Avainsana: kulttuurinen nuorisotyö

  • Nuorisotyön viikko paljastaa, mikä on parasta kulttuurisessa nuorisotyössä ja KNoppi-koulutuksessa? 

    Nuorisotyön viikko paljastaa, mikä on parasta kulttuurisessa nuorisotyössä ja KNoppi-koulutuksessa? 

    Tällä viikolla vietettävä nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja nuorisoseuroissa. Viikon aikana tutustumme monipuolisesti nuorisotyöhön ja sen tekijöihin eri puolilla Suomea. Tässä artikkelissa matkaamme kulttuurisen nuorisotyön äärelle Jyväskylään ja perehdymme, miksi KNoppi-koulutuksen ohjaus on merkityksellistä nuorisotyötä? 

    Johanna Hurme on Nuori Kulttuuri -tiimin kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Jyväskylässä. ”Teen kulttuurista nuorisotyötä ja tuotan tapahtuma-alustoja nuorille taide- ja kulttuuriharrastamisen parissa. Siisteintä työssäni on se, kun pääsee näkemään ja kokemaan nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisen värikirjon sekä kuulemaan ja näkemään heidän ajatuksiaan. Myös verkostojen ja osaamisen jakaminen nuorten kanssa on mahtavaa.” 

    Johanna kertoo, että on päätynyt kulttuurisen nuoristyön pariin jo omassa nuoruudessaan elämäntapansa kautta. Se nivoutuu katutanssilajien ja hip hop -kulttuurin sisään. ”Yhteisö, jonka nuorena aikuisena sain musiikin ja tanssin kautta, loi minulle halun tehdä yhteisön ja kulttuurin eteen asioita ja edistää sitä, että seuraavilla sukupolvilla olisi mahdollisuus tehdä unelmistaan totta. Toivoisinkin, että me aikuiset veisimme toisiamme, perheitämme ja muita yhteisöjämme yleisöksi nuorten esitysten äärelle ja tapahtumiin ja tarjoaisimme auttavaa kättä heidän unelmiensa toteuttamiseksi.” 

    KNoppi antaa valmiudet ohjaajalle 

    Pitkän linjan nuorisoseuralainen, yhteisöpedagogi Pirita Laiho työskentelee toiminnanohjaajana Etelä-Suomessa. Hänen polkunsa nuorisotyön pariin kulki harrastusten kautta. ”Olin lapsena jo hyvin aktiivinen: harrastin tanhua ja partiota, soitin viulua ja lauloin kuorossa. Aloitin Hollolan Nuorisoseurassa 1989 lapsiryhmän ohjaajana ollessani 15-vuotias. Oma harrastus ohjaajana jatkuu edelleen.” 

    Piritan mielestä hänen työssään ehdottomasti parasta ovat vapaaehtoiset toimijat nuorisoseuroissa. ”Turvalliset ja kohtaavat aikuiset, jotka tarjoavat nuorille paikkoja kokeilla ja toteuttaa itseään. Nuorille annetaan vastuuta, he pääsevät ohjaamaan, tekemään tapahtumia sekä toteuttamaan retkiä ja matkoja. Tämän tuen olen saanut itse omassa nuorisoseurassani ja tätä yhdessä tekemisen riemua haluan myös omalta osaltani jatkaa.” 
     
    ”Itselleni työntekijänä merkityksellinen työ on KNoppi-koulutusten ohjaus. Se on ensimmäisiä asioita, jossa nuori pääsee yhteen toisten samanhenkisten nuorisoseuralaisten kanssa oppimaan ja kouluttautumaan. Nuoret ohjaajat verkostoituvat toistensa kanssa, saavat apua ja tukea sekä mielipiteitä toisiltaan ja heidän ohjaustaitonsa vahvistuvat.” 
     
    KNoppi-koulutuksia järjestetään vuosittain ympäri Suomea, ja koulutuksiin osallistuu noin 80 nuorta ja aikuista. Pääosin koulutuksen käyneet ohjaavat omissa seuroissaan harrastusryhmiä ja toteuttavat tapahtumia sekä leirejä. Useat koulutuksen käyneet ovat myös suuntautuneet koulutuksen ja ohjauksen pariin ammatillisesti. 
     
    Tulevaisuudelta Pirita toivoo uskallusta antaa nuorten toteuttaa itseään turvallisessa ympäristössä. ”Kohtaavia ja vastuullisia aikuisia, jotka antavat nuorten tehdä 
    omannäköistä toimintaa.” 

    Viikon aikana on luvassa lisää tarinoita nuorisotyömme tekijöistä ja toiminnasta, joten seuraahan kotisivujemme uutisia ja somea. Nuorisotyön viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi @allianssiry. Viikosta voit lukea lisää täältä

  • Nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja Nuorisoseuroissa 

    Nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja Nuorisoseuroissa 

    Valtakunnallista nuorisotyön viikkoa vietetään 10.–16.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Se kokoaa myös nuorisotyöntekijöitä yhteisten aiheiden äärelle. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.  

    Me Nuorisoseuroissa haluamme nostaa esiin nuorisotyöntekijöitä eri puolilta organisaatiota pitkin viikkoa. Voit lukea tarinoita sekä verkkosivuiltamme että sosiaalisen median kanavistamme. Maanantaina esittelemme kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurmeen kautta kulttuurisen nuorisotyön verkostoa. Tiistaina puheenvuoron saa pitkän linjan nuorisotyöntekijä ja nuorisoseuralainen Pirita Laiho, joka kouluttaa Knoppi-ohjaajia. Keskiviikkona tutustumme Etelä-Savossa toimivan Dynamon Nazia Asifiin ja Aki Mennaan, jotka sparraavat nuoria tuottamaan itse omannäköisiään kulttuuritapahtumia. Torstaina pääsemme kurkistamaan iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja Jasmin Jalon mukana helsinkiläisen Munkkivuoren nuorisotalon arkeen, jota Stadin Nuorisoseurat pyörittää. Perjantaina tapaamme Emmi Saikkosen ja Liisa Hersion Pohjois-Savon aluetoimistolta Kuopiosta. He pyörittävät Julkulan nuorisotaloa sekä kuntouttavaa työtoimintaa nuorille. Lauantaina kurkistamme tamperelaisen Luova Lava -ohjaaja Aleksi Moision arkeen. Nuorisotyön viikon päättää sunnuntaina tutustuminen Avartti-ohjaaja Vera Karvoseen.  

    Voit lukea lisää ja tutustua nuorisotyön viikkoon täällä 

  • Kulttuurisen Nuorisotyön tunnustuspalkinto Ylä-Savoon

    Kulttuurisen Nuorisotyön tunnustuspalkinto Ylä-Savoon

    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon vastaanottivat Jani Rönkkö, Anu Hynynen ja Satu Seppänen.

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton järjestämälle Kultturelli -tapahtumalle. Kultturelli on avoin katselmus kaikille 7-16 -vuotiaille lapsille ja nuorille, ja siihen voidaan osallistua joko yksilönä tai joukkueena. 

    Lapset ja nuoret saavat tapahtumassa esiintymisen ja onnistumisen kokemuksia, sekä palautetta esiintymisestään tapahtuman raadilta. 

    Kultturelli järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003 ja parhaimmillaan siihen on osallistunut yli 400 osanottajaa kaikki lajit huomioiden. Viime vuosina osanottajamäärä on vakiintunut noin 300 osallistujaan.  

    Kultturelli on paljon enemmän kuin katselmus. Tapahtuma synnyttää ja ylläpitää maakunnassa lasten ja nuorten kulttuurista harrastustoimintaa. 

    ”Kultturelli ei ole vain tapahtuma se on ilmiö. Ylä-Savo on ollut esimerkkinä siitä mitä kulttuurinen nuorisotyö voi parhaimmillaan olla. Toiminnanjohtaja Kyösti Marin on toiminut kipinämikkona siinä, että nuoret saavat kehittää henkilökohtaisia taitojaan ja ambitioitaan.” iloitsee palkinnon luovuttanut Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa. 

    Kuva Jukka Heinämäki.

  • Kazoo -pilli äitiysavustuspakkaukseen ja muita Jyväskylässä pidetyn Nuori Kulttuuri -seminaarin innovaatioita

    Kazoo -pilli äitiysavustuspakkaukseen ja muita Jyväskylässä pidetyn Nuori Kulttuuri -seminaarin innovaatioita

    Jyväskylään kokoontui viime viikon torstaina ympäri Suomea kulttuurisen nuorisotyön, kulttuurituotannon ja -hallinnon väkeä keskustelemaan kulttuurisesta nuorisotyöstä ja Nuori Kulttuuri -toiminnasta sekä kehittämään niitä. Nuori Kulttuurin järjestämä seminaari Yhdessä uutta kohti on ensimmäinen seminaari sen jälkeen, kun toiminta siirtyi Suomen Nuorisoseurojen koordinoitavaksi.

    Nuori Kulttuuri -toimintaa on tehty usean vuosikymmenen ajan. Vuodesta 1970 se on opittu tuntemaan nimellä Nuorison taidetapahtumat vaihtaen nimensä Nuori Kulttuuriin vuonna 2000. Kaikkina vuosikymmeninä toiminnan ytimessä ovat olleet ympäri Suomea järjestettävät nuorten taidetapahtumat ja niissä saatava ammattilaisten palaute.

    ”Ympäröivä maailma muuttuu ja ehkä nopeammin kuin koskaan ennen” toteaa toimialajohtaja Pasi Saarinen, joka vastaa Suomen Nuorisoseuroilla Nuori Kulttuuri -toiminnasta. ”Nuoret ovat muutoksen etujoukoissa. Siksi toiminta on saatava vastaamaan ei vain tämän hetken, vaan tulevaisuuden nuoren tarpeisiin” hän jatkaa. Seminaarissa Nuori Kulttuuri -toimintaa tarkasteltiinkin nykyhetken, tuotantotyön sekä tulevaisuuden näkökulmista.

    Seminaariyleisö ei päässyt passivoitumaan, kun yleisöä osallistavat ryhmätyöt seurasivat toisiaan. ”Seminaarin yksi tärkein tavoite on Nuori Kulttuuri -toiminnan ja kulttuurisen nuorisotyön tekijöiden verkostoituminen. Ja puheensorinasta päätellen sitä tapahtuu” kommentoi Nuori Kulttuuri -tuottaja Jussi Kaijankangas keskellä seminaarin humua.

    Seminaariväkeä keskustelutti tulevaisuus: voitaisiinko unelmatilanteessa kulttuuri nähdä osana hyvinvointia jopa niin, että kouluterveydenhoito voisi suositella kulttuurisia harrastuksia ja osana äitiysavustuspakkausta olisi kazoo -pilli perheen musisointihetkiä varten. Varhainen altistuminen taiteen harrastamiselle tukee monialaista osaamista, jota nyky-yhteiskunta tuntuu vaativan työelämässä, ilmeni seminaariväen kommenteissa.

    Jyväskylässä sijaitsevan Nuori Kulttuuri -toimiston väki tiedotti myös konkreettisista stepeistä kehitystyöhän liittyen. ” Nuori Kulttuurille tehdään strategia, jotta seuraavien vuosien askelmerkit saadaan näkyviksi. Ja opas, jonka avulla tuetaan Nuori Kulttuuri -festareiden tuotantoa ja tehdään esimerkiksi selväksi eri tahojen työnjakoa toimintaan liittyen. Ja aloitetaan kuukausittaiset yhteiset verkkopalaverit aluetuottajien kanssa ympäri Suomea!” kertoo Nuori Kulttuuri -tiimin toinen tuottaja Nazia Asif.

     

  • Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön palkinto Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille

    Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön palkinto Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt ensimmäisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille. Palkinto myönnettiin Tanssimania-tapahtumassa Tampereella sunnuntaina 1.10. Vuonna 1982 perustettu Kulissi on harrastajateatteri ja tunnettu laadukkaista musikaaleistaan ja ainutlaatuisesta lasten ja nuorten toiminnastaan.

    ”Kulississa toimintaa tehdään nuorilta nuorille, innokkaalla ja määrätietoisella otteella. Toiminta on niin esimerkillistä, ainutlaatuista ja uutta, ettei sen veroista löydy toista”, kommentoi Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    ”Ei voi muuta sanoa kuin että vau!” iloitsee Kulissin puheenjohtaja Niina Kupari. ”Olen ylpeä meidän yhdistyksestä ja siellä toimivista lapsista ja nuorista. On todella hienoa, että Kulissilla tehtävää nuorisotyötä arvostetaan ihan valtakunnallisesti.”

    Rakkaudesta lajiin

    Laadukas toiminta on toki huomattu aikaisemminkin. Vuosina 2012 ja 2013 Kulissi pokkasi Nuorisoseurojen Vuoden teatteriteko -tunnustuksen ja vuonna 2015 Allianssin Vuoden nuori toimija -tunnustuksen. Mikä on Kulissin menestyksen resepti?

    ”Teemme teatteria rakkaudesta lajiin yhtenä ryhmänä. Kaikki saavat tulla toimintaan mukaan ja tehdä teatteria omien kykyjensä mukaan. Tahto tehdä hyvää ja laadukasta teatteria on mukana alusta asti. Se into ja tekemisen riemu välittyvät esityksissä: näyttelijöiden ilo teatteria kohtaan välittyy katsojille ja imaisee heidät mukaansa”, kuvailee Kupari toimintaa.

    Lasten ja nuorten teatteri tunnetaan vaikeana lajina, mutta tämä ei ole kulissilaisia pelottanut. Sitä varten vaaditaan kuitenkin ohjaajalta pitkiä hermoja ja näyttelijöiltä armotonta keskittymistä. Yleensä lasten musiikkinäytelmää valmistellaan 7-8 kuukauden verran ja ryhmässä on 40-50 lasta ja nuorta.

    ”Kaikki toimintaan haluavat pääsevät mukaan ja jokainen pääsee esiintymään, tanssimaan ja laulamaan oli taitotaso millainen tahansa”, kertoo Kupari. ”Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa haaveitaan ja kokeilla erilaisia uusia asioita turvallisessa ympäristössä. Minusta se on Kulissin toiminnassa hienoa ja todella tärkeää.”

    Kulissin erityispiirre vedettyjen suurten projektien rinnalla on nuorten mahdollisuus tehdä teatteria aivan omaehtoisesti. Nuoret voivat valmistella esityksen käsikirjoituksesta asti itse ja saavat tehdä omannäköistä teatteria. Nuoret tapahtuu tiivistä ryhmäytymistä, joka kantaa myös teatterin ulkopuolelle. Myös yhdistyksen päättävillä paikoilla on nuoria: puheenjohtaja Kupari on 24-vuotias.

    Teatteri ja näytteleminen ovat ehdottomasti asioita, joita Kuparin mielessä jokaisen pitäisi kokeilla edes kerran elämässään.

    ”Siinä pääsee hetkeksi pujahtamaan toisen ihmisen nahkoihin ja saa tehdä asioita joita ei välttämättä arkielämässä tekisi.”

    Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle.

     

  • Luovasta lavasta nostetta seuratoimintaan

    Luovasta lavasta nostetta seuratoimintaan

    Menneenä kesänä järjestettiin Luova lava lapsille -leirejä useammalla paikkakunnalla kuin koskaan aikaisemmin. Noin seitsemänsadan lapsen riemua todistettiin jo vakiin­tuneilla sekä myös lukuisilla uusilla paikkakunnilla eri puo­lella Suomea. Leirit työllistivät lähes sata nuorta ohjaajaa.

    Luova lava -toiminnasta on nopeassa ajassa noussut merkittävä kulttuurisen nuorisotyön muoto, jossa yhdis­tyy hienolla tavalla Nuorisoseurojen arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.

    Matala kynnys, lasten osallisuus ja hyvät tukimateriaa­lit tekevät toiminnan käynnistämisestä helppoa ja haus­kaa. Luova lava on hyvä väline käynnistää ja kehittää seu­ran lastenkulttuurityötä.

    Luova lava -kerhoja käynnistämään

    Kesäisten leirien ohella yhä suositumpia ovat koko talven jatkuvat Luova lava -kerhot. Nyt syksyllä on hyvä aika miet­tiä, olisiko juuri meidän seuralla kiinnostusta käynnistää jatkuvaa kerhotoimintaa.

    Tällekin syksylle ehtii vielä hyvin käynnistämään toi­mintaa, jos kerhotoiminta on seuralle ennestään tuttua. Jos taas toimintaa aletaan suunnittelemaan alusta alkaen, kannattaa suunnitteluosuus tehdä huolella ja käynnistää kerho vaikka tammikuussa.

    Käy katsastamassa laajemmat sekä leiri- että kerho-op­paat osoitteesta www.luovalavalapsille.fi ja kysy apua Nuorisoseurojen työntekijöiltä, autamme mielellämme.

    Laitetaan yhdessä lastenkulttuuri uuteen luovaan nou­suun!

    [one_half_first]

     [/one_half_first][one_half_last][/one_half_last]

  • Ruuti Expo Helsingissä, Stadin Nuorisoseurat mukana tapahtumassa

    Ruuti Expo Helsingissä, Stadin Nuorisoseurat mukana tapahtumassa

    Nuoret valtaavat Helsingin kaupungintalon 3.11. Ruuti Expo tapahtumassa.  Tapahtumaan odotetaan noin 2000 13-20-vuotiasta nuorta kertomaan, millaisessa kaupungissa he haluavat elää ja asua, miten kaupungin asioihin voi vaikuttaa. Stadin Nuorisoseurat on mukana tapahtumassa tarinoi ja inspiroidu teemalla ja ottaa varaslähdön Suomi 100 juhlavuoteen. Tule kertomaan, kuvittamaan tai vaikka muovailemaan oma tarinasi pisteellemme ja ole mukana tulevan juhlavuoden tarinankerronnassa.

    Muistahan myös, että lasten ja nuorten suunnittelemien tapahtumien avustushaku on jo auki. Voit hakea rahoitusta jo nyt, vaikka tapahtuma olisikin vuonna 2017.

    Suomi vuonna 2017: 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa piirtää kuvan lasten ja nuorten itsenäisestä Suomesta vuonna 2017. Autamme heitä toteuttamaan sata tapahtumaa ja kertomaan tuhansin tarinoin, millainen on heidän Suomensa vuonna 2017.  Lapset ja nuoret antavat kasvot itsenäiselle Suomelle ja äänen Suomen tulevaisuudelle.  Lue lisää: 1000tarinaa.fi.

    Lisätietoa tapahtumasta http://ruutiexpo2016.munstadi.fi/

  • Sanni Grahn-Laasonen Nuorisoseuralehdessä: Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä

    Sanni Grahn-Laasonen Nuorisoseuralehdessä: Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä

    Kolmas sektori huolehtii Suomessa monista sellaisista toiminnoista, joihin julkisen sektorin kädet eivät ylety. Järjestöt ovat myös hieno tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Moni suomalainen osallistuu yhteiskunnan toimintaan ja tekee vapaaehtoistyötä järjestöjen kautta.

    Kolmannen sektorin kansataloudelliset vaikutukset ovat mittavia. Hintaa on vaikea laskea, mutta on tutkittu, että pelkästään vapaaehtoistöitä tehdään vuosittain 100 miljoonan euron arvosta. Taloustutkimuksen viimeisimmän kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Eniten vapaaehtoistunteja tehdään nykyään lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa.

    Ilman kolmatta sektoria Suomi pysähtyisi. Kansalaisjärjestöt ovat usein julkisia toimijoita ketterämpiä muuttamaan toimintatapojaan ja tarttumaan yhteiskunnan uusiin virtauksiin. Uudet ratkaisut tulevatkin usein järjestöpuolelta. Järjestöissä on runsaasti osaamista, josta julkisen sektorin olisi syytä ottaa oppia.

    Julkiselle sektorille järjestöt ovat keskeinen yhteistyökumppani. Moni tämän hallituksen tavoite liittyy kansalaisjärjestöjen ydinosaamiseen. Hallitusohjelma tarjoaa aktiivisille ja vaikuttavaa työtä tekeville kansalaisjärjestöille runsaasti toimintamahdollisuuksia ja kehittymisen paikkoja.

    Esimerkiksi varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääminen ovat hallituksen kärkihankkeen ”palvelut asiakaslähtöisiksi” tavoitteita. Ne ovat myös nuorisotyötä tekevien järjestöjen ydinosaamista. Järjestöt ovat parhaita asiantuntijoita myös yhteisöllisyyden lisäämisessä. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan esimerkiksi vahvistamaan eri sukupolvien välistä yhteyttä. Lasten vierailuista vanhusten taloihin on saatu todella hyviä kokemuksia.

    Kulttuuri on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Taide ja kulttuuri tuottavat valtavasti hyvinvointia ja niiden täytyy olla jokaisen suomalaisen saavutettavissa. Kulttuuri on tuotava lähemmäksi lapsia ja nuoria. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta. Kulttuurista nuorisotyötä tekevät järjestöt, kuten Nuorisoseurat, voivat olla avainasemassa hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

    Järjestöjen osaamista tarvitaan myös nuorten osallisuuden parantamiseen. Mitä paremmin nuoret pääsevät mukaan keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista, sitä paremmin demokratia toteutuu ja sitä varmemmin nuoret ovat aktiivisia myös myöhemmin elämässään.

    Osallistuminen tarkoittaa myös sitoutumista. Jos nuoret saavat äänensä kuuluviin, se myös motivoi osallistumaan. Vanheneva Suomi tarvitsee jokaista nuortaan. Aiempaa pienempien ikäluokkien kannettavaksi jää tulevaisuudessa meidän kaikkien hyvinvointi.

    Kolmannen sektorin merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja uusien ratkaisujen löytämiseksi on valtava. Mitä enemmän järjestöt, vapaaehtoiset ja lähiyhteisöt osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen, sitä paremmin Suomi voi.

    Sanni Grahn-Laasonen
    Opetus- ja kulttuuriministeri