Blog

  • Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet

    Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet

    Suomen Nuorisoseurat ry:n johtoryhmää koskeneet yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutosneuvotteluiden piirissä oli organisaation kuusihenkinen johtoryhmä.

    Muutosneuvottelut olivat jatkoa viime vuonna käynnistyneelle organisaation tarkoituksenmukaistamisprosessille, joka tavoitteena oli organisaation selkiyttäminen sekä kasvavan ja kehittyvän organisaation tarpeisiin vastaaminen. Muutosneuvotteluihin ei liittynyt tarvetta henkilöstön vähentämiselle.

    Johtoryhmän uudet vastuualueet ovat seuraavat:

    • Hannu Ala-Sankola, järjestö- ja jäsenpalvelut
    • Iija Filén, talous ja hallinto
    • Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumat
    • Riina Kylmälahti, harrastaminen
    • Henna Liiri-Turunen, alueellinen työ
    • Pasi Saarinen, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri

    Uudet johtamisvastuut astuvat voimaan 1.2.2024 alkaen ja vastuualueiden rakentuminen tapahtuu askeleittain kevään aikana.

    Lisätietoja

    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450  

    Puheenjohtaja Elina Weckström
    elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi tai puh. 050 306 5588

  • Hannu Harmaala ja Joonas Autio Suomen Nuorisoseurojen varapuheenjohtajiksi

    Hannu Harmaala ja Joonas Autio Suomen Nuorisoseurojen varapuheenjohtajiksi

    Oulussa sunnuntaina 28.1. kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajiksi Hannu Harmaalan Lahdesta ja Joonas Aution Kauhavalta. Puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan Elina Weckström Nurmijärveltä. Harmaala toimii hallituksen 1. varapuheenjohtajana ja Autio 2. varapuheenjohtajana. Valinnat tehdään vuodeksi kerrallaan.

    Hannu Harmaala on toiminut varapuheenjohtajana myös vuosina 2020-2023. Hän edustaa Suomen Nuorisoseuroja myös valtion nuorisoneuvostossa. Harmaala, 31, on jo kokenut hallituskonkari, ja pitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä harrastamisen merkitystä nuorten elämässä tärkeänä nyky-yhteiskunnassa.  

    Ensimmäiselle vuodelleen puheenjohtajistoon valittu Autio kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään ja haluavansa niin ikään edistää nuorisoseurojen monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa koko maassa. 

    – Nuorisoseurat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä myös valtakunnallisesti nuorisoseurojen toimintaa niin, että se vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Nuorisoseurat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa, oppia, vaikuttaa ja kokea tekemisen riemua, Autio sanoo.

    Lisätietoja

    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja

    VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja

    Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.

    Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.

    Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.

    Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.

    Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.

    Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.

  • Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseura ry päättää toimintansa

    Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseura ry päättää toimintansa

    Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseura ry kokoontui perjantaina 19.1. historialliseen kokoukseen, jossa seuran toiminta päätettiin lopettaa. Keskusseuran toiminta on alkanut vuonna 1920 Nuorisoseurojen alueellisena keskusjärjestönä paikallisia seuroja palvellen.

    Viimeisinä vuosina Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseuran toiminta on ollut hiljaista ja paikallisseurat ovat toimineet itsenäisesti. Vuoden 2023 aikana Kainuun alueellisesta nuorisoseuratoiminnasta on tehty kattava selvitys ja alueellisen toiminnan jatkuvuutta on mallinnettu yhdessä keskusseuran johtokunnan ja Tekemisen riemua Kainuussa -hankkeen toimesta.

    Selvityksen myötä Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseura oli yksimielisesti sen kannalla, että käytettävissä olevat vapaaehtoisresurssit kannattaa käyttää paikallisseurojen omaan toimintaan ja keskusseuran toiminta tullaan purkamaan. Perjantaina 19.1. pidettiin Kainuun Nuorisoseurojen Keskusseuran ylimääräinen yleinen kokous, jossa päätös vahvistettiin.

    Purkamispäätöksen myötä Kainuussa toimivat seitsemän nuorisoseuraa jatkavat Suomen Nuorisoseurat ry:n jäseninä ja saavat tarvittavaa tukea sekä jäsenpalveluita liiton aluetoimistoista ja tai keskusseuroista. Kevään 2024 aikana Tekemisen riemua Kainuussa -hanke tulee jatkamaan seurojen tukea muutoksessa.

    Lisätietoja

    Maarit Malinen
    Projektikoordinaattori
    Tekemisen riemua Kainuussa -hanke
    Puh. 044 901 8461
    maarit.malinen@nuorisoseurat.fi

  • Menestyksekäs nuorten vaikuttamisen toiminta jatkuu Pohjois-Karjalassa

    Menestyksekäs nuorten vaikuttamisen toiminta jatkuu Pohjois-Karjalassa

    Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista jatketaan Pohjois-Karjalassa yhä laajenevalla toiminta-alueella. Jatkorahoituksen saanut Osallistavaa vaikuttamista -nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hanke tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen heidän omista lähtökohdistaan käsin.

    Vuonna 2023 alkanut toiminta laajenee uuden rahoituksen turvin Joensuun Hammaslahteen, Tuupovaaraan sekä Enoon. Lisäksi Keski-Karjalan alueella alkanutta toimintaa jatketaan. Uusina paikallisina seurakumppaneina toimivat Hammaslahden nuorisoseura, Koveron nuorisoseura ja Nuorten Kasvu.

    ”Olemme koko hallituksen kesken innoissamme siitä, millaisia uusia mahdollisuuksia toiminta tarjoaa. Henkilökohtaisesti toivon hankkeen tuovan myös harjoittelupaikkoja Riverian nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoille”, Nuorten kasvun puheenjohtaja ja Riverian lehtori Pekka Parviainen kertoo.

    Toiminta alkaa helmikuussa

    Toiminta käynnistyy uusilla alueilla helmikuun aikana, jolloin nuorten kanssa lähdetään unelmoimaan ja piirtämään aikajanaa tulevan vuoden toiminnalle. Mukaan ovat tervetulleita 13-17 -vuotiaat nuoret. Osallistuminen ei vaadi nuorisoseuran jäsenyyttä tai sitoutumista toimintaan koko vuodeksi.

    Hankkeen ensimmäisen vuoden suurin onnistuminen oli nuorten toivoman paintball-sisäradan toteuttaminen Rääkkylään. Projektikoordinaattori Sini Korhonen on iloinen voidessaan jatkaa nuorten kanssa heille tärkeiden aiheiden äärellä.

    ”Viime vuonna saatiin paintball uuteen nousuun, joten jännityksellä odotan mihin asti nuorten kanssa päästään tänä vuonna! Etenkin Rääkkylä osoitti, kuinka osallisuuden merkitys nuorten yhteiskunnallisena aktivoitumisena näkyy aikuisille usein vasta jälkikäteen ja tämänlaisia kehityskulkuja toivon myös tälle vuodelle.”

    Kantavana ajatuksena osallisuuden kokemukset

    Hankkeen tavoitteena on nuorten osallisuuden ja vaikuttamistaitojen vahvistaminen paikallisella tasolla. Toiminnan kantavana ajatuksena on osallisuuden kokemusten mahdollistaminen. Aikuisten roolia nuorten kannustajina, sparraajina ja tukijoina vahvistetaan toteuttamalla osallisuuskoulutuksia yhteistyössä Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation kanssa.

    Osallistavaa vaikuttamista – nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hanke on Suomen Nuorisoseurat ry:n Pohjois-Karjalan aluetoimiston toteuttama ja hallinnoima alueellisen nuorisotyön ja -toiminnan kehittämishanke, jota rahoittaa Itä-Suomen aluehallintovirasto.

    Lisätietoja

    Sini Korhonen
    Projektikoordinaattori 
    sini.korhonen@nuorisoseurat.fi, puh. 050 342 2054
    vaikuttajapolut.nuorisoseurat.fi

  • Haku Ramppikuumeen nuorisoteatterikatselmukseen on auki

    Haku Ramppikuumeen nuorisoteatterikatselmukseen on auki

    Ramppikuume on valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma 13-20-vuotiaille nuorille, joka koostuu esityskatselmuksesta sekä koulutuspajoista. 19.-21.4. vietettävä tapahtuma tarjoaa nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

    Haku Ramppikuumeen esityskatselmukseen on auki 18.2. asti. Katselmukseen voivat hakea kaikki 13-20-vuotiaiden teatteriryhmät omalla esityksellään. Mukaan valituista ryhmistä yksi voittaa Ramppikuume-kiertopalkinnon ja 1000 euron stipendin.

    Haku tapahtuu lomakkeen kautta, johon liitetään video esityksestä. Esityksen keston tulee olla maksimissaan 60 minuuttia. Hakuvaiheessa esitys voi olla vielä keskeneräinen ja kesto pidempi kuin lopullisessa esityksessä. 

    Nuorista koostuva RamppiRaati käy kaikki esitykset läpi, antaa niistä kirjallista palautetta ja ehdottaa katselmukseen otettavia esityksiä Ramppikuumeen toimikunnalle. Toimikunta päättää lopulliset esitykset, jotka esitetään Ramppikuumeessa.

    Katselmusta seuraa kolmesta teatterin ammattilaisesta koostuva katselmusraati, joka antaa jokaiselle ryhmälle kirjallisen palautteen ja päättää kiertopalkinnon saajan.

    Lisätiedot

    Minna-Reetta Kokkaliari
    puh. 044 0591913, minna-reetta.kokkaliari@nuorisoseurat.fi
    ramppikuume.net

    Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään
    Nuorisoseura ry.

  • Luova lava -leireillä sukelletaan tänä vuonna veden maailmaan

    Luova lava -leireillä sukelletaan tänä vuonna veden maailmaan

    Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -päiväleirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki.

    Tänä kesänä lapset pääsevät kokeilemaan erilaisia taiteenmuotoja veteen liittyen. Leireillä käsitellään vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?

    Ilmoittautuminen päiväleireille aukeaa keväällä. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.

    H2O – Luovuuden lähteellä teema on ideoitu leiriläisten palautteista. Visuaalisen ilmeen toteutti harjoittelijamme graafikko-opiskelija Iida.

    Mukaan Luova lava -leirien järjestäjäksi?

    Luova lava -leirejä voi järjestää missä tahansa nuorisoseurassa. Järjestämisen tueksi on julkaistu vuoden teeman mukainen materiaalipankki, josta löytyy linkkejä, harjoitteita ja materiaalia leirien toteutukseen.

    Jos kiinnostuit, ole yhteydessä Pirita Laihoon: puh. 040 5587870, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

  • Paikallisia yhteistyökumppaneita haussa!

    Paikallisia yhteistyökumppaneita haussa!

    Suomen Nuorisoseurat hakee Erasmus+ -ohjelmasta pienimuotoista kumppanuushanketta ajalle 2024-2025, jossa painopisteenä on kansainvälisen ja monikulttuurisen paikallisen seuratoiminnan pilotointi. Haemme 3-5 seurakumppania paikallisten pilottien toteuttamiseksi hankkeessa.

    Hanketta on alustettu kehittämispäällikön, hanke- ja kumppanuuspäällikön sekä meneillään olevan pienimuotoisen kumppanuushankkeen projektikoordinaattorin toimesta ja nyt etsimme paikallisia yhteistyökumppaneita hankkeen toteuttamiseksi. Yhteistyöstä mukaan lähtevät seurat saavat korvauksen nuorisoseurantalon käyttämisestä sekä yhdessä suunniteltua kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa talolle. Hankkeeseen osallistuminen ei maksa kumppaneille mitään.

    Pienimuotoisten kumppanuushankkeiden tulee vastata seuraaviin Erasmus+ painopisteisiin:

    • tukevat sellaisten kohderyhmien osallistamista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
    • tukevat aktiivista Euroopan kansalaisuutta
    • tuovat eurooppalaisen ulottuvuuden paikalliselle tasolle
    • lisäävät lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia 
    • ruokkivat yhteenkuuluvuutta, muutosjoustavuutta ja kykyä sietää kriisejä  
    • luovat yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta
    • ottaa huomioon vihreät käytännöt hankkeen toiminnassa
    • ottaa huomioon virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuudet
    • osallistumisen ja aktiivisen toiminnan tukeminen, yhteiskunnalliseen toimintaan, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan osallistumiseen mahdollistaminen
    • aktiivisen kansalaisuuden sekä nuorten yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen
    • laadun, innovaatioiden ja nuorisotyön tunnustamisen vahvistaminen
    • nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen
    • politiikan, tutkimuksen ja käytännön välisten yhteyksien vahvistaminen.

     Hankkeeseen on suunniteltu palkattavaksi projektikoordinaattori, joka yhdessä paikallisten nuorisoseurojen kanssa suunnittelee seurojen tarpeista lähtevää toimintaa ja toteuttaa pilotteja yhdessä paikallisseurojen kanssa.

    Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan pilotteja toteutetaan hankkeessa jokaisen yhteistyökumppanin kanssa 1-3 kappaletta. Pilottien toimintaa ei hakuvaiheessa rajata, mutta vinkkejä voidaan hakea seuran olemassa olevasta toiminnasta ja toiveista. Tavoitteena on mahdollistaa osallistuminen seurojen toimintaan myös monikulttuurisista taustoista tuleville henkilöille. Toteutusmuodot ja -tavat sovitaan yhdessä hankkeen aikana. Toiminta käynnistetään alueella yhdessä toimijoiden ja osallistujien kesken käytävällä dialogilla. 

    Milloin
    Suunniteltu hankeaika on 2024-2025, jonka aikana kunkin seuran kanssa toteutetaan 1-3 pilottia. Tarkempi aikataulutus tehdään hankkeen alkuvaiheessa. 

    Miksi?
    Hankkeen kautta järjestettävällä toiminnalla voidaan tarjota uusia toimintamahdollisuuksia sekä houkutella uusia kohderyhmiä jäseniksi ja aktiivisiksi toimijoiksi paikallisseuroihin. Lisäksi hankkeen myötä syntyy uudenlaisia verkostoja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, pilottiseurat verkostoituvat myös kansainvälisesti.

    Mitä paikallisilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan?
    Hakuvaiheessa yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään kirjallinen sopimus yhteistyöstä. Sopimus määrittelee, että yksittäiselle seuralle ei tule taloudellisia velvoitteita hankkeesta. Jos hankerahoitusta ei saada, sopimus raukeaa. Käytännössä yhteistyösopimus tarkoittaa sitoutumista yhdessä kehitettävään toimintaan; ideointiin yhdessä jäsenten/lähiyhteisön kanssa, viestintää sekä toimipaikan löytämistä pilottitoiminnoille. Uskomme kuitenkin, että osallisuutta korostaen alusta asti yhdessä suunniteltu toiminta sitouttaa mukaan toimintaan; hankkeen pilotit suunnitellaan yhdessä mukana olevien seurojen kanssa. Hankkeen teeman luonteen vuoksi edellytämme kiinnostusta monikulttuurisen seuratoiminnan kehittämiseen! Olisi hienoa, jos kumppanilla olisi seurantalo käytettävissä toimintaa varten. 

    Mitä yhteistyökumppaneille tarjotaan?
    Yhteistyökumppanit saavat kokemuksia kansainvälisestä ja monikulttuurisesta toiminnasta, joka voi toimia näille kohderyhmille jäsenyyteen ja vapaaehtoistoimintaan sitoutumisen innostajana. Seuran omistamien tilojen käytöstä maksetaan erikseen korvaus. 

    Miten edetään
    Seurojen halukkuus yhteistyökumppanuuteen tulee jättää 21.2. mennessä
    Aikataulu hankehakemuksen jättämiselle on napakka – hankehaku päättyy 5.3.2024.

  • Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye on Vinhakat Nuorisoseura Motorasta 

    Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye on Vinhakat Nuorisoseura Motorasta 

    Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtyeeksi on valittu Nuorisoseura Motoran Vinhakat Joensuusta. Valinta tehtiin festivaalin taiteellisen johtaja Petri Kauppisen esityksestä. Tunnustuksen luovutti Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.2024 Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Nuorisoseura Motoran Vinhakat harjoittelee tavoitteellisesti ja sen 18–21-vuotiailla tanssijoilla on jo runsaasti tanssivuosia takanaan. Ryhmä tuottaa uusia tanssiproduktioita uudistaen ja kehittäen kansantanssia ja toiminnassa keskitytään kansantanssin syventäviin opintoihin, ilmaisutaidon kehittämiseen ja monipuolisen ohjelmiston rakentamiseen. Motora järjestää kansantanssin opetusta Joensuussa ja sen toiminnassa on mukana noin 180 lasta, nuorta ja aikuista.  

    Ryhmä esiintyy seuran omien tilaisuuksien lisäksi aktiivisesti valtakunnallisissa kansantanssitapahtumissa ja ulkomaalaisille folklorefestivaaleilla. Vinhakat nimettiin vuonna 2022 nuorisoseurojen valtakunnallisessa kansantanssikatselmuksessa Tanssimyllyssä omassa ikäluokassaan mestaruussarjaan.

    Ryhmän musiikista vastaa Rälläkkä, jonka musiikissa soivat vaihtelevasti harmonikka, kitara, mandoliini, basso, viulu ja perkussiot. Uusimpana teoksena Motoran tanssi- ja musiikkiryhmät ovat tuottaneet kansanomaisen vuodenkierron perinteisiin keskittyvän kolmiosaisen Ajastaika-teoksen, jonka koreografina on toiminut ryhmien tanssinopettaja Eveliina Pilke. 

    Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on nimetty vuodesta 1990 saakka aina kahden vuoden välein ja se on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Valittu ryhmä kutsutaan kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisin 2024 kansantanssin kotimaiseksi pääesiintyjäksi ja sille luovutetaan 3500 euron stipendi.  

    Lisätietoja:  

    Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
    puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

  • Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos 

    Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos 

    Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.2024 Käärmeenpääntallaajat näyttämöteokselle. Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä ja hän myös luovutti tunnustuksen. 

    Käärmeenpääntallaajat on Tanssiteatteri Tsuumin, Folk Extremen, Espoon kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto. Esitysdramaturgiasta ja ohjauksesta on vastannut Marjo Kuusela, musiikista Anne-Mari Kivimäki ja koreografioista Reetta-Kaisa Iles, Marjo Kuusela ja työryhmä. Tuotannossa oli mukana myös kaksi ilmaisutaidon lukiota, Tampereen Yhteiskoulun lukio (TYK) ja Kallion ilmaisutaidon lukio. Musiikista vastasivat Suistamon Sähkö ja Palomylly.  

    Tampereen Yhteiskoulun lukio tuotti prosessissa opettajiensa Jyri Siimeksen, Leena Tanhuan ja Lotta Kaarlan johdolla teoksen Käärmeenpääntallaajat II – Jos maailma ei lopukaan -näytelmän, joka esitettiin keväällä 2023 Tampereella 55 opiskelijan voimin. 

    Eteläpohjalaisen parisataa vuotta sitten toimineen vasulaisten uskonlahkon sisuksiin sukeltava Käärmeenpääntallaajat on hurmoksellinen spektaakkeli, jossa uskonnolliset kokemukset heräävät musiikin ja tanssin voimasta henkiin. Ammattilaisia ja alan opiskelijoita yhdistävä teos luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja-musiikille uuden yleisön keskuudessa.  

    Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä. Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.  Palkinto jaettiin nyt yhdennentoista kerran.

    Lisätietoja:  

    Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
    puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi