Tanssimylly kokoaa taas kansantanssiryhmät 31.3-2.4.2017 Sorin Sirkukselle Tampereelle. Katselmukseen osallistutaan neljässä eri ikäsarjassa: 15-20-vuotiaat, yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat.
Ikäsarjojen lisäksi katselmuksessa on uusi Riemua! – sarja, joka kutsuu mukaan kaikki sellaiset ryhmät, jotka eivät ole aiemmin kokeneet mitään katselmuksen sarjaa omakseen. Riemua!-sarjassa ei ole ikärajoituksia ja ryhmän koko on vapaa. Sarjaan osallistuvien esityksen mitta on 6-8 minuuttia. Ryhmiä ei nimetä taitosarjoihin, mutta kaikki saavat rakentavan eteenpäin kannustavan suullisen ja kirjallisen palautteen esityksestään. Lisäksi Riemua!-sarjassa jaetaan kunniamainintoja erilaisista ansioista. Lisätietoa kaikista sarjoista ja säännöistä löydät Tanssimyllyn nettisivulta.
Tapahtumaan osallistuvien ryhmien ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä ilmoittautumislomakkeella tammikuun loppuun mennessä. Tarkempi ryhmä -ja tekniikkatietolomake palautetaan sähköpostitse osoitteeseen riia.niemela@nuorisoseurat.fi helmikuun loppuun mennessä. Linkin sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen ja ladattavan ryhmä -ja tekniikkalomakkeen löydät www.nuorisoseurat.fi/tanssimylly 1.1.2017 alkaen.
Osallistumismaksu on 290 e/ ryhmä. Mikäli ilmoittautuminen tapahtuu 31.1. jälkeen, on maksu 320 e. Jälki-ilmoittautuneet ryhmät otetaan mukaan vain, mikäli konserteissa on tilaa. Osallistumispaketeista (sis. majoitukset ja ruokailut) tiedotetaan joulukuun uutiskirjeessä.
Jo useat kymmenet nuorisoseurat ovat ottanut käyttöönsä heille räätälöidyn nuorisoseuralogon. Onko teidän seuralla ollut haaveissa oma logo, jolla osoittaa olevansa osa suurta nuorisoseurojen yhteisöä?
Oman logon seuralle saat laittamalla työpynnön graafikoille. Työtilanteesta riippuen logon saamisessa voi kestää yhdestä päivästä kahteen viikkoon.
Viime aikoina keskustelu harrastusten hintojen noususta ja se eriarvoistavasta vaikutuksesta on käyty vilkkaasti. Kaivoimme uudestaan esiin Nuorisoseurojen valtuuston keväällä 2015 tehdyn kannanoton, jossa peräänkuulutettiin harrastustakuuta, joka takaisi jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeuden vähintään yhteen hyvään harrastukseen.
Suomen Nuorisoseurojen valtuusto, 23.5.2015.
Suomen Nuorisoseurojen valtuusto on huolissaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista ja ehdottaa, että nuorisolakiin kirjataan harrastustakuu. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi taata oikeus vähintään yhteen turvalliseen ja laadukkaasti toteutettuun harrastukseen.
Tämä on miljardiluokan talouskysymys. Mitkään terveydenhuollon määrärahat eivät tule riittämään tulevaisuudessa jos emme pidä huolta lastemme henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.
Toimivin ratkaisu harrastustakuun käytännön toteuttamiseksi olisi joustavan koulupäivän mallin vakiinnuttaminen. Joustavassa koulupäivässä harrastus-, aamu- ja iltapäiväkerhot nivotaan yhteen koulupäivän kanssa. Malli tukisi parhaiten lasten tervettä kasvua ja -kehitystä, lasten ja perheiden hyvinvointia. Nuorisoseurat ja useat muut järjestöt toteuttavat harrastustakuuta yhdessä koulujen kanssa jo nyt, mutta asia vaatii laajempaa yhteistyötä, koordinaatiota ja rahoituksen uudistamista.
Lakiin kirjattu harrastustakuu ohjaisi myös koulujen ja kuntien harrastustilojen käyttöä. Nyt lasten ja nuorten omaehtoinen harrastaminen saattaa olla maksullista tai jopa kokonaan kiellettyä julkisissa tiloissa. Usein tilakustannukset saattavat olla liian kalliita myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestäville yhdistyksille ja urheiluseuroille.
Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi sisällyttää lainvalmistelu ja kustannusten selvittäminen harrastustakuun toteuttamiseksi. Suomen Nuorisoseurojen valtuusto painottaa, että on viisasta politiikkaa kehittää lasten ja nuorten palveluja ja saada ne toimimaan yhteistyössä keskenään ja vanhempien kanssa. Vankan tutkimusnäytön mukaan sijoittaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin on myös taloudellisesti tehokasta.
Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Nuorisoseurat jakaa avustuksia lasten ja nuorten tapahtumien järjestämiseen. Ensimmäiset avustukset menivät Jyväskylään ja Seinäjoelle. Suomi vuonna 2017: 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hanke jakoi 100-500 euron tapahtuma-avustukset tällä viikolla. Tuen saajat ovat jyväskyläläinen nuorten teatteriporukka produktioonsa Näkymättömät lapset ja Seinäjoen Kivistön koulun 2 A -luokka näytelmäänsä Outo unikirja.
Fantasiadraamaa kaikille nuorisoteatterista kiinnostuneille
Näkymättömät lapset on fantasiadraama, joka käsittelee yksinäisyyttä, syrjintää ja seksuaalisuuden heräämistä. Päähenkilö on 13-vuotias Raili, joka tuntee olevansa näkymätön, koska kukaan ei ikinä huomioi häntä.
Näytelmän on käsikirjoittanut Sofia Sarkava, joka toimii myös näytelmän ohjaajana Atte Heikkisen kanssa. Produktiossa on mukana 12-13 nuorta, ikähaarukalla 13-21 vuotta. ”Tahdomme näyttää maailmalle, että kukaan ei ansaitse olla yksin ja jokaisella meistä täytyy olla edes yksi henkilö, joka näkee meidät,” kuvailee Sofia.
8-vuotias ohjaa näytelmän Seinäjoen nuorisokeskuksella
Seinäjoen Kivistön koulun 2A -luokan oppilaat halusivat tehdä näytelmän. Tatun ja Patun outo unikirja syntyi oppilaiden omista ideoista ja sitä valmistamaan perustettiin kolmen koululaisen Zuonza-tuotantoryhmä. Oppilaat itse dramatisoivat esityksen, suunnittelevat puvustuksen ja lavastuksen, ja he myös harjoittelevat itsenäisesti. Näytelmä esitetään Seinäjoen Nuorisokeskuksella tammikuussa ja sen pääsevät katsomaan Kivistön koulun 1.- ja 2.-luokan oppilaat eli yhteensä 80 koululaista. Esityksen jälkeen on ”open stage” eli kaikilla oppilailla on mahdollisuus esiintyä.
Avustusta teidänkin tapahtumallenne?
Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017. Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.
Nuoret valtaavat Helsingin kaupungintalon 3.11. Ruuti Expo tapahtumassa. Tapahtumaan odotetaan noin 2000 13-20-vuotiasta nuorta kertomaan, millaisessa kaupungissa he haluavat elää ja asua, miten kaupungin asioihin voi vaikuttaa. Stadin Nuorisoseurat on mukana tapahtumassa tarinoi ja inspiroidu teemalla ja ottaa varaslähdön Suomi 100 juhlavuoteen. Tule kertomaan, kuvittamaan tai vaikka muovailemaan oma tarinasi pisteellemme ja ole mukana tulevan juhlavuoden tarinankerronnassa.
Muistahan myös, että lasten ja nuorten suunnittelemien tapahtumien avustushaku on jo auki. Voit hakea rahoitusta jo nyt, vaikka tapahtuma olisikin vuonna 2017.
Suomi vuonna 2017: 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa piirtää kuvan lasten ja nuorten itsenäisestä Suomesta vuonna 2017. Autamme heitä toteuttamaan sata tapahtumaa ja kertomaan tuhansin tarinoin, millainen on heidän Suomensa vuonna 2017. Lapset ja nuoret antavat kasvot itsenäiselle Suomelle ja äänen Suomen tulevaisuudelle. Lue lisää: 1000tarinaa.fi.
Vuonna 2017 juhlitaan itsenäisen Suomen satavuotista taivalta. Juhlavuoden kunniaksi Nuorisoseuroissa lapset ja nuoret pääsevät tekijöiksi. Nuorisoseurat auttaa toteuttamaan sata tapahtumaa ja kertomaan tuhansin tarinoin, millainen on Suomi vuonna 2017. Tässä 5 juttua, joiden avulla sinä voit olla mukana tekemässä 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa!
Jos olet alle 29-vuotias
Juhlavuoden aikana lapset ja nuoret pääsevät toteuttamaan tapahtumia ympäri Suomen. Tapahtuma voi olla vaikka tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, kirppari, hengailuilta tai peliturnaus, mitä vain! Nuorisoseurat tukee tapahtumia 100-500 euron avustuksilla. Avustushaku on jo auki! www.1000tarinaa.fi
Millainen on sinun Suomesi vuonna 2017? Mistä unelmoit? Mitä haluaisit muuttaa? Mitkä ovat sinun arjen iloja tai huippuhetkiä? Tarina voi olla valokuva, videoklippi, kirjoitus, runo, animaatio, biisi, musiikkivideo, mitä vain! Rakennetaan 1000 tarinaa yhdessä. Tarinaportaali aukeaa 1.1.2017.
Käy peukuttamassa 1000 tarinaa -Facebook-sivua. Jaamme siellä tietoa ja vinkkejä – ja ehkäpä juuri sinun tarinasi tai tapahtumasi.
Ryhdy seuraamaan @1000tarinaa -instatiliä. Siellä pääset muun muassa nauttimaan muiden tekemistä tarinoista ja tapahtumien kuulumisista.
Kerro muillekin mahdollisuudesta saada rahaa oman tapahtuman järjestämiseen tai saada oma tarinansa kuuluviin! Tapa vapaa: suusta suuhun, tviitti, snäppi, regram, facebook-jako tai vaikka kirjekyyhky!
Me tiedämme, että sinunkin pääsi pursuaa valtavasti hyviä ideoita. Tällä kertaa haluamme kuitenkin antaa äänen nuoremmalle sukupolvelle, äänen Suomen tulevaisuudelle. Joskus tuo ääni kaipaa kuitenkin hieman apua. Lähde kanssamme mahdollistamaan lasten ja nuorten unelmia! Meidän aikuisten tärkein rooli on toimia ”ihmettelijänä”, kysymysten asettajana. Innostamme ja rohkaisemme, ja huolehdimme, että kaikkien mielipide tulee kuulluksi. Ja pidämme silmällä taloutta ja käytännön asioita.
Eli sinäkin voit olla mukana:
Lapset ja nuoret pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan sata tapahtumaa ympäri Suomen. Tapahtuman käytännön asioihin saattaa kuitenkin tarvita apua: tilavaraussopimuksen solmiminen, avustushakemuksen nakuttaminen, budjetissa pysyminen ja tekijänoikeuksista huolehtiminen. Tämä on meidän tontti. Avustushaku on jo auki! Hae avustusta: www.1000tarinaa.fi
Millainen Suomi on vuonna 2017 lapsen tai nuoren silmin? Millaisia unelmia heillä on? Millainen on heidän arkensa tai huippuhetkensä? Tarinoita voi kerätä monella eri tavalla. Anna mielikuvituksen lentää! Voitte esimerkiksi:
Piirtää kynillä, katuliiduilla tai vesiväreillä
Kirjoittaa tarinan tai runon
Tehdä videon, jossa näytellään sorminukeilla, pehmoeläimillä tai legoilla
Oletko ohjaaja, opettaja, lasten ja nuorten kanssa toimiva, isä, äiti, mummi tai kummi? Kerro tästä mahdollisuudesta tuntemillesi lapsille ja nuorille tai nuorten ryhmille!
Nuorisoseurojen ansio- ja tunnustusmerkit ovat hyvä tapa palkita aktiivisia toimijoita – iästä riippumatta! Kaksi nuorta ansiomerkin saajaa kertovat.
Emmi Astikainen, IRTI-teatteri
”Olen Emmi Astikainen, 15-vuotias imatralainen. Aloitin teatterin Vuoksenniskan nuorisoseuran IRTI-teatterilla ollessani 7-vuotias. Ohjaan 4.-6. luokkalaisten teatteriryhmä Viherpippureita ja alle kouluikäisten Taaperoita. Olen aktiivisesti mukana talkootoiminnassa. Esimerkiksi kasasimme monta viikonloppua teatterillemme uusia katsomon penkkejä sekä maalasimme näyttämön. Kesäteatterilla olen aina mukana kasaamassa lavasteita. Olen osallistunut Nuorisoseurojen leireille sekä leiriläisenä että talkoolaisena. Toimin tietenkin myös näyttelijänä. Koulun ohessa on kieltämättä rankkaa ohjata monta ryhmää samanaikaisesti, mutta saan voimaa energisistä ryhmäläisistä, jotka ovat aina valmiina oppimaan jotain uutta! Kaverit ja oikeastaan koko elämä pyörii teatterin ympärillä.
Ansiomerkin saadessani, tunsin itseni tärkeäksi. Tuntui, etten onneksi ole ihan hyödytön tälle seuralle! Oli tosi hienoa, kun työ, jota syksyn aikana oli lähes joka viikonloppu tehnyt hikihatussa, palkittiin. Mielestäni ansiomerkki on oikein hyvä tapa palkita! Jo tuosta lauseesta tulee arvokas olo.
Kuva: Emmi Astikainen esiintyi lasten rakastamana vartija-hahmona Lasten Kalenoissa 2015. Kuvaaja Jussi Kaijankangas.
Medeia Inkinen, Mäntyharjun nuorisoseura
Olen Medeia Inkinen, 22-vuotias ja asun Mäntyharjulla. Olen ollut Mäntyharjun Nuorisoseuran toiminnassa mukana ihan pienestä pitäen. Molemmat vanhempani harrastavat kansantanssia, joten olen kulkenut harjoituksissa heidän mukanaan. Aloitin kansantanssin kolmevuotiaana vähän niin kuin velvollisuudesta. Sille tielle jäin. Lasten kansantanssiryhmässä toimin ohjaajana vuodet 2008-2011. Tällä hetkellä toimin jäsenenä Mäntyharjun Nuorisoseuran johtokunnassa sekä tanssin aikuisten kansantanssiryhmässä. Nuorisoseura on ollut osa minua niin kauan kuin pystyn muistamaan ja tulee myös aina olemaan, joten tahdon tehdä töitä sen eteen.
Ansiomerkin saaminen oli minulle todella iso juttu. En osannut etukäteen aavistaa yhtään saavani sellaisen, joten se tuli melkoisena pommina. Olin siitä aika otettu ja olen yhä. Olin silloin 19-vuotias. Ansiomerkin saamisella oli minulle suuri merkitys, se oli kuin valtava kiitos vuosien työstä. Kun nuoren tekemä työ seuran hyväksi huomioidaan kiitoksella tai muistamalla jollakin muulla tapaa, siitä varmasti jää hyvä mieli ja halu jatkaa toimintaansa seurassa.
Kutsuja kansainvälisille festivaaleille alkaa taas syksyn myötä ropista. Mikäli haaveissa on vierailu kansainvälisellä folklore-festivaalilla, nyt olisi sopiva aika koota tarvittava pr-materiaali ryhmästä. Sisällytäthän materiaaleihin ainakin lyhyen englanninkielisen esittelyn ryhmästä, mahdolliset erityisansiot, aiemmat festivaalivierailut ja tiedot esitettävästä repertoaarista. Kuvat ja videot (esim. youtube-linkki) ovat hyvin tärkeä osa esittelymateriaalia, koska niiden avulla festivaali saa parhaimman mahdollisen kuvan siitä millainen ryhmä on.
Kansainvälisiä kutsuja koordinoi Suomessa Riia Niemelä. Saapuneita kutsuja julkaistaan Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen nettisivulla www.kansanmusiikki.fi/saapuneet-kutsut. Mikäli tarvitset apua sopivan festivaalin löytämiseen, ota yhteyttä riia.niemela@nuorisoseurat.fi.
Nuorisotyön viikkoa vietetään 10.-16. lokakuuta eli viikolla 41. Kolmatta kertaa toteuttavan kampanjan teemana on yhdenvertaisuus. Nuorisotyössä ja -toiminnassa ovet ovat auki kaikille. Kampanjan tavoitteena on tuoda esille nuorten moninaisuus ja sen huomioiminen nuorisotyössä ja -toiminnassa. Sosiaalisen median jo kahtena vuonna aiemmin valloittanut #hupparikansanpuolella saa rinnalleen aihetunnisteen #syrjinnästävapaa. Haastamme paikalliset nuorisoseurat ja seuratoimijat mukaan levittämään sanaa nuorisotyön tärkeydestä!
Järjestä avoimet ovet kerhossanne tai ryhmässänne!
Nuorisotyön viikolla nuorisoseurojen kerhojen ja ryhmien ovet ovat auki kaikille, jotka haluavat tutustua toimintaan. Ilmoita seurantalosi, seurasi, ryhmäsi tai kerhosi mukaan avoimien ovien päivään!
Onko teidän nuorisoseuranne ja seurantalonne jo syrjinnästä vapaa?
Onko teidän nuorisoseuranne ja nuorisoseurantalonne jo syrjinnästä vapaa? Julistautumalla Syrjinnästä vapaaksi alueeksi saa käyttöönsä sinisen merkin, joka on hyvä ripustaa näkyvälle paikalle talolla. Suomen Nuorisoseurat ry on julistautunut syrjinnästä vapaaksi jo vuonna 2009. Samalla paikallisseuroja kannustettiin tekemään samoin.
Mikäli sinun nuorisoseurasi ei vielä ole julistautumista tehnyt, toimi seuraavasti:
Ota yhteyttä seuran puheenjohtajaan tai johtokunnan/hallituksen jäseneen ja kerro, että asia tulisi ottaa esille seuran johtokunnan/hallituksen kokouksessa – tai vaikka syyskokouksessa
Päättäkää, että seura ja seurantalo ovat syrjinnästä vapaita
Pohtikaa samalla, mitä se merkitsee ja mitä yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys tarkoittavat seuranne toiminnassa
Jos jotain viimeisen kahden viikon aikana opin, ilmoittaudun koko loppu elämäni jokaiseen tapahtumaan ajoissa. Aion säästää tapahtuman kulisseissa hulluna pakertavat ihmiset paperien selaamiselta, sinkoilulta paikasta toiseen ja turhien puheluiden soittamiselta. Tehtyäni kuusipäiväisen työviikon Pispalan Sottiisin hektisessä sykkeessä lupaan pitää passini tallessa, maksamani ruokailut mielessä ja kantaa vastuuni osallistujana. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, että tekemistä festivaalin toteuttamiseksi riittää ilman turhaa säätämistäkin.
Infon työntekijöitä Sottiisissa.
Tampereen seudun Osuuspankki tarjosi tänä kesänä 40 nuorelle kesätyön. Hakatessani hakemusta Sottiisi Fun Club ry:lle lupasin itselleni, että tämä on viimeinen työhakemus, jonka tänä keväänä kirjoitan. Yhdestäkään monista hakemuksestani ei ollut kuulunut yhtään mitään ja suunnittelin jo innostuneena työtöntä kesääni. Keräisin pulloja, katutanssisin ja pistäisin kirppispöydän pystyyn. Kasaan raapimillani kolikoilla kiertäisin museoita ja maksaisin kirjaston varausmaksuja. Pyöräilisin ympäri Tamperetta kavereiden ahertaessa duunissa ja asuisin mökillä saaristossa kuukauden. Kaksi päivää myöhemmin minut kutsuttiin työhaastatteluun. Elämäni ensimmäinen työhaastattelu meni ilmeisen hyvin, koska sain paikan Pispalan Sottiisin avustavana festivaalityöntekijänä.
Jo haastattelutilanteessa minulle välittyi fiilis, että voisin sopia tähän tiimin ja tähän hommaan. Työporukkaa mainostettiin sopivasti kahjoksi ja festariviikkoa jaksoksi, jolloin kukaan ei ole parhaimmillaan. Pitkäaikaisen tanssiharrastukseni parissa olen ollut osana useampaakin suurta prokkista, joten odotukseni olivat melko realistiset. Ajatukseni itsestäni pyörälähettinä, mapittajana ja tyyppinä, joka tekee ihan mitä vain pyydettäessä, olivat lähellä totuutta.
Sottiisin tiimi kuvailee itseään sopivasti kahjoksi. Jussi ja Tiina demonstroivat.
Sottiisi järjestettiin ensimmäistä kertaa Pirkkahallissa, joten viimeiset päivät ennen muuttoa sinne olivat täynnä viime hetken valmisteluja. Hyppäsin pää edellä kylmään veteen ja jollain ilveellä opin uimaan. Äkillisestä uimataidostani saan kiittää avoimia ja ystävällisiä työkavereita, jotka jaksoivat kiireenkin keskellä vastata kysymyksiin niin, että uskalsin kysyä uudelleen. Poljin pyörällä esitteitä eri paikkoihin keskustassa ja sain jälleen muistutuksen siitä, että Stockmannin jonot eivät liiku ja ihmiset yleensä ovat hyväntahtoisia. Tein koneella opasteita ja ymmärsin tekstinkäsittelyohjelmien ylä- ja alatunnisteiden idean. Olin kehittämässä avainten nimikointijärjestelmää, laminoinnista tuli uutta lempi puuhaani ja tajusin muovitaskuttamisen olevan taitolaji. Oli palkitsevaa tehdä konkreettisia asioita, joilla selvästi oli merkitys. Tunne siitä, että en vaan seiso vaivaantuneena toimiston nurkassa kaikkien tiellä innosti minua tekemään niin paljon ja niin hyvin kun pystyin.
Talkoolaiset ovat tapahtuman elinehto.
Jälkeenpäin ajatellen homma alkoi vasta, kun festivaali pyörähti käyntiin ja kaikki konkretisoitui. Paahdoin kahdeksantuntista työpäivää festivaalin info-pisteessä. Työn tiimellyksessä hahmotin kirjoittamieni kirjekuorten merkityksen ja opin, keneltä pitää kysyä, kun ei tiedä. Olin töissä joka päivä, mikä helpotti työntekoa ja asetti tietotasoni etulyöntiasemaan päivittäin vaihtuviin talkoolaisiin verraten. Käsitykseni siitä, kuka toi mitä ja kuinka eri tilanteissa tulee toimia, pysyi ajan tasalla. Joka päivä ei tarvinnut aloittaa alusta, vaan saatoin jatkaa siitä mihin edellisenä iltana olin jäänyt. Pelkoni kassakoneita ja korttimaksulaitteita kohtaan hälveni, kun homma oli pakko opetella. Kirjoitin enemmän posti it -lappuja kuin aiemmassa elämässäni yhteensä ja ala-asteella opittu palikkakirjainten piirustustaito osoittautui yllättävän hyödylliseksi. Tilanne oli koko ajan elossa ja kahta samanlaista työpäivää ei ollut. Opin pitämään pään kylmänä pahimmankin hullunmyllyn keskellä. Kiirehtiminen vain sotkee ja tuhlaa aikaa.
Jos festivaaliviikko on pitkä ja raskas ja kiireinen, seuraava viikko on jotain ihan muuta. Tilanne on kuin viimeiset päivät koulussa ennen kesäloman alkua velvollisuuksien ollessa takanapäin. Tietysti siivottavaa ja sulateltavaa on paljon, mutta samanlaista kiirettä ei ole. Päällimmäisenä kaikista huokuu helpotus, onnellisuus ja vihdoin nukutut yhdeksän tunnin yöunet. En voi muuta kuin hattua nostaa ja ostaa mansikoita kiitokseksi kahdesta hienosta viikosta. Tämän kokemuksen jälkeen minut löytää varmasti uudelleen STAFF-paita päällä tekemässä jotain tapahtumaa mahdolliseksi. Mutta ei enää tänä kesänä. Minun täytyy vielä ehtiä mökille, katutanssia, kerätä pulloja, kiertää museoita ja nukkua.
Kahvihuolto on järjestelyjen onnistumiselle tärkeää.