Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän 19.-21.4. teatterin iloa ja riemua. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tarjolla on yhdeksän teatterin alan ammattilaisten vetämää koulutuspajaa, joissa syvennytään mm. näyttämötaisteluun, esitystekniikkaan, maskeeraukseen ja hahmotyöskentelyyn.
Katselmuksessa on tänä vuonna mukana kahdeksan esitystä, jotka kisaavat Ramppipystistä ja 1000 euron stipendistä. Katselmuksessa nähdään vahvoja ensemblejä ja monologeja, jotka pitävät katsojat otteessaan. Moni esitys on nuorten omia teoksia käsikirjoituksesta ja ohjauksesta tekniikkaan. Tartutaanpa myös suomalaiseen klassikkoon antaen sille uusi elämä. Teemoina ovat muun muassa ystävyys, nuoren kasvaminen aikuiseksi, erilaisuus, deittailu ja omana itsenä oleminen muuttuvassa maailmassa.
OnOKnäytellä – Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä
Aarre Vesa – Välähdyksiä
Jokainen esitys saa palautetta, vinkkejä ja käytännön ideoita asiantuntijoista koostuvalta raadilta. Raadin muodostavat teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen, näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja näyttelijä Mikko Penttilä.
Esityskatselmus alkaa avajaisilla lauantaina 20.4. klo 13.15 Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla. Esitykset ovat yleisölle avoimia ja niihin voi ostaa lippuja tapahtumapaikalta. Esitysten aikataulut löytyvät Ramppikuumeen ohjelmasta.
Katselmusta voi seurata myös suorana Ramppikuumeen YouTube-kanavalta, jonne avajaiset, lauantain ja sunnuntain esitykset sekä päätöstilaisuus striimataan.
Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.
Vielä ehdit vastata Suomen Nuorisoseurojen harrastajille suunnattuun kyselyyn, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kulttuurin harrastamisella on. Kysely sulkeutuu 25.4.2024, joten vastaathan pian!
Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyn tuloksien avulla saamme tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Nyt, jos koskaan, on tärkeää näyttää, että toiminnallamme on merkitystä.
Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto.
Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä harrastajilta. Kyselylomakkeet on jaettu iän mukaan kahteen: alle 15-vuotiaille ja yli 15-vuotiaille on omat linkit.
Marja-Liisa Rantala on palkittu Vuoden Hermanska -tunnustuksella lauantaina 13.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.
Marja-Liisa, tai tuttavallisemmin Maisa, on ollut aktiivinen nuorisoseuralainen vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän lähti mukaan Kangasalalla toimivan Nuorisoseura Teatteri Tuulian rahastonhoitajaksi. Maisa toimii tehtävässä edelleen, minkä lisäksi hän on Kangasalan Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja Hämeen H-killan taloudenhoitaja. Vuosien varrella hän on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä keskusseura Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana. Hän on työskennellyt keskusseurassa myös Leipää ja kulttuuria sekä Kisällistä osaajaksi –projekteissa.
Luottamustehtävien lisäksi Maisa on tottunut talkoilija, joka tarttuu rempseästi hommaan kuin hommaan. Hän on vuosia hoitanut kahvituksia alusta loppuun erilaisissa tapahtumissa, minkä lisäksi hän on aktiivinen bingoemäntä. Maisa on tuttu kasvo myös kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisissa, jossa hän on ollut vapaaehtoistehtävissä ja toiminut järjestelytoimikunnassa vuodesta 2007 lähtien.
Vuonna 2020 Maisalle myönnettiin Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki hänen 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Merkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.
Maisaa kehutaan aktiiviseksi nuorisoseuralaiseksi, joka tuntee yhdistystoiminnan säännöt ja kannustaa toisia toimeen.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien Tanssiralli-katselmuksen osallistujaryhmien määrä lähes tuplaantui edelliskertaan verrattuna. Katselmukseen on ilmoittautunut 28 ryhmää eri puolilta Suomea. Tanssiralli järjestetään osana Pispalan Sottiisi-tapahtumaa Tampereella 12.-16.6.2024.
Ryhmät ovat ilmoittautuneet yhteen neljästä ikäsarjasta: Kultahippu-sarja (6-vuotiaat ja nuoremmat), 10-vuotiaat ja nuoremmat, 13-vuotiaat ja nuoremmat tai 16-vuotiaat ja nuoremmat.
Tanssiralli-katselmuksessa tärkeässä tehtävässä ovat raatilaiset, jotka antavat jokaiselle ryhmälle suullisen ja kirjallisen palautteen. Tänä vuonna Tanssirallin kaksi raatia muodostavat:
Hanna Poikela (tanssinopettaja, AMK), Jukka Saari (tanssinopettaja) ja sihteerinä Nelli Terävä (tanssinopettaja, AMK)
Timo Filip Salonen (tanssinopettaja AMK ja tanssitaiteilija), Siina Toimela (tanssinopettaja, AMK ja musiikkipedagogi, AMK) ja sihteerinä Emma Kantelinen (tanssinopettaja, AMK)
Arviointiraati antaa ryhmille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Halutessaan ryhmät voivat saada sijoituksen seuraaviin sarjoihin: rauta, pronssi, hopea ja kulta.
Tanssirallissa osaamista suhteutetaan arviointikriteereihin, jotka tukevat arviointiraadin työskentelyä ja ohjaavat esiintyjien osaamisen arvioimista. Tanssi on taiteenala, jonka absoluuttinen arvioiminen on mahdotonta, minkä vuoksi arviointi perustuu arviointiraadin näkemyksiin kriteeristön pohjalta. Arviointiraati ottaa huomioon ryhmän itselleen, esitykselleen tai harjoittelulleen asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen esityksessä.
Suomen Nuorisoseurat järjestää joka toinen vuosi valtakunnallisen katselmuksen lasten kansantanssiryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.
Euroopan nuorisoviikolla 12.-19.4. syvennytään EU:n nuorille tarjoamiin mahdollisuuksiin työpajojen merkeissä. Euroopan nuorisoviikko on Euroopan komission joka toinen vuosi järjestämä tapahtuma, jolla edistetään nuorten osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta eri puolilla Eurooppaa.
Nuorisoseuroissa on vahvaa kokemusta EU-hankkeiden, kuten nuorisovaihtojen ja nuorten osallistamisprojektien toteuttamisesta. EU:lta saadun tuen avulla nuoret ovat mm. matkustaneet ulkomaille, toteuttaneet omia haaveitaan ja saaneet arvokasta kokemusta vaikuttamisesta.
Työpajoissa haluamme innostaa muita ideoimaan omia EU-projektejaan. Työpajoissa esitellään Nuorisoseuroilla tehtyjä projekteja ja kerrotaan käytännönläheisesti mahdollisuuksista, joita EU tarjoaa nuorille.
Työpajat on suunnattu niin nuorille kuin nuorten parissa työskenteleville. Tervetuloa!
Rääkkylä, Rasivaaran nuorisoseuran talo Rasihovi 12.4. klo 18–20
Joensuu, Nuorisokeskus Whisper 17.4. klo 16-17.30
Jyväskylä, kaupunginkirjasto ke 17.4. klo 14-17
Kuhmo, yhteislukio ti 16.4. klo 9-10.30
Mikkeli, Ohjaamo Olkkarin kansainvälinen kahvila 18.4. klo 15.15-17.30
Rovaniemi, Kulttuuritalo Wiljami 18.4. klo 18-20.
Reisjärvi, Reisjärven kirkonkylän nuorisoseurantalo 23.4 klo 16
Euroopan nuorisoviikon tavoitteena on tuoda EU lähelle nuoria tapahtumien ja viestinnän avulla. Viikko lisää tietoisuutta nuorten osallistumisesta päätöksentekoon, edistää nuorten ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua ja esittelee nuorten eurooppalaisten kykyjä ja hankkeita. Sen aikana nostetaan esiin yhteisiä eurooppalaisia teemoja, kuten yhdenvertaisuutta, mielenterveyttä ja hyvinvointia, tiedonsaantia sekä rakentavaa vuoropuhelua.
Tänä vuonna Euroopan nuorisoviikko pidetään kaksi kuukautta ennen Euroopan parlamentin vaaleja, joten demokratia ja EU-vaalit ovat myös nuorisoviikon pääaiheita.
Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus on päättänyt aloittaa yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut. Niiden piirissä ovat organisaation kaikki vakituiset työntekijät johtoryhmää lukuun ottamatta.
Muutosneuvotteluilla tavoitellaan talouden ja toiminnan tasapainottamista pitkällä aikavälillä sekä varaudutaan nuorisoalan valtionavustuksia uhkaaviin rahoitusleikkauksiin.
Neuvotteluissa käsitellään kaikkia mahdollisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, myös enintään 8 henkilötyövuoden vähentämistä. Myös mahdollisia työnkuvamuutoksia käsitellään.
Neuvottelut alkavat maanantaina 15.4. Tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen toukokuun loppuun mennessä.
Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.
Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.
Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.
”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.
”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen.
Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus.
Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset.
Vuoden 2024 Nuorisoseura on Asemäentien Nuorisoseura Imatralta. Valtakunnallinen tunnustus jaetaan seuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.
Tunnustuksen jakoi Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Teatteria turvallisemman tilan periaatteilla
Reilun vuoden vanhan Asemäentien Nuorisoseuran päätoimintana on teatteri. Seurassa on tällä hetkellä neljä ryhmää eri-ikäisille harrastajille, joissa pääsee mm. näyttelemään, ohjaamaan ja opettelemaan teatteritekniikkaa. Toiminnan lähtökohtina ovat nuorisoseuraliikkeen arvot: osallisuus, yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja yhteisöllisyys.
Konkreettisesti arvot näkyvät mm. siinä, että seuran toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Asemäentiellä jokainen saa olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on. Seura onkin saanut harrastajilta hyvää palautetta turvallisesta tilasta harrastaa.
Aktiivista tapahtumatoimintaa
Menneen vuoden aikana toiminta on ollut hyvin aktiivista harrastus- ja tapahtumatoiminnan osalta. Nuorisoseura on näkynyt vahvasti Imatran eri tapahtumissa esiintymällä, tekemällä kasvomaalauksia, leikittämällä lapsia ja markkinoimalla seuran toimintaa. Viime vuonna seura järjesti myös omat Teatterifestarit, joka oli yksi Imatran 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Festareista on tarkoitus tulla jokavuotinen yhteistyötapahtuma.
”Olemme pienessä ajassa saavuttaneet suuria ja tuoneet itseämme esille sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, ja luoneet monia yhteistyökuvioita yhdistyksen kasvaessa”, seuran puheenjohtaja Sandra Strömberg kertoo.
Vuoden Nuorisoseuroista järjestettiin kannatatusäänestys Facebookissa ja Instagramissa, jossa Asemäentien Nuorisoseuraa kehuttiin erityisesti innostuneesta asenteesta ja yhteishengestä.
Asemäentien Nuorisoseurassa on turvallisempi tila toimia luovana omana itsenään ❤️ Se on aktiivinen ja nimensä mukaan nuoria on vaikuttamassa toimintaan monella tasolla, ja toiminnassa on ihan huipputyyppejä!
Asemäentien Nuorisoseura ry tekee todella tärkeää ja laadukasta työtä Etelä-Karjalaisten (mutta myös kaikkien muiden) nuorten parissa! Upeaa ja loppuun asti suunniteltua, vahvalla osaamisella ja taidolla työskentelyä💕
Ensimmäistä kertaa jaettu Vuoden nuori nuorisoseuralainen -tunnustus myönnettiin kahdelle henkilölle: Katherine Ulichille ja Emma Vuohtoniemelle. Tunnustus jaetaan alle 29-vuotiaalle, joka on osallistunut aktiivisesti ja sitoutuneesti toimintaan paikallisesti tai valtakunnallisesti. Katherina ja Emma palkittiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Katherinen positiivinen asenne näkyy kaikessa, mitä hän tekee
Katherine on aktiivinen nuorisoseuralainen, joka on harrastanut intohimoisesti kansantanssia jo 14 vuoden ajan. Harrastus alkoi 2-vuotiaana sodankyläläisessä Jutaringissä ja jatkuu tällä hetkellä rovaniemeläisessä Siepakoissa. Harva viettää aktiivisesti ja yhtäjaksoisesti saman harrastuksen parissa yhtä pitkän ajan.
Katherine on jakanut huikeaa tanssiosaamistaan esimerkiksi talkoolaisena kansantanssitapahtuma Kalenoissa sekä Mikkelissä kesällä 2023 pidetyn nuorisovaihdon aikana. Vaihdon aikana hän ohjasi ja opetti kansantanssia ja kertoi nuorisoseuralaisuudesta. Esimerkillään hän näytti, mitä kaikkea hienoa se käytännössä on.
Katherine on käyttänyt lappilaisuuttaan voimavarana, ja aina pitänyt Lappia ja aitoa lappilaista elämänasennetta esillä. Hän ei ole antanut pitkien etäisyyksien tai vähäisten harrastajamäärien haitata nuorisoseuralaisuuttaan eikä kansantanssijuuttaan.
Katherine toimii Nuorisoseuroissa aktiivisesti myös muussa toiminnassa. Hän on ollut mukana Nuoret Vaikuttajat -ohjelmassa osallistujana vuoden 2022 alusta. Katherine on osoittanut erinomaista osallisuutta, sitoutumista ja aktiivisuutta toimintaa kohtaan. Hän edistää ryhmähenkeä ja on mukana täydellä, kultaisella sydämellään.
Katherine on toiminut myös chat-moderaattorina ja keskustelufasilitaattorina kulttuurialan tapahtumissa osoittaen erinomaista kulttuurituntemusta- ja osallistumista. Hän on haastatellut alan ammattilaisia kulttuuri- ja taideharrastamisen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin, ideoinut keskusteluja sekä rekrytoinut keskustelijoita. Hänen ansiostaan kulttuurista nuorisotyötä tekevien ammattilaisten tietämys kasvoi ja kulttuurisen nuorisotyön tunnettavuus ja merkitys laajeni.
Katherinella on ollut korvaamattoman suuri vaikutus nuorisoseuralaisuuteen ja siihen, miten se näyttäytyy positiivisena voimavarana. Hän on löytänyt nuorisoseuralaisuuden ytimen, ja se näkyy hänen päivittäisessä toiminnassaan muun muassa yhteisöllisyyden rakentamisena, osallisuuden lisäämisenä sekä periksiantamattomana tekemisen riemuna.
Kansantanssia harrastava ja ohjaava Emma on elvyttänyt lasten kansantanssiharrastuksen Siilinjärvellä
Kuva Hene Ketoharju.
Emman tarina kansantanssin parissa alkoi noin 2-vuotiaana Nuorisoseura nuoren Iisalmen vanhempi-lapsiryhmässä. Siitä asti hän ollut nuorisoseuroissa tanssijana, apuohjaajana ja ohjaajana. Tällä hetkellä hän tanssii iisalmelaisessa kansantanssiryhmä Viirkantissa ja ohjaa Siilinjärven kansantanssijoissa.
Emma on yksin elvyttänyt lasten kansantanssiharrastuksen Siilinjärvellä ja tuonut sitä esille myös SiiliFolk -festivaaleilla. Viime kesänä Emma veti tanssipajoja, esiintyi itse ja ohjasi tanssiryhmää tapahtumassa. Hän on ohjaajana myös vienyt ryhmän Siilinjärveltä lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Innostus kansantanssin ohjaamiseen on tullut esimerkin kautta. ”Aina apuohjaajan töitä tehdessäni ihailin omaa ohjaajaani Päiviä. Halusin viedä hänen oppejaan eteenpäin sekä kasvaa samanlaiseksi kannustavaksi ja turvalliseksi ohjaajaksi ja aikuiseksi, joka hän minulle on”, Emma kertoo.
Ohjaajana toimimisessa Emmalle mieluisinta on kansantanssin ilon levittäminen ja kehityksen näkeminen lapsissa. Hän haluaa myös näyttää lapsille ja nuorille, miten siistiä kansantanssin harrastaminen on. Emman kehutaan olevan mahtava ohjaaja ja esimerkki lapsille.
”Olemme aloittaneet ihan alusta kehon kannatuksen, tanssitekniikan ja ilmaisun kanssa. On palkitsevaa huomata, kun ne alkavat löytyä – niin minulle, kuin lapsillekin. Esimerkkiä tästä kehityksestä voi nähdä kesäkuussa Pispalan Sottiisin Tanssirallissa Kansuleiden esittämänä!”
Rakkaus tanhuun ja nuorisoseuratoiminnan yhteisöllisyys pitää Emman edelleen mukana toiminnassa. ”Olen saanut uusia elämänmittaisia ystäviä tanssiharrastuksen ja ohjaajuuden myötä”, Emma kertoo.
Lisätiedot
Essi Roisko, viestintäasiantuntija Suomen Nuorisoseurat ry essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh. 044 739 0621
Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtaja Ira Järvelä on palkittu Vuoden 2024 nuorisoseuralaisena. Vuoden nuorisoseuralaiseksi valitaan vapaaehtoinen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. Tunnustus jaettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Aktiivinen harrastaja ja luottamushenkilö
Iran nuorisoseurataival on alkanut Oulunsalon Nuorisoseurassa, jossa hän toimi pelimannina säestäessään kansantanssiryhmä Kimaraa. Muutettuaan Kaustiselle 90-luvun puolivälissä Ira aloitti harmonikan soittajana Ottosten pelimanniryhmässä Kaustisen Nuorisoseurassa.
Siitä tie vei nopeasti mukaan myös johtokuntatyöskentelyyn ja muihin luottamustehtäviin. Ira on toiminut Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtaja vuodesta 2016 lähtien, minkä lisäksi hän toimii Kaustinen Folk Music Festivalia järjestävän Pro Kaustinen r.y.:n puheenjohtajana ja edustaa Kaustisen Nuorisoseuraa Kaustislaisen viulunsoiton yhdistysten aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyöryhmässä. Vuosien varrella Ira on ollut mukana myös Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran hallituksessa ja Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa.
Innostus tarttuu myös muihin
Iraa kuvaillaan sitoutuneeksi, uutteraksi, kannustavaksi ja rohkeaksi. Hän innostaa esimerkillään muita mukanaolevia ja muistaa kiittää pienestäkin työpanoksesta.
Koulutus, nuorten vaikuttaminen ja oppimisen mahdollisuudet ovat Iralle tärkeä osa nuorisoseuratoimintaa. Hän rohkaisee muita tarttumaan aivan uudenlaisiin tehtäviin ja kokemuksiin sekä kannustaa ihmisiä opiskeluun.
Ira korostaa yhteistyön tärkeyttä muiden toimijoiden kanssa niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Hän toimii itse aktiivisena yhteistyön rakentajana monella tasolla.
Ira ymmärtää ja tuo esille koko nuorisoseurajärjestön ja instituution tärkeää roolia menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestäminen ja mahdollistaminen sekä kaustislaisen aineettoman kulttuuriperinnön esillä ja elävänä pitäminen ovat lähellä Iran sydäntä.
”Aito kiinnostus ja innostus yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi tarttuu meihin muihinkin toimijoihin, jotka saamme Iran palavasta liekistä kipinää omaankin tekemiseemme”, kuvailee Iraa tunnustuksen saajaksi ehdottanut taho.
