Kategoria: Tanssi

  • Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilymistä, siirtymistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin yhteydessä. 

    Kansantanssimestariksi nimettävät henkilöt ovat pitkän linjan toimijoita, joiden työ näkyy laajasti kansantanssin kentällä. Mestariksi nimeäminen edellyttää muun muassa pitkäaikaista harrastuneisuutta, ohjaustyötä, esitys- ja järjestötoiminnan kehittämistä, koreografiatyötä sekä työtä lasten ja nuorten parissa. Lisäksi huomioidaan kansainvälinen toiminta sekä kansanperinteen ja pukukulttuurin edistäminen. Usein mestarit ovat yhteisöissään karismaattisia henkilöitä, joiden monipuolinen osaaminen, luovuus ja kyky innostaa muita ovat olleet edellytyksiä pitkälle uralle. 

    Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012, ja siihen on nimetty ansioituneita kansantanssin tekijöitä eri puolilta Suomea. 

    Vuonna 2026 kansantanssimestareiksi on nimetty

    Jukka Heinämäki, Tampere, Kansantanssimestariksi n:o 26 

    Jukka Heinämäki on ansioitunut ja laaja-alainen kansantanssin toimija, joka on edistänyt kansantanssikulttuuria tanssijana, ohjaajana ja tuottajana. Hänen pitkä elämäntyönsä kansantanssin parissa sekä poikkeuksellisen laaja vaikuttavuutensa tekevät hänestä yhden keskeisistä toimijoista suomalaisella kansantanssikentällä. 

    Leena Hägg, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 27 

    Leena Hägg on tehnyt pitkäjänteisen ja merkittävän uran kansantanssin parissa erityisesti Lahden Tanhuujissa. Hän on toiminut vuosikymmenten ajan lasten ja nuorten ohjaajana sekä kouluttanut uusia tanssijoita ja ohjaajia. Hänen ryhmänsä ovat menestyneet katselmuksissa, ja hän on vienyt ryhmiään aktiivisesti esiintymään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hägg on myös tehnyt koreografioita, toiminut palautteenantajana ja ollut mukana järjestötoiminnassa paikallisella ja piiritasolla. 

    Arja Korjus-Hietala, Laihia, Kansantanssimestariksi n:o 28 

    Arja Korjus-Hietala on tehnyt pitkän uran kansantanssin ohjaajana Etelä-Pohjanmaalla. Hän on ohjannut ryhmiä useilla paikkakunnilla, osallistunut koulutuksiin ja tapahtumiin sekä toiminut tuomarina kilpailuissa. Hän on ollut mukana kenttäohjelmien toteutuksessa ja kansantanssin esittämisessä laajasti eri tapahtumissa. Hänen työnsä on vaikuttanut merkittävästi alueelliseen kansantanssitoimintaan. 

    Irja Majanen, Virrat, Kansantanssimestariksi n:o 29 

    Irja Majanen on pitkän linjan ohjaaja ja keskeinen vaikuttaja Virtain alueen kansantanssitoiminnassa. Hän on ohjannut useita ryhmiä 1970-luvulta lähtien ja toiminut aktiivisesti sekä paikallisessa että kansainvälisessä toiminnassa. Majanen on tehnyt lukuisia koreografioita ja vienyt ryhmiään tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Hänen työnsä näkyy vahvana yhteisöllisyytenä ja jatkuvana toimintana vuosikymmenten ajan. 

    Päivi Semeri, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 30 

    Päivi Semeri on monipuolinen ja pitkäaikainen toimija kansantanssin ja kansallispukuperinteen parissa. Hän on toiminut ohjaajana eri-ikäisille ryhmille, tehnyt koreografioita sekä osallistunut aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Semerin erityinen ansio on kansallispukuperinteen edistäminen ja pitkäjänteinen työ pukuvuokraamotoiminnan parissa. Hän on ollut keskeinen taustavaikuttaja Lahden Tanhuujien toiminnassa. 

    Tampereen kaupungin apulaispormestari Anne-Mari Jussila (vas.), kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sekä tapahtumajohtaja Henni Välimaa. Kuva Ville Kurki.
  • Lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ihastuttivat Tanssirallissa

    Lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ihastuttivat Tanssirallissa

    Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 10.-14.6.2026. Tanssiralliin osallistui 21 ryhmää ja yhteensä noin 253 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

    Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna Hanna Poikela, Tomi Ihanus, Jenna-Riikka Mäkinen, Emma Kantelinen, Peppiina Helin sekä Siina Toimela.

    Kaveritaidot ja eheät kokonaisuudet tekivät vaikutuksen

    13-vuotiaiden ja sitä nuorempien ryhmien lapset hurmasivat raadin kaveritaidoillaan, vauhdilla ja yhteisellä ilollaan. Raati kannustaa luomaan esityksiä lasten ehdoilla, jolloin syntyy lapsiryhmän näköisiä ja lasten taitoihin sopivia esityksiä. Laulu, kehorytmit ja leikki ovat kivaa tekemistä itse ryhmälle ja mielenkiintoista katsottavaa yleisölle.

    14-16-vuotiaiden esityksissä raatilaisia ilahdutti huolellinen paneutuminen esityskokonaisuuksiin ja halu tehdä eheitä teoksia. Tarinallisten kokonaisuuksien rinnalla nähtiin puhtaasti tanssillisista lähtökohdista ponnistavia teoksia, erityisesti karjalainen tanssityyli ja estetiikka olivat vahvasti esillä tänä vuonna.

    Kansantanssi on kiinnostavaa, muuttuvaa ja ajassa elävää. ”Suhtautukaa mielenkiinnolla omista lähtökohdista käsin, tehkää kuten haluatte, pysykää avoimin mielin ja inspiroitukaa siitä mikä teidän mielestänne on ihanaa. Ei tarvitse toteuttaa kansantanssia jonain tiettynä ulkopuolelta määriteltynä muotona. Nuorilla on oikeus ja vapaus tehdä oma tulkinta siitä, mitä kansantanssi tänä päivänä on”, raatilaiset kannustavat.

    Sarjanimeämiset

    Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.

    10-vuotiaat ja nuoremmat

    Kiehiset, Siepakat: Kaunista kuviossa tanssimista taitavasti kaverien kanssa. Pronssi. 

    Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Näyttävää leikittelyä ja vauhtia lasten ehdoin. Kulta.

    Pyörre, Nuorisoseura Vilikas: Ihanasti yhdessä leikkimistä, liikkumista ja laulamista! Ei sarjanimeämistä

    13-vuotiaat ja nuoremmat 

    PikkuOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Tyylillisesti selkeää perinneherkuttelua. Kulta 

    Himpulat, Lahden Tanhuujat: Askelikkojen iloa, yhdessä liitäen. Hopea 

    JunioriOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Yhteistä luovuutta ja riemua kunnianhimoisessa kokonaisuudessa. Kulta 

    Säpäkkäät, Siepakat: Tyylikästä lajitaidottelua koko ryhmältä. Hopea 

    Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Ilmavaa ja levittynyttä tanssia taianomaisella tarinalla. Pronssi 

    Kipehnet, Siepakat: Yhdessä tunnelmointia kauniissa esityksessä. Pronssi 

    Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Tasaista ja varmaa meininkiä, johon kaikki otettu mukaan. Ei sarjanimeämistä 

    Sointu, Aitomäen Nuorisoseura: Esiintyjien innostus ja ideat sytyttivät roolityöskentelyn, MUU. Ei sarjanimeämistä 

    16-vuotiaat ja nuoremmat 

    Huipakat, Lahden Tanhuujat: Rytmisesti raikas taidonnäyte. Pronssi

    Ralli, Nuorisoseura Vilikas: Kepeä ja kimmoisa kokonaisuus, jota esiintymisen ilo kannatteli. Hopea

    Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Vahvaa kehollista ilmaisua mukaansa tempaavassa nukkemaailmassa. Hopea

    Motoran Ripakat, Motora: Vahvaa karjalaisen liikekielen ilotulitusta sekä tanssin että musiikin keinoin. Kulta

    Savissa, Aitomäen Nuorisoseura: Teemaan sitoutunut kokonaisuus. Rauta

    Midit, Matit ja Maijat: Tyylikäs toteutus karjalaisen liikekielen tutustumiseen. Pronssi

    Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Kantaaottavaa kansantanssitaidetta ajankohtaisesta aiheesta. Hopea

    Kopse, Nuorisoseura Rajan nuoret: Esiintyjien lämpö hehkui yleisöön. Pronssi

    Kunniamaininnat

    Tanhutatit – Nostattava tunnelma niin katsomossa kuin lavallakin.

    Pyörre – Laulun ja leikin voimaa! Ryhmä ja opettaja täyttivät asettamansa tavoitteet ryhmälle sopivalla kokonaisuudella.

    PikkuOttoset I – Antti J. Saari Parempaa päälle -biisi ja ryhmien musiikkien sovitukset.

    JunioriOttoset II – Lauluyhtye Ranskikset upeasta laulamisen ja tanssijuuden yhdistämisestä pienempien sisarusten tukena. 

    Kiikku – Tanssiva viulisti Saaga.

    Kiehiset – Kaverista huolehtimisesta ja yhteishengestä.

    Savissa, Sointu ja Maiju Laurila – Tanssijoiden osallistaminen esityskokonaisuuden valmistamiseen.

    Kopse – Tanssijoiden musikaalisen osaamisen mukaan ottaminen.

    Motoran Ripakat ja Rälläkkä – Ylpeää oman perinteen ammentamista.

    Esitysten kuvat ladattavissa

    Tanssiralli -konserttien valokuvat löytyvät Nuorisoseurojen kuvapankista. Kuvat ovat ryhmien vapaassa käytössä kunhan kuvaajan nimi mainitaan aina kuvan yhteydessä.

    Tanssiralli 1 -konsertin kuvat

    Tanssiralli 2 -konsertin kuvat

    Tanssiralli 3 -konsertin kuvat

    Artikkelikuva: Ville Kurki

  • Kenestä kansantanssimestari? Ehdota 19.4. mennessä

    Kenestä kansantanssimestari? Ehdota 19.4. mennessä

    Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan etsitään uusia jäseniä. Kansantanssikilta koostuu järjestön kansantanssitoiminnassa ansioituneista yli 60-vuotiaista henkilöistä, joita kutsutaan kansantanssimestareiksi. Kiltalaiset ovat harrastaneet lajia pitkään ja edistäneet omalla toiminnallaan kansanperinteen säilyttämistä.

    Kansantanssimestarit valitaan ehdotusten perusteella, joita voivat tehdä keskusseurat, aluetoimistot, paikalliset nuorisoseurat, nimetyt mestarit sekä Nuorisoseurojen henkilöjäsenet. Nimeämisen tekee Nuorisoseurojen hallitus tanssin verkostolta saamansa esityksen perusteella. Hallitus päättää kulloinkin nimettävien mestareiden määrän.

    Uusia kansantanssimestareita nimetään joka toinen vuosi ja tänä vuonna nimetyt henkilöt julkistetaan Pispalan Sottiisin yhteydessä 10.-14.6. Ehdotukset tulee jättää 19.4. mennessä.

    Valintakriteerit ohjaavat nimeämisessä

    Kansantanssimestareille on valintakriteereitä, jotka voivat painottua eri tavoin henkilöitä valittaessa. Valintakriteerit ovat:

    • Täyttänyt 60 vuotta.
    • Harrastanut kansantanssia pitkään.
    • Toiminut ohjaajana.
    • Toiminut yhteisohjelmien vetäjänä suurissa kenttäesityksissä.
    • Edistänyt järjestöllistä kansantanssitoimintaa.
    • Tuottanut vuosiohjelmia sekä muuta ohjelmistoa harrastajien käyttöön.
    • Tehnyt koreografioita omalle ryhmälleen sekä muille.
    • Ansiokas työ lasten ja nuorten kansantanssiryhmien kanssa.
    • Osallistunut kansainväliseen toimintaan.
    • Toiminut tuomarina/raatilaisena.
    • Edistänyt kansanperinteen säilyttämistä ja tallentamista.
    • Edistänyt kansallispukujen ja kansanpukujen käyttöä.
    • Aktiivinen oman osaamisen kehittäminen esim. kurssit, seminaarit, ohjaajakoulutukset.
    • Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin.
    • Hallitsee monipuolisesti kansantanssin ja – musiikin taidot.
    • Luova, karismaattinen ja innostava henkilö.

    Kansantanssimestareita nimetty vuodesta 2012 lähtien

    Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012 ja siihen kuuluu tällä hetkellä 25 kansantanssimestaria. Aiemmin nimetyt kansantanssimestarit ovat:

    1. Sirkka Viitanen
    2. Rauni Riikonen 
    3. Liisa Villanen 
    4. Eila Ala-Kiuttu 
    5. Pentti Kainulainen 
    6. Rainer Maunula 
    7. Leena Aspegren 
    8. Laura Hakojärvi 
    9. Mirja Hynynen 
    10. Pirjo Nuortila 
    11. Ilpo Salonen 
    12. Lea Virta 
    13. Marja Viitanen 
    14. Anja Mikkola 
    15. Jussi Malinen 
    16. Väinö Kreko 
    17. Antti Savilampi 
    18. Ulla Laine 
    19. Tauno Häkkinen 
    20. Aimo Hentinen 
    21. Hannu Nipuli 
    22. Béla Gazdag 
    23. Ilkka Köngäs 
    24. Tuija-Liisa Leino 
    25. Kirsti Valli 
  • Oululainen Pähiät valittu Pispalan Sottiisin vuoden 2026 kansantanssiyhtyeeksi

    Oululainen Pähiät valittu Pispalan Sottiisin vuoden 2026 kansantanssiyhtyeeksi

    Pispalan Sottiisin vuoden 2026 kansantanssiyhtyeeksi on valittu Oulunsuun Nuorisoseuran kansantanssiryhmä Pähiät. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä tunnustus on yksi merkittävimmistä palkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. 

    Pähiät tunnetaan kantaaottavista ja koskettavista näyttämöteoksista. Ryhmä on luonut omaleimaisen tyylinsä tuoda uutta, esittävää kansantanssitaidetta näyttämölle yhdessä ohjaajansa, tanssitaiteilija Elena Vuoksiolan, kanssa.  

    Oulunsuun Nuorisoseuraan vuonna 2018 perustetussa ryhmässä tanssii reilu parikymmentä ilmaisuvoimaista 20–50-vuotiasta kansantanssin pitkänlinjan harrastajaa.  

    Pähiät esiintyy ja osallistuu aktiivisesti valtakunnallisiin kansantanssitapahtumiin. Vuonna 2025 ryhmä nimettiin mestaruussarjaan yleisessä sarjassa valtakunnallisessa Tanssimylly –kansantanssikatselmuksessa. 

    Parhaillaan Pähiät työstää kokoillan kansantanssiteatteriteosta Luutarha Elena Vuoksiolan ja säveltäjä Kaisa Ristiluoman kanssa. Teos ensiesitetään elokuussa Oulussa. Luutarha on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta. 

    “On kunnia ja etuoikeus tulla valituksi Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeeksi. Erityisen upeaa on vastaanottaa tunnustus juuri nyt kun kotikaupunkimme on Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja viedä suomalaista kansantanssia uusienkin yleisöjen eteen”, ryhmä iloitsee. 

    Valinnan myötä Pähiät kutsutaan kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisin kotimaiseksi pääesiintyjäksi 10.-14.6.2026 ja ryhmälle luovutetaan 3 500 euron stipendi.

  • Vuoden tanssiteko 2025 on lappeenrantalaisen Rajan Nuorten Timanttinen tanhumatka 

    Vuoden tanssiteko 2025 on lappeenrantalaisen Rajan Nuorten Timanttinen tanhumatka 

    Nuorisoseura Rajan Nuoret ry:n kansantanssiryhmien tuottama Timanttinen tanhumatka – Kimurantin ja Kirjavien juhlakonsertti on valittu Vuoden tanssiteoksi 2025. Tunnuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat henkilölle, yhteisölle tai tapahtumalle, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä. 

    Marraskuussa nähty Timanttinen tanhumatka juhlisti Rajan Nuorten Kirjavien 30-vuotista ja Kimurantin 20-vuotista tanssitaivalta. Konsertti koostui vuosien varrelta esitetyistä ja yleisön rakastamista tanssiteoksista, jotka ovat suomalaisten huippukoreografien luomia. 

    Kirjavat: Onni. Kuva Teemu Leinonen.

    Kansantanssimestari Antti Savilampi esitti konserttia tunnustuksen saajaksi.  

    “Voin rehellisesti todeta, että Timanttinen tanhumatka oli yli 50 vuotta kestäneellä ammattiurallani näkemistäni konserteista kaikkein upein ja korkeatasoisin. Tanssijoiden tekniset taidot olivat erittäin korkealla tasolla ja ilmaisun ja läsnäolon voima hehkui vahvana katsomoon. Tanssiteokset olivat vaativia ja ne esitettiin ammattimaisella otteella. Lisäksi konsertin tekninen ja taiteellinen toteutus oli ensiluokkainen”, Savilampi perustelee valintaansa. 

    Konsertin taiteellinen johtaja ja ryhmien ohjaaja Merja Skyttä on perustanut molemmat ryhmät tanssijoiden ollessa 4–5-vuotiaita.  

    Timanttiseen tanhumatkaan kiteytyy vahvasti kasvun teema. Sen lisäksi, että tanssijat ovat kasvaneet yhdessä lapsista aikuisiksi, he ovat hioutuneet yhteen tanssillisesti ja antaneet itsestään paljon tavoitteelliselle harrastamiselle. Jokainen projekti on vienyt eteenpäin ja tuonut uutta osaamista”, Skyttä kertoo. 

    Ryhmien ohjaaja Merja Skyttä toimi myös konsertin taiteellisena johtajana. Kuva Teemu Leinonen.

    Tällä kertaa tanssijat olivat esiintymisen lisäksi tiiviisti mukana konsertin tuottamisessa vastaten mm. markkinoinnista, taloudesta ja konserttipaikan järjestelyistä. Jokaisella oli mahdollisuus vaikuttaa ja jakaa omaa osaamistaan yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. 

    Timanttinen tanhumatka on projektina myös erinomainen osoitus siitä, mitä ryhmien välinen yhteistyö on parhaimmillaan. Kimurantille ja Kirjaville oli konsertin järjestäjinä itsestään selvää, että juhlahumussa ja esiintymässä oli mukana myös Kimara. 

    “Myö haluttiin tarjota yleisölle ja myös itsellemme taide-elämys, ja onnistuttiin siinä! Se lienee suurin onni – yhteinen yhdessä koettu onnistuminen”, Skyttä summaa. 

    Kimurantti: Pellavia. Kuva Teemu Leinonen.
  • Pispalan Sottiisin vakkailmoittautuminen on auki – ilmoita ryhmä 9.–29.10.

    Pispalan Sottiisin vakkailmoittautuminen on auki – ilmoita ryhmä 9.–29.10.

    Pispalan Sottiisi kutsuu jälleen kansantanssijat ja kansanmusiikin taitajat Tampereelle 10.–14.6.2026. Viisipäiväinen festivaali tuo yhteen satoja esiintyjiä eri puolilta Suomea ja maailmaa. Luvassa on konsertteja, koulutusta, seminaareja, yötansseja, klubi-iltoja ja ennen kaikkea ainutlaatuista yhdessäoloa tanssin merkeissä.

    Ryhmäilmoittautuminen tapahtuman vakkoihin on nyt auki. Avaa lomake ja ilmoita ryhmäsi (tai Maijun vakan tapauksessa parisi) mukaan:

    Mikä vakka on – ja kenelle?

    Vakka on kansantanssi- ja -musiikkiryhmien yhteistyöverkko, joka työstää yhteistä ohjelmaa jo ennen festivaalia ja huipentaa työnsä Pispalan Sottiisissa kesäkuussa 2026. Kaikki osallistujat kuuluvat johonkin vakkaan! Vakat ovat kaikenikäisille ja eri tasoisille: yhteistansseista on tehty versiot, joista jokainen löytää itselleen sopivan.

    Ryhmäilmoittautuminen vakkoihin on avoinna 9.–29.10.2025. Mukaan voi tulla myös tämän jakson jälkeen, mutta vakkojen toiminta käynnistyy pian ilmoittautumisen päätyttyä. Materiaalit yhteistansseihin julkaistaan Tanssinriemu-sivustolla.

    Vakat 2026 lyhyesti

    Miten valitsen vakan?

    Valitkaa vakka sen teeman taikka yhteisharjoituksen paikkakunnan mukaan. Ilmoittautumalla sitoudutte osallistumaan valitun vakan yhteisharjoitukseen. Yhteisesitysten lisäksi vakoista kootaan konserttiohjelmia ja kaupunkiesityksiä, joihin voi osallistua oman ajan ja tavoitteen mukaan.

    Lisätietoa

    Kaikki vakoista – mitä, miksi ja miten: sottiisi.fi/osallistujaksi/kaikki-vakoista/
    Tanhulähettiläät – tutustu vakkasi vetäjiin ja teemoihin: sottiisi.fi/osallistujaksi/tanhulahettilaat/
    Vakkojen yhteistanssit – Tanssinriemu.fi

  • Pohjoisen folkin juhla Jutajaiset tänä viikonloppuna Rovaniemellä

    Pohjoisen folkin juhla Jutajaiset tänä viikonloppuna Rovaniemellä

    Rovaniemellä järjestetään tänä viikonloppuna 5.-6.9. Jutajaiset, pohjoisen folkin värikäs juhla. Jutajaiset järjestetään jo 52. kerran ja se osuu luontevasti Rovaniemi-viikon ohjelmistoon.

    Tapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa kansanmusiikin, kansantanssin ja pohjoisen perinteiden ystäville. Esiintyjinä nähdään niin paikallisia kuin alueellisia taitureita ja yhteistyökumppaneita. ”Jutajaisten tavoitteena on nostaa esiin pohjoista kulttuuriosaamista sekä luoda uutta, aistittavaa ja jaettavaa elämyksellisyyttä. Koettavaa on kaiken ikäisille”, kertoo tapahtuman käytännön koordinaattorina toimiva Siina Toimela.

    Jutajaiset huipentuu Pohjoista Folkia! -konserttiin, jossa kuullaan ja nähdään pohjoisen kansanperinteen monimuotoisuutta aina pelimannimusiikista koreografisiin kansantanssiteoksiin. Mukana ovat Kaisa Ristiluoma, Heidi Kenttälä, Siepakat, Jutarinki, M:n pelimannit, Tatu Aspelund ja Nelli Terävä kansantanssiduo sekä Santasport Tanssi. Ilta jatkuu vielä Jutajamien merkeissä, jossa tanssilattia kutsuu kaikkia yhteiseen ilonpitoon.

    Jutajaisten keskeisenä tapahtumapaikkana toimii Saarenkylän Nuorisoseuran talo. Paikka on tuttu useille lappilaisille, sillä siellä on vuosien ajan tanssittu, soitettu ja koettu yhdessä. Saarenkylän talo symboloi sitä, mitä Jutajaiset parhaimmillaan on: yhteisöllisyyttä, perinteen jatkumista ja uusien kohtaamisten syntymistä.

    Tervetuloa Rovaniemelle! Jutajaiset järjestetään yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja muiden paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa.

  • Hybridikokeilu toi katutanssia Keski-Suomen nuorille – kokeilu tuotti arvokasta oppia tulevaa varten 

    Hybridikokeilu toi katutanssia Keski-Suomen nuorille – kokeilu tuotti arvokasta oppia tulevaa varten 

    Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -katutanssikurssi saatiin päätökseen toukokuun lopulla. Kurssi järjestettiin Muuramessa, Keuruulla ja Saarijärven Lannevedellä hybridimallilla, jossa ohjaaja oli vuoroviikoin paikan päällä yhdessä kunnassa, ja opetus striimattiin reaaliaikaisesti kahdelle muulle paikkakunnalle. Kurssi oli osa Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta yhteistyössä Street Art Dance Essentials ry:n (SADE) kanssa. 

    Kurssi tarjosi säännöllistä katutanssitoimintaa kunnissa, joissa tanssiohjaajia on ollut vaikea löytää. Osallistujat pääsivät tutustumaan hiphopin ja breakingin perusteisiin matalan kynnyksen harrastusympäristössä. Opettajana kurssilla toimi tanssinopettaja Erika “Rex-E” Forsberg. 

    ”Kurssin kautta pystyttiin tuomaan tanssin iloa sinne, missä sen saatavuus on ollut rajallista. Samalla kokeilimme mallia, joka voisi toimia myös muilla kulttuurin ja liikunnan aloilla,” sanoo projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Kehitystyötä teknologian ja sisällön rajapinnassa 

    Kurssissa käytettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun Ajuri-hankkeessa kehitettyä liikuteltavaa striimauskalustoa, jonka käyttöön ohjaajat ja talkoolaiset saivat koulutuksen. Kokemusten perusteella todettiin, että laitteisto oli teknisesti pätevä, mutta raskas käsitellä suhteessa tanssitunnin aikatauluun. Kurssin edetessä koko kaluston käytöstä luovuttiin, ja kalustosta poimittiin kontaktimikrofonit ja verkkoyhteyden ylläpitoon tarvittavat välineet. Näin kalusto toi lisäarvoa äänenlaatuun ilman, että koko kalustopakettia tarvitsi ottaa käyttöön. 

    Erika Forsberg toimi kurssin opettajana. Kuva Ville Laitinen.

    “Jatkossa striimausvälineistöä kannattaa lähestyä joustavasti: ei kokonaisuutena, vaan työkalupakkina, josta otetaan käyttöön juuri kyseiseen tilanteeseen sopivat osat,” todettiin Luovasti liikkuen -hankkeen jälkikeskusteluissa. 

    Lisäksi tuotiin esiin, että teknisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin liittyvä viestintä olisi voinut olla aiemmin ja selkeämmin toteutettua – mikä olisi helpottanut kaluston soveltuvuuden arviointia jo ennen kurssin alkua. Samalla nousi esiin tarve selkeälle roolitukselle: opetuksesta vastaavan henkilön rinnalla olisi hyvä olla oma tekniikkaan keskittyvä tukihenkilö. Tämä keventäisi ohjaajan työkuormaa ja parantaisi osallistujakokemusta erityisesti striimauksen päässä. 

    Tukea paikallisuudelle ja osallisuudelle 

    Hybridimalli nähtiin osallistujien näkökulmasta innostavana: striimatut tunnit rytmittivät viikkoa ja mahdollistivat uudenlaisen yhteyden paikkakuntien välillä. Moni nuori koki oppivansa jotakin täysin uutta – sekä liikunnallisesti että kulttuurisesti. 

    Jokaisessa sijainnissa toimi paikallisia talkoolaisia, joiden tehtävänä oli ottaa kurssilaiset vastaan ja vastata siitä, että tekniikka toimii. He toimivat paitsi teknisenä tukena, myös turvallisina aikuisina ryhmälle. Tämä oli erityisen tärkeää silloin, kun varsinainen ohjaaja oli etäyhteydessä. Fyysinen läsnäolo vuoroviikoin jokaisessa kunnassa toi lisäksi mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan ohjaukseen.  

    Erityishuomiota kurssilla kiinnitettiin yhteisyyden ja osallisuuden tunteen luomiseen verkkovälitteisesti. Opetuksen edetessä käytiin joka viikko vastavuoroisia kuulumiskierroksia ja annettiin palautetta puolin ja toisin. Järjestäjät pitivät tärkeänä sitä, että striimaus ei tanssikurssilla tapahdu vain yhteen suuntaan, vaan että osallistujilla on mahdollisuus kommentoida ja kysyä kysymyksensä reaaliajassa tunnin aikana.  

    Malli käyttöön myös jatkossa? 

    Kokeilun perusteella hybridimalli nähdään käyttökelpoisena ratkaisuna erityisesti alueilla, joissa osaajista on pulaa. Mallia aiotaan hyödyntää myös tulevissa harrastustoiminnoissa ja laajentaa mahdollisesti muihin taidelajeihin, kuten teatteriin tai musiikkiin. 

    ”Saamme kurssista arvokasta oppia paitsi sisältöön ja ohjaukseen, myös siihen, milloin teknologia aidosti tuo lisäarvoa. Seuraavissa piloteissa panostamme erityisesti suunnitteluvaiheen viestintään ja roolitukseen,” Pylkäs summaa. 

    Lisätiedot 

    Marja Pylkäs, projektipäällikko, Luovasti liikkuen -hanke
    Suomen Nuorisoseurat
    marja.pylkas@nuorisoseurat.fi

  • Kalenat oli täynnä lasten ja nuorten tanssin riemua 

    Kalenat oli täynnä lasten ja nuorten tanssin riemua 

    Lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenat keräsi Lappeenrantaan 12.–15.6. yli 300 nuorta tanssijaa. Kansantanssiryhmiä oli mukana aina Rovaniemeltä Helsinkiin ja Joensuusta Turkuun. 

    Neljän päivän aikana lapset ja nuoret tanssivat yhdessä, kohtasivat toisiaan ja tutustuivat työpajoissa taiteen eri lajeihin. Kansantanssin riemu levittäytyi myös eri puolille kaupunkia, kun ryhmät esiintyivät mm. satamatorilla, kauppatorilla ja kauppakeskus Galleriassa.

    Tapahtuma huipentui sunnuntaina Seikkailu Saimaalla -pääjuhlaan, jossa 350 tanssijaa esitti yhdessä neljän venekunnan matkan pitkin Saimaata. Jokainen ryhmä oli harjoitellut tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioiman yhteisohjelman tansseja pitkin talvea ja pääjuhlassa lopputulos esitettiin ensimmäistä kertaa yleisölle.

    Tapahtuman toteuttamisesta vastasi Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa. 

  • Lähes 400 nuorta tanssijaa kokoontuu Kalenoihin 

    Lähes 400 nuorta tanssijaa kokoontuu Kalenoihin 

    Lappeenrannassa 12.–15.6. järjestettävään lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin on ilmoittautunut lähes 400 tanssijaa eri puolilta Suomea. Tapahtuma kokoaa kansantanssiryhmät tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle. 

    Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten pääjuhlassa sunnuntaina 15.6. Juhlassa kymmenet eri kansantanssiryhmät tulevat yhteen esittämään tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioiman yhteisohjelman. Teemana on tänä vuonna Saimaa ja siellä liikkuvat neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, Viileän veden veneilijät ja Järvirosvot. 

    Pääjuhlan lisäksi lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan työpajoihin, joissa tutustutaan taiteen eri lajeihin. Tarjolla on niin nukketeatteria, sirkusta, showtanssia kuin tunneilmaisuakin.  

    Kalenat tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden nauttia tapahtuman tunnelmasta. Kaikille avoimet avajaiset järjestetään torstaina 12.6. Satamatorilla, minkä lisäksi perjantai- ja lauantai-iltoina on kansantanssikonsertit Satamatorilla ja Lappeenranta-salilla. Pääjuhla on myös avoin yleisölle. 

    Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa. 

    Lisätiedot  

    Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino  
    Saimaan Nuorisoseurat  
    p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi