Suomen Nuorisoseurat julkaisi Eläköön Folk -gaalassa Folklandialla Vuoden ohjaajat, Vuoden teatteriteon ja Vuoden tanssiteon.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajina palkittiin teatteriohjaaja Matti Salminen ja tanssiohjaaja Jutta Wrangén
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään arvokasta työtä edelleen.
Tanhuohjaajan suurella sydämellä varustettu Jutta Wrangéntekee ammattitaitoista ja kokonaisvaltaista työtä eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien kanssa.
Teatteriohjaaja Matti Salminen on toiminut nuorisoseurassa ja teatterilaisena jo 1980-luvulta alkaen. Hän antaa arvokkaalla työllään myös nuorille mahdollisuuden koetella omia siipiään.
Vuoden 2018 Teatteritekopalkinto Sotavankileiri 1918 -näytelmälle
Nuorisoseurajärjestön teatteriryhmille vuodesta 1948 jaettu Esko -kiertopalkinto myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimistolle Sotavankileiri 1918 -näytelmän toteutuksesta.
Syksyllä 2018 toteutettu näytelmä oli ajankohtainen, merkittävä ponnistus; varsinainen kulttuuriteko. Näytelmä toteutettiin autenttisella paikalla, jossa sata vuotta sitten pidettiin sotavankileiriä. Näytelmän käsikirjoitti ja ohjasi Matti Kivinen ja tuotti Jussi Salmi.
Vuoden 2018 Tanssiteko on Tanssiteos Rauha
Tositapahtumiin perustuvassa kokoillan teoksessa kansantanssi ja elävä musiikki kuljettavat katsojan keskelle Lapin sodan riipaisevia kohtaloita. Tarinan keskiössä on Kemissä 40-luvulla perheensä kanssa elävä lottatyttö, jonka silmien kautta nähdään sotaa edeltäneet ja sitä seuranneet tapahtumat.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden Tanssiteko 2018 -tunnustuksen kiitoksena korkeatasoisesta tanssiteoksesta, joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettavuutta. Vuoden Tanssitekopalkinnon valitsi mestarikansantanssija Antti Savilampi.
Kuvat Petri Kivinen
Lisätietoja Suomen Nuorisoseurojen vs. pääsihteeri Hannu Ala-Sankola tel. +358 (0) 400 842 838, hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
Kisa Vuoden Nuorisoseura 2019 -tittelistä tiivistyy. Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus karsi 14 ehdotuksesta neljä nuorisoseuraa ”loppukilpailuun”. Vuoden nuorisoseura valitaan toiminnan laadun ja laajuuden perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti lapsiin ja nuoriin. Toiminnassa on näyttävä Nuorisoseurojen arvot osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seuran merkittävyys omalla alueella ja innovatiivisuus otetaan myös huomioon päätöstä tehdessä.
Ehdokkaita on mahdollisuus kannustaa Suomen Nuorisoseurojen Facebook -sivulla reagoimalla ja kommenteilla voi evästää hallitusta ennen lopullista päätöstä.
Voittaja julkistetaan valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän juhlassa Lahdessa 24.3.2019.
Tässä ehdokkaat esittelyssä.
Ilmajoen Nuorisoseura, Ilmajoki, Etelä-Pohjanmaa
Ilmajoen Nuorisoseura on yksi maan vanhimpia ja elinvoimaisimpia nuorisoseuroja. Se satsaa erittäin voimakkaasti lapsi- ja nuorisotyöhön. Seurassa toimii viikoittain kuusi eri lasten-, teinien ja nuorten ryhmää, joissa liki satapäinen lapsijoukko harrastaa teatteria. Ryhmissä on jo usean vuoden toiminut maahanmuuttotaustaisia lapsia, joita tuetaan ja kannustetaan. Ilmajoen Nuorisoseurassa on herätetty henkiin myös lasten kansantanssitoiminta, jonka rivit kasvavat hyvää tahtia. Puolentoistasataa harrastajaa kokoontuu viikoittain säännöllisesti kunnantuvalle harrastamaan teatteria ja tanssia. Aikuisten näytelmäryhmiä on kaksi, joissa on mukana urheilukielellä sanottuna seuran omia kasvatteja.
Karjalan Nuoret, Helsinki, Saimaa (siirtoseura)/Uusimaa
Karjalan Nuorten toiminta alkoi jo vuonna 1919 Viipurista ja nykyisellään seura on Suomen suurin nuorisoseura. Seurassa kaikki pääsevät mukaan harrastamaan. Aloittelijoille on perustettu uusia ryhmiä samoin kuin paljon lasten harrastusryhmiä ihan pienistä tenavista alkaen. Seuralla on näytelmäryhmiä, soittoryhmä ja lauluryhmä. Muutamassa vuodessa jäsenmäärä on kasvanut huikeasti. Seurassa harrastetaan teatteria, kansantanssia, kansanlaulua, viulunsoittoa, Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntaa ja FolkJam-tanssiliikuntaa kymmenissä eri toimintaryhmissä. Seuran ryhmien toiminta on tavoitteellista, innostavaa ja niissä on aina läsnä aito tekemisen riemu.
Kerkkoon Nuorisoseura, Porvoo, Uusimaa
Kerkkoon Nuorisoseura saavutti hetki sitten kunnioitettavan sadan vuoden virstanpylvään ja toiminta on vireämpää kuin koskaan. Seura tarjoaa laadukasta kulttuurista nuorisotyötä erilaisten harrastusten parissa kuten kansantanssi, eräkerho, erilaiset tiiviskurssit kuten break dance, kokkikerho ja kepparikerho. Tärkeä osa nuorisotyötä on myös nuorisokahvila Nuoska. Viime kesänä seura teki hienon avauksen uusmaalaiselle kansantanssille järjestämällä Tehdaskylä Folk kansantanssikonsertin ja iltajamit. Kerkkoon Nuorisoseura osallistaa kaikenikäiset jäsenet omalla tasollaan ja nuoria koulutetaan muun muassa KNoppi ohjaajakoulutuksissa. Seura on tärkeä yhteisö ja mahdollistaja omalla kylällä ja alueellaan.
Vehmasmäen Nuorisoseura, Kuopio, Pohjois-Savo
Vehmasmäen Nuorisoseura on aarre pohjoissavolaisille teatterin, tanssin ja liikunnan harrastajille. Näitä kaikkia (ja paljon muuta) seura tarjoaa, paitsi lähes kolmellesadalle jäsenelleen, myös muulle kansalla sadan kilometrin säteellä nuorisoseurantalo Valoharjusta. Alle kouluikäisten lasten satujumppa on toiminut Valoharjulla jo vuosikymmeniä lukuisten Knoppi-koulutettujen ohjaajien vetämänä. Tanssi-iltoja järjestetään talvikaudella kuukausittain. Pesäpalloa pelataan vitossarjassa ja kaupungin valaistu latuverkko ja hiihtokeskus Riemurinne pidetään toimintakunnossa talkoovoimin. Nuoriso pääsee myös temmeltämään kuukausittaisissa nuortenilloissa ja monissa muissa aktiviteeteissa. Hanketoiminta ja niiden hallinnointi on nuorisoseuralle arkipäivää mm. yhdessä Etelä-Kuopion muiden kylien kanssa tehty Puiku-hanke ja Toiminnan kylät -hanke toteutettiin viime vuonna. Nuorisoseura toimii vapaaehtoisvoimin (ainoastaan osa-aikainen talonmies) ja on Etelä-Kuopion kylien (toimii n. 20 yhdistystä) kokoava voima. Toiminta on suunnattu kaikenikäisille kyläläisille. Noin puolet Etelä-Kuopion kylien asukkaista on nuorisoseuran jäsenenä.
Folklandia-risteilyllä julkistetaan kuudennen kerran Vuoden tanssiteko -palkinto. Palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana merkittävän teon kansantanssin tunnettavuuden hyväksi ja edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.
Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.
Vuoden tanssiteko-tunnustuksen saajat: 2013 Tauno Häkkinen, vuonna 2014 OWLA -tanssiseikkailu, 2015 Janne ja Aino -produktio, 2016 Pispalan Sottiisin Riemua! -produktio ja 2017 Mies Tanssipidot.
Voit lähettää ehdotuksesi Vuoden tanssiteko -palkinnon saajaksi 30.11.2018 mennessä tänne.
Antti Savilampi on nimetty Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan. Savilampi on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja ja koreografi. Hän on toiminut kansantanssin parissa yli 50 vuotta ja hänen merkityksensä suomalaisen kansantanssin arvostukseen ja sen kehittymiseen on ollut valtaisa. Nimitys julkistettiin kansantanssin ja -musiikin festivaali Pispalan Sottiisissa perjantaina 15.6.
Kestilässä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt Antti Savilampi sai kipinän kansantanssiin syksyllä 1965, jolloin hän aloitti puuseppäopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa. Antti meni mukaan tyttöjen liikunnanopettajan Elsi Niinimaan vetämään tanhukerhoon, ja siitä se alkoi, kipiniöinti, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä.
Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.
Savilampi tunnetaan kansantanssipiireissä erityisesti yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin luojana. Tapahtumiin hänet pyydetään vetämään huutokatrillia, johon voivat osallistua niin vasta-alkajat kuin edistyneet. Huutokatrillissa yksinkertaiset askelkuviot harjoitellaan ensin yhdessä. Tanssin alkaessa ohjaaja ”huutaa” aina seuraavan kuvion.
Savilammelle on aikaisemmin myönnetty tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2010 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlan mestarikansantanssijan arvonimi vuonna 2011.
Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.
Antti Savilampi tunnetaan yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin tekijänä. Kuvaaja: Petri Kivinen
Suomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa.
Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.
Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin. Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.
Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.
Yllättävän vireää toimintaa
”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo.
Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa.
”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa. Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä. Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”
Lotta Terävä Säpinä-ryhmänsä kanssa Lahden Tanhuujien treenipaikalla Hannunsalilla.
Monipuolinen harrastus
”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa.
Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan.
”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.”
”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä saman ikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”
Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa.
”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”
”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”
”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin,” Terävä sanoo.
Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta.
”Tällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy. Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”
Kavereita harrastuksen kautta
Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9 -vuotias tyttö tanssii Säpinä -ryhmässä. Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita.
”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä. Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”
Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. Enää ei esiintyminen jännitä häntä ollenkaan.
”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9 -vuotias. Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”
Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille
”Olin 4- vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo.
Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. Aviomies, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta
”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia. Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enemppää ei voi oikein toivoa.”
Lahdessa oli 1980 -luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa.
”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana. Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”
Lahden Tanhuujien toiminnanohjaaja Päivi Semeri ja tanssija Mikko Semeri.
Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon
”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotina. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo.
Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen.
”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.”
Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä.
”Ensimmäiset 20 vuotta harrastin kansantanssi Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni. Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.”
Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa.
”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM -Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.”
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden Hermanni -tunnustuksen Pekka Taattolalle Martikkalan nuorisoseurasta. 75-vuotiaan Taattolan nuorisoseurataival alkoi jo vuonna 1961 kotikylällään Vuotjärven nuorisoseurassa. Tunnustus myönnettiin valtakunnallisilla H-kiltapäivillä Kokkolassa 7.4.2018.
Vuotjärven nuorisoseurassa Nilsiässä Taattola harrasti teatteria ohjaten ja näytellen, lauloi iltamissa kupletteja ja toimi juontajana. Nuorisoseuratoiminta jatkui Lapinlahdella Martikkalan nuorisoseurassa. Taattola toimi seuran johtokunnassa, puuhasi etenkin näytelmäharrastuksen parissa ja juonsi erilaisia tilaisuuksissa.
Maakunnallisella tasolla eli Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitossa Taattola on ollut myös aktiivinen. 1970-1980 -luvuilla hän toimi Maakuntajuhlien ravintolatoiminnan vastaavana ja järjesti paikalle kalustoa ja muuta tarpeistoa. Vuodesta 2996 Taattola on toiminut Ylä-Savon Hermanni- ja Hermanska-Killan toimikunnassa, jossa häne on ollut puheenjohtajana vuodesta 2007 lähtien.
Valtakunnallisen tason toimijaksi Taattola siirtyi vuonna 2010, kun hän hyppäsi valtakunnallisen H-Kiltaneuvoston toimintaan.
Työuransa Pekka Taattola teki armeijan palveluksessa talouspäällikkönä. Viimeiset vuodet hän työskenteli Joensuussa Iisalmen Ohenmäen Asevarikon lakkautuksen jälkeen.
Suomen Nuorisoseurat on nimennyt Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat. Lisäksi Ylihärmän nuorisoseura ja Kerkkoon nuorisoseura palkittiin yhteisöllisyyden erityismaininnalla. Tunnustukset julkistettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3. Ristiinassa.
Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti järjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii suuressa kaupungissa ja on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana. Lahden Tanhuujat ovat panostaneet vahvasti lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan – harrastajista 75 % on lapsia ja nuoria.
Yhteisöllisyyden erityismaininnat Ylihärmään ja Kerkkooseen
Vuoden nuorisoseuran lisäksi Suomen Nuorisoseurat myönsi myös yhteisöllisyyden erityismaininnat kahdelle seuralle.
Ylihärmän nuorisoseuran teatteritoiminta kokoaa yhteen eri-ikäiset harrastajat. Kaikille halukkaille löytyy aina rooli – ja tarvittaessa sellainen vaikka kirjoitetaan. Suuretkin produktiot toteutetaan talkoovoimin hyödyntäen seuran aktiivien osaamista.
Porvoolainen Kerkkoon Nuorisoseura on malliesimerkki vahvan yhteisöllisyyden nuorisoseurasta. Lapset ja nuoret ovat toiminnan keskiössä, mutta toiminta on avointa kaikenikäisille. Satavuotias seura remontoi seurantalon talkoilla, joihin osallistui koko seuran väki.
Suomen Nuorisoseurat on valinnut Vuoden Nuorisoseuralaiseksi Sini Hirvosen Nuorisoseura Karjalan Nuorista Helsingistä. 31-vuotias Hirvonen on tehnyt ansiokasta työtä kansantanssin, nuorisoseuratoiminnan ja lasten ja nuorten harrastusten edistämiseksi Helsingissä. Vapaaehtoistyöstä annettava tunnustus jaettiin sunnuntaina 18.3. nuorisoseurapäivän juhlassa Ristiinassa. Valtakunnallinen tunnustuspalkinto jaettiin kolmatta kertaa.
Sini Hirvonen on tehnyt väsymättä työtä nuorisoseurajärjestön hyväksi monella eri tasolla – paikallisessa seurassa, liiton valtuustossa sekä työssään Kotiseutuliitossa. Hän on toiminut Nuorisoseura Karjalan Nuorissa sekä luottamushenkilönä, ohjaajana että tanssijana.
Sini tanssii Karjalan Nuorten Lykky-ryhmässä. Kuva: Folklandia/Petri Kivinen
Viime vuosina Sini on tehnyt erityisen aktiivisesti työtä kansantanssiharrastuksen ja nuorisoseuratoiminnan edistämiseksi Helsingissä. Hän on perustanut useita uusia ryhmiä ja kolminkertaistanut oman nuorisoseuransa harrastajamäärän laadukkaalla toiminnalla ja sen tehokkaalla markkinoinnilla. Perustetuissa ryhmissä on niin kansantanssia, teatteria, FolkJam- kuin Tempoa tenaviin -ryhmiä. Hänen toimintansa on erinomainen esimerkki siitä, kuinka yksittäinen nuorisoseura-aktiivi ja nuorisoseura voi vaikuttaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistämiseen.
Sini ohjaa 11-15 -vuotiaiden Jippoja. Kuva: Amanda RannanjärviSini ohjaa 7-10 -vuotiaiden Jekkuja. Kuva: Amanda Rannanjärvi
Sini venyy aina ylimääräiseen oli kyseessä sitten esiintymisasujen ompelu, esiintymisten valmistelu tai tapahtumaosallistumisten koordinointi. Sini on erityisen aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja antaa nuorisoseuroista, kansantanssista ja kansanperinteestä iloisen ja ajassa elävän kuvan.
Vuoden nuorisoseuralainen
Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Suomen Nuorisoseurat on nimennyt Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat. Kunnianosoitus on korkein, jonka seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa. Lisäksi Kerkkoon ja Ylihärmän nuorisoseuroille myönnettiin yhteisöllisyyden erityismaininnat. Tunnustukset julkistettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3. Ristiinassa.
Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti järjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii suuressa kaupungissa ja on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.
Lahden Tanhuujat ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti: harrastajista 75 % on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.
Lahden Tanhuujien nuoria tanssijoita Tanssirallissa vuonna 2016.
”Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan,” kommentoi Suomen Nuorisoseurojen hallitus valintaansa. ”Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.”
Kansantanssin lisäksi seurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.
Tanhuujissa tehdään muutakin kuin tanssitaan. Muun muassa pelataan mölkkyä.
Lahden Tanhuujista sanottua:
Itsekin Lahden Tanhuujissa tanssineena voin todeta sen olevan paras!
Lahden tanhuujat, toimintaan mukaan pääsee jo vauvasta alkaen. Ja tasokasta tanssiriemua on mahdollista harrastaa vielä eläkeikäisenäkin. Koko perheen juttu. Mahdollista myös osallistua toimintaan urheilunsaralla; sählyä ja mölkkyä ? Reipas ja tanssiva nuorisoseura keskellä kaupunkia ???
Lahden tanhuujat ehdottomasti. Aktiivinen ja kasvava seura
Ja vist Lahtis jengen är best.ja hopsan heissan fralle frale raa til alla..
Lahden Tanhuujat.
Yhteisöllisyyden erityismaininnat
Vuoden nuorisoseuran lisäksi Suomen Nuorisoseurat myönsi myös yhteisöllisyyden erityismaininnat Kerkkoon ja Ylihärmän nuorisoseuralle.
Vuoden nuorisoseura
Suomen Nuorisoseurojen hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marian päivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa. Valinta tehdään toiminnan laadun ja laajuuden perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti lapsiin ja nuoriin. Toiminnassa on näyttävä Nuorisoseurojen arvot osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seuran merkittävyys omalla alueella ja innovatiivisuus otetaan myös huomioon päätöstä tehdessä.
Suomen Harrastajateatteriliitto on myöntänyt Vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon Teatteri Kyröön näytelmälle VAPAUDEN HINTA. Kyseessä on Isonkyrön nuorisoseuran, Isonkyrön Ylipään nuorisoseuran ja Lehmäjoen nuorisoseuran yhteinen teatteri. Näytelmä sai ensi-iltansa Teatteri Kyröössä Isossakyrössä marraskuussa 2017. Käsikirjoitus Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia. Ohjaus Eija-Irmeli Lahti.
Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 € ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin piti olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voinut olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä. Kilpailuun saivat osallistua edellisenä vuonna (2017) kantaesitetyt näytelmät, jotka oli kantaesitetty Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterissa.
”Suomen Harrastajateatteriliiton vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon saajaksi oli tarjolla yhteensä 18 näytelmää. Kantaesitystekstejä esittäneet teatterit jakautuivat ympäri maata. Yhtä laajaksi osoittautui myös tekstien kirjo. Lajeja oli laidasta laitaan. Pääsääntöisesti tekstien dialogi oli tasokasta. Useissa teksteissä oli laulujen ja dialogien soljuvaa ykseyttä, murteiden taitavaa käyttöä, mielenkiintoista historiaa, uljasta utopiaa, kauhua, huumoria. Kirjo oli hyvinkin laaja. Valtaosa teksteistä oli sidoksissa Suomen itsenäisyyden historiaan. Tähän vaikutti osaltaan Suomi 100 –juhlavuosi. Valinta ei ollut kovin helppoa” – kertoo valitsija, näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Seppojuhani Ruotsalainen
”Voittajatekstin ansioksi voisi ensiksi mainita aiheen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.
Eletään vuosikymmenen vaihdetta 1917-1918. Tapahtumapaikka on Tervajoen rautatieasema ja sen ympäristö. Vapaussota sotkee ihmisten arkipäivää. Ihmiskohtalot tuodaan vaikuttavasti esille näytelmän edetessä. Raakuuksilla ei mässäillä. Näytelmän dialogi on todella ammattitasoista ja murteen käyttö hienoa. Teksti etenee toiminnallisen kerronnan kautta, joka on antanut ohjaajalle hyvän lähtökohdan rakentaa isot ja vaikuttavat kohtaukset draamalliseksi ykseydeksi. Mahtipontisten laulujen käyttö entuudestaan lisää tekstin vaikuttavuutta.
Näytelmässä seurataan kolmen perheen elämää: pyykkipoikatehtaan väkeä, kauppiasperhettä ja työläisperhettä. Näytelmän roolihahmot kuvaavat erinomaisella tavalla aikakauden ahdinkoa ja pyrkimystä rakentaa tulevaisuuttaan kireässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
Mielestäni tämä näytelmäteksti täyttää ne vaatimukset, jotka asetin etukäteen kriteereiksi alkaessani lukea tekstejä. Siinä on yhteiskunnallisesti koskettava aihe, selkeä kerronnallinen juoni, uskottavat roolihahmot, draaman rakenne, selkeät kohtaukset, tunteisiin vetoava musiikki.” – perustelee valitsija Seppojuhani Ruotsalainen.
Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.
