Tällä viikolla vietettävän Nuorisotyön viikon kunniaksi jaamme Sinikka “Sinttu” Haapasen tekstin nuorisotyön merkityksestä.
Haapanen toimi nuorisotyön erilaisissa tehtävissä lähes 50 vuotta vuodesta 1967 vuoteen 2015. Pisimmän työuransa hän teki Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa, jossa hän toimi vuosien aikana niin nuorisosihteerin, aluepäällikön kuin kulttuurisihteerin ja kulttuurisuunnittelijan tehtävissä.
Haapanen on ollut tiiviisti mukana kulttuurisen nuorisotyön kehittämisessä ja tuotti aikanaan mm. Helsingin Taiteiden yötä. Hänellä on myös nuorisoseuratausta ja hän on Suomen Nuoriso-opiston alumni.
“Merkityksellistä työssäni oli tarkastella nuorisotyötä paitsi hyvien jo koettujen toimintojen kautta, myös muuttuvan ajan ja nuorten elämän lähtökohdista.
Merkityksellisyys muodostui ihmisen kohtaamisen taidoista. Kyvystä nähdä ihmisessä (niin nuoressa kuin nuorisotyöntekijässä) hänessä elävä ja kasvava potentiaali. Silloin kun rakastaa sitä mitä tekee, elinvoima vahvistuu ja ihminen toimii sekä tietoisesti että intuitiivisesti.
Hallinnollisesta tulokulmasta merkitykselliseksi muodostui luovuuden monipuolinen käyttö. Se näkyi niin kulttuurisen nuorisotyön pedagogisessa ja tuotannollisessa kehittämisessä, johtamisessa, uusien toimintakonseptien luomisessa kuin moniammatillisessa työotteessa mm. kulttuuritoimen ja koulujen kanssa.
Kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen
Siirtyessäni Helsingin kaupungille tunnistin, kuinka tärkeää on tehdä luovuuteen ja kulttuuriin liittyvää työtä ”kivikatukaupungissa”. Tunnistaa jotain siitä, mitä on olla nuori. Nuoret ansaitsevat parhaan mahdollisen kohdatuksi tulemisen ja sisällön toiminnalleen.
Loimme kulttuurisesta nuorisotyöstä käsitteen, kehitimme sille viitekehyksen ja loimme Ihminen edellä -strategiat.
Olimme nuoria kuunnellen tulleet tietoiseksi siitä, että Helsingin Nuorisotaloverkostoon tulee saada myös kulttuurisesti profiloituneita nuorisotaloja. Syntyi Nuorten Toiminta- ja taidekeskus Narri (myöhemmin Narrin näyttämö), Harjun musiikkipainotteinen Nuorisotalo, Happi -nuorten monitoimikeskus ja ydinkeskustaan Nuorten kulttuuriareena Gloria.
Uusia nuorten kulttuuritapahtumia syntyy
90-luvulla postmodernismi nousi esiin tuoden mukanaan uusia kulttuurisia ilmiöitä ja tapahtumia. Samoin nuorison taidetapahtumat hakivat uusia elementtejä.
Kehittelimme kulttuuri- ja tapahtumatuottamiseen liittyvän luovan tuotantoprosessin. Sen metaforana oli kuva hedelmästä, jossa lohkot kiinnittyvät yhteiseen ytimeen. Hedelmän tulee kypsyä sisältäpäin meheväksi, maistuvaksi hedelmäksi. Näin syntyivät taidetapahtumat myös omaleimaisiksi versioiksi, esim. Uusi Helsingin Hohto, Polte, Ääniaallot ja Musiikki on muuttuvaa energiaa.
Halusimme myös laajentaa osallistujapohjaa, jotta maahanmuuttajanuoret ja ns. katukulttuuri ja kadunnuoret pääsevät osalliseksi taidetapahtumiin. Syntyi mm. Golor Blind -ryhmä, jossa kahdeksaa eri kansallisuutta edustavaa nuorta tanssivat yhdessä musiikkitanssituotannon. Silloinen julkkiskriitikko Jukka Kajava nosti ryhmän esiin Helsingin Sanomissa, kertoen sen näyttävän suuntaa eteenpäin.
Taiteiden yö vaihtoehtona nuorten väkivaltaisuuksille
Tuotimme Taiteiden yötä nuorten kanssa Hesperian puistoon Töölönlahdelle kahdeksan vuoden ajan, mikä loi mittavan tradition. Syntyi mm. Käärmeen silmä, Käärmeen häntä ja Hiljaisuuden yö.
Mukana olleet 800 nuorta nuorisotaloilta, taidepainotteisista lukioista, nuorten työpajoista ja järjestöistä loivat puistoon satumaisen tunnelman ja luovuuden areenan. Hesperian puistossa vieraili yön aikana noin 25.000 ihmistä.
Puisto oli vaihtoehto Espan puistolle, jossa nuoret aiheuttivat väkivaltaisia tilanteita. Vuosien myötä Espan puistosta nuoret löysivät polkunsa Töölönlahdelle, jossa he kokoontuivat kynttilöistä syntyneiden nuotioiden ympärille. Keskiyön hetki oli valtava spektaakkeli, jolloin mm. viisisataa nuorta nousi laulamaan Finlandiatalon viereiselle kalliolle.
Taiteiden yö oli meditatiivinen taidekasvatuksen ja kulttuurisen nuorisotyön yhteistuotanto. Eräs nuori kirjoitti tapahtumasta Helsingin Sanomiin: “Töölönlahden Taiteiden yö maksaa miljoona merkitysmarkkaa!!!!”
Nuorten sisäinen palo
Kun nuoret kohdataan, ja heitä kuullaan, kun heille puhutaan ”rakkauden puhetta ”, he syttyvät parhaimpaansa.
On ollut vaikuttavaa nähdä kuinka esim. nuorten osallisuuteen liittyvissä projekteissa nuoresta, joka on ollut missaaja ja vähättelijä, tuleekin aktiivinen toimija!
Erityistä nuoressa on sisäinen into ja palo, kun se syttyy. Silloin hän toteuttaa itseään ja merkityksiään toimijuuden kautta. Hän löytää potentiaaliaan, ja vähättelyn sijaan nostaa sitä esiin ja tulee osaksi yhteisöä. Tällä kaikella on iso merkitys nuoren identiteettityössä.
Uskon, että nuoriso, joka elää nykypäivää on se nuoriso, joka muuttaa suhteen luontoon ja pelastaa maapallon. He ovat aidosti se sukupolvi, joka on valmis karsimaan kulutuksesta ekologisten arvojen sijaan. He edustavat sitä sukupolvea, jonka arvoperustassa on ekologia ja etiikka.”
