Blog

Lasten ja nuorten luovuus näkyi Tanssiralli-katselmuksessa

11.6.2023
Lasten ja nuorten Tanssiralli-kansantanssikatselmus järjestettiin osana Kalenat-tapahtumaa 9.-11.6.2023. Kalenat on Suomen Nuorisoseurojen parittomina vuosina Lappeenrannassa järjestämä kulttuuritapahtuma, jossa oli tänä vuonna mukana 450 osallistujaa. Tapahtuma huipentui kaikkien osallistujien esittämään “Minusta tuntuu kanssa” -tanssiteokseen Lappeenrannan urheilutalossa, jossa lapset ja nuoret saivat käsitellä tunteita tanssin keinoin yhdessä kalenahahmojen Repen, Rillan ja Roimun kanssa.

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Jutta Wrangén ja Emma Kantelinen.

Monipuolisissa esityksissä nähtiin ajankohtaisia teemoja

Tanssiralliin osallistui 145 tanssijaa 15 eri ryhmästä. Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen.

Raadin mukaan esityksissä oli erityisen hienoa lasten ja nuorten oman luovuuden ja taiteellisen ajattelun vaaliminen. Tanssijat olivat itse osallistuneet merkittävissä määrin koreografioiden, puvustusten, sävellysten ja sanoitusten tekemiseen. Palautteessa kiiteltiin sitä, että yhä nuoremmille mahdollistetaan osallistuminen toiminnan ja sisällön suunnitteluun.

Raati nosti esiin, että jokaisessa sarjassa nähtiin tanssijoille ikä- ja taitotasoonsa sopivia esityksiä sekä teemoiltaan että tanssiainekseltaan. Esitykset olivat keskenään virkistävän erilaisia. Joukossa oli ajankohtaisia ja jopa yhteiskunnallisia teemoja, mutta yhtä lailla myös raikkaita sommitelmia hyvinkin perinteisistä lähteistä.

Sarjanimeämiset

Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.

Kultahippu-sarja

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Suloinen, suunnanvaihdot hallitseva, taidokas ryhmä

10-vuotiaat ja nuoremmat

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Luontevaa, rohkeaa ja herttaista lavalla olemista.

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Valovoimaista musikaalimaailmaan heittäytymistä, kulta.

Pieksut, Siepakat: Vauhdikas ja energinen, täpäkkää polkkaa tanssiva ryhmä, pronssi

Kiherrys, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Erinomainen yleisökontakti ja taito toteuttaa monipuolisesti liikettä, hopea.

Himpulat, Lahden Tanhuujat: Iloisen kirjava, esiintymisestä nauttiva joukko, pronssi.

13-vuotiaat ja nuoremmat

Ralli, Nuorisoseura Vilikas Ry: Raikas, leikkinomaiseen tanssiin luottava ryhmä, kulta

Savissa, Aitomäen nuorisoseura ry: Monilahjakas ryhmä, jonka taito ulottuu laajasti kansantanssin ulkopuolelle, pronssi.

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret ry: Vahva, yhdessä tanssiva ryhmä, hopea.

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ilmavaa ja taidokasta tanssia sekä vahvaa eläytymistä, hopea.

Nutukkaat, Siepakat: Rohkeaa rytmiikkaa ja etevää askelikko-osaamista, pronssi.

16-vuotiaat ja nuoremmat

Siepat, Siepakat: Kauniin soiton luonteva yhdistäminen tarinalliseen tanssiteokseen, hopea.

Karjalan Nuorten Roihu, Nuorisoseura Karjalan Nuoret ry: Vahva ryhmä, joka herätti teoksen eloon luontevalla läsnäololla, hopea.

Hippa, Nuorisoseura Vilikas ry: Eteerisen kaunis ja rytmikäs, menevä kokonaisuus, kulta.

Hyrrä, Nuorisoseura Vilikas ry: Taitava, eheä ja tyylilleen uskollinen kokonaisuus, kulta.

Kunniamaininnat

Sarjanimeämisten lisäksi raati jakoi kunniamaininnat seuraaville ryhmille:
- Lahden Tanhuujat – Tanhutatit: Täysillä tanssittu, yleisön mukaansatempaava esitys, täyttä kultaa.
- Nuorisoseura Rajan Nuoret – Kaiku: Eheän kokonaisuuden käsikirjoituksesta ja toteutuksesta.
- Nuorisoseura Rajan Nuoret – Karkelo: Monipuolinen tanssijalähtöinen kehonkäyttö.
- Nuorisoseura Vilikas – Hippa – Minttu Nikula: Kypsää koreografista työtä.
- Nuorisoseura Vilikas: Eheästä yhteissoitosta sekä vanhempien ja lasten yhteistyöstä.
- Aitomäen Nuorisoseura Savissa: Menuetin oivallisesta äänimaailmasta ja sävellyksestä.
- Siepakat Siepat: Koko ryhmän osallistumisesta tanssiteoksen musiikilliseen osuuteen.
Suomen Nuorisoseurat onnittelee kaikkia Tanssiralli 2023 -katselmukseen osallistuneita ryhmiä upeista esityksistä!
Folklandia 2024 risteillään Baltic Princessillä Turusta Kapellskäriin

6.6.2023

Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 27. kerran 12.–13.1.2024 Baltic Princess –laivalla.

Folklandian ohjelmistoa tähdittävät niin folkin eturivin artistit, kansantanssin huiput kuin maamme kokeneet ruohonjuuritason folk-harrastajatkin. Parille tuhannelle risteilyvieraalle on tiedossa ympäri vuorokauden sykkivää folkkia usean sadan hengen esiintyjäjoukon voimin.

Suomalaisen kansanmusiikin sanansaattajana jo yli 40 vuoden ajan toiminut JPP sekä jazzin puolelta tunnettu vibrafonisti Panu Savolainen yhdistävät voimansa Itämeren aalloilla svengaavalla keikallaan. Jazzimprovisointia sekä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonkin listattua kaustislaista viulunsoittoperinnettä yhdistelevä ohjelmisto koostuu Panu Savolaisen tuoreempien sävellysten lisäksi niin JPP:n klassikkokappaleista kuin vuonna 2020 toteutusta Charlie Parker -ohjelmistostakin.

JPP:n musiikilliset juuret yltävät aina 1700-luvulle saakka ja ne ovat saaneet alkunsa Kaustisen Järvelän kylästä kotoisin olevan Järvelän suvun soittoperinteestä. Sen pohjalta oman yllätyksellisen tyylinsä luonut JPP on kiertänyt ahkerasti maailman mantereita ja julkaissut 11 albumia. Vibrafonisti Panu Savolainen tunnetaan monipuolisena ja ilmaisuvoimaisena muusikkona ja säveltäjänä niin jazzin, klassisen kuin muunkin akustisen musiikin parissa. ”Rajojen yli että heilahtaa – jazz ja kansanmusiikki sekoittuivat ihanasti” – Helsingin Sanomat

Panu Savolainen, vibrafoni
Mauno Järvelä, viulu
Arto Järvelä, viulu
Tommi Pyykönen, viulu
Matti Mäkelä, viulu
Timo Myllykangas, basso
Timo Alakotila, harmoni

Folklandian koko ohjelmisto julkaistaan marraskuussa. Festivaalin risteilypaketit ovat myynnissä Ikaalisten Matkatoimistossa. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä 45 keskeisen alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. 

Folklandiasta lisää tapahtuman verkkosivuilla: www.folklandia.fi

Some: FB @folklandia / IG @sottiisi

Kuva: Ville Paasimaa (Panu Savolainen & JPP)

Panu Savolainen & JPP: www.panusavolainen.com / FB @jppkaustinen
Lasten ideoima Kalenat – kulttuuritapahtuma tulee taas!

5.6.2023

Kalenat – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma järjestetään Lappeenrannassa torstaista 8.6. sunnuntaihin 11.6.2023. Tapahtuma kokoaa lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ympäri maan kohtaamaan toisiaan, tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Saimaan Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.

Yleisölle suunnattu ohjelma alkaa perjantaina Tanssiralli – kansantanssikatselmuksesta, joita tanssitaan kolmessa eri konsertissa perjantain ja lauantain aikana.

”Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen tanssin palvelutuottaja Teija Nikkari.

Festivaali huipentuu Minusta tuntuu kanssa -pääjuhlaan sunnuntaina. Yhteisesti tanssittavan teoksen eli yhteisohjelman teemana on tänä vuonna tunnekasvatus. Tavoitteena on opettaa lapsille tunteiden käsittelyä ja tunnistamista sekä kehittää tunneilmaisua osana tanssia.

”Monesti tanssinopetuksessa keskitytään koreografiaan ja teknisyyteen, jolloin tunneilmaisulle jää vähemmän aikaa. Tunneilmaisua ei kuitenkaan voi oppia ilman harjoittelua”, avaa tanssinopettaja Maiju Laurila, joka on yksi teoksen koreografeista.

Teoksen osana on toteutettu vapaassa käytössä oleva tunnekasvatusmateriaali. ”Toivomme, että materiaali tuo ideoita kansantanssiryhmien ohjaajille ja kaikille tanssin ammattilaisille”, Laurila kertoo.

Lapset mukana tapahtuman ideoinnissa

Tämän vuoden tapahtumaa on ollut ensimmäistä kertaa suunnittelemassa lapsista koostuva Kalenaparlamentti, joka on kehittänyt tapahtuman eri osa-alueita työntekijöiden avustuksella. Parlamentti on saanut vaikuttaa erityisesti oheisohjelmien sisältöön, festivaaliruokailuihin sekä Kalenahahmojen tekemisiin tapahtuman aikana. Kalenahahmoina ovat tänäkin vuonna aiemmista festivaaleista tutut kalenakatit Repe ja Rilla, sekä heidän uusi ystävänsä, kalenakoira Roimu.

Tapahtumaan on tulossa lähes 450 nuorta tanssijaa eri puolilta Suomea esimerkiksi Sodankylästä, Rovaniemeltä, Kouvolasta, Oulusta, Nurmijärveltä, Helsingistä ja Lappeenrannasta.

Katso koko ohjelma osoitteesta: Kalenoiden yleisöohjelma
Tanssimanian ohjelma on julkaistu!

31.5.2023

Kansantanssin ja kansanmusiikin konsertti- ja koulutustapahtuma Tanssimania järjestetään Tampereella 28.9.-1.10.2023. Suomen Nuorisoseurojen parittomina vuosina järjestämä Pispalan Sottiisin syysfestivaali esittelee kansantanssin uusimmat teokset viikonlopun aikana konserteissa eri puolilla kaupungin keskustaa. Tapahtumaan osallistuu noin viisisataa tanssin harrastajaa ja ammattilaista ja sen työpajoissa kouluttautuu satoja tanssista kiinnostunutta osallistujaa. Tanssimanian tilaisuuksiin odotetaan yli 3000 kävijää.

Rovaniemeläinen Siepakat tuo tapahtumaan ”Tumman laineen rannat – hukutettujen kylien tarina” -teoksen. Siina Toimelan ja Julius Sarajärven väkevä teos on Lapin allasevakoiden kertomuksiin perustuva kansantanssiteos luonnosta, kotiseudusta ja juurettomuudesta Porttipahdan tekojärvien alta muuttaneiden henkilöiden kertomana.

Joensuulainen Motoran Vinhakat ja Rälläkkä-yhtye ”Ajastaika – Elämänjuhlat” -teoksen kohtaukset pohjautuvat 1800–1900-luvun juhlaperinteisiin ja seuraavat elämää hautajaisten, häiden ja kosintamenojen kautta. Teoksen on käsikirjoittanut, ohjannut ja koreografioinut Eveliina Pilke ja sävellyksestä vastaa Joonas Ojajärvi.

Kansantanssiryhmä Raito Oulusta tuo näyttämölle uuden ”Akmeeli” -tanssiteoksen, joka kertoo Lapin noidasta, joka saa koko yhteisön pyörryksiin. Teoksen koreografia ja ohjaus on Elssa Antikaisen tuottama yhdessä tanssijoiden kanssa ja musiikin sävellyksistä ja sovituksista vastaa Leevi Häkkinen.

Tanssimanian koulutuspaketti on moninainen ja kiinnostava. Työpajoissa on mahdollista tutustua muun muassa polskalauluihin, outoihin tansseihin, kontaktitangoon, foxiin ja fuskuun, letitykseen ja tempoa tenaviin -leikkimateriaaliin. Nuorille 12-17-vuotiaille kansantanssin harrastajille suunnatulla DÄÄNS-leirillä pääsee oppimaan uutta ammattitanssinopettajien johdolla. Konserttien ja työpajojen lisäksi viikonloppuun kuuluu myös Tanhujalostamo -seminaari, perinnelaboratorio, jossa tarkastellaan tanssia uusista näkökulmista. 

Samana viikonloppuna Tanssimanian kanssa on mahdollista nähdä myös Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistossa olevan ”Käärmeenpääntallaajat”, jota ovat toteuttamassa kansanmusiikin ja -tanssin huipputekijät etnoteknoyhtye Suistamon Sähkö, hypnoottinen underground-trio Palomylly, Tanssiteatteri Tsuumi, Folk Extreme sekä hurjat TYK-lukiolaiset.

Tanssimanian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Suomen Nuorisoseurat on maamme merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija.

Tanssimanian ohjelma on julkistettu tapahtuman verkkosivuilla: www.tanssimania.fi

Lisätietoja:
Jukka Heinämäki 
Toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
Suomen Nuorisoseurat 
+358 50 526 8957 jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 
Energia-avustuksia 200 nuorisoseuralle

30.5.2023

Suomen Kotiseutuliiton hallitus on jakanut energia-avustuksia 783:lle seurantaloja omistavalle yhteisölle. Avustuksia jaettiin kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten johdosta yhteensä yli 2,2 miljoonaa euroa. Näistä nuorisoseuroja on 200, ja niiden saamien avustusten yhteenlaskettu summa on lähes 660 000 euroa.

Avustuspäätökset tehtiin noin kolme kuukautta sen jälkeen, kun eduskunta myönsi määrärahan maaliskuussa.

”Tällä on aivan valtava merkitys nuorisoseuroissa järjestettävälle harrastus-ja kansalaistoiminnalle. Paikallisten nuorisoseurojen hätä nousseiden energiakustannusten kanssa on ollut valtava, joten on äärimmäisen hienoa, että näin moni nuorisoseura sai kipeästi tarvitsemaansa avustusta”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Avustuksen kohteena olevat rakennukset ovat kaikille avoimia vapaan kansalaistoiminnan tiloja. Mukana on esimerkiksi nuorisoseurantaloja, kylätaloja, työväentaloja, kansantaloja, maamiesseurantaloja ja kotiseututaloja. Avustus kohdentuu viime talvikaudella loka-huhtikuussa syntyneisiin energiakustannuksiin.

”Keskeisinä myöntökriteereinä ovat olleet kokoontumis- ja harrastustilojen pinta-ala, energian hinnan nousun vaikutukset talon toimintaan sekä hakijan toimet energian säästämiseksi. Näin toimijoita myös kannustetaan energian säästöön kestävällä tavalla”, kertoo toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo Kotiseutuliitosta, jolle opetus-ja kulttuuriministeriö delegoi avustusten jakamisen.

Kotiseutuliitosta kerrotaan, että avustusta haki 813 yhteisöä, joka on enemmän kuin korona-avustushakijoita vuosina 2020 ja 2021. Energia-avustuksen maksatusta voi hakea välittömästi päätöksen jälkeen selvityksen ja kuittien perusteella. Aktiivisimmat yhteisöt voivat siis saada avustuksen tilille jo kesäkuussa. Avustuksen maksatuksissa on lomista johtuva kesätauko juhannuksesta elokuun alkuun.

Eduskunta myönsi seurantaloille energia-avustuksen kevään lisätalousarviossaan. Avustuksella pyritään turvaamaan yhteisöllisessä käytössä olevien seurantalojen toimintaedellytyksiä energiakriisin aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö delegoi avustuksen neuvonnan, jakamisen ja selvitykset Kotiseutuliitolle, jolla on pitkä kokemus korjausavustuksien jakamisesta seurantaloille. Kotiseutuliitto on huolehtinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta vuodesta 2004 lähtien. Niihin liittyvää neuvontaa liitto on tehnyt jo vuodesta 1984.

Lue Kotiseutuliiton tiedote: https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuliitto-jakoi-seurantaloille-energia-avustuksia-yli-22-miljoonaa-euroa/

Lisätietoja:

Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry, 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Teräväpäät-toimintamalli toi Kivilahden Nuorisoseuraan kaivattua yhteisöllisyyttä

29.5.2023

Kivilahden Nuorisoseurassa on kevään 2023 aikana kokeiltu Teräväpäät-toimintamallia, jonka tavoitteena on tukea ikääntyvien osallisuuden ja toimijuuden kokemusta sekä yhteisöllisyyttä erityisesti pienissä paikallisyhteisöissä. Nuorisoseurojen käyttöön tulevaa mallia ovat tehneet opinnäytetyönään Tiina Turunen ja Tiina Aellig.

Teräväpäät-toimintamallissa keskeistä on ikääntyvien osallistaminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kivilahdella toiminta aloitettiin yhteisellä ideapalaverilla, jossa osallistujat pääsivät suunnittelemaan kevään toimintaa. Palaverissa oli lähes taukoamaton puheensorina ja osallistujilla oli selkeä tahtotila yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen. Toimintaan mukaan tulemisen innostaminen tapahtui kuin itsestään osallistujien keskuudessa.

Suunnittelupalaverin pohjalta rakentuivat viikoittaiset torstain toiminnat. Toiminnoissa tarinoitiin, pelattiin lautapelejä, keskusteltiin energian säästämisestä, pohdittiin turvallisuutta sekä laulettiin yhdessä karaokea.

Jokaisen torstain yksi tärkeimmistä asioista oli kiireetön kohtaaminen toisten osallistujien kanssa. Ikääntyneet kokivat, että tapaamiset lisäsivät yhdessä olemista sekä toivat arkeen sisältöä, riemuisia nauruja ja mahdollisuuden kuulumisten vaihtoon.

Tekemisen lomassa pidettiin yllä osallistujien innostamista toimintaan osallistumiseen sekä toiminnan tekemiseen. Olennaisinta oli osallistuminen yhteiseen toimintaan, yhteisöllisyyden edistäminen ja tukeminen sekä toimijuuden tukeminen yksilöiden omat voimavarat ja toimintakyky huomioiden.

Toiminnan hiipuminen haasteena pienissä paikallisseuroissa

Nuorisoseurojen strategiassa on tuotu esiin tarve kehittää toimintoja eri ikäiset nuorisoseurojen jäsenet huomioiden. Kivilahden Nuorisoseuran kaltaisten pienten paikallisseurojen toiminnan tukeminen tai kenties jopa uudelleen toimintaan herättely on nähty tarpeelliseksi osallisuuden ja yhteisöllisyyden kannalta.

Kivilahden Nuorisoseura on pieni paikallisyhteisö, jonka toiminta on vuosien saatossa hiipunut. Yhtenä syynä toiminnan hiipumiseen on seuran jäsenten ikääntyminen. Ikääntymisen myötä toimintaa on koettu jopa vaikeaksi järjestää, sillä niin toiminnan järjestäminen kuin siihen osallistuminen vaativat yksilöiltä voimavaroja sekä toimintakykyä. Matalan kynnyksen toiminnalle on kuitenkin selkeää tarvetta, sillä syrjäytyminen ja yksinäisyyden kokemukset ovat puhututtaneet paljon viime vuosien aikana.

Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus lähtivät toiminnan myötä kasvuun

Teräväpäät-toiminnan myötä Kivilahdella on nähtävissä selkeä muutos yhteisöllisyydessä. Yhdessä toimiminen on vahvempaa kuin koskaan ja yhteisesti tehtyjen toimien on koettu edistävän yhteisön hyvinvointia. Osallisuuden edistyminen näkyy yksilöiden innostuksena lähteä mukaan erilaisiin toimintoihin, yksilöiden kokeman hyvinvoinnin kasvuna sekä sosiaalisen kanssakäymisen lisääntymisenä.

Kevään aikana on myös alkanut näkyä toimijuuden kasvua. Yksilöiden oma innostus tekemiseen on noussut, aloitteita toiminnalle tehdään vapaammin ja omaa tietoa ja taitoa tarjotaan helpommin yhteisön käyttöön. Tulevan syksyn osalta toimintojen suunnittelua on jo tehty keskustelujen lomassa ja toiminta tulee todennäköisesti jatkumaan syksyllä Kivilahdessa. Lisäksi alueellinen yhteistyö naapurikylän kanssa on lähtenyt kasvuun, mikä osaltaan laajentaa yhteisöllisyyden tunnetta pienillä maaseutukylillä.

Teräväpäät-toimintamalli on Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurojen vapaassa käytössä. Toimintamalli löytyy jäsenseurojen Työkalupakista.

Teksti: Tiina Turunen
Vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teko -palkinto PMK Track Festille

27.5.2023

Pieksämäellä järjestettävä nuorten festivaali PMK Track Fest on palkittu vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teko -palkinnolla. Nuori Kulttuuri myöntää palkinnon vuosittain innostavasta teosta kulttuurisen nuorisotyön toimialalla.

PMK Track Festissä esitellään katukulttuurin eri muotoja ja taustoja, mikä luo rikkaan ja monipuolisen kulttuurielämyksen. Festivaali on avoin ja ilmainen kaikille, ja sen monimuotoisuus edistää kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua. Festivaali on onnistunut luomaan ainutlaatuisen kohtaamispaikan nuorille sekä tarjoamaan monipuolisia kulttuurisia elämyksiä osallistujilleen.

”Aivan mahtavaa, että saadaan tällaista tunnustusta. On todella kiitollinen olo, että tehdystä työstä palkitaan,” iloitsee PMK Track Festin ja Pieksämäen Dynamo-projektin työryhmän jäsen Mika Teppanainen.

Tapahtuma on kehitetty Suomen Nuorisoseurojen hallinnoimassa ja Etelä-Savon ELY –keskuksen rahoittamassa Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeessa.

”Koko tapahtumakonsepti on nuorten luoma. Työryhmän nuoret ovat selvittäneet, mitä paikalliset nuoret tarvitsevat ja tapahtuma on tehty sen perusteella”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif.

PMK Track Fest ei ole pelkkä katsojille suunnattu tapahtuma, vaan se tarjoaa monia mahdollisuuksia osallistumiseen ja aktiiviseen toimintaan. Tapahtumassa on järjestetty erilaisia workshoppeja, joissa osallistujat ovat voineet mm. tehdä katutaidetta tai tanssia. Nuoret pääsevät tapahtumassa kokeilemaan ja kehittämään omia taitojaan, mikä antaa mahdollisuuden uusiin harrastuksiin tai jopa ammatillisiin polkuihin.

”Uskon, että paikallinen nuoriso arvostaa, että tällaista tarjotaan. Panostamme aina sataprosenttisesti nuoriin”, Teppanainen toteaa.

Track Fest luo nuorille tilaisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Festivaali tarjoaa myös mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön muiden katukulttuuria harrastavien nuorten ja ohjaajien kanssa. Tämä edistää yhteisöllisyyttä ja tukee nuorten sosiaalista hyvinvointia.

”Olen saanut toiminnasta todella paljon. Saan olla loistavan tiimin kanssa tekemisissä ja samalla kehittää monipuolisesti omia taitoja”, Teppanainen avaa.

PMK Track Festin valinnalla vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teoksi halutaan kiinnittää huomiota nuorten omaan aktiivisuuteen ja vaikutukseen omaan elinympäristön kehittämisessä myös pienemmällä paikkakunnalla.
Digistagen suosituimmaksi valittiin Viialan Pyryn Show Teamin nykytanssiryhmä Nuput esityksellään Kohma

27.5.2023

Nykytanssiryhmä Nuppujen esitys Kohma on valittu Digistagen suosituimmaksi teokseksi. Ryhmälle luovutettiin kiertopalkinto Nuori Kulttuuri Festivaalin LIVE-lähetyksessä lauantaina 27.5.

Digistagen suosituin palkinto jaetaan huhtikuussa Nuori Kulttuuri Digistagella eniten ääniä saaneelle teokselle. Digistage on verkkosivupohjainen virtuaalinen esiintymisalusta, johon kootaan kulttuuria ja taidetta harrastavien nuorten videomuotoisia esityksiä.

”Ryhmä on ollut todella otettu suosiosta, joka on saatu Digistagen myötä. Innostus on ollut aivan käsinkosketeltavaa. Palkinnon saaminen on huikea päätös tälle projektille”, iloitsee teoksen koreografi Satu Järvinen.

Kohma on monitaiteinen nykytanssiteos, joka tutkii suhdetta maailmaan, luontoon ja nuoriin kohdistuvaan odotuksiin. Teos nostaa esiin sanomattoman ja antaa tilaa herkkyydelle, epävarmuudelle ja leikille.

Innoituksen teokselle on antanut tarve nostaa nuorten oma ääni kuuluviin. Esitys käsittelee kiusaamista, yksin jäämistä ja erilaisia paineita, joita nuoriin kohdistuu, mutta myös nuorten välistä ystävyyttä, kannattelua ja yhteistä iloa. Esitys on koostettu improvisoidun ja nuorten omista liikkeistä, ajatuksista ja teksteistä nousevan materiaalin kautta.

”Kaikki, mikä esityksessä näkyy, on noussut nuorten omasta elämästä. Nuoret ovat heittäytyneet prosessiin todella rohkeasti ja avoimesti”, Järvinen kertoo.

Viialan Pyryn Show Teamin nykytanssiryhmä Nuppuihin kuuluu seitsemän 13–15-vuotiasta nuorta. Ryhmän harrastustoiminta on paikallista matalan kynnyksen tanssitoimintaa, johon kuka tahansa on tervetullut sellaisena kuin on.

Kohma on katsottavissa osoitteessa: https://digistage.nuorikulttuuri.fi/teos/kohma/

Koreografia: Satu Järvinen
Valot: Henna Maijala
Kuvaus: Viialan Pyryn Show Team
Editointi: Satu Järvinen
Kotipaikkakunta Akaa
Musiikit: Sarah Palu: Alkuääni, Tuuletar: Kohma

Digisteagen suosituin palkinto jaetaan huhtikuussa Nuori Kulttuuri Digistagella eniten ääniä saaneelle teokselle. Kiertopalkinnon nimi on Nebula. Edellisvuoden kiertopalkinnon saaja oli lohjalainen bändi Safetybox.
Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Satu Olkkoselle

27.5.2023

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon teatteritaiteen tohtori Satu Olkkoselle. Palkinnon arvo on kaksi tuhatta euroa ja se luovutettiin lauantaina 27.5. Kuopion Nuori Kulttuuri Festivaalin LIVE-lähetyksessä.

”Satu Olkkosen väsymätön työskentely kotiseutunsa lasten ja nuorten esittävän taiteen toiminnan puolesta sekä lasten ja nuorten kulttuurin tarpeellisuuden sanoittaminen valtakunnallisesti on erittäin poikkeuksellista”, kertoo palkinnon perusteluista Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström.

Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.

”Kulttuurinen nuorisotyö tarvitsee puolestapuhujia, joiden eturintamassa Olkkonen on jo usealla vuosikymmenellä taistellut. Olkkosen määrittävinä teeseinä ovat olleet lasten ja nuorten hyvinvointi ja osallisuuden oikeus”, Weckström kertoo.

Väitöskirjassaan Olkkonen on korostanut esittävän taiteen olevan yhteiskunnallinen tehtävä. Hän toteuttaa tätä itse omassa työssään lasten ja nuorten parissa jokainen päivä.

”Työtä ja tehtävää on paljon, rakenteet ja kehityssuunnat ovat välillä ei-toivottuja. Todellisuudentajun rinnalla on vähintään yhtä tärkeää lietsoa mahdollisuudentajua, olivat ajat kuinka hankalia tahansa. Otan tämän tunnustuksen mukaani niihin hetkiin” Olkkonen totesi juhlapuheessaan.

Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
Tanssia kaiken aikaa ja ikää

22.5.2023

Suvi kysyi edellisessä kiertokirjeessä, mikä kansantanssissa sykähdyttää erityisesti juuri
nyt. No sehän on tietysti elävä perintö! Sen määritelmään kuuluu muutos ja ajassa eläminen, kun puhutaan aineettomasta perinnöstämme, jota kansantanssikin edustaa. Olemme selvinneet tanssien ja laulaen muistakin poikkeusajoista, joten miksemme tästäkin! Traditiot kannattelevat, kun maailma muuttuu, ja vaikutteet alati kehittyvässä ympäristöstämme saavatkin näkyä siinä tavassa, jolla perinnettä tulkitsemme.

Tanssi on valtava voimavara kaiken ikäisille, ja näin nelikymppiselle se tarkoittaa jo eri asioita kuin nuorempana. Liikun, jotta voin hyvin, ja tanssin, jotta mieleni pysyy iloisena. Elinikäisiä ystävyyssuhteita on solmittu jo koulumajoituksen patjalattioilla, mutta yhä syntyy eri alojen edustajista uusia tuttavuuksia, joita tanssi yhdistää taustasta huolimatta. Mikä rikkaus yhdessä tekeminen onkaan!

Aloitin kansantanssin Toijalan nuorisoseurassa 5-vuotiaana ja ohjasin ensimmäisiä tanhuryhmiäni hyvin nuorena. Kanta-Teiskon Nuorisoseura ja Petri Hoppu sen ohjaajana mahdollisti taitavassa Kantavarvas-ryhmässä aikuistanssijoilta oppimisen, jonka jälkeen päädyinkin kansantanssin ammattiopintojen pariin. Kansantanssin tutkimus on aina ollut innostava kurkistusaukko menneisyyden ihmisten ajanviettotapoihin ja ajatusmaailmaan, joten valitsin graduni aiheeksi naisten historialliset soolotanssit. Aikansa populaarikulttuuri maaseudun agraariväestön ja kaupunkien porvareiden ja yläluokan maailmoissa on ollut varsin erilainen aikanaan vielä yli satakunta vuotta sitten.

Tänäkin päivänä tanssin kautta voimme kertoa kehollisesti asioita, joita on vaikea pukea sanoiksi. Kun talonpoikaisväestön Vanhapiika-tanssi osoitti pilkan kärjet ylöspäin naimattomia aatelisia kohtaan, nykyisin nuoret kommentoivat koreografioillaan vaikka ilmastonmuutosta ja yhdenvertaisuutta. Puhumattakaan yksilön sanoja pakenevasta immersiivisestä kokemuksesta tanssin pyörteissä yksin – tai yhdessä parin kanssa pyöriessä poski poskea vasten lavatansseissa tai argentiinalaisen tangon milongoissa, joissa tanssipari ei jaa välttämättä edes samaa äidinkieltä.

Tanssin kieli on universaali ja kulttuuriset rajat ylittävä. Tanssiminen on paljastavaa ja siksi se tekee nöyräksi. Keho ei valehtele. Samankin henkilön kanssa tanssiessa eri kerralla tanssi ei tunnu aina samalta, vaan eri päivinä keho toimii eri tavoin. Tanssia katsellessa näemme uusia puolia toisistamme eri aikoina. Voimme olla aiemmin sokeita joillekin piirteille tai tavoille tehdä, mutta yhtenä päivänä jokin tietty tyyli saattaa valjeta meille. Tämä on sykliseen oppimiseen kuuluva ilmiö.

Tanssi on kuin elämä pienoiskoossa, täynnä yllätyksiä. Tavoitteesta toiseen etenemme kukin omalla polullamme, jota ei voi verrata toisten kanssakulkijoiden tiehen, vaikka yhtä matkaa käymme. Kullakin on omat haaveensa, vahvuutensa ja heikkoutensa, ja mehukkain keitos syntyy siitä, kun nämä yhdistetään: Yhdessä olemme enemmän kuin yksin!

Tämä kiertokirje Kaikuja kansantanssin maailmasta –sarjassa on laatuaan viimeinen, mutta pidetään yhteyttä muilla konstein. Ja nähdään kesän tanssilavoilla ja syksyllä Tanssimaniassa Tampereella! Halataan, kun tavataan, ja annetaan musiikin mennä jalan alle, pyörinnän sekoittaa pään ja yhteisen liikerytmin sulattaa sielut ja sydämet. Sillä siitähän juuri tanssissa on kyse.

Jaana Kari

Kirjoittaja on Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston tuottaja, tanssin sekakäyttäjä ja tuore aikidoka

Kuva: Riina Tanskanen

”Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan
kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Kiertokirje kiersi ympäsi Suomea keväästä 2021 kesään 2023.”