Kategoria: Palkinnot

Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Vuoden nuorisoseuralainen Anitta Ylitörmäselle

4.11.2017

Anitta Ylitörmäsen nimi on tänä vuonna useasti nuorisoseuralaisten huulilla – eikä syyttä. Aktiivinen vapaaehtoinen valittiin maaliskuussa 2017 Vuoden nuorisoseuralaiseksi, ja nyt Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt hänelle järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin. Ansiomerkki luovutettiin Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa 4.11. Rovaniemellä.

”Tämä nainen ei pelkää ottaa haasteita vastaan. Hän pystyy ratkomaan pienimmätkin ongelmat aina. Anittaan luottaa koko seura. Anitta on omiensa puolta pitävä huolehtija, sitoutunut nuorisoseuralainen, kaikkien tuntema talkooihminen ja järjestysmies”. Näin kuvailevat siepakkalaiset Anittaa.

Anitta aloitti tanssiharrastuksen jo pikkutyttönä, mutta varsinainen kipinä syttyi, kun hän rupesi viemään lapsiaan Siepakoiden harjoituksiin. Lasten harjoitellessa vanhemmat istuivat pukuhuoneessa odottelemassa ja sieltä Anitta maaniteltiin mukaan nuorisoseuran toimintaan. Lopulta vanhemmat eivät tyytyneet pelkästään mahdollistamaan harrastusta lapsilleen: he perustivat oman tanssiryhmän, Fossiilit.

Kun Siepakan tanssijat puhuvat puheenjohtajasta, sanoista kuultaa suuri rakkaus ja yhteenkuuluvuuden tunne. ”Anitta on Siepakoiden sydän, ja äiti, jota ilman ei monikaan homma toimisi. Hänellä on kyky saada ihmiset innostumaan asioista ja hänen rautainen ammattitaitonsa näkyy kaikessa. Matkat ilman Anittaa ovat kuin sydämestä puuttuisi palanen. Seurallinen, toimelias, huumorintajuinen, ymmärtäväinen, luova, rakastava, nainen isolla sykkeellä kuvaavat Anittaa parhaiten.”

Rovaniemeläinen terveydenhoitaja Anitta Ylitörmänen on toiminut Saarenkylän Nuorisoseurojen Siepakat ry:n puheenjohtajana ja talkoovastaavana viimeisen kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi hän on toiminut Lapin Nuorison liiton puheenjohtaja vuodesta 2016 ja sitä ennen hallituksen jäsenenä vuosina 2004–2015. Anitta on ollut myös Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston varajäsen vuosina 2012–2015 ja valtuuston jäsen vuosina 2006–2012. Pitkän järjestöllisen työn lisäksi Anittalla on kansantanssikärpäsen purema ja hän tanssii Siepakoitten Fossiilit -ryhmässä.

Kultainen ansiomerkki

Suomen Nuorisoseurat ry myöntää huomionosoituksina ansioituneille järjestötoimijoille ja harrastajille ansio- ja tunnustusmerkkejä. Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta.

Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on aivan erityisellä tavalla toiminut nuorisoseuratyön hyväksi maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Toiminnan tulee käytännön järjestötyössä olla merkittävää ja sen vaikutus nuorisoseura-aatteen eteenpäin viemisessä ja syventämisessä huomattava.
Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa palkittiin ansioituneita: Jukka Hannula, Tommi Semeri, Heidi Kultanen, Maria Tervonen, Seija Lind ja Emma Laitinen

4.11.2017

Siepakat juhlii tänään lauantaina 4.11. Rovaniemellä 40-vuotista taivaltaan. Ensimmäisessä Tanssitähtöset-konsertissaan myönnettiin ansioituneille Siepakoille Nuorisoseurojen tunnustus- ja ansiomerkkejä. Vuoden nuorisoseuralainen ja Siepakoiden äiti Anitta Ylitörmäselle myönnettiin kultainen ansiomerkki.

Hopeiset ansiomerkit lehvillä

Jukka Hannulalle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki lehvillä. Hannula on opettanut ja johtanut Siepakoiden bändiä vuodesta 2003. Hän on toiminut kansanmusiikkikammarin opettajana monille rovaniemeläisille ja harrastajille. Nuorten mahdollisuudet ovat olleet Hannulan sydäntä läsnä ja hän on perustanut Siepakoiden junnubändin ja Pikkumuusikot. Hän on toiminut aktiivisesti Kansanmusiikkiliitossa, jossa hänet on myös palkittu Vuoden ohjaajana.

Tommi Semerille myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki lehvillä. Semeri on toiminut Siepakoiden toiminnanjohtajana ja tanssinopettajana vuodesta 2003. On erityisesti Semerin ansiota, että Siepakoista on kehittynyt yksi Suomen merkittävimmistä ja korkeatasoisimmista kansantanssin ja -musiikin harrastajaryhmistä.

Heidi Kultaselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki. Kultanen asteli nuorisoseuratoimintaan kaksikymmentä vuotta sitten ja jäi sille tielle. Hän on aktiivinen nuorisoseuralainen toimien sekä Rovaniemellä että Oulussa. Hän on toiminut sekä valtakunnallisissa että alueellisissa luottamustehtävissä. Tanssi on Kultaselle sydämenasia. Hän aloitti Siepakoissa apuohjaajana vuonna 2007, ja kymmenen vuotta myöhemmin hän on Siepakoiden vastaava tanssinopettaja.

Kupariset tunnustusmerkit lehvillä

Maria Tervoselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Tervonen aloitti harrastustoiminnan kansanmusiikkiyhtye Siepakat Bandissa vuonna 2005 klarinetin soittajana. Vaikka tie on vienyt hänet Ouluun, ei välimatka ole hidastanut harrastusta. Tervonen on aktiivisesti mukana monissa seuran tehtävissä, edustusmatkoilla, esiintymisissä ja talkoissa. ”Maria levittää ympärilleen positiivista energiaa luoden ilmapiirin, johon kaikki ovat tervetulleita. Hän huomioi niin tanssijat, muusikot kuin vanhemmatkin”, kuvaillaan Tervosta merkkihakemuksessa.

Seija Lindille myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Lind toi kaikki viisi lastaan harrastamaan tanssia Siepakoihin ja tuli itsekin imaistuksi mukaan. Hän tanssii Fossiilit-ryhmässä ja on korvaamaton apu, kun Siepakoille hankitaan esiintymisasuja. Hän on myös toiminut Siepakoiden johtokunnassa.

Emma Laitiselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Laitinen aloitti harrastamisen pikkumuusikoissa vuonna 2005 haitarin soittajana ja aloitti tanssin vuotta myöhemmin. Hän aloitti lasten ryhmien apuohjaajana vuonna 2012 ja viisi vuotta myöhemmin hän muutti Ouluun ja aloitti tanssinopettajan opinnot. Laitinen tanssii välimatkasta huolimatta edelleen Siepakoiden edustusryhmässä. ”Emma on avulias, tunnollinen ja sydämellinen harrastaja, josta on hyvää vauhtia tulossa tanssialan ammattilainen”, kuvaillaan Laitista merkkihakemuksessa.

Kuva: Siepakat Tanssimyllyssä 2017. Kuvaaja Petri Kivinen.
Paljon nuorisoseuraväriä Nuori toimija -palkintojenjaossa

11.10.2017
Allianssi jakoi ensimmäiset Nuori toimija -tunnustukset Helsingissä 10.10. Tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi aktiivisille nuorille sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän hyvinvointiaan edistäneille aikuisille.

Nuori toimija -tunnustus jaettiin jopa neljälle nuorisoseuratoimijalle:
- Luova lava -toiminta, Jyväskylä
- Vuoksenniskan nuorisoseuran Irti-teatteri, Imatra
- Karjalan Nuorten kansantanssiohjaaja Sini Hirvonen, Helsinki
- Jokipiin Nuorisoseuran aktiivinuori Niko Luokkakallio, Kurikka
Nuori toimija -tunnustuksen saaja voi olla yhtä hyvin nuori tai vanha. Pääasia on, että tuoretta näyttöä nuorisotoiminnasta tai -työstä löytyy. Yksittäisten henkilöiden lisäksi voidaan palkita myös järjestöjä, hankkeita ja nuorten ryhmiä.

Muut Nuori toimija -tunnustuksen saajat: Ohjaamo Kotka; Muuttajat!-demokratiakasvatushanke ja Nuoret toimijat -ryhmä; Plan Suomi; Aktiivinuori Henrik Mattsson; Lippukunnanjohtaja Atte Jantunen, Reippaat Pojat ry, Jyväskylä; Aikuiskaveritoiminta, Luotolan Nuoret ry, Kemi; Aktiivinuori ja ohjaaja Hanne Mällinen, Siikajoki / Oulu. Muut tulevaisuusfoorumit ovat Seinäjoella 12.10., Mikkelissä 19.10. ja Kemissä 25.10.

Kuva: Irti-teatterilaisia Voltti-tapahtumassa kesäkuussa 2017. Kuvaaja Riina Tanskanen
Kultainen ansiomerkki Ilmajoen nuorisoseuran Kirsti Vallille

8.10.2017

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin, pitkäaikaiselle aktiivilleen ja kulttuurisen nuorisotyön edistäjälle Kirsti Vallille. Ansiomerkki luovutettiin sunnuntaina 8.10. Ilmajoen nuorisoseuran 135-vuotisjuhlissa.

Valli liittyi nuorisoseuroihin ensimmäistä kertaa 10-vuotiaana vuonna 1968. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän ryhtyi ohjaamaan ryhmiä ja tekee sitä edelleen. Nuorisoseuroissa Vallista kasvoi aktiivinen kansalainen ja yhdistystoimija. Hän on toiminut luottamustehtävissä niin omassa nuorisoseurassaan, maakunnallisessa järjestössä kuin kuntapolitiikassakin. Hän on toiminut mm. oman nuorisoseuransa, Etelä-Pohjanmaan Kalevan piirin, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnissa monta 6-vuotiskautta. Tällä hetkellä hän on Ilmajoen kunnan varavaltuutettu. Vallille on myönnetty aikaisemmin järjestön kuparinen ja hopeinen ansiomerkki sekä vuonna 2001 Hermanskan arvonimi. Valli työskentelee koulunkäyntiohjaajana.

Kultainen ansiomerkki myönnetään Vallille hänen tinkimättömästä työstään seudun nuorten harrastusten ja kansalaisaktiivisuuden puolesta. Ilmajoen nuorisoseura tarjoaa noin sadalle lapselle harrastusmahdollisuuksia teatterin ja tanssin parissa.

Ilmajoen nuorisoseuran 135-vuotisjuhla järjestettiin 8.10. Ohjelmassa nähtiin mm. Vallin ohjaaman lapsiryhmän tanssiesitys ja kuultiin Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaan tervehdys.
Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön palkinto Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille

1.10.2017

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt ensimmäisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille. Palkinto myönnettiin Tanssimania-tapahtumassa Tampereella sunnuntaina 1.10. Vuonna 1982 perustettu Kulissi on harrastajateatteri ja tunnettu laadukkaista musikaaleistaan ja ainutlaatuisesta lasten ja nuorten toiminnastaan.

”Kulississa toimintaa tehdään nuorilta nuorille, innokkaalla ja määrätietoisella otteella. Toiminta on niin esimerkillistä, ainutlaatuista ja uutta, ettei sen veroista löydy toista”, kommentoi Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

”Ei voi muuta sanoa kuin että vau!” iloitsee Kulissin puheenjohtaja Niina Kupari. ”Olen ylpeä meidän yhdistyksestä ja siellä toimivista lapsista ja nuorista. On todella hienoa, että Kulissilla tehtävää nuorisotyötä arvostetaan ihan valtakunnallisesti.”

Rakkaudesta lajiin

Laadukas toiminta on toki huomattu aikaisemminkin. Vuosina 2012 ja 2013 Kulissi pokkasi Nuorisoseurojen Vuoden teatteriteko -tunnustuksen ja vuonna 2015 Allianssin Vuoden nuori toimija -tunnustuksen. Mikä on Kulissin menestyksen resepti?

”Teemme teatteria rakkaudesta lajiin yhtenä ryhmänä. Kaikki saavat tulla toimintaan mukaan ja tehdä teatteria omien kykyjensä mukaan. Tahto tehdä hyvää ja laadukasta teatteria on mukana alusta asti. Se into ja tekemisen riemu välittyvät esityksissä: näyttelijöiden ilo teatteria kohtaan välittyy katsojille ja imaisee heidät mukaansa”, kuvailee Kupari toimintaa.

Lasten ja nuorten teatteri tunnetaan vaikeana lajina, mutta tämä ei ole kulissilaisia pelottanut. Sitä varten vaaditaan kuitenkin ohjaajalta pitkiä hermoja ja näyttelijöiltä armotonta keskittymistä. Yleensä lasten musiikkinäytelmää valmistellaan 7-8 kuukauden verran ja ryhmässä on 40-50 lasta ja nuorta.

”Kaikki toimintaan haluavat pääsevät mukaan ja jokainen pääsee esiintymään, tanssimaan ja laulamaan oli taitotaso millainen tahansa”, kertoo Kupari. ”Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa haaveitaan ja kokeilla erilaisia uusia asioita turvallisessa ympäristössä. Minusta se on Kulissin toiminnassa hienoa ja todella tärkeää.”

Kulissin erityispiirre vedettyjen suurten projektien rinnalla on nuorten mahdollisuus tehdä teatteria aivan omaehtoisesti. Nuoret voivat valmistella esityksen käsikirjoituksesta asti itse ja saavat tehdä omannäköistä teatteria. Nuoret tapahtuu tiivistä ryhmäytymistä, joka kantaa myös teatterin ulkopuolelle. Myös yhdistyksen päättävillä paikoilla on nuoria: puheenjohtaja Kupari on 24-vuotias.

Teatteri ja näytteleminen ovat ehdottomasti asioita, joita Kuparin mielessä jokaisen pitäisi kokeilla edes kerran elämässään.

”Siinä pääsee hetkeksi pujahtamaan toisen ihmisen nahkoihin ja saa tehdä asioita joita ei välttämättä arkielämässä tekisi.”

Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto

Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle.
Etnogaalassa nuorisoseuraväriä

13.9.2017

Kansantanssin ja kansanmusiikin Edistämiskeskus on julkaissut Etnogaalan palkintoehdokkaat. Mukana on paljon tuttuja nuorisoseura-aktiivejakin. Etnogaalan ehdokkaat on valittu yhteensä seitsemään palkintokategoriaan. Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme ehdokasta jokaiseen sarjaan. Neljän kategorian (vuoden artisti, ilmiö, tulokas ja kansanmusiikkitekijä) ehdokkaat on valittu yleisön ehdotusten joukosta. Voittajat julkistetaan Etnogaalassa.

“Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Ehdotuksia tuli kaikkinensa 273 kappaletta. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

Elssa Antikainen

Elssa Antikainen on ehdolla Vuoden tulokas -kategoriassa.
Elssa Antikainen on varsinainen nuorisoseurojen kansantanssikentän tehopakkaus. Hän on ohjannut tai ollut koreografina monessa nuorisoseurassa, mm. Vilikkaassa, Lahden Tanhuujissa, Rajan Nuorissa, Mateissa ja Maijoissa ja Siepakoissa. 29-vuotias tanssija, opettaja ja koreografi aloitti kansantanssiharrastuksen 2-vuotiaana, sittemmin tie on vienyt Rovaniemen tanssijan opintojen kautta Ouluun, jossa hän viimeistelee opintojaan tanssinopettajana. Elssa on ollut mukana perustamassa Tanssiteatteri Hämyä, jossa hän toimii yhä aktiivisesti. Tanssin ja näyttelemisen lisäksi musiikki, erityisesti laulaminen, on lähellä Elssan sydäntä. Sosiaalisuus, rempseys, vaativuus ja heittäytyvyys ovat hänen vahvuuksiaan tanssinopettajanaViime vuosina hän on ollut mukana useissa kiitetyissä produktioissa esim. Janne ja Aino – balladi erään säveltäjän elämästä, Hässäkkä goes Ultra bra -tanssiteos yhteistyössä Hanna Poikelan kanssa sekä Tanssiteatteri Hämyn kokoillan tanssiteos Perintö.

Hanna Poikela

Hanna Poikela on ehdolla Vuoden koreografi -kategoriassa.
Nuorisoseurojen kansantanssista tai järjestötoiminnasta puhuttaessa Hanna Poikelan nimi nousee säännöllisesti esille. Hän on aktiivinen järjestötoimija niin seura-, alue- kuin valtakunnallisella tasolla. Tällä hetkellä hän toimii Nuorisoseurojen valtuuston jäsenenä. Hanna on ammattitaitoinen ohjaaja ja koreografi, jonka innosta pääsevät nauttimaan mm. Oulunsuun nuorisoseuran Polokkarit ja Vilikkaan ja Oulunsalon nuorisoseuran lapsiryhmät.

Hanna on oululainen tanssitaiteilija ja tanssinopettaja (AMK), joka toimii koreografina, opettajana ja esiintyjänä intohimonaan suomalainen kansantanssi. Hänen edelliset merkittävät koreografiat ovat Rautatie (Oulun kaupunginteatterin ja JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen yhteistuotanto) ja Sokeana hetkenä (Hässäkkä goes Ultra Bra, yhdessä Elssa Antikaisen kanssa). Poikelan taiteellista työtä tukee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta. Seuraava Poikelan kokoillan teos on valittu JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen vuoden 2018 tuotantoon, ja hän on myös tulevan oululaisen suurproduktion pääkoreografi. Hanna tunnetaan kokoonpanojen Tanssiteatteri Hämy ja Vuoden Kansantanssiyhtye 2016 Polokkarit taiteellisena johtajana. Hän on yksi näkyvimpiä nuoria kansantanssin tekijöitä.

Tämän lisäksi ehdolla on joukko Folklandialta ja muista Nuorisoseurojen tapahtumista ja ryhmistä tuttuja artisteja:

Orivesi All Stars

OAS eli Orivesi All Stars on kenelle tahansa soittamisen perustaidot omaavalle avoin pelimannikollektiivi, joka on perustettu musiikillisen ilon löytämisen, oppimisen, kokemisen ja jakamisen edistämiseksi. Ikähaitari OAS:ssa on n.10-85 vuoden välillä ja ryhmässä ei tehdä eroa, oletko amatööri-, harrastaja- vai ammattisoittaja. Orivesi All Stars soitti mm. viimekesäisessä VOLTTI-tapahtumassa.

Petri Kauppinen

Tanssija, tanssinopettaja, koreografi ja ohjaaja Petri Kauppinen otti tanssilliset ensiaskeleensa vuonna 1977 Oulunsalon nuorisoseurassa ja aloitti tanssin ammattiopinnot Oulun Konservatoriossa vuonna 1991. Petri Kauppisen koreografista tuotantoa ovat esittäneet kymmenet eri tanssiryhmät Suomessa ja ulkomailla, tämänhetkinen julkaisuluettelo käsittää kaikkiaan 174 teosta, joista 67 on kokoillan teoksia.

Rami Meling

Rami on pitkän linjan kansantanssin harrastaja, ohjaaja ja koreografi, jolle tanssiminen on tullut jo äidinmaidossa. Rami on vaikuttanut koko ikänsä Pääkaupungin Karjalaisissa Nuorissa tanssijana ja ohjaajana, jossa ohjaajaura alkoi 13-vuotiaana aikuisten alkeisryhmässä. Nykyään Rami tekee koreografioita Pitko ja Roigu ryhmille, lisäksi hän on tehnyt useita kenttäkoreografioita mm. Barnlekiin ja Europeadeen.

Anne-Mari Kivimäki

Sottiisin tapahtumissa usein nähty Anne-Mari Kivimäki (s. 1976) on Tampereella asuva freelance-muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Hän on kehittänyt venäläisen Notka-haitarin ympärille yhtyeitä ja monitaiteellisia soivia taideteoksia ja luonut oman soittotyylin, nykykarjalaisen haitari-trancen.

BaranBand

Iranilaiset muusikkoveljekset Marouf ja Gian Majidi matkustivat tahoillaan ympäri maailmaa, kunnes perustivat yhteisen yhtyeen, joka sai nimekseen BaranBand. Sana baran tarkoittaa sadetta. BaranBandin musiikissa kohtaavat Majidin veljesten kurdilais-iranilaiset traditiot ja monet elämän varrella kohdatut vaikutteet.

Digelius Music

Digelius Music -musiikkikauppa on vuosikymmenten ajan (vuodesta 1971) tarjonnut suomalaisille, myymälästä pääkaupunkiseudulla ja muualle maahan ensin myyntiluetteloin ja nyt verkkokaupasta, asiantuntevaa sivistystä kaiken maailman musiikeista – niin isoista musiikkikulttuureista kuin pienistäkin.

Frigg

Frigg on marssinut maamme kansanmusiikin eturivissä kohta jo kahden vuosikymmenen ajan. Septetti on valloittanut kuulijansa vahvasti pohjoismaiseen pelimannimusiikkiin nojaavalla länsimaisten kansanmusiikkityylien fuusiolla, jota kuvaamaan maailmanmusiikkimedia on kehittänyt termin nordgrass viitaten yhtyeen bluegrass-vaikutteisiin.

Hilda Länsman

Hilda Länsman toimii musiikkikulttuurien risteyksessä, josta johtavat tiet moniin suuntiin. Hän on kasvanut sukupolvien ketjun kautta saamelaiseen joikuperinteeseen ja on rakentanut yhteyden tämän päivän maailmanmusiikkiin ja myös akateemiseen musiikintutkimukseen.

Ismaila Sané

Ismaila Sané (s. 1956) on senegalilaissyntyinen lyömäsoittaja, laulaja, afrikkalaisen baletin soolotanssija, säveltäjä, koreografi ja pedagogi. Sané tunnetaan mm. Piirpauken pitkäaikaisena lyömäsoittajana sekä yhtyeistä Saïsba, Galaxy, Senfi ja Buddha Surfers.

Kalevauva

Kalevauva.fi on Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen muodostama nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta – vauva.fi-foorumilta. Kappaleiden sanoitukset ovat napattu tältä internetin suositulta keskustelupalstalta ja sävelletty yhtyeen toimesta tunnelman mukaiseksi.

Maija Kauhanen

Vahva laulu, sydäntä riipaisevat tarinat, rouhea Saarijärven kantele ja samanaikaisesti soitetut lyömäsoittimet! Polyrytmien sekä vahvan beatin kutoma syke yhdistettynä hypnoottisiin melodioihin luovat ainutlaatuisen grooven ja soundimaailman vain yhden muusikon voimin.

Okra Playground

Elektro-folkyhtye Okra Playground on levyllä hätkähdyttävä, livenä sykähdyttävä ja heidän musiikkinsa ja esiintymisensä menevät suoraan sydämiin. Tällä musiikillisella leikkikentällä muinaiset kansansoittimet kantele ja jouhikko elävät jännittävässä symbioosissa modernien instrumenttien sekä elektronisten äänimaailmojen kanssa.

Pekko Käppi & K:H:H:L

Pekko Käppi & K:H:H:L (Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut) tekee musiikkia, jossa yhdistyvät rakkaus ja kuolema, suomalainen voodoo ja arkaainen groove. Heidän minimalistinen ja suora sointinsa tuoksuu persoonallisella tavalla popmusiikille, mutta joukkoon mahtuu myös rikasta rytmiikkaa ja psykedeelisiä näkyjä.

Pelimanni 8bit

Pelimanni 8bit -tasohyppelypeli esittelee nuoren viulupelimanni Friitin, joka lähtee seikkailuun halki järviseutujen ja lakeuksien kohti kunnianhimoista tavoitettaan, Mestaripelimannin arvonimeä. Matkallaan Friiti kohtaa toinen toistaan taitavampia pelimanneja Hauranmaasta Näkkiin, ja pelin henki on selvä: soita tai tule soitetuksi!

Suistamon sähkö

Suistamon Sähkö tanssittaa, äkkilähtö rajan taa! Uusi yhtye on ehtinyt toimintansa alkutaipaleella valloittaa areenoita ja tanssittaa transsiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 2016 Suistamon Sähkön debyyttialbumi Suistamon Sähkö ylsi World Music Charts Europe -listalle.

Tuuletar

Tuuletar vie suomalaista musiikkiperinnettä maailmalle tuoreella otteella. Yhtyeen taiturimaiset laulajat luovat pelkillä äänillään sointirikkaan maiseman, jossa iskevät beatbox-rytmit kohtaavat suomalaisen kansanperinteen ja globaalit vaikutteet.

World Music School Helsinki

World Music School Helsingin eräänlaiset maailman tanssitupaillat ovat matalankynnyksen foorumi kenelle tahansa osallistua ja tulla oppimaan erilaisten helsinkiläisten yhteisöjen perinteestä.
Vuoden teatteriteko julkistettu! Esko-patsas suuntaa Vehmasmäen lastenteatterille Kuopioon

9.6.2017

Vuoden teatteriteko -palkintona myönnettävän Esko-patsaan saa tänä vuonna Vehmasmäen Nuorisoseuran lastenteatteri eli Tammenrannan lastenteatteri Kuopiosta.

Lastenteatteri on vakiinnuttanut toimintansa etelä-kuopiolaisella Vehmasmäen kylällä. Kausi 2016-2017 oli teatterin viides toimintakausi. Teatteriseurueessa on mukana useita kymmeniä lapsia, jotka on jaettu ikänsä ja kokemuksensa mukaan kahteen ryhmään. Yhteistuotoksena valmistettiin kuluneena talvena jo viides lastennäytelmä. Teatterilla on esitystoiminnan lisäksi säännöllistä koko vuoden kestävää kerhotoimintaa.

Tammenrannan lastenteatterin esitykset ovat olleet kylää yhdistäviä projekteja. Esitysten tekemiseen on osallistunut suuri joukko lasten vanhempia muun muassa lavastusten, musiikin, markkinoinnin, kahvion ja liikenteenohjauksen tehtäviin.

Nuorisoseurajärjestön teatteriryhmille vuodesta 1948 jaettu Esko-kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909-1969). Vuosina 1974 – 1979 Esko jaettiin Seinäjoen Harrastajateatterikesän kiertopalkintona, kunnes se palautui vuonna 1980 takaisin nuorisoseurajärjestön pariin. Vuodesta 2010 patsas on myönnetty Vuoden teatteriteosta.
Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki pääsihteeri Antti Kalliomaalle

23.5.2017

Suomen Nuorisoseura on myöntänyt järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin pääsihteerilleen, lahtelaiselle Antti Kalliomaalle. Ansiomerkki luovutettiin sunnuntaina Mikkelissä 21.5. Nuorisoseurojen kevätvaltuustossa.

”Antti Kalliomaa on ansiokkaasti johtanut nuorisoseurajärjestöä kohti visiota olla Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija”, perustelee palkitsemista Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

Kalliomaa on toiminut valtakunnallisen järjestön pääsihteerinä vuodesta 2012 ja vienyt järjestöä määrätietoisesti eteenpäin. Hän on valmistunut järjestön omasta oppilaitoksesta Suomen Nuoriso-opisto Paukkulasta vuonna 2000. Tasan 17 vuotta ja 2 päivää myöhemmin hänelle myönnettiin kultainen ansiomerkki samaisessa salissa, jossa hän valmistui. Nuorisoseurajärjestöön Kalliomaa tuli töihin ensin Etelä-Hämeen piiritoimistolle vuonna 2003 ja myöhemmin projektipäälliköksi, järjestöpäälliköksi ja lopulta vt. pääsihteeriksi valtakunnalliseen liittoon.

Järjestön ensimmäinen kunniapuheenjohtaja Esko Ahonen kommentoi juhlapuheessaan Kalliomaan nuorisoseurauraa, kuinka ”nuoresta pojanklopista oli kasvanut niin hieno mies ja järjestöjohtaja”.

”Olen sanaton”, Kalliomaa kommentoi palkitsemistaan tuoreeltaan. ”Olen aina pitänyt nuorisoseuratyössä tärkeänä sitä, että toimintaa tehdään jäsenille ja jäsenistöä kuunnellen. Tehtävänämme on luoda edellytyksiä paikalliselle toiminnalle. Toinen tärkeä asia on ollut lasten ja nuorten toiminnan korostaminen ja kasvatustyö. Ajattelen, että tämä ansiomerkki kertoo siitä, että me olemme näissä asioissa onnistuneet.”

Antti Kalliomaan nuorisoseura-CV

2003-2004        Projektisihteeri, Etelä-Hämeen Nuorisoseurat
2004-2007        Toiminnanohjaaja, Kalevan Nuorten Etelä-Hämeen piiri
2007-2008        Projektipäällikkö, Suomen Nuorisoseurojen Liitto
2009-2011 Järjestöpäällikkö, Suomen Nuorisoseurat
2011-2012 Vt. Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
2012- Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat

2005                  Lahden Louhikon Nuorisoseuran perustajajäsen
2006-2012        Hallituksen jäsen, Suomen Nuoriso-opisto
2010-2013        Varapuheenjohtaja, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkintotoimikunta, Opetushallitus
2015-                 Hallituksen jäsen, Saimaa Stadiumi
2015-                 Hallituksen jäsen, Suomen Nuoriso-opisto
1997-2000        Varapuheenjohtajana (1997) ja puheenjohtajana (1998-2000), Paukkulan Nuorisoseura
Esko Ahosesta Suomen Nuorisoseurojen ensimmäinen kunniapuheenjohtaja

21.5.2017

Suomen Nuorisoseurat on nimittänyt kunniapuheenjohtajakseen järjestön pitkäaikaisen puheenjohtajan Esko Ahosen, 61. Lestijärven kunnanjohtaja ja entinen kansanedustaja Ahonen toimi valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön puheenjohtajana kymmenen vuotta, 2006-2016. Hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuuluu 136-vuotiaan järjestön uudistaminen. Hän johti Kalevan Nuorten Liiton ja Suomen Nuorison Liiton yhdistymistä, joka tapahtui vuoden 2013 alussa.

Suomen Nuorisoseurat halusi palkita ja kiittää pitkäaikaisinta puheenjohtajaansa jollakin erityisellä tavalla. Ahonen oli jo saanut järjestön korkeimman tunnustuksen, kultaisen ansiomerkin vuonna 2005. Kunniapuheenjohtajuus on valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön ensimmäinen. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.

Ahonen on toiminut nuorisoseuroissa kaikilla tasoilla ja aina hakeutunut luottamustoimiin. Hänen ensimmäinen seuransa oli Kivijärvenkylän nuorisoseura, johon hän liittyi teini-ikäisenä. Myöhemmin hän toimi aktiivisesti Evijärven nuorisoseurassa. Alueellisella tasolla Ahonen on toiminut Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa monissa pesteissä, mukaan lukien puheenjohtajana. Vuonna 2002 hänet valittiin valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön valtuustoon ja edelleen hallitukseen vuonna 2003. Ahonen valittiin nuorisoseurajärjestön johtoon vuonna 2006 tiukalla tuurilla, sillä valtuuston kokouksessa puheenjohtajan nimi ratkesi arvalla.

Liittojen yhdistyminen mahdollisti pitkän puheenjohtajuuden

Ahosen mukaan hänen tavoitteensa oli puheenjohtajaksi pyrkiessään päästä kehittämään koko nuorisoseurajärjestöä entistä vahvemmaksi. Nyt taaksepäin katsoessaan hän toteaa, ettei voinut arvatakaan, mihin tie ja miten pitkälle se vie.

”En kuvitellut, että puheenjohtajan tehtävästä tulisi 10 vuoden pesti, koska sääntöjen mukaan vain kuusi vuotta oli mahdollista,” Ahonen kommentoi. ”Puheenjohtajan työ on ollut mielenkiintoista, mutta myös erittäin haasteellista. Tuohon kymmenen vuoden ajanjaksoon sopii monenlaisia asioita: kokouksia, strategioita, jäsenrekisterin uudistamista, juhlapuheita, uuden pääsihteerin valinta.”

Ahonen nostaa kaudessaan kaksi asiaa ylitse muiden. Ensimmäinen on nuorisoseuraliikkeen viisiosaisen historian julkaisemisen 10.10.2011 Eduskunnassa. Toinen on Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton yhdistyminen vuoden 2013 alussa Suomen Nuorisoseuroiksi. Tämä yhdistyminen mahdollisti hallinnollisesti Ahosen kymmenvuotisen puheenjohtajuuden.

”Liittojen yhdistymisestä oli puhuttu jo ennen puheenjohtajakauttani, mutta silloin se oli tuntunut utopistiselta”, Ahonen sanoo. Kasvukivuista ja ristiriidoista huolimatta yhdistyminen onnistui hyvin.

”Meillä on vahva nuorisojärjestö ja innostunutta väkeä joka tasolla,” hän sanoo. ”Teatteri, kansantanssi, sirkus, kylä- ja kehittämistoiminta, kerhot ja eri-ikäisten toiminta, kaikki mahtuvat mukaan. Nuorisoseurat on säilyttänyt asemansa, mihin on ollut suuri ansio sillä, että toiminta on ollut monipuolista. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla tässä kasvun tehtävässä.”
Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Kalevi Niemelle

20.5.2017

Suomen Nuorisoseurojen hallitus on myöntänyt kultaisen ansiomerkin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemelle. Ansiomerkki on huomionosoitus nuorisoseurajärjestön ja kulttuurisen nuorisotyön hyväksi tehdystä työstä.

Kalevi Niemi oli Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsen kaksi kautta vuosina 2008-2011. Niemi toimi tuolloin myös nuorisoseurojen organisaatiouudistustyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmän työskentely aloitti historiallisen järjestöuudistuksen, joka johti Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton yhdistymiseen. Organisaatiouudistuksen ja liittojen yhdistymisen myötä nuorisoseurajärjestö on kasvanut Suomen merkittävimmäksi kulttuurisen nuorisotyön toimijaksi.

Kalevi Niemi on toiminut 2010-luvun alusta alkaen nuorisoseuraliikkeen omistaman Suomen Nuoriso-opiston – Paukkulan – hallituksen puheenjohtajana. Niemen puheenjohtajakauden aikana Suomen nuoriso-opiston ja nuorisoseurajärjestön yhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt merkittävästi. Opiston ja järjestön yhteisenä visiona on luoda Paukkulasta valtakunnallinen ohjaustoiminnan osaamiskeskus.

Suomen Nuoriso-opisto on Niemen johdolla pystynyt vastaamaan vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen muutoshaasteisiin. Opisto on säilyttänyt valtakunnallisen kansanopistostatuksen ja selvinnyt ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista. Samaan aikaan opisto on pärjännyt erinomaisesti oppilaitosten välisessä vertailussa. Laadukkaalla ja taloudellisesti vahvalla kansanopistolla suuri merkitys koko valtakunnalliselle nuorisoseuraliikkeelle.

Lisäksi Kalevi Niemellä on merkittävät ansiot kulttuurisen nuorisotyön koulutuksen edistäjänä. Niemi työskenteli pitkään nuoriso-opiston vararehtorina ja oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että Mikkelissä on nykyisin yksi maamme arvostetuimmista yhteisöpedagogikoulutuksista. Suomen Nuoriso-opiston nuoriso- ja kulttuurialan opistoasteen koulutuksen aloituspaikat siirrettiin vuonna 1998 osaksi Mikkelin ammattikorkeakoulua. Tuolloin Niemi siirtyi MAMK:iin perustetun kulttuurin ja nuorisotyön yksikön ensimmäiseksi johtajaksi.

Ansiomerkki luovutettin Kalevi Niemelle lauantaina 20.5.2017 Suomen Nuoriso-opistolla järjestettävässä Nuorisoseurafoorumissa.

Kultainen ansiomerkki:

Suomen Nuorisoseurat ry myöntää huomionosoituksina ansioituneille järjestötoimijoille ja harrastajille ansio- ja tunnustusmerkkejä. Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta.

Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on aivan erityisellä tavalla toiminut nuorisoseuratyön hyväksi maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Toiminnan tulee käytännön järjestötyössä olla merkittävää ja sen vaikutus nuorisoseura-aatteen eteenpäin viemisessä ja syventämisessä huomattava.