Kategoria: Teatteri

  • Festarikellossa tietoa harrastajateatteritapahtumista

    Festarikellossa tietoa harrastajateatteritapahtumista

    Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Nuorisoseurat, Työväen Näyttämöiden liitto sekä Suomen AITA/IATA ovat yhdistäneet voimansa ja koonneet kaikki harrastajateatterikentällä tapahtuvat festivaalit yhteen festarikelloon. Festarikellon ajatuksena on tarjota kootusti tietoa harrastajateattereille suunnatusta tapahtumatoiminnasta.

    Festarikellosta voit tarkistaa esimerkiksi mitkä festivaalit osuvat oman produktion aikatauluihin. Lisätietoja festareista, sekä hakuohjeet saat seuraamalla kellon linkkejä.

    Luonnollisesti myös festarikellon tiedot tänä poikkeusaikana elävät jatkuvasti, joten suosittelemme tutustumaan tapahtumien omiin verkkosivuihin ja tiedotukseen. Verkkosivuilta löytyy aina ajantasaisin tieto kunkin tapahtuman tilanteesta.

    Toivottavasti nähdään festareilla, heti kun se on mahdollista!

    Suomen Harrastajateatteriliitto www.shtl.fi

    Suomen Nuorisoseurat www.nuorisoseurat.fi

    Työväen Näyttämöiden liitto www.tnl.fi

    Suomen AITA/IATA www.aita-iata.fi

  • Nuorisoseurojen Teatteritapaaminen LA 13.3.2021 klo 9-12 etäyhteydellä

    Nuorisoseurojen Teatteritapaaminen LA 13.3.2021 klo 9-12 etäyhteydellä

    Sinä nuorisoseuran teatterissa toimiva ihminen! Osallistu ilmaiseen valtakunnalliseen teatteritoimijoiden tapaamiseen! Tapaaminen järjestetään etäyhteydellä: tarvitset vain tietokoneen ja toimivan nettiyhteyden, ja voil’a: pääset viettämään inspiroivan aamupäivän rakkaan harrastuksen asioiden äärellä. 

    Nuorisoseurajärjestö täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Läpi järjestön historian on teatteritoiminta ollut yksi keskeisimmistä harrastusaloista. Tänä päivänä teatteria harrastetaan noin kahdessasadassa nuorisoseurassa eri puolella Suomea ja harrastusryhmiä on useita satoja, harrastajia useita tuhansia, katsojia kymmeniä- , jopa satoja tuhansia vuosittain. 

    Miten sinun teatterisi tänä päivänä voi? Onko korona laittanut toiminnan tauolle vai onko harjoituksia ja esityksiä pystytty ylläpitämään pandemian aikana? Miltä vaikuttaa nuorisoseurojen teattereiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät, kuinka tästä eteenpäin?

    Valtakunnallisessa teatteritoimijoiden tapaamisessa pääset jakamaan omia kokemuksiasi ja kuulemaan toiminnan haasteita ja onnistumista toisilta toimijoilta eri puolelta Suomea. Yhdessä olemme selvinneet jo 140 vuotta ja yhdessä selviämme tästäkin kriisistä. Ilon kautta, kuten entinenkin teatteriohjaaja toteaisi!

    Tapaamiseen ilmoittaudutaan 8.3.2021 mennessä täällä.

  • IRTI-teatterilaisten vastaus korona-aikaan – Spoken wordia Discordin kautta

    IRTI-teatterilaisten vastaus korona-aikaan – Spoken wordia Discordin kautta

    Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterilaiset ovat valmistaneet spoken word -esityksiä harjoituksissaan, jotka on toteutettu koronan takia netin kautta etänä.”Spoken word on ääneen puhutun sanataiteen ja runouden muoto, joka keskittyy tekstin kuulokuvaan hyödyntäen muun muassa sanaleikkejä, rytmejä, erilaisia riimejä ja äänenpainoja. Usein spoken word -lyriikkaa kirjoitetaan omaan suuhun sopivaksi ja itsensä esitettäväksi. Spoken word saattaa olla rap-lyriikan, proosamonologin ja tarinankerronnan kaltaista ja kuuloista, jota nautitaan lavataiteena tai tallenteena. Esityksessä voi olla musiikkia ja muita performatiivisia elementtejä”, kiteyttää Pietu Wikström, imatralaislähtöinen näyttelijä-kirjoittaja ja entinen irtiläinen. 

    Kuinka spoken word on taipunut irtiläisten etäharkkoihin ohjaaja Lauri HaltsonenYstäväni Pietun kautta innostuin runouden ja rapin yhdistämisestä. Harjoituksissa tehtiin luovan kirjoittamisen ja puheilmaisun harjoituksia. Keskityttiin rytmin rikkomiseen, temmon muunteluun ja artikulaatioon. Pääosa on tekstillä, jonka pitää tulla ulos niin, että se luikertelee kuulijan korviin. Lisämausteena ryhmäläiset saivat luoda teksteilleen taustoja. Oikeastaan spoken wordin työstäminen etäharjoituksissa oli toimivampaa kuin lähiharjoituksissa. Työskentely vaatii keskittymisrauhan. Discordin kautta pystyimme esittämään tekstejä livenä tai tallenteena. 

    Lauri on ottanut hyvin haltuun erilaiset tavat toimia etäharjoituksissa. Olemme aikaisemmin ideoineet näytelmää googldrivessaDiscordissa katsottiin ryhmäläisten tekemiä striimiesityksiä, jaettiin porukkaa eri huoneisiin improamaan, seurattiin toisten tekstipohjaisia esityksiä, pelattiin erilaisia tekstipohjaisia pelejäSamalla käytettiin driveä tekstien ja äänitteiden tallentamiseen sekä kirjoitusharjoituksiin. Treenikauden loppuun jokainen ryhmäläinen teki omat spoken word esityksensä. Kesäkuussa rajoituksia hellitettiin ja vikat harkat pidettiin livenä, joihin Pietu tuli katsomaan esitykset. 

    Harrastajien kokemukset spoken wordista: 
    Sandra”Koska spoken word taipuu tosi moneen suuntaan, niin jokainen voi tehä just omanlaista juttua. Meri: ”Spoken word herätteli sisäistä runoilijaa ja muusikkoa.”  

    Miisa”Jatkoin teatterin ulkopuolellakin tekemistä, koska se on helppoa ja kätevä tapa ilmaista itseään.” 

    Nettipohjaisesta teatterinharrastamisesta: 
    Sohvi:  Meidän etätreenit toimi discord-palvelussa yllättävän hyvin. Ainakin kävi selväksi, ettei teatteriharrastus unohdu, oli maailmalla tilanne mikä tahansa!”  

    SaimaTottakai välillä oli pieniä teknisiä ongelmia. Oli tosi kiva, ettei koronakevään takii teatteri jääny tauolle.”  

    Kaipuu takaisin liveharkkoihin: 
    Samu-Veikka: ”Ei liveharkkoja korvaa mikään.  

    Tuulia: ”Jäi tietysti kaipaamaan ihmisten konkreettista näkemistä.”  

    TomiVaik etäharkat mahollisti tosi paljo erilaista tekemistä, se kans rajotti.   

    Emmi”Itsensä toteuttamisen tarve alko olee etätreeneissä suuri, kaipas keholla irrottelua ja sitä fiilistä et pystyy peilaamaan ja saamaan impulsseja muista.” 

    Jos kiinnostuit, Pietu kouluttaa spoken wordia Teatterileirillä Mikkelin Paukkulassa 13.-14.3.2021. 

    Mukana tämän jutun teossa oli suunnittelija Minna Pasi Saimaan Nuorisoseuroista, Pietu Wikström (artistinimi Kuopus) rap- ja spoken word -lyriikan kirjoittaja ja esittäjä sekä Lauri Haltsonen, Vuoksenniskan Nuorisoseuran teatteriohjaaja ja Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsen ja lisäksi Sandra, Miisa, Sohvi, Samu-Veikka, Saima, Emmi, Tuulia, Meri, Tomi, Tiina, Arsine, Iina ja Wilma, jotka kaikki ovat teatterin harrastajia IRTI-teatterista Imatralta. 

  • Suomen tunnetuin tuntematon näyttelijä – Kaija Pakarinen

    Suomen tunnetuin tuntematon näyttelijä – Kaija Pakarinen

    ”Voi kun Kaija Pakarinen on kaunis. Siis se näyttelijä, joka on Paratiisi-sarjassa. Wikipedian mukaan hän on 66-vuotias, vaikka näyttää paljon nuoremmalta. Pysyykö lempeät ihmiset pidempään nuoremman näköisinä?” (Katsojapalaute 2020, Yle)

    Kaija Pakarinen on yksi Suomen ahkerimmista, tunnetuimmista ja käytetyimmistä näyttelijöistä. Häntä ei näy julkkislööpeissä, mutta silti kaikki ovat nähneet hänen töitään elokuvissa ja teattereissa. Hänellä on loistava muuntautumiskyky, ja hän pystyy tekemään mitä tahansa tarvitaankin.

    Teatteritöiden lisäksi Kaija harrastaa joogaa, meditointia ja matkustamista. Matkustaminen auttaa hänen mukaansa asettamaan arjen ongelmat omaan mittakaavaansa.

    Kaija asuu nykyisin Helsingissä, mutta vahvat juuret löytyvät Pohjois-Karjalasta, Rääkkylän Rasivaarasta, jossa hän käy edelleen kotitaloa katsomassa.

    ”Yleensä puhun yleiskieltä, mutta siskon kanssa puhuessa se kääntyy murteelle. Ja Helsingistä päin tullessa Lappeenrannan kohalla tapahtuu se muutos.”

    Rasivaaran nuorisoseurantalo on Kaijalle tärkeä monella tapaa. Kaijan isä, maatalon poika Aulis Pakarinen, on suunnitellut talon ja ollut sitä myös talkoilla rakentamassa. Kaija itse esiintyi lapsena ja nuorena muutamissa nuorisoseurojen iltamissa. Ennen vanhaan piti aina olla jotain ohjelmaa, ennen kuin pääsi puoleksitoista tunniksi tanssimaan.

    Jänisrunosta kaikki alkoi

    Kun Kaija ekaluokkalaisena lausui jänisrunoa Rasivaaran nuorisoseurantalolla, hän tiesi jo silloin haluavansa näyttelijäksi.

    ”Rasivaaran nuorisoseurantalo on sysäys koko näyttelijäntyölle ja näyttelijäksi tulemisen lähtökohta. Ensimmäisen luokan joulujuhlassa meidän luokka esitti yhteislausuttuna runon Joulupukin helikopteri.”

    Koulun johtaja Keijo Saarinen otti pienen tytön ohjattavakseen ja sparrasi häntä henkilökohtaisesti muun muassa siihen aikaan pidettyihin Henkisiin kilpailuihin. Harjoittaminen onnistui, ja Kaija voitti lausuntakilpailun ensimmäisen palkinnon, vaikka ei se ihan itsestään tullut.

    ”Jäädyin kesken runon, mutta en lähtenyt kuitenkaan lavalta, vaan seison liikkumatta paikallani. Hetken päästä teksti sitten palautui mieleen ja lausuin jänisrunon loppuun. Sain suorituksesta ensimmäisen palkinnon. Muistan vieläkin, että raadissa istui lausuntataiteilija Anna-Liisa Alanko.”

    Tuleva ammatti selvillä jo viisivuotiaana

    ”Tiesin jo joskus viisivuotiaana, että musta tulee näyttelijä. Mistä? En osaa vastata. En edes ollut juurikaan nähnyt teatteria kuin yhden ainoan esityksen, Prinsessa Ruususen, Joensuun kaupunginteatterissa eli ei se ollut syynä. Eläydyin itse tarinaan, en näyttelemiseen.”

    Kaija on näyttelijäntyönsä lisäksi myös opettanut ja ohjannut paljon sekä ammattilaisia että harrastajia. Hän kokee, että sitä kautta voi omalta osaltaan auttaa ihmisiä löytämään omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa.

    ”Haluan omalta osaltani olla rohkaisemassa nuoria ja aikuisia elämässä eteenpäin”.

    ”Nuorisoseurantalot ja seuratoiminta ovat äärimmäisen tärkeitä monien kylien sosiaalisen elämän kannalta. Ilman niitä monet eläisivät erillään muusta maailmasta. Näytelmäkerhot voivat olla tärkeä väylä päästä näkyviin ja sitä kautta löytää oma luovuus. Siitä voi sitten jatkaa eteenpäin.”

    Rohkaisua elämässä eteenpäin

    Helmikuussa televisiosta on juuri tullut ulos kesällä 2019 Fuengirolassa kuvattu suomalais-espanjalainen Paratiisi-sarja, ja kesäkuussa alkaa Downshiftaajat III Elisa Viihteellä, joissa molemmissa Kaija on mukana.

    Kaija kävi Suomen Teatterikoulun näyttelijälinjan 1975–79. Hän toimi Teatterikorkeakoulussa myös näyttelijäntyön lehtorina vuosina 1990–92. Televisiossa Kaija oli näyttelijänä kaikkiaan 20 vuotta, ensin Televisioteatterissa 1979–90 ja Yleisradion näyttelijänä vuosina 1992–2002. Vuonna 2002 seurasi rohkea hyppy tuntemattomaan eli freelanceriksi. Töitä Kaijalla on riittänyt hyvin.

    ”Minusta tuli näyttelijä, koska sain kannustusta siihen. Huomasin olevani siinä hyvä. Minua kehuttiin reippaaksi, eivätkä tienneet miten jännitin esiintymistä joka kerta. Sain sitä kautta myös tunnustusta isossa perheessä ja tulin näkyväksi.”

    ”Ehkä olin myös jossain määrin lahjakas. Olin herkkä ja havaitsin nyanssit ihmisten väleissä, opin rekisteröimään ilmeitä sekä eleitä ja myöhemmin myös aavistamaan ajatuksia – tai pikemminkin tunsin ne kehossani, kesti vain kauan, ennen kuin luotin, että aavistan oikein.”

    Uuteen rooliin valmistautuminen on aina oma prosessinsa, oli sitten kyseessä teatteriesitys, televisio tai elokuva. Siihen tehdään töitä, rooliin mennään sisälle ja tehdään se sopivaksi.

    ”Haen sitä, miten itse kokisin/ käyttäytyisin vastaavassa tilanteessa, sitä kuulostelen ensin. Sitten otan siihen roolihenkilön olosuhteet tai tilanteen, jossa kohtaus tapahtuu. Nämä olosuhteet voivat olla hyvin erilaiset kuin omani ja ’säädän’ ilmaisun siihen henkilöön, tilanteeseen ja olosuhteisiin sopivaksi. Mutta instrumentti olen minä, sen kautta ’biisi’ soitetaan, mutta se ’biisi’ en ole minä.”

    Kiinnisidottu on yksi tärkeimmistä töistä

    Kaija on saanut lukuisia palkintoja töistään, muun muassa KOURA:n sivistyspalkinto vuonna 1995 näyttelijäsuorituksesta tv-elokuvasta Kiinnisidottu. Liisa-Maija Laaksosen käsikirjoittamassa ja Åke Lindmanin ohjaamassa elokuvassa Kaija näytteli ensimmäisen ison pääroolinsa. Läheinen työ oli myös Lumikit, joka sekin oli Laaksosen käsikirjoittama.

    ”Kiinnisidottu on yksi minun tärkeimmistä rooleistani. Se oli iso ja vaativa työ, jossa sain puhua omaa kieltäni, Pohjois-Karjalan murretta.”

    Tärkeitä rooleja ovat olleet myös Matti Ijäksen Lahja ja Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen sekä Mies vailla menneisyyttä.

    ”Se (Kaurismäki) on ihan hyvä ukko ohjaamaan, sen kanssa oli hienoa tehä töitä.”

    Tärkeimmistä töistä kysyttäessä lista on tietysti pitkä ja siihen voisi lisätä monia muitakin tärkeitä rooleja. Teatteritöistä on jäänyt mieleen Riku Saastamoisen kanssa tehdyt Idiootti ja Kevään ensimmäinen saalis, Kati Kaartisen Nätti tyttö, vähän pehmee, jonka ohjasi Johanna Freundlich (2014) sekä Heidi Köngäksen monologi Sandra. Mielen päälle on jäänyt myös Juha Jokelan Kansallisteatteriin kirjoittama ja ohjaama Patriarkka (2012).

    Freelancerin moninainen elämä

    Tänä vuonna Kaija on ohjannut käsikirjoittamaansa näytelmää Martan valinta. Esityksen piti saada ensi-iltansa 3.5., mutta korona sotki suunnitelmat ja ensi-ilta siirrettiin.

    ”Esitys kertoo toiseudesta ja pyhyyden etsimisestä tässä ajassa sekä siitä, miten suuri tarve meillä on tuntea yhteenkuuluvuutta ja saada jakaa sitä. Kysymykseksi nousee pyhyyden kokemus, jota kirkko ei nykypäivänä anna. Rinnalla kulkeva teema on myös rohkeus. Ihminen kyllä tietää, mitä hänen tulisi tehdä, mutta hän ei uskalla muuttaa elämäänsä. Pääosassa on metrossa vieraita ihmisiä haastatteleva tutkijatohtori Martta, joka joutuu itse peilin eteen vastaamaan omiin kysymyksiinsä.”

    Harjoitukset ovat jatkuneet koronan vuoksi kevään ajan osittain Zoomin välityksellä. Näyttelijäntyön kannalta se on tietysti haasteellinen, koska dia-

    logisuus ja kontakti näyttelijöiden kesken puuttuu. Onneksi työryhmä ennätti harjoitella muutaman viikon myös ennen koronaa. Mukana ovat näyttelijät Mirva Kuivalainen, Hennariikka Laaksola, Annu Valonen, Valtteri Lehtinen ja Santeri Helinheimo Mäntylä.

    Näytelmän ensi-ilta oli Teatteri Avoimissa ovissa 19.8.2020. Kysyin Kaijalta hetki ennen ensi-illan alkua miltä nyt tuntuu? ”Jännittää todella paljon, en tiedä miksi, tuntuu koko kropassa.”

    Esityksen päätyttyä kumarrusten ja kukkien jälkeen teen hänelle saman kysymyksen. ”Hyvältä tuntuu, tosi hyvältä, Kaija sanoo ja hymyilee koko olemuksellaan.”

    En ihmettele hymyä, sillä Martan valinta on hieno esitys. Se huokuu rauhaa ja vahvaa läsnäoloa. Koko ensemble soittaa samaa sävelmää. Teksti soljuu ja musiikki lisää draamaan uusia tasoja. Upean Mirva Kuivalaisen teologi Martta pitää meitä intensiivisessä otteessaan etsiessään metrossa haastattelemiltaan ihmisiltä ilon, pyhyyden ja rakkauden kokemuksia. Itseäni viehätti myös Martan karjalan murre, joka toi tekstiin huumoria ja sai lämpimän ailahduksen sydämeeni. Tämä esitys ravitsee sielua ja näyttää tietä mysteerien ja pyhyyden alkulähteille.

    Tulevaisuus ja uudet haasteet

    Teatterin tuottaminen vapaalle ryhmälle ilman omia seiniä ja tilaa vaatii pitkää pinnaan ja paljon työtä. Onneksi Teatteri Avoimet ovat toimi nimensä mukaisesti ja antoi tilat työryhmälle.

    ”Martan valinnan tuottaminen on ollut näissä olosuhteissa raskas prosessi. Itse ohjaaminen ja kirjoittaminen on ollut se kultareuna tätä prosessia varjostaneessa Koronan muotoisessa pilvessä. Ensi-ilta on nyt ohi, ja on aika levätä ennen uusia haasteita, sillä niitä on odottamassa.”

    Teksti: Maarit Saarelainen

    Kuva: Hanna-Maria Grönlund

  • Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon ensi viikonloppuna

    Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon ensi viikonloppuna

    RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään tänä vuonna virtuaalisena festivaalina verkossa 11.–13.9. Viikonloppu tarjoaa perinteiseen tapaan työpajoja ja esityskatselmuksen – nyt vain netin välityksellä.  

    Työpajoista uutta osaamista 

    Virtuaalinen RAMPPIKUUME aloitetaan koulutusosuudella, kun perjantai-iltana on tarjolla kaksi työpajaa. Improvisaatiopajassa heittäydytään impron pyörteisiin helppojen improvisaatioharjoitusten avulla. Kouluttajana toimii teatteri-ilmaisun ohjaaja Taina Silkkola.  

    Tero Sarkkisen johdolla tutustutaan statuksiin näyttelijäntyössä. Työpajassa etsitään perusstatusharjoitusten kautta tapoja, kuinka statuksia voi hyödyntää perinteisessä näyttelijäntyössä niin lavalla kuin roolin analysoinnissakin.  

    Työpajat ovat avoimia kaikille, ja niihin on ennakkoilmoittautuminen, joka tapahtuu Ramppikuumeen nettisivujen kautta. Ilmoittautuminen päättyy 7.9.  

    Monipuolinen kattaus nuorisoteatteria 

    Lauantain ja sunnuntain aikana Virtuaalisessa RAMPPIKUUMEESSA nähdään viisi nuorisoteatteriesitystä. Esitykset valittiin keväällä katselmushakuun osallistuneiden esitysten joukosta. Ammattilaisista koostuva raati antaa esityksille myös palautetta ja jakaa myös RAMPPIKUUME-kiertopalkinnon. 

    Yleisöllä on mahdollisuus nähdä laadukasta ja monipuolista nuorisoteatteria ja myös osallistua yleisölöylytykseen, jossa tekijäryhmältä voi kysyä kysymyksiä ja kommentoida esitystä.  

    Virtuaalinen festivaali mahdollistaa osallistumisen missä vain. Tapahtumaan voi osallistua yksin, kaksin tai ryhmän kanssa! Tule mukaan! 

    Tutustu tapahtuman ohjelmaan ja aikatauluun tarkemmin osoitteessa www.ramppikuume.net 

    Esityskatselmuksessa nähdään seuraavat esitykset:  

    Teatteri Ulpu: Kämppis, Ulvila 
    Sällit: Viisi kaveria nimeltään Pasi – bromanttinen komedia, Tampere 
    Vuoksenniskan Nuorisoseura – IRTI-teatteri: Pettymys, Imatra 
    Oulun taidekoulu – Babuskhateatteri: Mitä sä tekisit & Pallo hukassa, Oulu 
    Nutturlan Makasiiniteatteri: Carmina, Nousiainen 

    Kuvassa ulvilalainen Teatteri Ulpu, jonka Kämppis on nuorten itse kirjoittama ja ohjaama esitys.

    Teksti: Karoliina Hursti 

  • Vuoden teatteriteko -palkinto avoimen haun kautta toteutetulle menestysnäytelmälle

    Vuoden teatteriteko -palkinto avoimen haun kautta toteutetulle menestysnäytelmälle

    Suomen Nuorisoseurojen vuoden teatteriteko -palkinto myönnetään tänä vuonna Kauhavan Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuralle Liian paksu perhoseksi -esityksestä. Sisko Istanmäen kirjoittamaa ja Eija-Irmeli Lahden sovittamaa sekä ohjaamaa näytelmää esitettiin syyskaudella 2019 täysille katsomoille ylistävien kommenttien saattelemana. 

    Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuralla on yli vuosisatainen perinne harrastajateatterin parissa. Ryhmä on viimeisten vuosikymmenien aikana nostanut profiiliaan panostamalla ammattiohjaajan käyttöön. Se on osaltaan mahdollistanut myös osaamisen vahvistamisen näyttämön taustatöissä kuten lavastuksessa, puvustuksessa sekä tekniikassa. 

    Nuorisoseura hakee aina uuteen produktioon näyttelijät avoimen haun kautta. Näin kynnys lähteä mukaan on olematon, kun kenelläkään ei ole korvamerkittyä paikkaa esityksessä. Tämä tyyli on tuonut harrastukseen mukaan uusia tekijöitä ja teatteriryhmä on yksi harvoja yhdistyksiä, jotka Kauhavan kuntaliitoksen jälleen on aktiivisesti saanut toimijoita vanhojen kuntarajojen takaa toimimaan hyvässä seurassa.

    -Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura on perinteikäs seura, mutta ei suinkaan paikalleen jämähtänyt. Pitkän ja kunniakkaan historian omaavassa seurassa tehdään avoimella otteella tavoitteellista harrastustoimintaa.iloitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichartdt.


    Vuoden teatteriteko 

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

  • Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Vaikka maailma muuttuu yhä kansainvälisemmäksi, on suomalaisten teatteriharrastajien ulkomaankontaktit jääneet viime vuosina varsin vähäisiksi, ainakin Nuorisoseurojen teattereiden osalta.  Rovaniemen H-Moilaset ja Kuopion TeatteriTorstain nuoret päättivät korjata omalta osaltaan asian ja suuntasivat helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Viron Laulasmaalle Teenifesteille. 

    Nuorisoteatterifestivaali Teenifest järjestettiin nyt 18. kertaa. Tapahtuman järjestävä KutiMuti Stuudio on vierailut Suomessa vuodesta 2014 saakka joka vuosi. Kankaanpäässä järjestettävän Ramppikuumeen vakivieras ihastutti viime vuonna myös Nuori Kulttuuri Teatriksen päätösgaalassa. Viime vuoden puolella ryhmän vetäjä Tiiu Mägi toivotti suomalaiset vieraat tervetulleiksi Viroon, ja Suomen Nuorisoseurojen alaisuudessa toimivat ryhmät tarttuivat ehdotukseen. 

    Viikonlopun aikana suomalaiset nuoret esiintyivät virolaiselle yleisölle, näkivät kymmenen virolaista esitystä, osallistuivat näyttelijäntyön ja ohjaamisen työpajoihin sekä viettivät hauskan illan virolaisten isännöimässä discossa.  

    ”Parasta oli esitykset ja työpajat sekä tosi hyvä ruoka. Ihmetytti, että tosi moni osasi suomea. Viron kieli ihastutti”, kertoo kuopiolainen Juulia Hämäläinen reissun annista. 

    Virolaisten ryhmien tavoin sekä H-Moilaset että TeatteriTorstai esittivät festivaalin katselmusosuudessa omat esityksensä Muutoksen ja Nallekarkit. Yleisön välitön palaute oli korvia huumaavan riemukasta.  

    ”Parasta oli saada esiintyä Virossa, saada uudenlaisia kokemuksia ja Vanhan Tallinnan kierros oli myös mahtava!”, iloitsee myös TeatteriTorstaissa teatteria harrastava Olga Kaikkonen. 

    Kuopion TorstaiTeatteri saapui Viroon jo perjantaina, ja heille oli järjestetty paikallisen oppaan johdolla opastettu kävelykierron Tallinnan vanhassa kaupungissa. Ensimmäistä kertaa Virossa vierailleet nuoret saivat aimo annoksen Viron historiaa autenttisilla paikoilla. 

    Kierroksen jälkeen ryhmä pääsi varsinaiseen matkakohteeseen Laulasmaalle, joka sijaitsee noin 35 kilometriä Tallinnasta länteen.  

    Viikonlopun tukikohtina olivat KutiMuti Stuudion leirikeskus sekä Arvo Pärdi -kulttuurikeskus, jossa pidettiin lauantaina tapahtuman katselmusosuus. Yhteensä kaksitoista esitystä ja heidän esiintyjänsä saivat välittömästi esityksen jälkeen palautteen arvovaltaiselta raadilta, joka koostui sekä näyttelijöistä että ohjaajista ja kriitikoista.  

    Sekä esitysten palaute että sunnuntain työpajat avasivat hyvin ikkunaa virolaisen ja suomalaisen teatterikulttuurin välillä. Kun meillä Nuorisoseuroissa taide nähdään kasvun välineenä ja mahdollisesti yhteiskunnallisen keskustelun välineenä, arvostetaan Virossa perinteistä näyttelijäntyötä, ja metodit pyrkivät tukemaan tätä.  

    ”Ehkä heillä ei ole Virossa traditiota siitä, kuinka nuoret kohdataan nuorina, vaan tärkeämpää on se, että harjoitukset tehdään oikein”, pohdiskeli TeatteriTorstain porukka paluumatkalla Suomenlahden aalloilla.  

    Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut ja avasi silmiä sekä omaan harrastukseen että antoi myös vinkkejä tulevaan. Virolaiseen nuorisoteatterikenttään tutustuminen vahvisti käsitystä siitä, että Virossa tehdään erittäin laadukasta nuorisoteatteria. Kenties meillä voisi olla oppimisen paikka siitä pieteetistä, jolla ystävämme Suomenlahden toisella puolella harrastukseensa suhtautuvat ja kenties meidän kulttuurisen nuorisotyön metodeista voisi olla jossain vaiheessa käyttöä myös Virossa.  

    Matkailu avartaa, niin myös tällä kertaa. Paluumatkalla ryhmäläiset suunnittelivat seuraavia reissuja niinkin eksoottisiin paikkoihin kuin Milanoon tai Saarijärvelle. Nähtäväksi jää, mihin päätyvät.   

    Teksti: Pasi Saarinen 

    Kuva: Juulia Hämäläinen 

  • Ilta Villen kanssa

    Ilta Villen kanssa

    Ensi syksyn Teatterilaivan päävieraana nähdään näyttelijä Ville Haapasalo. Liput tapahtumaan myynnissä nyt.

    Silja Europa täyttyy tarinoista, esityksistä, työpajoista ja teatterin taiasta, kun syksyn hauskin Teatterifestivaali seilataan 18.–19.9.2020. 

    Esiintymään oman ryhmän kanssa? 

    Tämän vuoden Teatterilaivan esitykset haetaan avoimen haun kautta. Tapahtumaan voivat hakea kaikki harrastajateatteriryhmät ympäri maan. Laivan esityskattaukseen haetaan maksimissaan tunnin mittaisia esityksiä, jotka ovat siirrettävissä laivaolosuhteisiin. Silja Europan Teatteri itsessään antaa monenlaisille esityksille toimivat puitteet. 

    Esityshaku on käynnissä maaliskuun loppuun saakka. Hakulomake löytyy tapahtuman nettisivuilta ja esitykset tapahtumaan valitaan huhtikuun aikana. 

    Työpajoja ja muita kohtaamisia 

    Tuttuun tapaan Teatterilaivalla nähdään koko joukko teatterin työpajoja ja muuta ohjelmaa. Tämän vuoden ohjelmaosuus julkaistaan kevään aikana ja luvassa on mielenkiintoisia ja hyödyllisiä työpajoja, teatteriagenttien ideoimaa yllätysohjelmaa ja uusiin näytelmäteksteihin liittyvää aktiviteettia.  

    Haapasalon tarinoita 

    Teatterilaivan isäntänä ja perjantai-illan erityisvieraana nähdään näyttelijä Ville Haapasalo tuhansine tarinoineen. Nuorena miehenä Venäjälle teatterikouluun eksynyt Haapasalo on nykyisin yksi Venäjän tunnetuimmista ihmisistä ja suomalaisillekin tuttu useiden tv-ohjelmien kautta.  

    Kuinka venäläinen teatteri eroaa suomalaisesta teatterista? Mikä merkitys teatterilla on Venäjällä ja Suomessa? Mitkä ovat hurjimpia omakohtaisia kokemuksia teatterintekemisestä? Millainen on Ville Haapasalon hämärä nuorisoseuramenneisyys? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia, kun vietetään Ilta Villen kanssa tarinoiden ja keskustelujen parissa.  

    Lähde yksin, yhdessä tai isommallakin porukalla 

    Teatterilaiva tarjoaa teatterin harrastajille ja teatterista kiinnostuneille mahtavat puitteet viihtymiseen, verkostoitumiseen ja unohtumattomiin elämyksiin. Suosittelemme tapahtumaa etenkin teatteriryhmille, joille tapahtuma toimii mainiona kauden starttaamisreissuna tai kesäteatterin karonkkana. 

    Liput tapahtumaan myy Ikaalisten matkatoimisto

  • Sinua rakastan -teos Folklandialle

    Sinua rakastan -teos Folklandialle

    Teatteria, tanssia ja livemusiikkia yhdistelevä Sinua rakastan -teos kertoo Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemien laulujen ja sävelten kautta ja teatterin keinoin fiktiivistä tarinaa Eevistä ja Artsista. Se on kertomus elämästä, rakkaudesta, luopumisesta ja selviytymisestä. Tammikuussa tämä tarina valloittaa Folklandian 2020 yleisön.
    Käsikirjoitus: Päivi Helkala
    Ohjaus ja koreografiat: Maiju Laurila
    Rooleissa: Päivi Helkala, Ossi Perälä, Hilla Turtiainen, Aatu Hyppänen, Eero Hyppänen, Antti Aho, Béla Gazdag, Paula Kettu
    Bändi: Simo Helkala, Maiju Laurila, Eero Ohlsbom, Piia Pellikainen, Tuomas Vanhalakka
    Tanssi, Kipuna Kollektiivi: Antti Aho, Béla Gazdag, Paula Kettu, Anni Koponen, Eetu Laitinen, Lotta Terävä, Sofia Timonen, Henriikka Silvennoinen, Siiri Suoniemi

  • Lapista teatteriharrastajia Jyväskylän Teatrikseen

    Lapista teatteriharrastajia Jyväskylän Teatrikseen

    Jyväskylässä järjestettävä valtakunnallinen teatterikatselmus Nuori Kulttuuri Teatris lähestyy! Tapahtuma kokoaa nuoria teatterin harrastajia ympäri Suomen, myös Lapista nuoria teatteriharrastajia osallistuu tapahtumaan.

    Rovaniemellä 6.4. järjestetystä aluetapahtumasta pääsi neljä ryhmää jatkoon edustamaan Lappia Jyväskylään: kaksi ryhmää Rovaniemeltä, yksi Keminmaasta ja yksi Muoniosta. Muoniolaisilla matkaa kertyy yhteensuuntaan hurjat 730 km, mutta me täällä pohjoisessa olemme tottuneet matkustamaan – kilometrit ei meitä hidasta! Rovaniemeltä jatkoon päässeet ryhmät ovat Suomen Nuorisoseuran Lapin aluetoimiston järjestämän teatterikoulun harrastajia, nuorisoteatteriryhmä H-Moilaset ja lasten ryhmä Luppaukset. Keminmaassa teatteriharrastusta tarjoaa Keminsuun Nuorisoseura, ja heiltä jatkoon pääsi Näytelmähirmut. Muoniota edustamaan lähtee Lapin Kullat.

    Bussilastillinen lappilaisia suuntaa siis etelään 24.-26.5. väliseksi ajaksi – toivotamme oikein mukavaa viikonloppua nuorille teatteriharrastajien lupauksille! Luvassa on varmasti huikea viikonloppu!

    Lisää tapahtumasta nettisivuilta nuorikulttuuri.fi/teatris/