Kategoria: Järjestö

  • Varautuminen koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan

    Suomen Nuorisoseurat ei toistaiseksi ole rajoittamassa tai perumassa omaa suunniteltua toimintaansa tai tapahtumia. Liitto ei myöskään toistaiseksi
    ohjeista jäsenyhdistyksiään rajoittamaan tai perumaan harrastustoimintaa tai tapahtumia. Riski- tai tartuntatapauksissa noudatamme viranomaisten ohjeita ja
    määräyksiä ja ohjeistamme jäsenyhdistyksiämme toimimiaan samoin.

    Kaikessa toiminnassa Suomen Nuorisoseurat kehotta toimijoita noudattamaan erityisen huolellista käsihygieniaa sekä ohjeita yskimisen ja aivastamisen
    aiheuttaman tautien leviämisriskin vähentämiseksi.

    Lisätietoa koronaviruksesta, tilanteesta Suomessa ja eri maissa sekä ohjeista ja määräyksistä on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
    sivuille: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19.

    Tässä vielä ohjeita esimerkiksi seurantalon tai harrastustilan seinälle tulostettavaksi ja kiinnitettäväksi:

    Käsienpesuohje

    Yski ja aivasta oikein

  • Yhdessä seurantalojen puolesta

    Yhdessä seurantalojen puolesta

    Suomen Kotiseutuliitto ja sen asiantuntijaelimenä toimiva Seurantaloasiain neuvottelukunta ovat Nuorisoseuroille merkittävät yhteistyökumppanit seurantaloasioissa. Nuorisoseurat ylläpitävät noin 600 nuorisoseurantaloa ympäri Suomea, mutta kaikkiaan Suomessa on noin 2500 seurantaloa, jotka toimivat kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloina. Seurantaloja ylläpitävät nuorisoseurojen lisäksi muun muassa raittiusseurat, maamiesseurat, työväenyhdistykset ja kyläyhdistykset. Vanhimmat säilyneet seurantalot on rakennettu 1880-luvulla, ja monilla taloilla onkin kulttuurihistoriallista arvoa.

    Seurantalojen korjausavustuksella tukea seurantalojen kunnostukseen 

    Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Määräraha avustuksiin varataan vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Korjausavustusta jaetaan noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. 

    Seurantaloasiain neuvottelukunta yhteistyöelimenä ja kehittäjänä 

    Liiton asiantuntijaelimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta, jonka esityksen perusteella päätös avustusten jakamisesta tehdään. Se on seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöjen perustama yhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston sekä Kuntaliiton edustajat. 

    Neuvottelukunnan päätehtävä on laatia vuosittain seurantalojen korjausavustuksia koskeva jakoesitys Suomen Kotiseutuliitolle. Suomen Kotiseutuliiton hallitus tekee päätöksen avustusten jakamisesta neuvottelukunnan esityksen mukaan. Neuvottelukunnalle kuuluu myös yleisemmin edistää seurantalojen säilymistä ja kehittämistä kansalaisyhteiskunnan kokoontumispaikkoina.   

    Koko avustusmuodon historian ajan on yhdistyksille annettu myös korjausneuvontaa. Avustukset kohdennetaankin hyvin perustelluille ja suunnitelluille hankkeille, jotka aiotaan korjata säilyttävällä tavalla, perinteisiä materiaaleja ja osaamista käyttäen. Myös kuntoarvioihin ja suunnitteluun myönnetään avustusta. Kotiseutuliiton rakennustutkijan työajasta puolet kuluukin neuvontaan. Hänellä on mahdollisuus myös käydä taloilla, joilla on käynnissä tai suunnitteilla korjaushanke. 

    Näin hakuprosessi etenee: 

    -> Seura lähettää korjausavustushakemuksen Kotiseutuliittoon 30.9. mennessä 

    -> Kotiseutuliiton rakennustutkija käsittelee hakemukset, asettaa niille maksimi avustussummat sekä merkitsee hakemuksen kiireellisyyden sekä merkittävyyden 

    -> Suomen Nuorisoseurojen asiantuntijat lausuvat hakijoina olevien nuorisoseurojen toiminnan aktiivisuudesta ja nuorisoseurantalon käytöstä ja esittävät avustuksen saajia ottaen huomioon rakennustutkijan lausunnot 

    -> Seurantaloasiain neuvottelukunta tekee esityksen avustuksen jakamisesta 

    -> Suomen Kotiseutuliiton hallitus päättää myönnettävistä avustuksista (maalis-huhtikuu) 

    -> Nuorisoseuralla on noin kaksi ja puoli vuotta aikaa toteuttaa korjaushanke 

    -> Selvitys avustuksen käytöstä pitää toimittaa viimeistään kolmen vuoden päästä avustuspäätöksestä Kotiseutuliittoon 

    Ota yhteyttä 

    Kotiseutuliiton rakennustutkija Lasse Majuri 
    puh. (09) 612 63221 / lasse.majuri@kotiseutuliitto.fi 

    Nuorisoseurojen seurantaloasiantuntija Jarmo Tupasela 
    puh. 040 505 2659 / jarmo.tupasela@nuorisoseurat.fi 

  • Johanna Lindstam aloitti toiminnanohjaajana Etelä-Suomessa

    Johanna Lindstam aloitti toiminnanohjaajana Etelä-Suomessa

    Johanna Lindstam työskentelee Etelä-Suomen toiminnanohjaajana toimipaikkanaan Etelä-Hämeen aluetoimisto Lahdessa. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja ja sosionomi amk, ja työskennellyt aiemmin OSAAN! –hankkeessa hankeohjaajana Sysmän, Hartolan ja Joutsan alueella. Hankkeen kohderyhmänä olivat 13–29-vuotiaat maaseudun nuoret, joille hän organisoi lisäkoulutuksia.

    Johanna asuu Vääksyssä miehensä, kolmen lapsen ja kahden kissan kanssa. Lisäksi perheeseen kuuluu tämän lukuvuoden ajan vaihto-oppilas Venezuelasta. Hänellä on myös vahva kansantanssitausta Vääksyn Kansantanssijoissa. Nykyään harrastuksiin kuuluu luonnossa liikkumista sekä leipomista. Johannan tavoittaa numerosta 044 491 9299.

  • Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Vaikka maailma muuttuu yhä kansainvälisemmäksi, on suomalaisten teatteriharrastajien ulkomaankontaktit jääneet viime vuosina varsin vähäisiksi, ainakin Nuorisoseurojen teattereiden osalta.  Rovaniemen H-Moilaset ja Kuopion TeatteriTorstain nuoret päättivät korjata omalta osaltaan asian ja suuntasivat helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Viron Laulasmaalle Teenifesteille. 

    Nuorisoteatterifestivaali Teenifest järjestettiin nyt 18. kertaa. Tapahtuman järjestävä KutiMuti Stuudio on vierailut Suomessa vuodesta 2014 saakka joka vuosi. Kankaanpäässä järjestettävän Ramppikuumeen vakivieras ihastutti viime vuonna myös Nuori Kulttuuri Teatriksen päätösgaalassa. Viime vuoden puolella ryhmän vetäjä Tiiu Mägi toivotti suomalaiset vieraat tervetulleiksi Viroon, ja Suomen Nuorisoseurojen alaisuudessa toimivat ryhmät tarttuivat ehdotukseen. 

    Viikonlopun aikana suomalaiset nuoret esiintyivät virolaiselle yleisölle, näkivät kymmenen virolaista esitystä, osallistuivat näyttelijäntyön ja ohjaamisen työpajoihin sekä viettivät hauskan illan virolaisten isännöimässä discossa.  

    ”Parasta oli esitykset ja työpajat sekä tosi hyvä ruoka. Ihmetytti, että tosi moni osasi suomea. Viron kieli ihastutti”, kertoo kuopiolainen Juulia Hämäläinen reissun annista. 

    Virolaisten ryhmien tavoin sekä H-Moilaset että TeatteriTorstai esittivät festivaalin katselmusosuudessa omat esityksensä Muutoksen ja Nallekarkit. Yleisön välitön palaute oli korvia huumaavan riemukasta.  

    ”Parasta oli saada esiintyä Virossa, saada uudenlaisia kokemuksia ja Vanhan Tallinnan kierros oli myös mahtava!”, iloitsee myös TeatteriTorstaissa teatteria harrastava Olga Kaikkonen. 

    Kuopion TorstaiTeatteri saapui Viroon jo perjantaina, ja heille oli järjestetty paikallisen oppaan johdolla opastettu kävelykierron Tallinnan vanhassa kaupungissa. Ensimmäistä kertaa Virossa vierailleet nuoret saivat aimo annoksen Viron historiaa autenttisilla paikoilla. 

    Kierroksen jälkeen ryhmä pääsi varsinaiseen matkakohteeseen Laulasmaalle, joka sijaitsee noin 35 kilometriä Tallinnasta länteen.  

    Viikonlopun tukikohtina olivat KutiMuti Stuudion leirikeskus sekä Arvo Pärdi -kulttuurikeskus, jossa pidettiin lauantaina tapahtuman katselmusosuus. Yhteensä kaksitoista esitystä ja heidän esiintyjänsä saivat välittömästi esityksen jälkeen palautteen arvovaltaiselta raadilta, joka koostui sekä näyttelijöistä että ohjaajista ja kriitikoista.  

    Sekä esitysten palaute että sunnuntain työpajat avasivat hyvin ikkunaa virolaisen ja suomalaisen teatterikulttuurin välillä. Kun meillä Nuorisoseuroissa taide nähdään kasvun välineenä ja mahdollisesti yhteiskunnallisen keskustelun välineenä, arvostetaan Virossa perinteistä näyttelijäntyötä, ja metodit pyrkivät tukemaan tätä.  

    ”Ehkä heillä ei ole Virossa traditiota siitä, kuinka nuoret kohdataan nuorina, vaan tärkeämpää on se, että harjoitukset tehdään oikein”, pohdiskeli TeatteriTorstain porukka paluumatkalla Suomenlahden aalloilla.  

    Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut ja avasi silmiä sekä omaan harrastukseen että antoi myös vinkkejä tulevaan. Virolaiseen nuorisoteatterikenttään tutustuminen vahvisti käsitystä siitä, että Virossa tehdään erittäin laadukasta nuorisoteatteria. Kenties meillä voisi olla oppimisen paikka siitä pieteetistä, jolla ystävämme Suomenlahden toisella puolella harrastukseensa suhtautuvat ja kenties meidän kulttuurisen nuorisotyön metodeista voisi olla jossain vaiheessa käyttöä myös Virossa.  

    Matkailu avartaa, niin myös tällä kertaa. Paluumatkalla ryhmäläiset suunnittelivat seuraavia reissuja niinkin eksoottisiin paikkoihin kuin Milanoon tai Saarijärvelle. Nähtäväksi jää, mihin päätyvät.   

    Teksti: Pasi Saarinen 

    Kuva: Juulia Hämäläinen 

  • Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoista

    Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoista

    Suomen Nuorisoseurat sekä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus järjestävät vuonna 2020 muistitietokeruun suomalaisten paritanssimuistoista. Pienetkin tunnelmakuvat vuosien varrelta ovat tervetulleita ja tärkeitä. Voit vastata kyselyyn suomeksi tai ruotsiksi täällä. 

    ”Yksi plus yksi on isompi yksi”

    ”Kansanomaisilla paritansseilla on pitkä jatkumo aineettoman kulttuuriperinnön historiassa sekä pohjoismaisessa että suomalaisessa tanssikulttuurissa aina 1800-luvulta tähän päivään. Paripolskat, polkat, sottiisit, masurkat, valssit ja muut kansanomaiset paritanssit jalostuivat ja muuntuivat harrastustoiminnan kautta tanssilavatoiminnaksi, jossa 1900-luvun paritanssit mm. tango, fox ja humppa saivat sijansa osana eri-ikäisten ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Pareittain tanssiminen tunnetaan eri puolilla maailmaa monissa muodoissa, mutta Euroopassa kehittynyt paritanssi on poikkeuksellinen siinä suhteessa, että se oli 1900-luvulla lähes dominoiva tanssimuoto. Nykyään paritanssikulttuurille leimaa antavaa on kulttuurinen moninaisuus, joka mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen ja tutustumisen sekä omaan perinteeseen että toisiin tanssikulttuureihin.  

    Saksalaisen tutkijan Henning Eichbergin mukaan ihminen suuntautuu maailmaan ja yhteiskuntaan ruumiinsa kautta. Paritansseissa ihmisruumis jatkuu toiseen ihmiseen muodostaen koko­naisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa: kahden tanssijan yhdistyminen tuottaa paritanssissa uuden itsenäisen yksikön. Tämän yksikön nouseminen tanssimisen peruselementiksi liittyi aikanaan ihmisruumiin kautta tapahtuvan järjestyksen ja organisoinnin ihan­teisiin. Paritanssin kautta rakennettiin modernia yhteiskuntaa. Kuri ja järjestys eivät kuitenkaan olleet paritanssin syy vaan seuraus. Tanssin nautin­to oli keskeisenä siinä, että rahvas alistui paritanssin muotoihin. 

    Yhteiset muodot mahdollistavat yksilöllisen liikkeen ja kokemuksen sulautumisen yhteisölliseksi flow-kokemukseksi. Juuri tämä voimakas kokemus selittänee sen, että paritanssi on säilyttänyt suosionsa. Paritanssin käytännöt ovat ajan myötä muuttuneet, mutta tanssin nautinto pysyy. Nykyihmiselle paritanssin jaettu ruumiillinen kokemus on pelastava keidas individualistisen erämaan tunneköyhyyden keskellä. Paritanssi koskettaa ja liikuttaa: siksi sitä kaivataan ja siksi siitä nautitaan.”

    Tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu
    Tanssin yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
    Hallituksen puheenjohtaja, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus

  • Avoin kutsu kansantanssiväelle kirjoittajatalkoisiin

    Avoin kutsu kansantanssiväelle kirjoittajatalkoisiin

    Riitta Korhonen ja Esa Vilhonen ovat suunnittelemassa ja toimittamassa kansantanssia ja tanssikulttuuria käsittelevää julkaisua eri tahojen kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on tehdä teos, jossa pohditaan ja tarkastellaan kansantanssia ja tanssia laajasti ja monesta eri näkökulmasta. Teoksen työnimenä on tällä hetkellä  ”Mikä tekee tanssista kansantanssia? – Tietoa, ajatuksia ja näkökulmia tanssiperinteestä ja -kulttuurista”. 

    Toimitustiimi toivoo, että 30.3. mennessä halukkaat kirjoittajat ilmoittaisivat halukkuudestaan yhteistyöhön sekä mahdollisesti myös tarjolla olevan kirjoituksen otsikon ja lyhyen kuvauksen sisällöstä. Valmiiden artikkelien ja kirjoitusten aikataulu on 15.9.2020, minkä jälkeen alkaa teoksen toimitustyö ja viimeistely. Teoksen julkaisemisen ajankohdaksi on suunniteltu vuotta 2021 (Folklandialla tai Kaustisella).

    Kirjoittajiksi etsitään toimijoita laajalti kansatanssin kentältä; ohjaajia, opettajia, koreografeja, tukoilta, tanssijoita, tapahtumajärjestäjiä, organisaatioita – näin esimerkkinä.

    Tarkemmat ohjeet lähetämme kirjoittajille maalis-huhtikuussa. Lisätietoja toimituskunnalta: 

    Esa Vilhonen,  puh. 0500828908
    esa.vilhonen@elisanet.fi

    Riitta Korhonen, puh. 0405115035
    riitta.korhonen@gmail.com

  • Ilta Villen kanssa

    Ilta Villen kanssa

    Ensi syksyn Teatterilaivan päävieraana nähdään näyttelijä Ville Haapasalo. Liput tapahtumaan myynnissä nyt.

    Silja Europa täyttyy tarinoista, esityksistä, työpajoista ja teatterin taiasta, kun syksyn hauskin Teatterifestivaali seilataan 18.–19.9.2020. 

    Esiintymään oman ryhmän kanssa? 

    Tämän vuoden Teatterilaivan esitykset haetaan avoimen haun kautta. Tapahtumaan voivat hakea kaikki harrastajateatteriryhmät ympäri maan. Laivan esityskattaukseen haetaan maksimissaan tunnin mittaisia esityksiä, jotka ovat siirrettävissä laivaolosuhteisiin. Silja Europan Teatteri itsessään antaa monenlaisille esityksille toimivat puitteet. 

    Esityshaku on käynnissä maaliskuun loppuun saakka. Hakulomake löytyy tapahtuman nettisivuilta ja esitykset tapahtumaan valitaan huhtikuun aikana. 

    Työpajoja ja muita kohtaamisia 

    Tuttuun tapaan Teatterilaivalla nähdään koko joukko teatterin työpajoja ja muuta ohjelmaa. Tämän vuoden ohjelmaosuus julkaistaan kevään aikana ja luvassa on mielenkiintoisia ja hyödyllisiä työpajoja, teatteriagenttien ideoimaa yllätysohjelmaa ja uusiin näytelmäteksteihin liittyvää aktiviteettia.  

    Haapasalon tarinoita 

    Teatterilaivan isäntänä ja perjantai-illan erityisvieraana nähdään näyttelijä Ville Haapasalo tuhansine tarinoineen. Nuorena miehenä Venäjälle teatterikouluun eksynyt Haapasalo on nykyisin yksi Venäjän tunnetuimmista ihmisistä ja suomalaisillekin tuttu useiden tv-ohjelmien kautta.  

    Kuinka venäläinen teatteri eroaa suomalaisesta teatterista? Mikä merkitys teatterilla on Venäjällä ja Suomessa? Mitkä ovat hurjimpia omakohtaisia kokemuksia teatterintekemisestä? Millainen on Ville Haapasalon hämärä nuorisoseuramenneisyys? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia, kun vietetään Ilta Villen kanssa tarinoiden ja keskustelujen parissa.  

    Lähde yksin, yhdessä tai isommallakin porukalla 

    Teatterilaiva tarjoaa teatterin harrastajille ja teatterista kiinnostuneille mahtavat puitteet viihtymiseen, verkostoitumiseen ja unohtumattomiin elämyksiin. Suosittelemme tapahtumaa etenkin teatteriryhmille, joille tapahtuma toimii mainiona kauden starttaamisreissuna tai kesäteatterin karonkkana. 

    Liput tapahtumaan myy Ikaalisten matkatoimisto

  • Ville Koskinen yllättyi Vuoden työntekijä -tittelistä

    Ville Koskinen yllättyi Vuoden työntekijä -tittelistä

    Nuorisoseurojen vuoden työntekijä on it-suunnittelija ja toimistonhoitaja Ville Koskinen Keski-Suomen aluetoimistosta Jyväskylästä. Tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa työntekijäpäivillä Mikkelissä helmikuussa. “Valinta tuli iloisena yllätyksenä, koska koko työyhteisömme on täynnä mahtavia tekijöitä. Isot kiitokset esimiehille ja työkavereille tuesta. Jatketaan samaan malliin!”, kuvailee Ville tunnelmiaan. 

    Johtoryhmän perusteena valinnalle oli erinomainen työ Nuorisoseurarekisterin uudistusprosessissa ja Villen palvelualttius sekä nuorisoseurakentän että työtovereiden suuntaan. Vuoden työntekijä- tunnustus jaetaan jatkossa aina työntekijäpäivien yhteydessä. 

  • Nyt on aika ilmoittautua mukaan Tanssiralliin!

    Nyt on aika ilmoittautua mukaan Tanssiralliin!

    Suomen Nuorisoseurat järjestää, joka toinen vuosi valtakunnallisen kansantanssikatselmuksen lasten ja nuorten kansantanssiryhmille. Tänä vuonna Tanssiralli toteutetaan osana SottiisiMoves-tapahtumaa 11.–14.6.2020 Tampereella. 

    Tanssirallissa ryhmät pääsevät näyttämään parasta osaamistaan, kokemaan iloisia yhteisiä hetkiä muiden esiintyjien ja yleisön kanssa sekä kehittämään omaa toimintaansa ammattilaisraadin tuella. Tänä vuonna on myös erinomainen tilaisuus päästä maistelemaan Moves-katselmuksen tunnelmia, kun näytökset ovat lähellä toisiaan. Ilmoittautuminen Tanssiralliin tapahtuu 17.-29.2.2020

    Arvioinnista vastaa asiantunteva raati, johon kuulu kaksi tanssin ja yksi musiikin ammattilainen sekä sihteeri. Arviointityö pohjautuu Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin sekä ryhmien itse asettamiin tavoitteisiin. Osallistumiseen liittyvät säännöt ja arviointikriteerit löytyvät Tanssirallin sivulta. 

    Katselmusnäytökset sijoittuvat torstai-, perjantai- ja lauantaipäiville. Tanssiralli huipentuu kaikille yhteiseen PriimaTiimaan sunnuntaina. PriimaTiimassa kuullaan paitsi sarjanimeämiset ja kunniamaininnat, päästään myös tanssimaan ja toimimaan yhdessä kaikkien Tanssirallin osallistujien kanssa! 

    Kansantanssiryhmä Kimara Tanssirallissa 2016. Kuva Petri Kivinen

    Katselmuksen osallistumismaksu sisältyy SottiisiMovesin osallistumismaksuun. Erillistä katselmusmaksua ei ole. SottiisiMovesin osallistumismaksut löytyvät SottiisiMovesin sivulta.  

    Nyt on hyvä hetki aloittaa ryhmän matka kohti Tanssirallia! Ilmoittaudu mukaan ja aloita valmistautuminen treenisalissa. Tanssiralli on hieno mahdollisuus oppia uutta oman ryhmän kanssa ja saada iloa ja oivalluksia toisten esityksistä!  

    Lue lisää Tanssirallista:
    www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli
    www.sottiisimoves2020.fi

     tai kysy Riialta
    riia.niemela@nuorisoseurat.fi
    044 7443939 

  • SottiisiMoves etsii esiintyjiä

    SottiisiMoves etsii esiintyjiä

    Ehdota nyt omaa ryhmääsi keikalle Tampereelle kesäkuussa! SottiisiMoves 2020 on kaikille tanssista ja folkista kiinnostuneille avoin tanssin ja musiikin juhla, jossa erilaiset tyylit ja tekijät kohtaavat. 

    Onko ryhmällänne esitysidea? Haluaisitteko heittää keikan kesän kivoimmilla festareilla?
    Lähetä meille lomakkeella esityksenne idea, niin palataan asiaan.
    Tietoja voi täydentää myöhemmin keväällä. Kiitos! 

    Tampereella nähdään ja tanssitaan… Saammeko luvan? 

    Lisätietoja: tuottaja Jaana Kari / @nuorisoseurat.fi / p. 050 4098 332

    #saatanssia
    #lovattdansa
    #licencetodance