Murrosikäiset nuoret tarvitsevat tukea vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymiselle liittyen ikäkauteen kuuluvaan aivojen kehitykselliseen muutokseen. Nuorten teatteritoimintaa analysoineessa tutkimuksessa tunnistettiin keinoja ja toimintatapoja, joilla näiden taitojen vahvistumista voidaan tukea. Lisäksi kartoitettiin nuorten kokemia vaikutuksia teatteritoiminnasta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Suomen Nuorisoseurat ry:n teatteritoimintaan osallistuneita täysi-ikäisiä poikia sekä teatteri-ilmaisun ohjaajia Tampereen seudulla. Keväällä 2022 valmistunut tutkimus tehtiin sosiaalialan YAMK-työnä kouluvalmentajana työskentelevän Niko Torvisen toimesta.
Teatteritoiminta kulttuurihyvinvointia edistämässä
Tutkimuksessa nuorten teatteritoimintaa tutkittiin kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta. Termillä viitataan yksilölliseen ja yhteisölliseen kokemukseen siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia. Teatteritoiminnan positiivisista vaikutuksista nuorten hyvinvointiin on runsaasti aiempaa tutkimusnäyttöä. Teatteritoimintaan osallistumisen on todettu kehittävän erityisesti itsetuntemusta, itseluottamusta, vuorovaikutustaitoja sekä tunnetaitoja.
Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimus
Tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan teatteritoiminnan vaikutuksia nuoriin. Taiteisiin osallistumisen vaikutuksia tutkittaessa keskiössä ovat ihmisten omat subjektiiviset kokemukset ja merkityksenannot. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto tuotettiin puolistrukturoidulla haastattelulla, jolloin tutkimukseen osallistuneet nuoret määrittelivät ja arvioivat itse teatteritoimintaan osallistumisen vaikutukset.
Taiteen vaikutustutkimuksessa on keskeistä tarkastella pelkkien vaikutusten lisäksi myös sitä, mitkä ovat niitä tekijöitä, joilla vaikutukset on saatu aikaiseksi. Tämän tutkimuksen ansioksi voidaankin lukea se, että nuorten kokemien vaikutusten lisäksi tutkittiin myös teatterialan ammattilaisten näkökulmia siihen, millä keinoin teatteritoiminnassa vaikutetaan nuorten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Tämä tieto auttaa ymmärtämään ilmiötä syvällisemmin ja voi auttaa siirtämään vaikutuksia teatteritoiminnasta muihin toimintaympäristöihin, esimerkiksi koulumaailmaan.
Identiteetin vahvistuminen mahdollistaa taitojen yleistymisen
Tutkimuksen tulokset kuvaavat monipuolisesti ammattilaisten ja toimintaan osallistuneiden nuorten kokemuksia teatteritoiminnan laaja-alaisista hyvinvointivaikutuksista, jotka voidaan tunnistaa nimenomaan kulttuurihyvinvoinniksi. Tutkimus vahvisti aikaisempaa käsitystä nuorten teatteritoiminnan hyödyistä mutta lisäksi onnistuttiin tuottamaan uutta tietoa aiheesta.
Tutkimus osoitti, että turvallinen toimintaympäristö teatteritoiminnassa on edellytys nuorten vuorovaikutus-, tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Lisäksi tunnistettiin tekijöitä, jotka mahdollistavat teatteritoiminnassa harjoiteltavien taitojen siirtymisen käyttöön nuoren muissakin toimintaympäristöissä. Tulosten mukaan juuri teatteritoiminnassa kehittyvät ajattelu- ja resilienssitaidot sekä itsetuntemuksen ja identiteetin vahvistuminen näyttävät mahdollistavan taitojen yleistymisen. Taitojen yleistyminen vaatii, että harjoiteltua asiaa, esimerkiksi vuorovaikutustilanteessa toimimista tai toisen empaattista kohtaamista, ei vain osata toistaa, vaan se todella oivalletaan ja ymmärretään. Siirtovaikutukset mahdollistuvat, kun opitaan tietoisesti arvioimaan omaa ajattelua ja toimintaa suhteessa vallitsevaan tilanteeseen, ja näiden pohjalta arvioidaan sitä, miten kannattaisi toimia. Osallistavana ja elämyksellisenä toimintamuotona teatteri yhdistää oppimisen nuoren omiin kokemuksiin, mikä tukee selkeästi tätä prosessia.
Nuorten kasvun tukeminen kulttuurialan ja sosiaalialan yhteistyöllä
Tutkimus osoitti, että teatteritoiminnalla on merkittävät hyödyt erityisesti nuorille, koska se vahvistaa juuri niitä taitoja, jotka ovat kehityspsykologiassa tunnistettuja nuoruusiän keskeisiä kehitystehtäviä. Lisäksi tutkimus vahvisti entisestään käsitystä siitä, että juuri teatteritoiminnan keinoin voidaan tukea nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen, erityisesti empatiataitojen, kehittymistä. Palkittu teatteriohjaaja Juha Hurme on todennut, että “teatteri on 2500 vuotta vanhaa empatiakoulutusta sekä tekijöille että katsojille”. Hurmeen mukaan empatia, toisen asemaan asettuminen, on teatteritaiteen keskeisin kyky. Teatterin maailmasta empatiakyky siirtyy käytäntöön identiteetin uudelleen järjestymisen kautta.
Empatiataitojen lisäksi tutkimuksessa todettiin resilienssitaitojen merkitys nuorten hyvinvoinnille. Vahvempien resilienssitaitojen myötä väistämättä eteen tulevien vaihtelevien elämäntilanteiden mukanaan tuomat muutokset, pettymykset ja vastoinkäymiset olisivat helpommin kohdattavissa ja ratkaistavissa syvemmistä kriiseistä puhumattakaan. Riittävät resilienssi- ja empatiataidot voidaan nähdä vahvana mielenterveyttämme suojaavana yhdistelmänä. Tutkimustulosten pohjalta ehdotetaan, että näitä taitoja harjoiteltaisiin erityisesti murrosikäisten kanssa esimerkiksi perusopetuksen piirissä.
Taiteen ja kulttuurin hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ei tunneta vielä nuorten parissa toimivien ammattilaisten keskuudessa riittävän hyvin. Kulttuurihyvinvointityön keskeisillä elementeillä, kuten osallisuuden mahdollistamisella, voitaisiin lisätä esimerkiksi sosiaalialalla tehtävän ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta. Tutkimuksen perusteella suositellaankin eri alojen yhteistyön ja moniammatillisen työn lisäämistä sosiaalialan toimijoiden, opetus- ja kasvatusalan sekä teatterialan ammattilaisten välillä.
Lue lisää täältä.
Teksti: Niko Torvinen
Sosiaalialan erityisasiantuntija
torvinen.niko@gmail.com
Kuva: Samuel Merimaa
