistä näyttelijäntyötä, ja metodit pyrkivät tukemaan tätä.  

    ”Ehkä heillä ei ole Virossa traditiota siitä, kuinka nuoret kohdataan nuorina, vaan tärkeämpää on se, että harjoitukset tehdään oikein”, pohdiskeli TeatteriTorstain porukka paluumatkalla Suomenlahden aalloilla.  

    Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut ja avasi silmiä sekä omaan harrastukseen että antoi myös vinkkejä tulevaan. Virolaiseen nuorisoteatterikenttään tutustuminen vahvisti käsitystä siitä, että Virossa tehdään erittäin laadukasta nuorisoteatteria. Kenties meillä voisi olla oppimisen paikka siitä pieteetistä, jolla ystävämme Suomenlahden toisella puolella harrastukseensa suhtautuvat ja kenties meidän kulttuurisen nuorisotyön metodeista voisi olla jossain vaiheessa käyttöä myös Virossa.  

    Matkailu avartaa, niin myös tällä kertaa. Paluumatkalla ryhmäläiset suunnittelivat seuraavia reissuja niinkin eksoottisiin paikkoihin kuin Milanoon tai Saarijärvelle. Nähtäväksi jää, mihin päätyvät.   

    Teksti: Pasi Saarinen 

    Kuva: Juulia Hämäläinen 

  • Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoista

    Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoista

    Suomen Nuorisoseurat sekä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus järjestävät vuonna 2020 muistitietokeruun suomalaisten paritanssimuistoista. Pienetkin tunnelmakuvat vuosien varrelta ovat tervetulleita ja tärkeitä. Voit vastata kyselyyn suomeksi tai ruotsiksi täällä. 

    ”Yksi plus yksi on isompi yksi”

    ”Kansanomaisilla paritansseilla on pitkä jatkumo aineettoman kulttuuriperinnön historiassa sekä pohjoismaisessa että suomalaisessa tanssikulttuurissa aina 1800-luvulta tähän päivään. Paripolskat, polkat, sottiisit, masurkat, valssit ja muut kansanomaiset paritanssit jalostuivat ja muuntuivat harrastustoiminnan kautta tanssilavatoiminnaksi, jossa 1900-luvun paritanssit mm. tango, fox ja humppa saivat sijansa osana eri-ikäisten ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Pareittain tanssiminen tunnetaan eri puolilla maailmaa monissa muodoissa, mutta Euroopassa kehittynyt paritanssi on poikkeuksellinen siinä suhteessa, että se oli 1900-luvulla lähes dominoiva tanssimuoto. Nykyään paritanssikulttuurille leimaa antavaa on kulttuurinen moninaisuus, joka mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen ja tutustumisen sekä omaan perinteeseen että toisiin tanssikulttuureihin.  

    Saksalaisen tutkijan Henning Eichbergin mukaan ihminen suuntautuu maailmaan ja yhteiskuntaan ruumiinsa kautta. Paritansseissa ihmisruumis jatkuu toiseen ihmiseen muodostaen koko­naisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa: kahden tanssijan yhdistyminen tuottaa paritanssissa uuden itsenäisen yksikön. Tämän yksikön nouseminen tanssimisen peruselementiksi liittyi aikanaan ihmisruumiin kautta tapahtuvan järjestyksen ja organisoinnin ihan­teisiin. Paritanssin kautta rakennettiin modernia yhteiskuntaa. Kuri ja järjestys eivät kuitenkaan olleet paritanssin syy vaan seuraus. Tanssin nautin­to oli keskeisenä siinä, että rahvas alistui paritanssin muotoihin. 

    Yhteiset muodot mahdollistavat yksilöllisen liikkeen ja kokemuksen sulautumisen yhteisölliseksi flow-kokemukseksi. Juuri tämä voimakas kokemus selittänee sen, että paritanssi on säilyttänyt suosionsa. Paritanssin käytännöt ovat ajan myötä muuttuneet, mutta tanssin nautinto pysyy. Nykyihmiselle paritanssin jaettu ruumiillinen kokemus on pelastava keidas individualistisen erämaan tunneköyhyyden keskellä. Paritanssi koskettaa ja liikuttaa: siksi sitä kaivataan ja siksi siitä nautitaan.”

    Tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu
    Tanssin yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
    Hallituksen puheenjohtaja, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus