LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Avainsana: valtuusto

  • Moninaisuus nousi järjestön neljänneksi arvoksi

    Moninaisuus nousi järjestön neljänneksi arvoksi

    “Meille on äärimmäisen tärkeää, että jokainen saa tulla mukaan sellaisena kuin on. Se on myös paluu juurillemme. Sen vuoksi moninaisuus tuntuu meille erittäin luontevalta arvolta”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.  

    Suomen Nuorisoseurat on päättänyt järjestön uudessa strategiassaan nostaa järjestön neljänneksi arvoksi moninaisuuden; arvostamme sitä, että jokainen voi tulla mukaan sellaisena kuin on. Kaikessa toiminnassa noudatamme myös turvallisemman tilan periaatteita.  

    Kolme muuta järjestön arvoa ovat tutut osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Suomen Nuorisoseurat päätti uudesta strategiasta, joka ulottuu vuoteen 2030 sekä kolmivuotisohjelmasta vuosille 2022–24 tänään sunnuntaina päättyneessä ja etänä toteutetussa Nuorisoseurakokouksessa. Kolmivuotisohjelma on ensimmäinen strategiaa toteuttava asiakirja.

    Valtuuston puheenjohtajisto jatkaa samana seuraavan kolmivuotiskauden 

    Suomen Nuorisoseurat valitsi myös tänään uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Anu Hynynen (kuvassa vasemmalla) Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajana Petra Mäkeläinen Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä.  

    “Kiitämme luottamuksesta ja odotamme innolla ja ilolla, että pääsemme tekemään töitä uuden valtuuston kanssa”, Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen toteavat.   

    Valtuustoon valittiin 40 varsinaista jäsentä ja heille 40 henkilökohtaista varajäsentä.  

    Nuorisoseurakokous pidettiin etäkokouksena Teams-sovelluksen kautta 9.–10.10. ja se antoi kokouksen päätteeksi julkilausuman: 

    Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä  

    Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa on merkittäviä alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdista aiheutuvia eroja. Harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus löytää itselleen kiinnostava harrastus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisoseurat on valmis tarjoamaan kunnille oman asiantuntemuksensa kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön merkittävimpänä valtakunnallisena toimijana. 

    Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen vaikutuksesta syntynyt etätyön suosiminen on saanut aikaan pysyvän muutoksen ihmisten muuttaessa kaupunkikeskuksista pienemmille paikkakunnille. Monet ovat siirtyneet väliaikaisesti vapaa-ajan asunnolleen tai jopa muuttaneet kokonaan väljempään asumismuotoon lisätilan ja huokeampien asumiskustannusten perässä. Muutos on saanut ihmiset pohtimaan myös omia arvojaan, jonka myötä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja luonnon huomioimiseen liittyvät asiat ovat nousseet tärkeään asemaan. 

    Tässä tilanteessa paikkakunnan aktiiviset harrastusmahdollisuudet ja mukaan ottava yhteisö voivat olla kunnan vetovoimatekijöitä. Vireän kansalais- ja harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimintatilojen ja muiden tarvittavien resurssien antamista yhdistysten käyttöön. Maamme yli 600 paikallista nuorisoseuraa tarjoavat laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja tältä osin voivat täydentää kuntien olemassa olevaa palvelutarjontaa.  

    Nuoriseurojen toiminta on kaikille avointa ja sen arvoina ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Harrastustoiminta on mukaan ottavaa, turvallista ja saa aikaan hyvinvointia kaikille toimintaan osallistuville. 

    Kuva: Jukka Heinämäki 

  • Erilainen ja ennalta arvaamaton kolmivuotiskausi haastoi uuteen

    Erilainen ja ennalta arvaamaton kolmivuotiskausi haastoi uuteen

    Valtuuston kolmivuotiskausi on kääntynyt loppusuoralle, ja syksyn Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto jatkamaan työtä. Nyt on oivallinen aika pysähtyä tarkastelemaan, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan kuluneella kaudella, onko tavoitteet saavutettu. Valtuuston puheenjohtajisto istahti yhdessä etäyhteyksien päähän pohtimaan kulunutta kautta. 

    Kausi 2019–21 oli hyvin toisenlainen kuin kolmivuotisohjelmaa kirjoitettaessa kukaan osasi arvatakaan. Valtuuston kokouksista yli puolet oli etäkokouksia. Pääsimme opiskelemaan uusia taitoja, sähköisiä etäkokous- ja etäryhmätyötaitoja. Tämä toi oman mausteensa valtuuston työskentelyyn, jolle ominaista on yhdessä keskustelu ja vuorovaikutus kokousviikonloppujen puitteissa. Parhaimmillaan hyvät käytänteet ja oppimisen kokemukset jaetaan ja tuodaan yhteiseksi hyväksi. Tähän etäyhteyksien päässä oleminen on vaikuttanut, mutta olemme silti pystyneet käymään yhteistä keskustelua.  

    Tarkastellessamme kulunutta kolmivuotiskautta, sitä on värittänyt kolme merkittävää asiaa: pääsihteerin vaihtuminen, maailmanlaajuinen koronapandemia ja rahoituspohjan muutokset. Mielestämme olemme pystyneet pitämään antamamme lupaukset, joita tarkastelemme. 

    Lupaukset on lunastettu 
    Ovien auki pitäminen kaikille oli haastavampaa tai ainakin erilaista kuin ajattelimme etukäteen. Sosiaalisen etäisyyden vaatimukset haastoivat toimintaa. Kuluneella kaudella olemme saaneet nähdä kuinka seurat ja koko järjestö muuntuivat etäyhteyksiin ja -tapahtumiin sekä loivat ihan uudenlaisia harrastusmuotoja. Etä- ja verkkotapahtumat ovat mahdollistaneet isomman joukon osallistumisen, vaikka kotisohvalta. Tämän myötä osallistumisen kynnys madaltunut uusillekin. Liiton työntekijöiden osaamis- ja muuntautumiskykyä on ollut ilo seurata. Poikkeusaikoinakin työ lasten ja nuorten hyväksi on pysynyt keskiössä ja luovasti on keksitty uudenlaisia tapoja toimia, aikuisjäseniä unohtamatta. Mielestämme olemme pystyneet pitämään lupauksemme. 

    Nuorisoseurapolulla tukemisessa liiton työntekijät ovat olleet merkittävässä roolissa. Järjestö on keskittynyt turvaamaan jäsenseurojensa ja jäsentensä toimintaedellytyksiä sekä mahdollistamaan lasten ja nuorten harrastusten jatkumisen turvallisesti. Määrätietoisesti työntekijät ovat keränneet ja jakaneet tietoa, pitäneet yhteyttä ja ohjeistaneet sekä tukeneet ja pyrkineet löytämään apuja paikallisseuroille. Järjestön johto on tehnyt määrätietoista vaikuttamistyötä valtakunnan tasolla. Mielestämme toinenkin lupaus on täyttynyt, ehkä hiukan eri tavalla kuin alun perin ajattelimme. 

    Kauden aikana vapaaehtoistoimintaa on tuettu monella tavalla. Kolmivuotiskaudella otettiin käyttöön pitkään odotettu jäsenrekisteri helpottamaan paikallisseurojen työtä. Rahankeruumenetelmiä on uudistettu monipuolisemmiksi, muun muassa pienkeräysluvat ja Facebook-kampanjat. On huippua, että jokainen voi syntymäpäiviensä kunniaksi laittaa varainkeruun nuorisoseuroille pystyyn Facebookissa. Lupauksen pitämisessä on onnistuttu näiltä osin. Huolta kuitenkin aiheuttaa vapaaehtoisten etääntyminen toiminnasta rajoitusten aikana, kuinka saadaan heidät takaisin ja uusia mukaan tilanteen tasaantuessa. 

    Toiveena keskustelualusta valtuuston jäsenille 
    Näin ollen voimme todeta menneen kolmivuotiskauden onnistuneen hienosti. Seuraavalle valtuustokaudelle jää kuitenkin toteutettavaksi paljon toivottu keskustelualusta valtuuston jäsenille. Toivomme, että toteutuessaan se voisi vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta ja syventää keskustelua ja tiedonvaihtoa eri alueiden kesken valtuustonkokouksien väleillä sekä aktivoida valtuuston jäseniä osallistumaan kokouksiin. 

    Parasta kolmivuotiskaudella on ollut yhteisen asian äärellä oleminen ja asioiden tarkastelu monesta näkökulmasta yhdessä. On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan näköalapaikalta liiton hallitustyöskentelyä ja liiton työntekijöiden ammattitaitoista ja innostunutta työtä. Puheenjohtajuuden aikana olemme saaneet oppia niin liitosta kuin itsestämmekin uutta, vahvuuksista ja heikkouksista. Kaikin puolin mielenkiintoinen ja merkityksellinen kausi. Kiitos kaikille yhteistyöstä. Toivottavasti nähdään ja halataan pian. 

    Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen
    Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajisto

  • Reichardtille jatkokausi puheenjohtajana ja hallitukseen uusia jäseniä

    Reichardtille jatkokausi puheenjohtajana ja hallitukseen uusia jäseniä

    Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ragni Reichardt, 37. Reichardt on Kosken Tl Nuorisoseuran kasvatti, mutta asuu nykyisin Uudellamaalla. Ragni valittiin ensimmäistä kertaa puheenjohtajaksi 2016, jota ennen hänellä on pitkä kokemus hallitustyöskentelystä järjestössä. Ragni on myös kaupunginvaltuutettu Hyvinkäältä.

    Hallitukseen valittiin uusina jäseninä:

    • Juha Heikkola, 31, Keski-Suomi,
    • Hannu Harmaala, 25, Etelä-Häme,
    • Emma Laitinen, 20, Lappi
    • varajäseneksi Mikko Kärkkäinen, 45, Pohjois-Savo
    • Harri Penttilä, 36, Hämeestä valittiin kolmannelle kaksivuotiskaudelle.

    Hallituksessa jatkavat Jaana Inkiläinen (Uusimaa), Merja Skyttä (Saimaa), Jani Riiki (Ylä-Savo), Soile Vahela (Satakunta) ja Matti Tuomisto (Pohjois-Pohjanmaa).

    Nuorisoseuroissa taataan nuorille pääsy päätöksentekoon: Sääntöjen mukaan hallitusta muodostettaessa tulee sen toimikauden alussa vähintään 1/3 jäsenistä olla alle 29-vuotiaita.

    Valtuusto hyväksyi kokouksessaan Mikkelissä myös Suomen Nuorisoseurojen toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2019. Valtuusto kokoontuu kevätkokoukseen Jyväskylään 24.-26.5.2019. Jyväskylässä järjestetään samana viikonloppuna myös kaikille nuorisoseuralaisille avoin Nuorisoseurafoorumi sekä Nuori Kulttuuri -kokonaisuuden Teatris-päätapahtuma.

  • Nuorisoseurakokous valitsi valtuuston ja sen puheenjohtajat

    Nuorisoseurakokous valitsi valtuuston ja sen puheenjohtajat

    Suomen Nuorisoseurat valitsi sunnuntaina päättyneessä Nuorisoseurakokouksessaan uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelleen vuosille 2018-2020. Puheenjohtajaksi valittiin Anu Hynynen, 42 Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Petra Mäkeläinen, 42, Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä. Valtuuston valittiin 40 varsinaista jäsentä ja 40 varajäsentä.

    Nuorisoseurakokous pidettiin Joensuussa 28.-29.9.2018 ja se antoi kokouksen päätteeksi julkilausuman:

    Suomen Nuorisoseurat haastaa kaikki nuorisojärjestöt perustamaan matalan kynnyksen harrastusryhmiä

    Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Haluamme, että kulttuurinen harrastustoimintamme tunnetaan laadusta ja turvallisuudesta. Joensuussa järjestetty Nuoriseurakokous antaakin kolmivuotisessa toimintatavoitteissaan kolme lupausta: Pidämme ovet auki kaikille, ja järjestämme tasa-arvoista harrastustoimintaa asuinpaikkakunnasta ja taustasta riippumatta sekä tuemme vapaaehtoistoimintaa ja ihmisiä heidän omilla kasvupoluillaan.

    Toivomme, että muissakin järjestöissä järjestetään tulevan vuoden aikana lisää matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.

    Lasten ja nuorten harrastukset ovat usein kalliita, kilpailullisia ja keskittyneet kasvukeskuksiin. Suomen Nuorisoseurat järjestää yhdessä paikallisseurojen kanssa laadukasta ja monipuolista harrastustoimintaa taitotasosta riippumatta. Toivomme, että jokaisella on mahdollisuus löytää oma polkunsa. Nuorisoseura tukee tätä toimintaa ja kehittää erilaisia tapoja identiteetin löytymiseen. Harrastustoiminta kuuluu kaikille, ja että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut mukaan. Harrastusten parissa yhdistyvät itsensä kehittäminen, omat unelmat ja omien vahvuuksien löytäminen vuorovaikutuksessa eri-ikäisten kanssa vuorovaikutuksessa. Elämä on kasvamista kaiken ikää ja harrastustoiminta antaa pohjan myös itsensä kasvattamiselle.

    Vapaaehtoistoiminta on kasvun tukemista. Haluamme yhdessä nostaa erilaiset vapaaehtoistehtävät näkyväksi ja halutuiksi paikoiksi. Yksi lupauksista onkin tukea vapaaehtoistoimintaa ja kehittää yhdessä paikallisseurojen kanssa uusia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. Haluamme tehdä talkootyöstä harrastus, joka antaa tekijälleen iloa ja hyvää mieltä. Haluamme myös löytää uusia vapaaehtoistoimijoita. Haluamme kannustaa erilaisia ihmisiä ja ryhmittymiä liittymään yhteen kokemaan tekemisen riemua.

    Nuorisoseurat on ollut syrjinnästä vapaa alue jo vuosikymmenten ajan. Yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat Nuorisoseurojen arvoja, joita toteutetaan kaikessa järjestön toiminnassa. Vastuu on meillä kaikilla. Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Nuorisoseurat tarjoaa kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua.

  • Lapsella on oikeus osallistumiseen

    Lapsella on oikeus osallistumiseen

    Maanantaina 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus linjaa lapsen oikeudesta suojeluun ja huolenpitoon.  Yksi sopimuksen osa käsittelee lapsen oikeutta osallistumiseen, ja se on oikeuksista heikoimmin tunnettu Suomessa, vaikka siitä on kirjattu myös Suomen perustuslakiin.

    Nuorisoseurat on tehnyt pitkäjänteistä ja aktiivista työtä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi.  Järjestö syntyi nuorten perustamana 1800-luvun lopussa, ja osallisuus on ollut aina olennainen osa nuorisoseurojen toiminta-ajatusta.

    Osallisuus on vaikuttamista ja ryhmään kuulumista

    Osallisuus on vaikuttamisen kokemuksen luomista lapsille ja nuorille: tunnetta siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, ja että voi todella saada aikaan muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle.

    Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin eli osallisuudessa on kysymys ryhmästä. Lapsi tuntee olevansa osallinen, kun hän kokee, että hänen ryhmällään ja hänen tähän ryhmään kuulumisellaan on merkitystä.

    Osallistuminen ja osallisuus ovat eri asioita. Osallistumisessa ollaan mukana jossain, joka on usein toisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu toimintaan, haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun ja ottaa vastuun myös seurauksista.

    Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä vaan opitaan

    Lasten oikeus osallistua tarvitsee tuekseen välittäviä aikuisia. Lasten osallisuus ei tarkoita päätösvallan ja liian suuren vastuun siirtämistä lapsille.

    Mitä nuorempana lapsi saa sopivaa vastuuta, sitä helpompi hänen on myöhemmässä elämässään osallistua ja vaikuttaa. Tavoitteena on opettaa lapsille, että asiat eivät vain tapahdu, vaan niiden eteen täytyy jonkun tehdä jotain. Toiminnassa on tärkeää korostaa erilaisten kansalaistaitojen harjoittelua, esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä- ja ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja.

    Nuorisoseurat ja osallisuus

    Erityisesti päätöksenteossa on tärkeä saada nuorten ääni kuuluviin. Suomen Nuorisoseurojen päättävissä elimissä, valtuustossa ja hallituksessa, on oltava vähintään kolmasosa alle 29-vuotiaita. Nuorten valtuutettujen aloitteesta nuorten vaikutusmahdollisuuksia on pyritty ennestään lisäämään ja aktiivisesti ottamaan heitä mukaan järjestön hallintoon.

    Viime vuosina järjestössä on aktiivisesti kehitetty uusia menetelmiä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi ja juurruttamiseksi . Työkaluista löytyy mm. osallisuusportaat ja osallisuuden työkalupakki, hankkeissa on edistetty erityisnuorten osallisuutta  ja lasten kuulemista. Osallisuus näkyy vahvasti järjestön päätöksenteon arjessa.

  • Nuorisoseurojen hallitukseen uusia jäseniä

    Nuorisoseurojen hallitukseen uusia jäseniä

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto on 19.11. kokouksessaan valinnut uusiksi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Merja Skyttä (Lappeenranta), Jani Riiki (Iisalmi), Jaana Inkiläinen (Nurmijärvi) ja Soile Vahela (Huittinen) ja varajäseneksi Matti Tuomisto (Haapavesi). Hallituksessa jatkavat Juuso Lökfors (Kuopio), Anumaaria Tulla (Jyväskylä), Anni Kelkka (Joensuu) ja Harri Penttilä (Vesilahti) sekä varajäsen Tanja Kilpiö (Rovaniemi). Uusi hallitus aloittaa toimintansa 1.1.2018.

    Merja Skyttä, Rajan Nuoret, Lappeenranta

    Merja Skyttä on aktiivinen Nuorisoseurojen kaikilla tasoilla: valtakunnallisesti Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa ja valtuustossa, alueellisesti Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnassa ja omassa seurassaan Rajan Nuorissa ohjaajana ja johtokunnassa. Skyttä on toiminut ohjaajana yli 20 vuotta, hänet on valittu Vuoden ohjaajaksi 2009 ja hänen tanssiryhmänsä ovat valtakunnallisesti menestyneitä.  Hän osaa hienolla tavalla tukea ryhmäytymistä ja edistää yhteisöllisyyttä

     

    Jani Riiki, Ulmalan nuorisoseura, Iisalmi

    Jani Riiki on erittäin aktiivinen nuorisoseuralainen Ylä-Savosta. Hän on omien sanojensa mukaan pienen paikkakunnan kasvatti, mutta on päässyt mukaan isompiin ympyröihin. Hän ymmärtää nuorisoseuran tärkeyden sekä kyläyhdistystoiminnassa että tietyn harrastuslajin toimijana. Nuoresta iästään huolimatta hänellä on jo kokemusta Suomen Nuorisoseurojen hallitustyöskentelystä. Omassa seurassaan Ulmalan nuorisoseurassa Riiki on varapuheenjohtajana ja tanssii Kikari-kansantanssiryhmässä. Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitossa hän on johtokunnan jäsen. Lisäksi hän on aktiivinen kuntapolitiikassa. ”Alueellisessa yhteistyössä on voimaa. Meillä on yhteiset ongelmat, yhteiset onnistumiset ja yhteiset tavoitteet. Osallisuus pitää olla mahdollista paikkakunnasta riippumatta”, Riiki kommentoi.

     

     

    Jaana Inkiläinen, Klaukkalan nuorisoseura, Klaukkala

    Jaana Inkiläinen on käsityönopettajaopiskelija Helsingin yliopistosta ja nuorisoseura-aktiivi Klaukkalan nuorisoseurasta. Inkiläinen on tanssinut pienestä pitäen Klaukkalan nuorisoseurassa ja on aktiivinen tapahtumakävijä. Hän suoritti Nuorisoseurojen Knoppi-koulutuksen vuonna 2009 ja kouluttautui sen jälkeen kansantanssin ohjaajaksi. Hän toimii oman seuransa sihteerinä, nettivastaavana ja kansantanssipuolen ohjaajavastaavana.

     

    Soile Vahela, Suttilan nuorisoseura, Huittinen

    Soile Vahela on ammatiltaan maaseutumatkailun asiantuntija ja on harrastanut teatteria, tanssia ja laulua Kalevan nuorissa lapsesta saakka. Hän on Suttilan nuorisoseuran puheenjohtaja, Satakunnan nuorisoseurojen liiton johtokunnan jäsen ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen. Vahelalla on pitkä kokemus hallitustyöskentelystä eri yhdistyksissä ja vankka tietämys nuorisoseuraliikkeestä.

     

     

    Matti Tuomisto, varajäsen, Ainalin nuorisoseura, Haapavesi

    Matti Tuomisto toimi myös menneellä kaudella Suomen Nuorisoseurojen varajäsenenä. Hän on lisäksi Ainalin nuorisoseuran puheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton johtokunnan jäsen.

  • Tuomas Koivuniemi valittiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajaksi, Perttu Kemiläinen varapuheenjohtajaksi

    Tuomas Koivuniemi valittiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajaksi, Perttu Kemiläinen varapuheenjohtajaksi

    Suomen Nuorisoseurojen liittokokous valitsi sunnuntaina 4.10. valtuustonsa uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle Tuomas Koivuniemen. Varapuheenjohtajaksi valittiin tikkakoskelainen Perttu Kemiläinen Jyväskylän seudun nuorisoseurasta.

    ”Pidetään huolta, että nuorisoseuratoiminta on aktiivista ja sitä on joka paikassa”, tiivistää Koivuniemi suunnitelmia tulevalle kolmivuotiskaudelle. ”Meillä on monipuolista toimintaa, maalla ja kaupungissa. Sellaista toimintamuotoa ei olekaan, jota ei nuorisoseuroissa voisi harrastaa!”

    ”Kun taloustilanne on synkkä, järjestöjen roolilla on mahdollisuus kasvuun. Meidän on oltava osa yhteiskuntaa, tuettava lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja huomioitava uudetkin tulijat, esimerkiksi pakolaiset.”

    Tuomas Koivuniemi on pitkän linjan nuorisoseuralainen ja on ollut aktiivinen niin paikallisella, alueellisella kuin liittotasolla. Hän työskentelee Kauhajoki-lehden päätoimittajana ja on ollut Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen vuodesta 2009 ja hallituksen jäsen vuodesta 2013.

    Perttu Kemiläisellä on niin ikään pitkä nuorisoseurahistoria. Hän on toiminut Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa ja hallituksessa ja Keski-Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtajana.