LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Blog

  • Energia-avustuksia 200 nuorisoseuralle

    Energia-avustuksia 200 nuorisoseuralle

    Suomen Kotiseutuliiton hallitus on jakanut energia-avustuksia 783:lle seurantaloja omistavalle yhteisölle. Avustuksia jaettiin kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten johdosta yhteensä yli 2,2 miljoonaa euroa. Näistä nuorisoseuroja on 200, ja niiden saamien avustusten yhteenlaskettu summa on lähes 660 000 euroa.

    Avustuspäätökset tehtiin noin kolme kuukautta sen jälkeen, kun eduskunta myönsi määrärahan maaliskuussa.

    ”Tällä on aivan valtava merkitys nuorisoseuroissa järjestettävälle harrastus-ja kansalaistoiminnalle. Paikallisten nuorisoseurojen hätä nousseiden energiakustannusten kanssa on ollut valtava, joten on äärimmäisen hienoa, että näin moni nuorisoseura sai kipeästi tarvitsemaansa avustusta”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Avustuksen kohteena olevat rakennukset ovat kaikille avoimia vapaan kansalaistoiminnan tiloja. Mukana on esimerkiksi nuorisoseurantaloja, kylätaloja, työväentaloja, kansantaloja, maamiesseurantaloja ja kotiseututaloja. Avustus kohdentuu viime talvikaudella loka-huhtikuussa syntyneisiin energiakustannuksiin.

    ”Keskeisinä myöntökriteereinä ovat olleet kokoontumis- ja harrastustilojen pinta-ala, energian hinnan nousun vaikutukset talon toimintaan sekä hakijan toimet energian säästämiseksi. Näin toimijoita myös kannustetaan energian säästöön kestävällä tavalla”, kertoo toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo Kotiseutuliitosta, jolle opetus-ja kulttuuriministeriö delegoi avustusten jakamisen.

    Kotiseutuliitosta kerrotaan, että avustusta haki 813 yhteisöä, joka on enemmän kuin korona-avustushakijoita vuosina 2020 ja 2021. Energia-avustuksen maksatusta voi hakea välittömästi päätöksen jälkeen selvityksen ja kuittien perusteella. Aktiivisimmat yhteisöt voivat siis saada avustuksen tilille jo kesäkuussa. Avustuksen maksatuksissa on lomista johtuva kesätauko juhannuksesta elokuun alkuun.

    Eduskunta myönsi seurantaloille energia-avustuksen kevään lisätalousarviossaan. Avustuksella pyritään turvaamaan yhteisöllisessä käytössä olevien seurantalojen toimintaedellytyksiä energiakriisin aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö delegoi avustuksen neuvonnan, jakamisen ja selvitykset Kotiseutuliitolle, jolla on pitkä kokemus korjausavustuksien jakamisesta seurantaloille. Kotiseutuliitto on huolehtinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta vuodesta 2004 lähtien. Niihin liittyvää neuvontaa liitto on tehnyt jo vuodesta 1984.

    Lue Kotiseutuliiton tiedote: https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuliitto-jakoi-seurantaloille-energia-avustuksia-yli-22-miljoonaa-euroa/

    Lisätietoja:

    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry, 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Teräväpäät-toimintamalli toi Kivilahden Nuorisoseuraan kaivattua yhteisöllisyyttä

    Teräväpäät-toimintamalli toi Kivilahden Nuorisoseuraan kaivattua yhteisöllisyyttä

    Kivilahden Nuorisoseurassa on kevään 2023 aikana kokeiltu Teräväpäät-toimintamallia, jonka tavoitteena on tukea ikääntyvien osallisuuden ja toimijuuden kokemusta sekä yhteisöllisyyttä erityisesti pienissä paikallisyhteisöissä. Nuorisoseurojen käyttöön tulevaa mallia ovat tehneet opinnäytetyönään Tiina Turunen ja Tiina Aellig.

    Teräväpäät-toimintamallissa keskeistä on ikääntyvien osallistaminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kivilahdella toiminta aloitettiin yhteisellä ideapalaverilla, jossa osallistujat pääsivät suunnittelemaan kevään toimintaa. Palaverissa oli lähes taukoamaton puheensorina ja osallistujilla oli selkeä tahtotila yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen. Toimintaan mukaan tulemisen innostaminen tapahtui kuin itsestään osallistujien keskuudessa.

    Suunnittelupalaverin pohjalta rakentuivat viikoittaiset torstain toiminnat. Toiminnoissa tarinoitiin, pelattiin lautapelejä, keskusteltiin energian säästämisestä, pohdittiin turvallisuutta sekä laulettiin yhdessä karaokea.

    Jokaisen torstain yksi tärkeimmistä asioista oli kiireetön kohtaaminen toisten osallistujien kanssa. Ikääntyneet kokivat, että tapaamiset lisäsivät yhdessä olemista sekä toivat arkeen sisältöä, riemuisia nauruja ja mahdollisuuden kuulumisten vaihtoon.

    Tekemisen lomassa pidettiin yllä osallistujien innostamista toimintaan osallistumiseen sekä toiminnan tekemiseen. Olennaisinta oli osallistuminen yhteiseen toimintaan, yhteisöllisyyden edistäminen ja tukeminen sekä toimijuuden tukeminen yksilöiden omat voimavarat ja toimintakyky huomioiden.

    Toiminnan hiipuminen haasteena pienissä paikallisseuroissa

    Nuorisoseurojen strategiassa on tuotu esiin tarve kehittää toimintoja eri ikäiset nuorisoseurojen jäsenet huomioiden. Kivilahden Nuorisoseuran kaltaisten pienten paikallisseurojen toiminnan tukeminen tai kenties jopa uudelleen toimintaan herättely on nähty tarpeelliseksi osallisuuden ja yhteisöllisyyden kannalta.

    Kivilahden Nuorisoseura on pieni paikallisyhteisö, jonka toiminta on vuosien saatossa hiipunut. Yhtenä syynä toiminnan hiipumiseen on seuran jäsenten ikääntyminen. Ikääntymisen myötä toimintaa on koettu jopa vaikeaksi järjestää, sillä niin toiminnan järjestäminen kuin siihen osallistuminen vaativat yksilöiltä voimavaroja sekä toimintakykyä. Matalan kynnyksen toiminnalle on kuitenkin selkeää tarvetta, sillä syrjäytyminen ja yksinäisyyden kokemukset ovat puhututtaneet paljon viime vuosien aikana.

    Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus lähtivät toiminnan myötä kasvuun

    Teräväpäät-toiminnan myötä Kivilahdella on nähtävissä selkeä muutos yhteisöllisyydessä. Yhdessä toimiminen on vahvempaa kuin koskaan ja yhteisesti tehtyjen toimien on koettu edistävän yhteisön hyvinvointia. Osallisuuden edistyminen näkyy yksilöiden innostuksena lähteä mukaan erilaisiin toimintoihin, yksilöiden kokeman hyvinvoinnin kasvuna sekä sosiaalisen kanssakäymisen lisääntymisenä.

    Kevään aikana on myös alkanut näkyä toimijuuden kasvua. Yksilöiden oma innostus tekemiseen on noussut, aloitteita toiminnalle tehdään vapaammin ja omaa tietoa ja taitoa tarjotaan helpommin yhteisön käyttöön. Tulevan syksyn osalta toimintojen suunnittelua on jo tehty keskustelujen lomassa ja toiminta tulee todennäköisesti jatkumaan syksyllä Kivilahdessa. Lisäksi alueellinen yhteistyö naapurikylän kanssa on lähtenyt kasvuun, mikä osaltaan laajentaa yhteisöllisyyden tunnetta pienillä maaseutukylillä.

    Teräväpäät-toimintamalli on Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurojen vapaassa käytössä. Toimintamalli löytyy jäsenseurojen Työkalupakista.

    Teksti: Tiina Turunen

  • Vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teko -palkinto PMK Track Festille

    Vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teko -palkinto PMK Track Festille

    Pieksämäellä järjestettävä nuorten festivaali PMK Track Fest on palkittu vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teko -palkinnolla. Nuori Kulttuuri myöntää palkinnon vuosittain innostavasta teosta kulttuurisen nuorisotyön toimialalla.

    PMK Track Festissä esitellään katukulttuurin eri muotoja ja taustoja, mikä luo rikkaan ja monipuolisen kulttuurielämyksen. Festivaali on avoin ja ilmainen kaikille, ja sen monimuotoisuus edistää kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua. Festivaali on onnistunut luomaan ainutlaatuisen kohtaamispaikan nuorille sekä tarjoamaan monipuolisia kulttuurisia elämyksiä osallistujilleen.

    ”Aivan mahtavaa, että saadaan tällaista tunnustusta. On todella kiitollinen olo, että tehdystä työstä palkitaan,” iloitsee PMK Track Festin ja Pieksämäen Dynamo-projektin työryhmän jäsen Mika Teppanainen.

    Tapahtuma on kehitetty Suomen Nuorisoseurojen hallinnoimassa ja Etelä-Savon ELY –keskuksen rahoittamassa Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeessa.

    ”Koko tapahtumakonsepti on nuorten luoma. Työryhmän nuoret ovat selvittäneet, mitä paikalliset nuoret tarvitsevat ja tapahtuma on tehty sen perusteella”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif.

    PMK Track Fest ei ole pelkkä katsojille suunnattu tapahtuma, vaan se tarjoaa monia mahdollisuuksia osallistumiseen ja aktiiviseen toimintaan. Tapahtumassa on järjestetty erilaisia workshoppeja, joissa osallistujat ovat voineet mm. tehdä katutaidetta tai tanssia. Nuoret pääsevät tapahtumassa kokeilemaan ja kehittämään omia taitojaan, mikä antaa mahdollisuuden uusiin harrastuksiin tai jopa ammatillisiin polkuihin.

    ”Uskon, että paikallinen nuoriso arvostaa, että tällaista tarjotaan. Panostamme aina sataprosenttisesti nuoriin”, Teppanainen toteaa.

    Track Fest luo nuorille tilaisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Festivaali tarjoaa myös mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön muiden katukulttuuria harrastavien nuorten ja ohjaajien kanssa. Tämä edistää yhteisöllisyyttä ja tukee nuorten sosiaalista hyvinvointia.

    ”Olen saanut toiminnasta todella paljon. Saan olla loistavan tiimin kanssa tekemisissä ja samalla kehittää monipuolisesti omia taitoja”, Teppanainen avaa.

    PMK Track Festin valinnalla vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teoksi halutaan kiinnittää huomiota nuorten omaan aktiivisuuteen ja vaikutukseen omaan elinympäristön kehittämisessä myös pienemmällä paikkakunnalla.

  • Digistagen suosituimmaksi valittiin Viialan Pyryn Show Teamin nykytanssiryhmä Nuput esityksellään Kohma

    Digistagen suosituimmaksi valittiin Viialan Pyryn Show Teamin nykytanssiryhmä Nuput esityksellään Kohma

    Nykytanssiryhmä Nuppujen esitys Kohma on valittu Digistagen suosituimmaksi teokseksi. Ryhmälle luovutettiin kiertopalkinto Nuori Kulttuuri Festivaalin LIVE-lähetyksessä lauantaina 27.5.

    Digistagen suosituin palkinto jaetaan huhtikuussa Nuori Kulttuuri Digistagella eniten ääniä saaneelle teokselle. Digistage on verkkosivupohjainen virtuaalinen esiintymisalusta, johon kootaan kulttuuria ja taidetta harrastavien nuorten videomuotoisia esityksiä.

    ”Ryhmä on ollut todella otettu suosiosta, joka on saatu Digistagen myötä. Innostus on ollut aivan käsinkosketeltavaa. Palkinnon saaminen on huikea päätös tälle projektille”, iloitsee teoksen koreografi Satu Järvinen.

    Kohma on monitaiteinen nykytanssiteos, joka tutkii suhdetta maailmaan, luontoon ja nuoriin kohdistuvaan odotuksiin. Teos nostaa esiin sanomattoman ja antaa tilaa herkkyydelle, epävarmuudelle ja leikille.

    Innoituksen teokselle on antanut tarve nostaa nuorten oma ääni kuuluviin. Esitys käsittelee kiusaamista, yksin jäämistä ja erilaisia paineita, joita nuoriin kohdistuu, mutta myös nuorten välistä ystävyyttä, kannattelua ja yhteistä iloa. Esitys on koostettu improvisoidun ja nuorten omista liikkeistä, ajatuksista ja teksteistä nousevan materiaalin kautta.

    ”Kaikki, mikä esityksessä näkyy, on noussut nuorten omasta elämästä. Nuoret ovat heittäytyneet prosessiin todella rohkeasti ja avoimesti”, Järvinen kertoo.

    Viialan Pyryn Show Teamin nykytanssiryhmä Nuppuihin kuuluu seitsemän 13–15-vuotiasta nuorta. Ryhmän harrastustoiminta on paikallista matalan kynnyksen tanssitoimintaa, johon kuka tahansa on tervetullut sellaisena kuin on.

    Kohma on katsottavissa osoitteessa: https://digistage.nuorikulttuuri.fi/teos/kohma/

    Koreografia: Satu Järvinen
    Valot: Henna Maijala
    Kuvaus: Viialan Pyryn Show Team
    Editointi: Satu Järvinen
    Kotipaikkakunta Akaa
    Musiikit: Sarah Palu: Alkuääni, Tuuletar: Kohma

    Digisteagen suosituin palkinto jaetaan huhtikuussa Nuori Kulttuuri Digistagella eniten ääniä saaneelle teokselle. Kiertopalkinnon nimi on Nebula. Edellisvuoden kiertopalkinnon saaja oli lohjalainen bändi Safetybox.

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Satu Olkkoselle

    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Satu Olkkoselle

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon teatteritaiteen tohtori Satu Olkkoselle. Palkinnon arvo on kaksi tuhatta euroa ja se luovutettiin lauantaina 27.5. Kuopion Nuori Kulttuuri Festivaalin LIVE-lähetyksessä.

    ”Satu Olkkosen väsymätön työskentely kotiseutunsa lasten ja nuorten esittävän taiteen toiminnan puolesta sekä lasten ja nuorten kulttuurin tarpeellisuuden sanoittaminen valtakunnallisesti on erittäin poikkeuksellista”, kertoo palkinnon perusteluista Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström.

    Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.

    ”Kulttuurinen nuorisotyö tarvitsee puolestapuhujia, joiden eturintamassa Olkkonen on jo usealla vuosikymmenellä taistellut. Olkkosen määrittävinä teeseinä ovat olleet lasten ja nuorten hyvinvointi ja osallisuuden oikeus”, Weckström kertoo.

    Väitöskirjassaan Olkkonen on korostanut esittävän taiteen olevan yhteiskunnallinen tehtävä. Hän toteuttaa tätä itse omassa työssään lasten ja nuorten parissa jokainen päivä.

    ”Työtä ja tehtävää on paljon, rakenteet ja kehityssuunnat ovat välillä ei-toivottuja. Todellisuudentajun rinnalla on vähintään yhtä tärkeää lietsoa mahdollisuudentajua, olivat ajat kuinka hankalia tahansa. Otan tämän tunnustuksen mukaani niihin hetkiin” Olkkonen totesi juhlapuheessaan.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.

  • Tanssia kaiken aikaa ja ikää

    Tanssia kaiken aikaa ja ikää

    Suvi kysyi edellisessä kiertokirjeessä, mikä kansantanssissa sykähdyttää erityisesti juuri
    nyt. No sehän on tietysti elävä perintö! Sen määritelmään kuuluu muutos ja ajassa eläminen, kun puhutaan aineettomasta perinnöstämme, jota kansantanssikin edustaa. Olemme selvinneet tanssien ja laulaen muistakin poikkeusajoista, joten miksemme tästäkin! Traditiot kannattelevat, kun maailma muuttuu, ja vaikutteet alati kehittyvässä ympäristöstämme saavatkin näkyä siinä tavassa, jolla perinnettä tulkitsemme.

    Tanssi on valtava voimavara kaiken ikäisille, ja näin nelikymppiselle se tarkoittaa jo eri asioita kuin nuorempana. Liikun, jotta voin hyvin, ja tanssin, jotta mieleni pysyy iloisena. Elinikäisiä ystävyyssuhteita on solmittu jo koulumajoituksen patjalattioilla, mutta yhä syntyy eri alojen edustajista uusia tuttavuuksia, joita tanssi yhdistää taustasta huolimatta. Mikä rikkaus yhdessä tekeminen onkaan!

    Aloitin kansantanssin Toijalan nuorisoseurassa 5-vuotiaana ja ohjasin ensimmäisiä tanhuryhmiäni hyvin nuorena. Kanta-Teiskon Nuorisoseura ja Petri Hoppu sen ohjaajana mahdollisti taitavassa Kantavarvas-ryhmässä aikuistanssijoilta oppimisen, jonka jälkeen päädyinkin kansantanssin ammattiopintojen pariin. Kansantanssin tutkimus on aina ollut innostava kurkistusaukko menneisyyden ihmisten ajanviettotapoihin ja ajatusmaailmaan, joten valitsin graduni aiheeksi naisten historialliset soolotanssit. Aikansa populaarikulttuuri maaseudun agraariväestön ja kaupunkien porvareiden ja yläluokan maailmoissa on ollut varsin erilainen aikanaan vielä yli satakunta vuotta sitten.

    Tänäkin päivänä tanssin kautta voimme kertoa kehollisesti asioita, joita on vaikea pukea sanoiksi. Kun talonpoikaisväestön Vanhapiika-tanssi osoitti pilkan kärjet ylöspäin naimattomia aatelisia kohtaan, nykyisin nuoret kommentoivat koreografioillaan vaikka ilmastonmuutosta ja yhdenvertaisuutta. Puhumattakaan yksilön sanoja pakenevasta immersiivisestä kokemuksesta tanssin pyörteissä yksin – tai yhdessä parin kanssa pyöriessä poski poskea vasten lavatansseissa tai argentiinalaisen tangon milongoissa, joissa tanssipari ei jaa välttämättä edes samaa äidinkieltä.

    Tanssin kieli on universaali ja kulttuuriset rajat ylittävä. Tanssiminen on paljastavaa ja siksi se tekee nöyräksi. Keho ei valehtele. Samankin henkilön kanssa tanssiessa eri kerralla tanssi ei tunnu aina samalta, vaan eri päivinä keho toimii eri tavoin. Tanssia katsellessa näemme uusia puolia toisistamme eri aikoina. Voimme olla aiemmin sokeita joillekin piirteille tai tavoille tehdä, mutta yhtenä päivänä jokin tietty tyyli saattaa valjeta meille. Tämä on sykliseen oppimiseen kuuluva ilmiö.

    Tanssi on kuin elämä pienoiskoossa, täynnä yllätyksiä. Tavoitteesta toiseen etenemme kukin omalla polullamme, jota ei voi verrata toisten kanssakulkijoiden tiehen, vaikka yhtä matkaa käymme. Kullakin on omat haaveensa, vahvuutensa ja heikkoutensa, ja mehukkain keitos syntyy siitä, kun nämä yhdistetään: Yhdessä olemme enemmän kuin yksin!

    Tämä kiertokirje Kaikuja kansantanssin maailmasta –sarjassa on laatuaan viimeinen, mutta pidetään yhteyttä muilla konstein. Ja nähdään kesän tanssilavoilla ja syksyllä Tanssimaniassa Tampereella! Halataan, kun tavataan, ja annetaan musiikin mennä jalan alle, pyörinnän sekoittaa pään ja yhteisen liikerytmin sulattaa sielut ja sydämet. Sillä siitähän juuri tanssissa on kyse.

    Jaana Kari

    Kirjoittaja on Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston tuottaja, tanssin sekakäyttäjä ja tuore aikidoka

    Kuva: Riina Tanskanen

    ”Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan
    kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Kiertokirje kiersi ympäsi Suomea keväästä 2021 kesään 2023.”

  • Nuori Kulttuuri Festival tulevana viikonloppuna Kuopiossa

    Nuori Kulttuuri Festival tulevana viikonloppuna Kuopiossa

    Nuori Kulttuuri Festival 2023 sähköistää Kuopion 25.–27. toukokuuta. Uudenlainen nuorten taidetapahtuma kokoaa yhteen 13–29-vuotiaat taideharrastajat eri puolilta Suomea.

    -Tämä on varmasti monipuolisin nuorison taidetapahtuma sen yli viisikymmentävuotisessa historiassa! iloitsee tapahtumasta vastaava Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen.

    – Olemme monessa asiassa hypänneet uudenlaiseen tapahtumatuotannon tapaan, kun festivaalia on tekemässä yli neljäkymmentä organisaatiota ja satoja nuoria sekä nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia.

    Festivaali esittelee ainutlaatuisella tavalla monipuolista nuorten taidetta. Luvassa on mm. teatteria, katutanssia, kuvataidetta, skeittausta, pintaa syvemmälle meneviä keskustelutilaisuuksia sekä myös digitaalinen tapahtumakokonaisuus. Tapahtuman pääjärjestäjinä toimii Suomen Nuorisoseurojen lisäksi Kuopion kaupunki, jonka kaikki nuorisotyöntekijät ovat mukana tapahtuman järjestelyissä. 

    -Kuopio on aina ollut kulttuuritarjonnaltaan rikas ja monimuotoinen kaupunki. Olemme kaupungin nuorisopalveluissa erityisen ylpeitä siitä, kun saamme olla järjestämässä tätä valtakunnallista tapahtumaa, jossa nuorten kyvyt pääsevät näin laajasti esille. Toivotamme suuren yleisön tervetulleeksi sankoin joukoin seuraamaan esityksiä eri tapahtumapisteille ympäri kaupunkia, sanoo Kuopion kaupungin nuorisopäällikkö Janne Katajisto.

    Tapahtuman tavoitteena on tuoda nuorten taideharrastuksia yhdessä esiin ja rohkaista nuoria sekä vanhempia kokeilemaan ja kokemaan jotain uutta. Tuottaja Jussi Kaijankangas on innoissaan näkemästään nuorten luovuudesta.

    – Festivaali on uskomaton mahdollisuus nuorille taiteilijoille jakaa lahjakkuutensa, taitonsa ja intohimonsa. Olen todella iloinen siitä, että Kuopio on valittu festivaalin tapahtumapaikaksi ja että voimme olla mukana luomassa tilaisuutta, joka yhdistää ja inspiroi nuoria taiteilijoita ympäri Suomea.

    Nuori Kulttuuri Festival 2023 on täydellinen tilaisuus nauttia ainutlaatuisesta taidekokemuksesta ja tutustua monipuoliseen kattaukseen nuorten tekemää taidetta. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

    Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta www.nuorikulttuuri.fi/festival sekä Eventos Appista koodilla 7676.

  • Nuorten kehittämälle PMK Track Festille merkittävä apuraha

    Nuorten kehittämälle PMK Track Festille merkittävä apuraha

    Koronan jälkeinen aika on tehnyt loven nuorten tapahtumiin, mutta Pieksämälle tilanne on toinen. Paikallisten nuorten kehittämä PMK Track Fest on saanut 5000 euron apurahan, jonka avulla suosittu katukulttuuriin keskittynyt festivaali saa jatkoa vuodelle 2024.  

    PMK Track Fest on kehitetty Suomen Nuorisoseurojen hallinnoimassa ja Etelä-Savon ELY –keskuksen rahoittamassa Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeessa. Vuonna 2022 ensimmäistä kertaa järjestetty festivaali keräsi Pieksämäen Heikinlammelle mahtavat 450 osallistujaa. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 9.6.  

    Työryhmän aktiivisuuden ja festivaaliin sitoutumisen ansiosta Pieksämäelle on syntynyt täysiverinen katukulttuuriin keskittyvä tapahtuma. Tapahtuman jatko on taattu, sillä Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt työryhmälle 5000 euron apurahan. Pieksämäen nuorisotoimi on ollut festivaalin tukena alusta alkaen.  

    ”Olemme todella iloisia apurahan saamisesta. Aikana, jolloin nuoret elävät kolmoiskriisin keskellä ja tarvitsevat tukitoimintoja sekä positiivisia kokemuksia elämäänsä, tämä on aivan mahtava uutinen”, Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif iloitsee. 

    Festivaalin taustatueksi nuoret ovat perustaneet Pieksämäelle uuden Nuorisoseura Asema X:n. Nuorisoseuran nimi kuvastaa Pieksämäen historiaa rautateiden risteysasemana. Edellisen kerran Pieksämäelle on perustettu nuorisoseura 1900-luvun vaihteessa. Vuonna 2002 lopetetun yhdistyksen vanha seurantalo sijaitsee edelleen Yläristin kaupunginosassa.  

    Uuden yhdistyksen hallitus toivoo Pieksämäen olevan risteyskohdassa kohti parempaa. “Nuorille täytyy olla tekemistä omalla paikkakunnalla”, Nuorisoseura Asema X:n puheenjohtaja Milla Vauhkonen toteaa.   

    Uuden nuorisoseuran hallituksen jäsenistä 80 prosenttia on alle 30-vuotiaita. “On upeaa, että näinä aikoina, jolloin kipuillaan sen kanssa, saadaanko nuoria mukaan, meillä nuoret henkilöt ovat itse perustaneet yhdistyksen ja toimivat festivaalin tulevaisuuden varmistamiseksi”, Asif sanoo. 

  • Harrastaminen kannattelee lasten ja nuorten arkea

    Harrastaminen kannattelee lasten ja nuorten arkea

    Lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn haasteet tunnustetaan laajasti. Harrastamisen Suomen malli pyrkii osaltaan vastaamaan haasteisiin, ja malli onkin tuonut monelle maksuttoman, lasten ja nuorten itse toivoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen. Malli vaatii kuitenkin kehittämistä. 

    Edustamamme tahot ovat osallistuneet mallin toteuttamiseen eri puolilla Suomea. Yhteensä toimintamme piirissä on yli miljoona lasta ja nuorta. Peräänkuulutamme harrastamisen edistämiseen kokonaisvaltaista näkökulmaa.

    Toivottava kehitys olisi, että Harrastamisen Suomen mallin toiminta johtaisi pysyvään harrastukseen myös sen päätyttyä, ja näin eri harrastamisen muodot täydentäisivät toisiaan. Pitkäkestoisen harrastamisen etuna on vahva sosiaalinen yhteys ja kokemukset yhdessä kavereiden kanssa.

    Mallin tulisi olla saavutettava erityisesti niille lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä harrasta. Ratkaisu tähän voisi olla myös harrastusseteli, jolla nuori voi päästä kokeilemaan harrastusta vapailta harrastusmarkkinoilta. Tämä voisi vastata myös yläkoululaisten ja sitä vanhempien nuorten toiveisiin. 

    Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi keväällä 2023 Harrastamisen Suomen mallin toteutumista kuudessa kunnassa. Arviointi on suppea – mallia toteutettiin kaikkiaan 249 kunnassa lukuvuonna 2022-2023 – eikä se siten anna kokonaiskuvaa mallin haasteista.

    Hallituskaudella pitää selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva sekä huolehtia siitä, että Harrastamisen Suomen malli täydentää olemassa olevaa harrastuskenttää, eikä näivetä sitä.

    Katja Asikainen, vaikuttamistyön päällikkö, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat 
    Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    Viivi Seirala, toiminnanjohtaja, Taiteen perusopetusliitto
    Jaana Tulla, johtaja, seura- ja jäsentoimintayksikkö, Olympiakomitea

    Julkaistu Turun Sanomissa 12.5.

  • Seurantalojen keskusjärjestöt vetosivat korjausavustusten puolesta

    Seurantalojen keskusjärjestöt vetosivat korjausavustusten puolesta

    Seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen valtakunnalliset keskusjärjestöt ovat vedonneet hallitusneuvottelijoihin seurantalojen korjausavustusten määrärahan puolesta. Seurantalot ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia harrastus-, kokoontumis- ja juhlatiloja. Niitä on Suomessa noin 2000.  

    ”Seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Niiden lisääntynyt korjausvelka ja tarpeet energiatehokkuuden kohentamiseen asettavat yhdistyspohjalta, paljolti vapaaehtoisvoimin toimivat omistajat tiukkaan rakoon. Seurantalojen tulevaisuus on osaltaan turvattava niiden korjausavustuksen tasoa nostamalla”, sanoo Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö.

    Seurantaloasiain neuvottelukunta toimii korjausavustusten asiantuntijaelimenä. Siinä ovat edustettuina muun muassa taloja omistavien yhteisöjen keskusjärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa on vuosittain noin 1,7 miljoonan euron määräraha yleishyödyllisesti toimivien seurantalojen korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön. Avustusten jakaminen on delegoitu Suomen Kotiseutuliitolle.

    Korjausavustusten määräraha on riittämätön: vuonna 2023 avustuksia haettiin noin 6,6 miljoonan euron edestä. Se on yli miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Hakusumman kasvu kertoo muun muassa seurantalojen korjausvelan kertymisestä. Avustuksella katetaan vain osa korjauskustannuksista, sillä yhteisöjen omaa rahoitusta sekä etenkin talkootyötä käytetään paljon korjausten mahdollistamisessa.

    2000 talkoovoimin ylläpidettyä taloa

    Seurantaloja on ympäri maata, sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat vapaan kansalaistoiminnan keskuksia, joissa eri-ikäiset ihmiset harrastavat päivittäin. Tavalliset kansalaiset vuokraavat niitä perhejuhlien viettoon.

    Monet seurantalot sijaitsevat keskusten ulkopuolella ja ovat seutunsa ainoita kokoontumispaikkoja. Tällaiset talot ovat todellisia monipalvelupisteitä, joita käytetään esimerkiksi päivähoidon tai koululaisten tarpeisiin, terveydenhuoltoon ja äänestämispaikkoina.

    Merkittävä osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Ne edustavat eri aikakausien arkkitehtuuria. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu 1880-luvulla. Myös vanhoja kansakouluja ja muita rakennuksia on muutettu seurantalokäyttöön. Perinteisen seurantalon tunnusmerkki on suuri juhlasali, jossa on usein myös näyttämö.

    Seurantalojen korjausavustusten puolesta ovat vedonneet Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund FSU, Suomen Työväentalojen Liitto, Kansantalojen Liitto, Suomen Kylät, Raittiuden Ystävät ja Marthaförbundet.