Blog

Nuorisoseurojen väki toivottaa hyvää kesää!

22.6.2023

Liiton ja aluetoimistojen työntekijät siirtyvät pikkuhiljaa kesälomille, minkä myötä alue- sekä keskustoimistomme ovat pääsääntöisesti kiinni heinäkuun ajan.

Nuorisoseurojen somekanavissa kuitenkin tapahtuu läpi kesän. Tähän artikkeliin on koottu vinkkejä kesäaikaa silmällä pitäen.

Nuorisoseurojen kesäkiertue sosiaalisessa mediassa – ota vinkit talteen!

Kesä-elokuun aikana paikallisten nuorisoseurojen järjestämät tapahtumat näkyvät somekanavillamme, kun lähdemme kesäkiertueelle eri nuorisoseuroihin.

Tulossa on paljon kesäteatterivinkkauksia, taidetoimintaa ja muita mielenkiintoisia tapahtumia aina Sotkamosta Klaukkalaan, joten ota Facebook– ja Instagram-tilimme seurantaan!

Nuorisoseurat mukana SuomiAreenassa 27.-30.6.

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 27.–30.6. Nuorisoseurat on mukana kahdessa eri paneelikeskustelussa, joita voi seurata joko paikan päällä tai livestriimin välityksellä MTV:n Katsomosta.

Olemme mukana Kulttuurihyvinvointipoolin keskustelussa Järkihän tässä suorittamisessa menee! – taide nuorten kasvurauhan tukena keskiviikkona 28.6. klo 11.00–11.45.

Keskustelussa pohditaan, miten suorittaminen ja yhteiskunnan asettamat paineet uhkaavat nuorten hyvinvointia. Voisiko taiteesta löytyä nuorten mielenterveydelle akuutisti tarvittavaa kasvurauhaa ja suoritusvapaata tilaa? Nuorisoseuroilta paneelissa on mukana keskustelemassa Sara Hänninen ja Altti Kiuru Nuorten vaikuttajien ryhmästä.

Olemme myös mukana Kortesjärven ylikylän nuorisoseuran ja heidän yhteistyökumppaneidensa keskustelussa torstaina 29.6. klo 11.00-11.45 liittyen Isä-näytelmän ympärille rakennettuun ilmiöön.

Tapaamisiin myös muissa kesätapahtumissa! Toivotamme kaikille ihanaa kesää!
Hallitusohjelma on täynnä mahdollisuuksia – mutta myös uhkia

19.6.2023

Saimme kuulla ja lukea viime perjantaina, miten hallitustunnustelut olivat tulleet Petteri Orpon johdolla loppuun. Juuri julkaistu hallitusohjelma on paksu ja yksityiskohtainen. Haluamme nyt nostaa esiin muutamia huomioita.

Lasten ja nuorten hyvinvointia halutaan edistää kokonaisvaltaisesti

Hallitusohjelmaneuvottelijat ovat kuulleet toimialan ääntä, ja nostavat esiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen erittäin tärkeänä asiana. Yhtenä merkittävänä osana tässä nähdään harrastustoiminta.

Hallitusohjelma nostaa esiin taide-ja kulttuuriharrastamisen merkityksen sekä harrastus- ja kerhotoiminnan kehittämisen kokonaisuutena, jonka osana Harrastamisen Suomen mallia myös tarkastellaan. Tämä on harrastuskentän moninaisuuden kannalta hyvä ja kannatettava asia, ja toivomme, että seuraavaksi mietitään huolella myös tämän kehittämistyön rahoitus. Olemme myös tyytyväisiä, että harrastusseteliehdotus etenee kokeiluun.

Nuorten hyvinvointiasiat on myös keskitetty opetus-ja kulttuuriministeriöön, ja erillinen nuoriso-ja liikuntaministeri pystyy tekemään halutessaan paljon nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Osallisuus näkyy hallitusohjelmassa

Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavaa: ”Hallitus vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Uusia keinoja vaalia näitä perusarvoja tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Hallitus työskentelee osallistavan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta ja torjuu eriytymiskehitystä. Hallitus valmistelee ja toimeenpanee kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Erityisenä tavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen.”

Tämä kirjaus on kiitettävä ja toiveemme on, että kansallista ohjelmaa demokratian ja osallistumisen edistämiseksi kutsutaan toteuttamaan laaja joukko kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Koulujen ja oppilaitosten lisäksi on järkevää hyödyntää jo olemassa olevia toimintamalleja, mitä vaikkapa nuorisoalalla on kehitetty niin järjestöissä kuin kuntaorganisaatioissa.

Ohjelma on lähtökohtaisesti kulttuurimyönteinen

Kulttuurialan keskeisiin epäkohtiin kuten freelancereiden työoloihin aiotaan puuttua, vaikka samaan aikaan työntekijöihin kohdentuvat heikennykset saattavat koskettaa myös kulttuurialaa. Kulttuurin saavutettavuutta halutaan kuitenkin parantaa ja lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastuksiin satsata erityisesti. Erityisen ilahduttavaa on myös kulttuurihyvinvoinnin näkyminen, sillä ohjelmaan on kirjattu, että ”hallitus vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välistä yhteistyötä. Tavoitteena on esimerkiksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa.”

Monipuolista kulttuuriperintöä tulee ylläpitää

Kirjaus suomalaisen kulttuuriperinnön merkityksestä oli nostettu hallitusohjelmassa näkyviin Osaava Suomi-luvun alla. Yksi näkyvä osa suomalaista kulttuuriperintöä ovat tuhannet seurantalot ympäri maatamme. Niiden ylläpitoon ja korjaamiseen Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta avustusten jaon, minkä tarkoituksena on säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä.

Määräraha avustuksiin on varattu vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Rahapelijärjestelmää uudistaessa tulee turvata kulttuurihistoriallisesti merkittävien seurantalojen korjausrahoitus, varsinkin kun yleinen talouden tilanne vaikuttaa suoraan talojen ylläpitoon ja rakennus- ja korjauskustannuksiin. Rakennetun kulttuuriperinnön lisäksi toimivat seurantalot mahdollistavat aineettoman kulttuuriperinnön ylläpitämisen sekä harrastamisen kymmenille tuhansille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Rahoitus herättää huolta

Ohjelma ei ole missään tapauksessa ongelmaton. Olemme nuorisoalan kattojärjestö Allianssin tavoin huolissamme nuorisoalan rahoituksesta, sillä opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten leikkausten kohdentumisesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Toivomme, että hallitusohjelman kunnianhimoisille nuoriin kohdistuville tavoitteille löytyy myös rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Tämän lisäksi jopa 40% rahoitusleikkaus vapaalle sivistystyölle on näköalaton päätös, joka vaikuttaa pahimmassa tapauksessa matalan kynnyksen ja matalien kustannusten harrastustoimintaan merkittävästi. Varsinkin maaseudun kulttuuriharrastustarjonnassa vapaan sivistystyön merkitys lastenkulttuurin edistämiselle on kiistaton. Toivomme, että tätä linjausta vielä tarkastellaan uudemman kerran ja varmistetaan vapaalle sivistystyölle oikeudenmukainen rahoitusmalli.

Hallitusohjelman loppupuolelta löytyy kappale, joka käsittelee paneeleita “Arvioidaan erilaisten paneelien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten roolia hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa.” Vahva ja välittävä Suomi syntyy dialogista ja yhteistyöstä. Suomen Nuorisoseurat ilmoittautuu olevansa käytettävissä kun asiantuntiuttamme halutaan käyttää hallituksen työn tueksi.

Lisätiedot

Annina Laaksonen
Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
puh. 040 726 7450

Elina Weckström
Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Nuorisoseurat ry
puh. 050 306 5588

Nuorisoseurat tarjoavat laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua!

Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Toimintaa toteuttavat paikalliset nuorisoseurat, aluetoimistot ja valtakunnallinen liitto. Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.
Nuorisoseurat mukana Harrastajateatterikesän 50-vuotisjuhlassa

19.6.2023

Seinäjoella aloittanut ja nyt jo kahdeksatta vuotta Jyväskylässä järjestettävä Harrastajateatterikesä juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan 18.–20.8. Suomen Nuorisoseurat on toiminut tapahtuman järjestelyissä alkuajoista alkaen vastaten tapahtumasta kokonaisuudessaan 1980-luvulla. Nykyisin tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Harrastajateatteriliiton ja Kansalaisfoorumin kanssa.

Harrastajateatterikesässä nähdään tänä vuonna kuusi laadukasta esitystä, jotka on valinnut freelencenäyttelijä, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Misa Palander. Valintojen perusteena on käytetty ajatusta nostaa vähemmistöt valokiilaan. Ohjelmistoon voi tutustua täällä.

Elokuinen Jyväskylä tarjoaa teatterin ystäville nautinnollisen ja täyteläisen viikonlopun. Kiinnostavien esitysten lisäksi tarjolla on oheisohjelmaa, mm. esitysten jälkilöylyjä, joissa yleisö voi keskustella koetuista esityksestä valitsijan johdolla. Nuorisoseurat tuottaa viikonloppuun perjantain improkisat ja sunnuntain keskustelutilaisuuden.

Jälkilöylyissä katsojat pääsevät keskustelemaan esityksistä valitsijan kanssa. Kuvassa vuoden 2022 valitsija Jenni Kokander avaa valintojaan yleisölle vuoden 2022 tapahtumassa.

Perjantain improkisa on järjestävien tahojen mittelö, johon Nuorisoseurat on haastanut Kansalaisfoorumin ja Harrastajateatteriliiton timantinkovat joukkueet. Joukkueet koostuvat järjestöjen työntekijöistä ja hallituksen jäsenistä, joista osalle kisa taitaa olla ensimmäinen kosketus improvisaation lumoavaan maailmaan. Joukkueissa on jäseniä aivan järjestöjen johtoportaasta alkaen, joten tätä heittäytymistä kannattaa ehdottomasti tulla seuraamaan kaupunginteatterin lämpiöön perjantaina 18.8. kello 20.00 alkaen. Improkisojen isäntinä toimii Sami Sivonen ja Tero Sarkkinen.

Sunnuntaina pysähdytään hetkeksi kesäteatterin äärelle, kun keskustelutilaisuudessa ”Mitä kuuluu kesäteatteri?” kello 14.00 alkaen ruoditaan tämän suomalaiskansallisen helmen nykytilaa ja tulevaisuutta. Keskustelussa on mukana mm. teatterikriitikko, ohjaaja, näyttelijä, käsikirjoittaja Anna-Mari Laulumaa, Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissin 40-vuotis historiikin kirjoittanut Julius Juutistenaho, nuori teatterinharrastaja Anton Linja ja Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistyksen puheenjohtaja Timo Piiparinen.

Harrastajateatterikesä tuo näyttämölle hienon kattauksen suomalaista teatteriosaamista.

Jyväskylän Harrastajateatterikesä on koko teatterikansan kohtaamispaikka. Ota 50-vuotisjuhlat kesän ohjelmistoosi ja tule nauttimaan hienosta teatterista, mahtavasta seurasta sekä unohtumattomasta tunnelmasta ja elämyksistä!

www.harrastajateatterikesa.fi

Kuvat: Eija Liukkonen
Kouta –harrastajateatteritapahtuma Ivalossa 3.-5.11.2023

15.6.2023

Harrastajateatteritapahtuma Kouta toteutuu jälleen tänä vuonna Ivalossa 3.-5.11.2023. Tapahtuman suunnittelu on hyvällä alulla ja viikonloppu kannattaakin jo varata kalentereihin. Tervetulleita ovat niin uudet kuin vanhat festarikävijät!

Vuosittain järjestettävä tapahtuma on vuorovuosin koulutustapahtuma tai harrastajateatterikatselmus, joka tuo yhteen teatteriharrastajia ympäri pohjoista Suomea virkistymään ja oppimaan yhdessä. Kouta pyritään järjestämään aina vaihtuvassa Lapin kunnassa, jossa paikalliset teatteriharrastajat saavat osallistua aktiivisesti tapahtuman luomiseen ja läpivientiin antaen sille oman mausteensa.

Tänä vuonna vuorossa on jälleen koulutuspainotteinen tapahtuma, jonka yhteydessä nähdään myös teatteriesityksiä ja muuta oheisohjelmaa. Mukana on myös Koutan vuosittain jakama Lappilainen harrastajateatteritekopalkinto.

Seuraa Kouta -tapahtumaa facebookissa, niin pysyt ajantasalla tapahtumasta!

Koutacoach palveluksessanne! Lapissa koutsaamista teatteriväelle

Tänä vuonna Kouta-koulutustapahtuma kehittää konseptiaan. Taikelta saadun apurahan turvin päästään kokeilemaan varsinaisen koulutusviikonlopun oheen uutta Koutacoach -koulutusmallia, jonka avulla harrastajateattereiden on mahdollista saada huokeasti Koutacoach vierailemaan omalle paikkakunnalleen valmentamaan ryhmäänsä.

Coachin vierailu räätälöidään aina kunkin harrastajateatterin tarpeiden ja toiveiden mukaan. Vierailu on oiva mahdollisuus kehittää oman ryhmän toimintaa ja osaamista ”kotiin toimitettuna”. Vinkkejä ja apua voi saada esimerkiksi esityksen valmistamiseen, ohjaamiseen ja ohjaajuuden tukemiseen, tai vaikka näyttelijäntyön eri osa-alueisiin.

Kouta-coachausta on koepilotoitu tänä keväänä kolmella pohjoisen paikkakunnalla erittäin ylistävin tuloksin. Yhdessä ryhmässä valmennus keskittyi ryhmäytymiseen ja improvisaatioon, toisessa juuri valmistuvan esityksen viimeistelyyn ja kolmannessa kesäteatteriproduktion käynnistysvaiheessa käsikirjoituksen ja kohtauspohjien rakentamiseen. Kaikki ryhmät kokivat valmentajan käynnin esitystä ja toimintaa kehittävänä.

Kouta-coachin vierailu maksaa ryhmälle 100€ (sis. kaiken), ja nyt on mahdollisuus varata valmentaja. Toimi näin: Rohkeasti sähköpostia tulemaan osoitteeseen koutatapahtuma@gmail.com, niin soitellaan ja sovitaan sopiva ajankohta ja valmennuksen aihe. Valmentaja on teatterin ammattilainen joko lähialueeltasi tai Rovaniemeltä, ja koetamme saada valmentajan mahdollisimman monen ryhmän avuksi.

Mukana järjestämässä Koutaa 2023: Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Nuorisoseurat ja Opintokeskus kansalaisfoorumi, Ivalon kulttuuritoimi ja harrastajateatteri iValoiset
Lasten ja nuorten luovuus näkyi Tanssiralli-katselmuksessa

11.6.2023
Lasten ja nuorten Tanssiralli-kansantanssikatselmus järjestettiin osana Kalenat-tapahtumaa 9.-11.6.2023. Kalenat on Suomen Nuorisoseurojen parittomina vuosina Lappeenrannassa järjestämä kulttuuritapahtuma, jossa oli tänä vuonna mukana 450 osallistujaa. Tapahtuma huipentui kaikkien osallistujien esittämään “Minusta tuntuu kanssa” -tanssiteokseen Lappeenrannan urheilutalossa, jossa lapset ja nuoret saivat käsitellä tunteita tanssin keinoin yhdessä kalenahahmojen Repen, Rillan ja Roimun kanssa.

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Jutta Wrangén ja Emma Kantelinen.

Monipuolisissa esityksissä nähtiin ajankohtaisia teemoja

Tanssiralliin osallistui 145 tanssijaa 15 eri ryhmästä. Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen.

Raadin mukaan esityksissä oli erityisen hienoa lasten ja nuorten oman luovuuden ja taiteellisen ajattelun vaaliminen. Tanssijat olivat itse osallistuneet merkittävissä määrin koreografioiden, puvustusten, sävellysten ja sanoitusten tekemiseen. Palautteessa kiiteltiin sitä, että yhä nuoremmille mahdollistetaan osallistuminen toiminnan ja sisällön suunnitteluun.

Raati nosti esiin, että jokaisessa sarjassa nähtiin tanssijoille ikä- ja taitotasoonsa sopivia esityksiä sekä teemoiltaan että tanssiainekseltaan. Esitykset olivat keskenään virkistävän erilaisia. Joukossa oli ajankohtaisia ja jopa yhteiskunnallisia teemoja, mutta yhtä lailla myös raikkaita sommitelmia hyvinkin perinteisistä lähteistä.

Sarjanimeämiset

Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.

Kultahippu-sarja

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Suloinen, suunnanvaihdot hallitseva, taidokas ryhmä

10-vuotiaat ja nuoremmat

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Luontevaa, rohkeaa ja herttaista lavalla olemista.

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Valovoimaista musikaalimaailmaan heittäytymistä, kulta.

Pieksut, Siepakat: Vauhdikas ja energinen, täpäkkää polkkaa tanssiva ryhmä, pronssi

Kiherrys, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Erinomainen yleisökontakti ja taito toteuttaa monipuolisesti liikettä, hopea.

Himpulat, Lahden Tanhuujat: Iloisen kirjava, esiintymisestä nauttiva joukko, pronssi.

13-vuotiaat ja nuoremmat

Ralli, Nuorisoseura Vilikas Ry: Raikas, leikkinomaiseen tanssiin luottava ryhmä, kulta

Savissa, Aitomäen nuorisoseura ry: Monilahjakas ryhmä, jonka taito ulottuu laajasti kansantanssin ulkopuolelle, pronssi.

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret ry: Vahva, yhdessä tanssiva ryhmä, hopea.

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ilmavaa ja taidokasta tanssia sekä vahvaa eläytymistä, hopea.

Nutukkaat, Siepakat: Rohkeaa rytmiikkaa ja etevää askelikko-osaamista, pronssi.

16-vuotiaat ja nuoremmat

Siepat, Siepakat: Kauniin soiton luonteva yhdistäminen tarinalliseen tanssiteokseen, hopea.

Karjalan Nuorten Roihu, Nuorisoseura Karjalan Nuoret ry: Vahva ryhmä, joka herätti teoksen eloon luontevalla läsnäololla, hopea.

Hippa, Nuorisoseura Vilikas ry: Eteerisen kaunis ja rytmikäs, menevä kokonaisuus, kulta.

Hyrrä, Nuorisoseura Vilikas ry: Taitava, eheä ja tyylilleen uskollinen kokonaisuus, kulta.

Kunniamaininnat

Sarjanimeämisten lisäksi raati jakoi kunniamaininnat seuraaville ryhmille:
- Lahden Tanhuujat – Tanhutatit: Täysillä tanssittu, yleisön mukaansatempaava esitys, täyttä kultaa.
- Nuorisoseura Rajan Nuoret – Kaiku: Eheän kokonaisuuden käsikirjoituksesta ja toteutuksesta.
- Nuorisoseura Rajan Nuoret – Karkelo: Monipuolinen tanssijalähtöinen kehonkäyttö.
- Nuorisoseura Vilikas – Hippa – Minttu Nikula: Kypsää koreografista työtä.
- Nuorisoseura Vilikas: Eheästä yhteissoitosta sekä vanhempien ja lasten yhteistyöstä.
- Aitomäen Nuorisoseura Savissa: Menuetin oivallisesta äänimaailmasta ja sävellyksestä.
- Siepakat Siepat: Koko ryhmän osallistumisesta tanssiteoksen musiikilliseen osuuteen.
Suomen Nuorisoseurat onnittelee kaikkia Tanssiralli 2023 -katselmukseen osallistuneita ryhmiä upeista esityksistä!
Folklandia 2024 risteillään Baltic Princessillä Turusta Kapellskäriin

6.6.2023

Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 27. kerran 12.–13.1.2024 Baltic Princess –laivalla.

Folklandian ohjelmistoa tähdittävät niin folkin eturivin artistit, kansantanssin huiput kuin maamme kokeneet ruohonjuuritason folk-harrastajatkin. Parille tuhannelle risteilyvieraalle on tiedossa ympäri vuorokauden sykkivää folkkia usean sadan hengen esiintyjäjoukon voimin.

Suomalaisen kansanmusiikin sanansaattajana jo yli 40 vuoden ajan toiminut JPP sekä jazzin puolelta tunnettu vibrafonisti Panu Savolainen yhdistävät voimansa Itämeren aalloilla svengaavalla keikallaan. Jazzimprovisointia sekä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonkin listattua kaustislaista viulunsoittoperinnettä yhdistelevä ohjelmisto koostuu Panu Savolaisen tuoreempien sävellysten lisäksi niin JPP:n klassikkokappaleista kuin vuonna 2020 toteutusta Charlie Parker -ohjelmistostakin.

JPP:n musiikilliset juuret yltävät aina 1700-luvulle saakka ja ne ovat saaneet alkunsa Kaustisen Järvelän kylästä kotoisin olevan Järvelän suvun soittoperinteestä. Sen pohjalta oman yllätyksellisen tyylinsä luonut JPP on kiertänyt ahkerasti maailman mantereita ja julkaissut 11 albumia. Vibrafonisti Panu Savolainen tunnetaan monipuolisena ja ilmaisuvoimaisena muusikkona ja säveltäjänä niin jazzin, klassisen kuin muunkin akustisen musiikin parissa. ”Rajojen yli että heilahtaa – jazz ja kansanmusiikki sekoittuivat ihanasti” – Helsingin Sanomat

Panu Savolainen, vibrafoni
Mauno Järvelä, viulu
Arto Järvelä, viulu
Tommi Pyykönen, viulu
Matti Mäkelä, viulu
Timo Myllykangas, basso
Timo Alakotila, harmoni

Folklandian koko ohjelmisto julkaistaan marraskuussa. Festivaalin risteilypaketit ovat myynnissä Ikaalisten Matkatoimistossa. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä 45 keskeisen alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. 

Folklandiasta lisää tapahtuman verkkosivuilla: www.folklandia.fi

Some: FB @folklandia / IG @sottiisi

Kuva: Ville Paasimaa (Panu Savolainen & JPP)

Panu Savolainen & JPP: www.panusavolainen.com / FB @jppkaustinen
Lasten ideoima Kalenat – kulttuuritapahtuma tulee taas!

5.6.2023

Kalenat – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma järjestetään Lappeenrannassa torstaista 8.6. sunnuntaihin 11.6.2023. Tapahtuma kokoaa lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ympäri maan kohtaamaan toisiaan, tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Saimaan Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.

Yleisölle suunnattu ohjelma alkaa perjantaina Tanssiralli – kansantanssikatselmuksesta, joita tanssitaan kolmessa eri konsertissa perjantain ja lauantain aikana.

”Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen tanssin palvelutuottaja Teija Nikkari.

Festivaali huipentuu Minusta tuntuu kanssa -pääjuhlaan sunnuntaina. Yhteisesti tanssittavan teoksen eli yhteisohjelman teemana on tänä vuonna tunnekasvatus. Tavoitteena on opettaa lapsille tunteiden käsittelyä ja tunnistamista sekä kehittää tunneilmaisua osana tanssia.

”Monesti tanssinopetuksessa keskitytään koreografiaan ja teknisyyteen, jolloin tunneilmaisulle jää vähemmän aikaa. Tunneilmaisua ei kuitenkaan voi oppia ilman harjoittelua”, avaa tanssinopettaja Maiju Laurila, joka on yksi teoksen koreografeista.

Teoksen osana on toteutettu vapaassa käytössä oleva tunnekasvatusmateriaali. ”Toivomme, että materiaali tuo ideoita kansantanssiryhmien ohjaajille ja kaikille tanssin ammattilaisille”, Laurila kertoo.

Lapset mukana tapahtuman ideoinnissa

Tämän vuoden tapahtumaa on ollut ensimmäistä kertaa suunnittelemassa lapsista koostuva Kalenaparlamentti, joka on kehittänyt tapahtuman eri osa-alueita työntekijöiden avustuksella. Parlamentti on saanut vaikuttaa erityisesti oheisohjelmien sisältöön, festivaaliruokailuihin sekä Kalenahahmojen tekemisiin tapahtuman aikana. Kalenahahmoina ovat tänäkin vuonna aiemmista festivaaleista tutut kalenakatit Repe ja Rilla, sekä heidän uusi ystävänsä, kalenakoira Roimu.

Tapahtumaan on tulossa lähes 450 nuorta tanssijaa eri puolilta Suomea esimerkiksi Sodankylästä, Rovaniemeltä, Kouvolasta, Oulusta, Nurmijärveltä, Helsingistä ja Lappeenrannasta.

Katso koko ohjelma osoitteesta: Kalenoiden yleisöohjelma
Tanssimanian ohjelma on julkaistu!

31.5.2023

Kansantanssin ja kansanmusiikin konsertti- ja koulutustapahtuma Tanssimania järjestetään Tampereella 28.9.-1.10.2023. Suomen Nuorisoseurojen parittomina vuosina järjestämä Pispalan Sottiisin syysfestivaali esittelee kansantanssin uusimmat teokset viikonlopun aikana konserteissa eri puolilla kaupungin keskustaa. Tapahtumaan osallistuu noin viisisataa tanssin harrastajaa ja ammattilaista ja sen työpajoissa kouluttautuu satoja tanssista kiinnostunutta osallistujaa. Tanssimanian tilaisuuksiin odotetaan yli 3000 kävijää.

Rovaniemeläinen Siepakat tuo tapahtumaan ”Tumman laineen rannat – hukutettujen kylien tarina” -teoksen. Siina Toimelan ja Julius Sarajärven väkevä teos on Lapin allasevakoiden kertomuksiin perustuva kansantanssiteos luonnosta, kotiseudusta ja juurettomuudesta Porttipahdan tekojärvien alta muuttaneiden henkilöiden kertomana.

Joensuulainen Motoran Vinhakat ja Rälläkkä-yhtye ”Ajastaika – Elämänjuhlat” -teoksen kohtaukset pohjautuvat 1800–1900-luvun juhlaperinteisiin ja seuraavat elämää hautajaisten, häiden ja kosintamenojen kautta. Teoksen on käsikirjoittanut, ohjannut ja koreografioinut Eveliina Pilke ja sävellyksestä vastaa Joonas Ojajärvi.

Kansantanssiryhmä Raito Oulusta tuo näyttämölle uuden ”Akmeeli” -tanssiteoksen, joka kertoo Lapin noidasta, joka saa koko yhteisön pyörryksiin. Teoksen koreografia ja ohjaus on Elssa Antikaisen tuottama yhdessä tanssijoiden kanssa ja musiikin sävellyksistä ja sovituksista vastaa Leevi Häkkinen.

Tanssimanian koulutuspaketti on moninainen ja kiinnostava. Työpajoissa on mahdollista tutustua muun muassa polskalauluihin, outoihin tansseihin, kontaktitangoon, foxiin ja fuskuun, letitykseen ja tempoa tenaviin -leikkimateriaaliin. Nuorille 12-17-vuotiaille kansantanssin harrastajille suunnatulla DÄÄNS-leirillä pääsee oppimaan uutta ammattitanssinopettajien johdolla. Konserttien ja työpajojen lisäksi viikonloppuun kuuluu myös Tanhujalostamo -seminaari, perinnelaboratorio, jossa tarkastellaan tanssia uusista näkökulmista. 

Samana viikonloppuna Tanssimanian kanssa on mahdollista nähdä myös Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistossa olevan ”Käärmeenpääntallaajat”, jota ovat toteuttamassa kansanmusiikin ja -tanssin huipputekijät etnoteknoyhtye Suistamon Sähkö, hypnoottinen underground-trio Palomylly, Tanssiteatteri Tsuumi, Folk Extreme sekä hurjat TYK-lukiolaiset.

Tanssimanian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Suomen Nuorisoseurat on maamme merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija.

Tanssimanian ohjelma on julkistettu tapahtuman verkkosivuilla: www.tanssimania.fi

Lisätietoja:
Jukka Heinämäki 
Toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
Suomen Nuorisoseurat 
+358 50 526 8957 jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 
Energia-avustuksia 200 nuorisoseuralle

30.5.2023

Suomen Kotiseutuliiton hallitus on jakanut energia-avustuksia 783:lle seurantaloja omistavalle yhteisölle. Avustuksia jaettiin kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten johdosta yhteensä yli 2,2 miljoonaa euroa. Näistä nuorisoseuroja on 200, ja niiden saamien avustusten yhteenlaskettu summa on lähes 660 000 euroa.

Avustuspäätökset tehtiin noin kolme kuukautta sen jälkeen, kun eduskunta myönsi määrärahan maaliskuussa.

”Tällä on aivan valtava merkitys nuorisoseuroissa järjestettävälle harrastus-ja kansalaistoiminnalle. Paikallisten nuorisoseurojen hätä nousseiden energiakustannusten kanssa on ollut valtava, joten on äärimmäisen hienoa, että näin moni nuorisoseura sai kipeästi tarvitsemaansa avustusta”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Avustuksen kohteena olevat rakennukset ovat kaikille avoimia vapaan kansalaistoiminnan tiloja. Mukana on esimerkiksi nuorisoseurantaloja, kylätaloja, työväentaloja, kansantaloja, maamiesseurantaloja ja kotiseututaloja. Avustus kohdentuu viime talvikaudella loka-huhtikuussa syntyneisiin energiakustannuksiin.

”Keskeisinä myöntökriteereinä ovat olleet kokoontumis- ja harrastustilojen pinta-ala, energian hinnan nousun vaikutukset talon toimintaan sekä hakijan toimet energian säästämiseksi. Näin toimijoita myös kannustetaan energian säästöön kestävällä tavalla”, kertoo toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo Kotiseutuliitosta, jolle opetus-ja kulttuuriministeriö delegoi avustusten jakamisen.

Kotiseutuliitosta kerrotaan, että avustusta haki 813 yhteisöä, joka on enemmän kuin korona-avustushakijoita vuosina 2020 ja 2021. Energia-avustuksen maksatusta voi hakea välittömästi päätöksen jälkeen selvityksen ja kuittien perusteella. Aktiivisimmat yhteisöt voivat siis saada avustuksen tilille jo kesäkuussa. Avustuksen maksatuksissa on lomista johtuva kesätauko juhannuksesta elokuun alkuun.

Eduskunta myönsi seurantaloille energia-avustuksen kevään lisätalousarviossaan. Avustuksella pyritään turvaamaan yhteisöllisessä käytössä olevien seurantalojen toimintaedellytyksiä energiakriisin aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö delegoi avustuksen neuvonnan, jakamisen ja selvitykset Kotiseutuliitolle, jolla on pitkä kokemus korjausavustuksien jakamisesta seurantaloille. Kotiseutuliitto on huolehtinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta vuodesta 2004 lähtien. Niihin liittyvää neuvontaa liitto on tehnyt jo vuodesta 1984.

Lue Kotiseutuliiton tiedote: https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuliitto-jakoi-seurantaloille-energia-avustuksia-yli-22-miljoonaa-euroa/

Lisätietoja:

Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry, 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Teräväpäät-toimintamalli toi Kivilahden Nuorisoseuraan kaivattua yhteisöllisyyttä

29.5.2023

Kivilahden Nuorisoseurassa on kevään 2023 aikana kokeiltu Teräväpäät-toimintamallia, jonka tavoitteena on tukea ikääntyvien osallisuuden ja toimijuuden kokemusta sekä yhteisöllisyyttä erityisesti pienissä paikallisyhteisöissä. Nuorisoseurojen käyttöön tulevaa mallia ovat tehneet opinnäytetyönään Tiina Turunen ja Tiina Aellig.

Teräväpäät-toimintamallissa keskeistä on ikääntyvien osallistaminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kivilahdella toiminta aloitettiin yhteisellä ideapalaverilla, jossa osallistujat pääsivät suunnittelemaan kevään toimintaa. Palaverissa oli lähes taukoamaton puheensorina ja osallistujilla oli selkeä tahtotila yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen. Toimintaan mukaan tulemisen innostaminen tapahtui kuin itsestään osallistujien keskuudessa.

Suunnittelupalaverin pohjalta rakentuivat viikoittaiset torstain toiminnat. Toiminnoissa tarinoitiin, pelattiin lautapelejä, keskusteltiin energian säästämisestä, pohdittiin turvallisuutta sekä laulettiin yhdessä karaokea.

Jokaisen torstain yksi tärkeimmistä asioista oli kiireetön kohtaaminen toisten osallistujien kanssa. Ikääntyneet kokivat, että tapaamiset lisäsivät yhdessä olemista sekä toivat arkeen sisältöä, riemuisia nauruja ja mahdollisuuden kuulumisten vaihtoon.

Tekemisen lomassa pidettiin yllä osallistujien innostamista toimintaan osallistumiseen sekä toiminnan tekemiseen. Olennaisinta oli osallistuminen yhteiseen toimintaan, yhteisöllisyyden edistäminen ja tukeminen sekä toimijuuden tukeminen yksilöiden omat voimavarat ja toimintakyky huomioiden.

Toiminnan hiipuminen haasteena pienissä paikallisseuroissa

Nuorisoseurojen strategiassa on tuotu esiin tarve kehittää toimintoja eri ikäiset nuorisoseurojen jäsenet huomioiden. Kivilahden Nuorisoseuran kaltaisten pienten paikallisseurojen toiminnan tukeminen tai kenties jopa uudelleen toimintaan herättely on nähty tarpeelliseksi osallisuuden ja yhteisöllisyyden kannalta.

Kivilahden Nuorisoseura on pieni paikallisyhteisö, jonka toiminta on vuosien saatossa hiipunut. Yhtenä syynä toiminnan hiipumiseen on seuran jäsenten ikääntyminen. Ikääntymisen myötä toimintaa on koettu jopa vaikeaksi järjestää, sillä niin toiminnan järjestäminen kuin siihen osallistuminen vaativat yksilöiltä voimavaroja sekä toimintakykyä. Matalan kynnyksen toiminnalle on kuitenkin selkeää tarvetta, sillä syrjäytyminen ja yksinäisyyden kokemukset ovat puhututtaneet paljon viime vuosien aikana.

Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus lähtivät toiminnan myötä kasvuun

Teräväpäät-toiminnan myötä Kivilahdella on nähtävissä selkeä muutos yhteisöllisyydessä. Yhdessä toimiminen on vahvempaa kuin koskaan ja yhteisesti tehtyjen toimien on koettu edistävän yhteisön hyvinvointia. Osallisuuden edistyminen näkyy yksilöiden innostuksena lähteä mukaan erilaisiin toimintoihin, yksilöiden kokeman hyvinvoinnin kasvuna sekä sosiaalisen kanssakäymisen lisääntymisenä.

Kevään aikana on myös alkanut näkyä toimijuuden kasvua. Yksilöiden oma innostus tekemiseen on noussut, aloitteita toiminnalle tehdään vapaammin ja omaa tietoa ja taitoa tarjotaan helpommin yhteisön käyttöön. Tulevan syksyn osalta toimintojen suunnittelua on jo tehty keskustelujen lomassa ja toiminta tulee todennäköisesti jatkumaan syksyllä Kivilahdessa. Lisäksi alueellinen yhteistyö naapurikylän kanssa on lähtenyt kasvuun, mikä osaltaan laajentaa yhteisöllisyyden tunnetta pienillä maaseutukylillä.

Teräväpäät-toimintamalli on Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurojen vapaassa käytössä. Toimintamalli löytyy jäsenseurojen Työkalupakista.

Teksti: Tiina Turunen