Blog

  • Nuorisoseuroille myönnetty Hyvän mielen työpaikka® -merkki toista kertaa

    Nuorisoseuroille myönnetty Hyvän mielen työpaikka® -merkki toista kertaa

    MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Suomen Nuorisoseuroille Hyvän mielen työpaikka® -merkin käyttöoikeuden uudelle kaudelle 2024-2025. Merkki on tunnustus sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen. Edellisen kerran merkki myönnettiin Nuorisoseuroille vuonna 2023.

    Hyvän mielen työpaikka® -​merkkiä haetaan hakemuksella, jossa käydään läpi kolme työpaikan mielenterveyden vahvistamisen peruspilaria. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa.

    Edellisellä merkkikaudella 2023-2024 Nuorisoseuroissa panostettiin monin tavoin mielenterveyden edistämiseen. Työyhteisöjä kannustettiin keskustelemaan työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä voimavaroista, palavereiden yhteydessä otettiin käyttöön kuulumiskierrokset ja työssä jaksamiseen liittyviä epäkohtia nostettiin esiin strategien uudistamisprosessissa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu otettiin vahvasti mukaan mielenterveyden edistämiseen.

    Tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa jäivät kuitenkin viime kaudella kesken, joten merkkiä haettiin uudelleen. Vuoden 2024 aikana jatketaan työhyvinvoinnista keskustelevan toimintakulttuurin vahvistamista sekä kehitetään mielenterveyden johtamista ja työsuojelun roolia työssä jaksamisessa.

  • Kansantanssin ohjaajakoulutuksesta valmistui yhdeksän uutta ohjaajaa

    Kansantanssin ohjaajakoulutuksesta valmistui yhdeksän uutta ohjaajaa

    Tänä viikonloppuna saatiin Lapualla päätökseen kansantanssin valtakunnallisen ohjaajakoulutuksen perusopinnot, josta valmistui yhdeksän uutta kansantanssin ohjaajaa. Koulutuksen tavoitteena on antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.

    Osallistujat tulivat hyvin eri puolilta Suomea, muun muassa Lappeenrannasta ja Sodankylästä. Koulutuksen aikana vallitsi toisiaan kannustava ja tsemppaava tunnelma ja opiskelijat kokivat saaneensa paljon uusia työkaluja ja ideoita oman ohjaajuutensa kehittämiseen jatkossa.

    Kouluttajina toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Lotta Terävä (tanssinopettaja AMK). Koulutus alkoi vuoden 2023 puolella ja se järjestettiin Kaustisella ja Lapualla. Kurssitodistuksen lisäksi uusille ohjaajille myönnettiin digitaalinen Kansantanssin ohjaaja-osaamismerkki.

    Kansantanssin ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.

    Koulutus koostuu perusopinnoista ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Lisäopintoja järjestetään tarpeen mukaan erilaisina teemakursseina ja niihin voi osallistua kurssi kerrallaan. Jokaisesta suoritetusta valinnaisesta lisäopinnosta saa kurssitodistuksen. Teemakursseja voi myös tilata alueille, seuroihin tai ryhmille ja niitä voidaan räätälöidä erilaisiin oppimistarpeisiin.

    Koulutuksen järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä kansantanssijärjestöjen kanssa.

    Kysy lisää kansantanssin ohjaajakoulutuksesta, osaamismerkeistä ja teemakursseista Teija Nikkarilta teija.nikkari@nuorisoseurat.fi / p. 0447443939.

  • Folktapahtuma Jutajaisten ohjelmistohaku on avattu

    Folktapahtuma Jutajaisten ohjelmistohaku on avattu

    Jutajaiset on kansantanssin, kansanmusiikin ja pohjoisen kulttuurin juhla, jonne etsitään nyt esiintyjiä ja kouluttajia. Tapahtuma järjestetään 6.-7.9.2024 Rovaniemen keskustassa ja kylillä Rovaniemi-viikon yhteydessä. Luvassa on kansantanssin ja -musiikin esityksiä, koulutuksia, työpajoja ja pelimannijameja.

    Jutajaisten järjestäjänä toimii Suomen Nuorisoseurojen Lapin aluetoimisto. Jutajaiset täytti 50 vuotta vuonna 2023.

    “Tänä vuonna haluamme tuoda esiin perinteikästä folklorea yhdessä nykypäivän kansanperinteen kanssa, erityisesti tanssin ja musiikin muodossa! Haemme avoimen haun kautta ohjelmistoon monipuolisesti folkloren ja eri taiteenlajien edustajia juhlimaan kanssamme pohjoista folkia. Haluamme tuoda Jutajaisten kaupunkilaisten joukkoon ja kaiken ikäiselle yleisölle. Viime vuonna erityisen suositut kylätapahtumat ja Lasten Jutajaiset saavat myös nyt jatkoa”, kertoo vt. toiminnanjohtaja Risto Ukkonen.

    Ohjelmistohaku on avoinna esiintyjille, kouluttajille ja yhteistyöstä kiinnostuneille kanssajärjestäjille. Ohjelmistoa haetaan su 3.3.2024 saakka osoitteessa www.jutajaiset.nuorisoseurat.fi.

    Hetki pohjoiselle folkille

    “Kuin punaherukka ja keltavahvero. Syksyn värinä juhlapukuinen koivu. Sisällään päättäväisen määrätietoinen olemus; varmuus ja sisäinen värinä. Auringon muuttuva kulta, tuulen kirkas tuoksu. Paljon omaa, jotain lainattua, jotain uutta. Kuulasta valoa ja kirkkaita säteitä, hippunen tummaa sineä.

    Tuttua ja turvallista, uudistumisen uskoa ja kokeilumieltä. Tanssilavan taikaa ja hämärtyvän syysillan kiihkoa. Iloa; ihmisestä lähtevää ja ihmiseen palaavaa. Pimeän evääksi iholle, kainaloon – kotiinvietäväksi. Aistittavaksi. Tervetuloa ystävät: esiintyjät ja kulkijat. Tervetuloa syystanssiin!”

    Mukailtu ohjelmasihteeri Timo Tervon alkuperäistekstistä.

    Lisätiedot

    Risto Ukkonen
    vt. toiminnanjohtaja
    Lapin aluetoimisto, Suomen Nuorisoseurat
    puh. 0400 530598, risto.ukkonen@nuorisoseurat.fi

  • Osaamismerkeillä opiskelijaksi ja työntekijäksi

    Osaamismerkeillä opiskelijaksi ja työntekijäksi

    Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkejä voi hyödyntää erityisesti opiskelemaan tai uuteen työpaikkaan hakiessa.

    Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 merkin kautta. Monelle on jo huomaamattaan kertynyt taitoja, jotka oikeuttavat osaamismerkin saamiseen. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.  

    Kuinka hyödyntää osaamismerkkejä

    …opiskelemaan pyrkiessä?

    Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa karttuu paljon osaamista, joka voi olla jo osa koulutusta, johon on hakeutumassa. Osaamismerkkien avulla osaamistaan voi todentaa valintakokeissa tai hakulomakkeessa. Merkit tuovat esiin niitä laaja-alaisia taitoja, jotka jäävät piiloon pelkkiä numeroita sisältävässä todistuksessa.

    Osaamismerkit kertovat oppilaitokselle myös hakijan kiinnostuksesta alaa kohtaan. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalalle hakiessa kannattaa hyödyntää ohjaajuuteen ja kouluttamiseen liittyviä osaamismerkkejä. Taide- ja kulttuurialan opinnoissa taas tapahtumatuotantoon tai teatterin harrastamiseen liittyvistä merkeistä voi olla apua hakuvaiheessa.

    …opiskelun aikana?

    Opiskelun aikana osaamismerkit auttavat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaimmillaan merkkien osaamissisällöillä voi korvata osan opinnoista.

    Merkeistä kannattaa keskustella opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa erityisesti silloin, kun hakee itselleen uusia osaamismerkkejä.

    …työtehtäviin pyrkiessä?

    Lähes jokaiselta löytyy taitoja ja osaamista työelämän ulkopuolelta, jotka kannattaa tuoda ilmi työpaikkaa hakiessa. Osaamismerkeillä osaamisesta voi kertoa helposti ja yksinkertaisesti lisäämällä merkin työhakemukseen tai CV:een.

    Osaamismerkeistä on erityisesti hyötyä ensimmäiseen työpaikkaan tai uudelle alalle hakiessa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut halutuista työtehtävistä. Harrastustoiminnasta saadut merkit kertovat työnantajalle tiettyjen taitojen lisäksi hakijan sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista ja pitkäjänteisyydestä.

  • Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet

    Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet

    Suomen Nuorisoseurat ry:n johtoryhmää koskeneet yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutosneuvotteluiden piirissä oli organisaation kuusihenkinen johtoryhmä.

    Muutosneuvottelut olivat jatkoa viime vuonna käynnistyneelle organisaation tarkoituksenmukaistamisprosessille, joka tavoitteena oli organisaation selkiyttäminen sekä kasvavan ja kehittyvän organisaation tarpeisiin vastaaminen. Muutosneuvotteluihin ei liittynyt tarvetta henkilöstön vähentämiselle.

    Johtoryhmän uudet vastuualueet ovat seuraavat:

    • Hannu Ala-Sankola, järjestö- ja jäsenpalvelut
    • Iija Filén, talous ja hallinto
    • Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumat
    • Riina Kylmälahti, harrastaminen
    • Henna Liiri-Turunen, alueellinen työ
    • Pasi Saarinen, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri

    Uudet johtamisvastuut astuvat voimaan 1.2.2024 alkaen ja vastuualueiden rakentuminen tapahtuu askeleittain kevään aikana.

    Lisätietoja

    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450  

    Puheenjohtaja Elina Weckström
    elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi tai puh. 050 306 5588

  • Hannu Harmaala ja Joonas Autio Suomen Nuorisoseurojen varapuheenjohtajiksi

    Hannu Harmaala ja Joonas Autio Suomen Nuorisoseurojen varapuheenjohtajiksi

    Oulussa sunnuntaina 28.1. kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajiksi Hannu Harmaalan Lahdesta ja Joonas Aution Kauhavalta. Puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan Elina Weckström Nurmijärveltä. Harmaala toimii hallituksen 1. varapuheenjohtajana ja Autio 2. varapuheenjohtajana. Valinnat tehdään vuodeksi kerrallaan.

    Hannu Harmaala on toiminut varapuheenjohtajana myös vuosina 2020-2023. Hän edustaa Suomen Nuorisoseuroja myös valtion nuorisoneuvostossa. Harmaala, 31, on jo kokenut hallituskonkari, ja pitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä harrastamisen merkitystä nuorten elämässä tärkeänä nyky-yhteiskunnassa.  

    Ensimmäiselle vuodelleen puheenjohtajistoon valittu Autio kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään ja haluavansa niin ikään edistää nuorisoseurojen monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa koko maassa. 

    – Nuorisoseurat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä myös valtakunnallisesti nuorisoseurojen toimintaa niin, että se vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Nuorisoseurat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa, oppia, vaikuttaa ja kokea tekemisen riemua, Autio sanoo.

    Lisätietoja

    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja

    VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja

    Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.

    Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.

    Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.

    Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.

    Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.

    Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.

  • Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseura ry päättää toimintansa

    Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseura ry päättää toimintansa

    Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseura ry kokoontui perjantaina 19.1. historialliseen kokoukseen, jossa seuran toiminta päätettiin lopettaa. Keskusseuran toiminta on alkanut vuonna 1920 Nuorisoseurojen alueellisena keskusjärjestönä paikallisia seuroja palvellen.

    Viimeisinä vuosina Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseuran toiminta on ollut hiljaista ja paikallisseurat ovat toimineet itsenäisesti. Vuoden 2023 aikana Kainuun alueellisesta nuorisoseuratoiminnasta on tehty kattava selvitys ja alueellisen toiminnan jatkuvuutta on mallinnettu yhdessä keskusseuran johtokunnan ja Tekemisen riemua Kainuussa -hankkeen toimesta.

    Selvityksen myötä Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseura oli yksimielisesti sen kannalla, että käytettävissä olevat vapaaehtoisresurssit kannattaa käyttää paikallisseurojen omaan toimintaan ja keskusseuran toiminta tullaan purkamaan. Perjantaina 19.1. pidettiin Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseuran ylimääräinen yleinen kokous, jossa päätös vahvistettiin.

    Purkamispäätöksen myötä Kainuussa toimivat seitsemän nuorisoseuraa jatkavat Suomen Nuorisoseurat ry:n jäseninä ja saavat tarvittavaa tukea sekä jäsenpalveluita liiton aluetoimistoista ja tai keskusseuroista. Kevään 2024 aikana Tekemisen riemua Kainuussa -hanke tulee jatkamaan seurojen tukea muutoksessa.

    Lisätietoja

    Maarit Malinen
    Projektikoordinaattori
    Tekemisen riemua Kainuussa -hanke
    Puh. 044 901 8461
    maarit.malinen@nuorisoseurat.fi

  • Menestyksekäs nuorten vaikuttamisen toiminta jatkuu Pohjois-Karjalassa

    Menestyksekäs nuorten vaikuttamisen toiminta jatkuu Pohjois-Karjalassa

    Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista jatketaan Pohjois-Karjalassa yhä laajenevalla toiminta-alueella. Jatkorahoituksen saanut Osallistavaa vaikuttamista -nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hanke tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen heidän omista lähtökohdistaan käsin.

    Vuonna 2023 alkanut toiminta laajenee uuden rahoituksen turvin Joensuun Hammaslahteen, Tuupovaaraan sekä Enoon. Lisäksi Keski-Karjalan alueella alkanutta toimintaa jatketaan. Uusina paikallisina seurakumppaneina toimivat Hammaslahden nuorisoseura, Koveron nuorisoseura ja Nuorten Kasvu.

    ”Olemme koko hallituksen kesken innoissamme siitä, millaisia uusia mahdollisuuksia toiminta tarjoaa. Henkilökohtaisesti toivon hankkeen tuovan myös harjoittelupaikkoja Riverian nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoille”, Nuorten kasvun puheenjohtaja ja Riverian lehtori Pekka Parviainen kertoo.

    Toiminta alkaa helmikuussa

    Toiminta käynnistyy uusilla alueilla helmikuun aikana, jolloin nuorten kanssa lähdetään unelmoimaan ja piirtämään aikajanaa tulevan vuoden toiminnalle. Mukaan ovat tervetulleita 13-17 -vuotiaat nuoret. Osallistuminen ei vaadi nuorisoseuran jäsenyyttä tai sitoutumista toimintaan koko vuodeksi.

    Hankkeen ensimmäisen vuoden suurin onnistuminen oli nuorten toivoman paintball-sisäradan toteuttaminen Rääkkylään. Projektikoordinaattori Sini Korhonen on iloinen voidessaan jatkaa nuorten kanssa heille tärkeiden aiheiden äärellä.

    ”Viime vuonna saatiin paintball uuteen nousuun, joten jännityksellä odotan mihin asti nuorten kanssa päästään tänä vuonna! Etenkin Rääkkylä osoitti, kuinka osallisuuden merkitys nuorten yhteiskunnallisena aktivoitumisena näkyy aikuisille usein vasta jälkikäteen ja tämänlaisia kehityskulkuja toivon myös tälle vuodelle.”

    Kantavana ajatuksena osallisuuden kokemukset

    Hankkeen tavoitteena on nuorten osallisuuden ja vaikuttamistaitojen vahvistaminen paikallisella tasolla. Toiminnan kantavana ajatuksena on osallisuuden kokemusten mahdollistaminen. Aikuisten roolia nuorten kannustajina, sparraajina ja tukijoina vahvistetaan toteuttamalla osallisuuskoulutuksia yhteistyössä Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation kanssa.

    Osallistavaa vaikuttamista – nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hanke on Suomen Nuorisoseurat ry:n Pohjois-Karjalan aluetoimiston toteuttama ja hallinnoima alueellisen nuorisotyön ja -toiminnan kehittämishanke, jota rahoittaa Itä-Suomen aluehallintovirasto.

    Lisätietoja

    Sini Korhonen
    Projektikoordinaattori 
    sini.korhonen@nuorisoseurat.fi, puh. 050 342 2054
    vaikuttajapolut.nuorisoseurat.fi

  • Haku Ramppikuumeen nuorisoteatterikatselmukseen on auki

    Haku Ramppikuumeen nuorisoteatterikatselmukseen on auki

    Ramppikuume on valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma 13-20-vuotiaille nuorille, joka koostuu esityskatselmuksesta sekä koulutuspajoista. 19.-21.4. vietettävä tapahtuma tarjoaa nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

    Haku Ramppikuumeen esityskatselmukseen on auki 18.2. asti. Katselmukseen voivat hakea kaikki 13-20-vuotiaiden teatteriryhmät omalla esityksellään. Mukaan valituista ryhmistä yksi voittaa Ramppikuume-kiertopalkinnon ja 1000 euron stipendin.

    Haku tapahtuu lomakkeen kautta, johon liitetään video esityksestä. Esityksen keston tulee olla maksimissaan 60 minuuttia. Hakuvaiheessa esitys voi olla vielä keskeneräinen ja kesto pidempi kuin lopullisessa esityksessä. 

    Nuorista koostuva RamppiRaati käy kaikki esitykset läpi, antaa niistä kirjallista palautetta ja ehdottaa katselmukseen otettavia esityksiä Ramppikuumeen toimikunnalle. Toimikunta päättää lopulliset esitykset, jotka esitetään Ramppikuumeessa.

    Katselmusta seuraa kolmesta teatterin ammattilaisesta koostuva katselmusraati, joka antaa jokaiselle ryhmälle kirjallisen palautteen ja päättää kiertopalkinnon saajan.

    Lisätiedot

    Minna-Reetta Kokkaliari
    puh. 044 0591913, minna-reetta.kokkaliari@nuorisoseurat.fi
    ramppikuume.net

    Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään
    Nuorisoseura ry.