Blog

  • Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa

    Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa

    Nuoret Vaikuttajat on valtakunnallinen Suomen Nuorisoseurojen kokoama ryhmä vaikuttamisesta kiinnostuneista nuorisoseuroissa toimivista nuorista. Riikka Kumpula Sodankylästä Jutarinki ry:stä on yksi mukanaolevista nuorista. Hän kertoo, että: “Olen vasta hiljattain oivaltanut olleeni 4-vuotiaasta asti osa valtakunnallista yhteisöä, ja se tuntuu hienolta. Meillä on mahtava ryhmä ja olemme saaneet paljon tilaa toimia tässä järjestössä – kiitos!”  

    Lahden Tanhuujia edustava Mariia Pelttari Riihimäeltä on osallistunut kaikkiin vaikuttajanuorten tapaamisiin. “Hankkeen avulla ollaan toteutettu meidän yhteisiä unelmia ja se on tuonut sisältöä elämään, johonkin kuuluvuuden tunnetta ja mielenrauhaa muuten niin levottomassa nykymaailman menossa ja ulkoisissa paineissa! Yhteisön kautta on löytynyt paljon työkaluja ja mahdollisuuksia, kuten Höntsä -toiminta, jota nyt ollaan käynnistämässä Lahdessa osana Harrastamisen Suomen mallia. Nuorisoseurojen vaikuttajaryhmän toiminta on erittäin tärkeää työtä. Toimihenkilöt ovat vetäneet ryhmää hyvin ja luoneet sille turvallisen ilmapiirin”, kiittää Mariia. 

    Valtuustossa oppimassa vaikuttamistaitoja 
    Marraskuussa pidettiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston sääntömääräinen syyskokous etäyhteyksin. Kokous valitsi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet erovuoroisten tilalle, hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021 ja nimesi edustajat Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen kokouksiin. Kokousväelle julkaistiin myös Nuorisoseurat 140 vuotta –juhlavideo. Paikalla olivat valtuutettujen lisäksi myös Nuoret Vaikuttajat. 

    Osallistuminen valtuustoviikonloppuun ja kokouksen seuraaminen avaavat nuorille sitä, mistä päätetään ja miten se tapahtuu. “Toivomme, että tämä madaltaa myös kynnystä nuorilla hakeutua ehdolle uuteen valtuustoon, joka valitaan ensi vuoden lokakuun Nuorisoseurakokouksessa Lahdessa. Nuoret kykenevät toimimaan järjestömme vaikuttajina siinä missä vanhemmatkin. Olemme myös harjoitelleet vaikuttamistaitoja tässä turvallisessa ryhmässä.”, kuvaa ryhmän toinen ohjaaja Henna Liiri-Turunen. “Tämä on huippu opettavaista ja avartavaa seurattavaa!”, kommentoi Nuoret Vaikuttajat -ydintiimin jäsen Sara Hänninen Tarvasjoelta. 

    Hallituskummeina uutta nostetta ja näkökulmaa 
    Nuoret Vaikuttajat pääsivät tapaamaan myös Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitusta. Nuoret osallistuivat perjantaina hallituksen kokoukseen etäyhteydellä ja esittelivät hallitukselle hankkeen toimintaa. Lisäksi nuoret tekivät hallitukselle aloitteen juhlavuoden kampanjasta ja yhdessä suunniteltiin myös hallituskummitoimintaa. “Nuorisoseurojen tulevaisuus on valoisa! Näin ajattelimme hallituksessa, kun pääsimme tutustumaan nuoriin vaikuttajiin. Meidän tuleva vaikuttajasukupolvi tuo meille aivan uutta nostetta ja näkökulmaa, jonka avulla pystymme tuottamaan parempaa toimintaa nuorisoseuralaisille. Tämän toteutumiseen ei tarvitse odottaa edes pitkälle tulevaisuuteen, sillä nuoret vaikuttajat sparraavat meitä hallituslaisia ensi vuodesta alkaen. Nuoret vaikuttajat ovat fiksuja, taitavia ja vievät meidän järjestömme paremman kehityksen tielle”, kommentoi hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt. 

    Viikonlopun ohjelmassa oli myös Nuori Kulttuuri suunnittelija Johanna Hurmeen vetämä työpaja, jossa vietiin eteenpäin keväällä Poriin Nuori Kulttuuri Festival -tapahtuman osana toteutuvan Nuori Kulttuuri Talks -osuuksien valmistelua. Nuori Kulttuuri Talks lisää ja kehittää avointa keskustelukulttuuria nuorten, harrastajien, aikuisten, rahoittajien ja päättäjien välillä nimenomaan kulttuuristen harrastusten ja nuorten taidetoiminnan merkityksestä. “Minut valtaa joka kerta tapahtumasta puhuessa suunnaton ylpeyden tunne siitä, että todella saadaan olla mukana tällaisessa. Tapahtumasta tulee jotain aivan mieletöntä! Uskon projektin antavan itselleni, verkostollemme ja kaikille Suomen nuorille paljon.”, kertoo Sara Hänninen Tarvasjoelta. 

    Ryhmän toinen ohjaaja Riina Kylmälahti kertoo vaikuttajanuorten toiminnasta, joka toteutetaan Erasmus+ projektina: “Nuoret vaikuttajat 2020–2021 -projekti vahvistaa osallisuutta, vaikuttamiseen liittyvää osaamista sekä intoa kansalaistoimintaan. Tämän kautta lisäämme tietoa vaikuttamismahdollisuuksista niin nuorisoseurajärjestössä kuin yhteiskunnassa. Toiminnot myös lisäävät nuorten itseluottamusta vahvistamalla erilaisia taitoja ja tarjoamalla kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Projekti sisältää sparrauksia ja asiantuntijavierailuja, vaikuttamisen keinoihin tutustumista sekä päättäjien tapaamisia. Toiminta rakentuu yhdessä tekemisen sekä tekemisen kautta oppimisen periaatteelle, jossa kaikki jakavat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan yhteiseen käyttöön. Nuoret vaikuttajat ovat timanttinen ryhmä ja omalla toiminnallaan he innostavat myös muita aktiivisuuteen!” 

    Teksti: Riina Kylmälahti ja Henna Liiri-Turunen

  • Nuori Kulttuuri Roots innostaa, rikastuttaa ja kehittää

    Nuori Kulttuuri Roots innostaa, rikastuttaa ja kehittää

    Viimeisten vuosikymmenien aikana Nuori Kulttuuri -toiminnan keskiössä ovat olleet valtakunnalliset sekä alueelliset tapahtumat. Valtakunnalliset tapahtumat ovat viimeisinä vuosina kasvaneet hienoiksi ja tärkeiksi kohtaamisen paikoiksi, mutta samalla alueelliset tapahtumat ovat jääneet paikka paikoin vähemmälle huomiolle, ja paikallisista tapahtumista on luovuttu kokonaan.  

    Uuden Nuori Kulttuuri -strategian mukaisesti toiminnan kehittämisessä huomioidaan jatkossa myös paikallinen toiminta. Paikallisen toiminnan kehittäminen tehdään yhdessä arjen nuorisotyön toimijoiden kanssa. Nuori Kulttuuri -toimisto sanoittaa ja mallintaa eri puolella Suomea tehtäviä malleja, mutta ei tarjoa ylhäältä annettuna yhtä oikeaa tapaa toteuttaa paikallista Nuori Kulttuuri -toimintaa eli Roots-toimintaa. 

    Kehittämisen avaimena ovat vuonna 2020 pilotoidut Nuori Kulttuuri -kokeilut. Vuoden 2020 toiminta-avustuksessa kansainvälisiä avustuksia jäi koronapandemian takia jakamatta, joten käyttötarkoituksenmuutoksen kautta kulttuurisen nuorisotyön toimijoille jaettiin pieniä avustuksia yhteensä 23 toimijalle. Nämä kokeilut ovat kulttuurisen nuorisotyön uudenlaisia pilotteja, joiden kautta paikallista kokeilukulttuuria lähdetään edistämään. Toiminta tarjoaa nuorisotyöntekijöille sekä kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville tahoille mahdollisuuden kokeilla ja kehittää omaa paikallista kulttuurista nuorisotyötä. Paikallisen toiminnan loppukäyttäjänä eli varsinaisena kohderyhmänä ovat paikalliset lapset ja nuoret. 

    Matala kynnys osallistua 
    Nuori Kulttuurin rooli paikallisen kulttuurisen nuorisotyön kehittämisessä on toimia välittäjänä ja keskustelukumppanina, oikeiden asioiden mahdollistajana. Paikallisen toiminnan pitkän tähtäimen tavoite on, että jokainen Suomen kunta löytäisi omaan toimintaympäristöönsä sopivan tavan tehdä kulttuurista nuorisotyötä. Paikallinen Nuori Kulttuuri -toiminta lisää tunnettuutta, mutta ennen kaikkea se tarjoaa nuorille matalan kynnyksen osallistua kulttuuriseen harrastustoimintaan.  

    Nuori Kulttuuri Roots on kulttuurisen nuorisotyön kehittymisalusta, johon on mahdollista lähteä mukaan hyvin matalalla kynnyksellä. Mukaan toimintaan voi hakeutua ensi vuoden helmikuusta alkaen lähettämällä kehitysideansa Nuori Kulttuurin nettisivuille tulevan hakukaavakkeen avulla, jonka jälkeen idean toteuttamista lähdetään konkretisoimaan Nuori Kulttuuri -toimiston ja -verkoston toimesta.  

    Nuori Kulttuuri Roots -toiminnasta syntyy paljon hiljaista tietoa, joka kootaan digitaaliselle verkkoalustalle Nuori Kulttuuri Handbookiin. Digitaalisuutta hyödynnetään myös toiminnan yhteydessä luomalla nopeita keskustelualustoja, missä tekijät kohtaavat ja saavat vertaistukea tapahtumien ja toiminnan toteuttamiseen, kehittämiseen ja uudelleen ideointiin. 

    Laajempaa tietoa syksyn 2020 piloteista löytyy Nuori Kulttuurin nettisivuilta www.nuorikulttuuri.fi. 

    Kuva Annina Airola

    Kuvassa nuorten ensimmäiseksi tuunauskohteeksi Raudanmaalla valikoitui nuorisoseuran jääkiekkokaukalo, joka on aktiivisessa käytössä: sään salliessa kaukalossa luistellaan ja pelataan kiekkoa, sulan aikaan sitä käytetään agilitykenttänä ja keppihevosten esteratsastukseen.

  • Hyvä järjestöstrategia vaikuttaa arjen toimintaan

    Hyvä järjestöstrategia vaikuttaa arjen toimintaan

     Olen nähnyt oman urani aikana monenlaisia järjestöstrategioita ja strategiaprosesseja. Ylipäätään strategioista voisi sanoa, että on olemassa strategioita, jotka ovat hyvin kirjoitettuja ja ne toimivat arjessa erinomaisesti. On olemassa myös strategioita, jotka ovat erinomaisesti kirjoitettuja, mutta ne eivät ”haittaa” mitenkään tekemistä. Toisaalta on olemassa strategioita, joita hädin tuskin on kirjoitettu, mutta ne toimivat erinomaisesti. Valitettavasti löytyy myös organisaatioita, joilla ei ole tavoitteita tai käsitystä tulevasta ja toimintakin näyttää ulkopuolisesta sattumanvaraiselta puuhastelulta.  

    Strategian tulee vastata ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin 
    Miksi ylipäätään organisaatiot laativat itselleen strategian? Usein sen tekemiseen menee tuhottomasti aikaa, jäsenistö tai työntekijät kokevat sen pakolliseksi ylätason jaaritteluksi, jossa menestyvät hienosti ja monimutkaisesti puhuvat tai kirjoittavat henkilöt. Miksi kuitenkin järjestöt laativat itselleen strategian, kun sen laatiminen on usein varsin vaivalloista. Järjestön strategia on suunnitelma siitä, miten selvitään tulevaisuudessa. Jos uskoo, ettei maailmassa mikään muutu ja kaikki jatkuu kuitenkin kuten ennen, niin strategialla ei ole merkitystä. Valitettavasti maailma ja järjestöjä ympäröivä yhteiskunta on nyt erityisen suuressa muutoksessa. Tässä jotakin muutoksia: koronaepidemia, julkisen rahoituksen muutos, nuorten ja lasten määrän merkittävä lasku, kaupungistuminen, vapaa-ajan muutos, ilmastonmuutos jne. Järjestön strategia on keskeinen väline tässä pelissä pärjäämiseksi. Miten nuorisoseurajärjestö vastaa näihin haasteisiin? 

    Strategia on toki enemmän kuin suunnitelma tulevaisuudesta. Järjestössä strategia määrittelee identiteetin (mikä olemme, keitä varten ja miksi olemme olemassa). Jos ei tiedä kuka on ja mitä tahtoo, niin yleensä käy huonosti. 

    Strategia ohjaa toimintaa ja resursseja 
    Hyvä strategia on konkreettinen (tiedetään, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa), mitattavissa oleva (tiedetään, ollaanko onnistuttu), innostava (herättää toteuttajissaan halun ja motivaation yhteiseen päämäärään), realistinen (mahdollinen toteuttaa) sekä jotenkin ajallisesti määriteltävissä oleva (mihin mennessä?).  Tässä on jokaiselle strategian tekijälle haastetta kerrakseen.  

    Oman kokemukseni mukaan järjestöjen strategioiden helmasynti on konkretian puute. Kun olen käynyt keskusteluja järjestöjen työntekijöiden kanssa, olen havainnut, ettei strategia ”häiritse” tai vaikuta heidän tekemiseensä. Sama koskee paikallisseuroja. Se johtuu usein kahdesta syystä: ollaan erimielisiä valinnoista, jolloin tehdään liian monta kompromissia, ettei oikeasti päätetä mistään. Ei uskalleta tehdä rajaavia ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Toinen ongelma liittyy siihen, että järjestöissä loppuu energia, kun strategia on saatu kirjoitettua. Hyvä strategian testikysymys on: mikä muuttui? Jos tähän pystyy organisaation eri puolilla olevat henkilöt vastaamaan samansuuntaisesti, niin on päästy todella pitkälle. 

    Tärkeintä on toteutus 
    Jaan itse strategiatyöskentelyn kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on strategiointi, jossa olisi hyvä irtaantua todellisuudesta. Silloin olisi hyvä selvittää seuraavia kysymyksiä: Mikä voisi olla mahdollista? Onko olemassa joitakin sellaisia mahdollisuuksia, joita emme ole ymmärtäneet? Mitä muut tekevät? Mitä muissa maissa tehdään? Mitä menestyjät tekevät? Tämä vaihe on sopiva kaikille organisaation propellipäille. Toinen vaihe strategiatyöskentelyssä on strategian laadinta, jolloin analysoidaan, rajataan ja tehdään päätöksiä eli laaditaan varsinainen strategia. Tähän asti järjestöissä vielä usein jaksetaan hyvin. Viimeinen ja tylsin vaihe on strategian toteuttaminen. Se on kovin arkipäiväistä työtä: miten päätökset vaikuttavat hallituksen työskentelyyn, organisaation osaamiseen niin palkatussa väessä kuin luottamusjohdossa. Tarvitaanko uusia osaajia strategian toteuttamiseen? On löydettävä, miten paikallisseurat löytävät itsensä strategiasta ja mietittävä, miten strategiasta viestitään jne.  

    Strategiaprosessit ovat erinomaisia tilaisuuksia keskusteluttaa organisaatiossa eri tasoilla toimivia ihmisiä heidän unelmistaan, toiveistaan, ongelmistaan ja käytännön toteutuksesta. Strategiaprosessi herättää yhteisen todellisuuden ja tavoitteet. Kirjoitukseni saattaa tuntua osin kyyniseltä. Olen kuitenkin itse kokenut usein sen, että hyvä strategia helpottaa johtamista, tuottaa odottamattomiakin tuloksia, innostaa ja motivoi ihmisiä uuteen tai he löytävät vanhasta jotain uutta ja arvokasta. Onnea nuoriseurojen strategiaprosessille. Uskaltakaa tehdä valintoja! 

    Teksti: Heikki Vuojakoski
    Kirjoittaja on Nuorten Akatemian toimitusjohtaja ja toiminut järjestöjen johtotehtävissä yli 30 vuotta. Hän on ollut opiskeluaikana Paukkulan Nuorisoseuran rahastonhoitajana sekä vapaaehtoisena kansantanssi- ja kulttuuritapahtumissa. 

    Nuorisoseuraliikkeen strategiatyö etenee 

    Syksyn 2020 aikana olemme järjestäneet strategiatyöpajoja aluefoorumeissa, eri harrastusalojen kokoontumisissa sekä keränneet palautetta ja ajatuksia tulevaisuuden strategiaa varten myös jäsenkyselyn avulla. Se lähetettiin jäsenrekisterin kautta kaikille 18 vuotta täyttäneille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä. Työpajojen sekä jäsenkyselyn tavoitteena oli kerätä palautetta nykyisestä strategiastamme sekä kuulla ideoita tulevaisuutta ajatellen. Ensisijaisen tärkeäksi tavoitteeksi otettiin jo varhaisessa vaiheessa se, että strategia olisi koko jäsenistön näköinen.  

    Kesäkuussa nimetty strategiatyöryhmä on myös järjestäytynyt. Ensimmäisessä kokouksessaan syyskuun lopussa oli vuorossa niin sanottu yhteiskunta-analyysi, jossa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: minkälaisessa yhteiskunnassa toimimme, miten meidän pitäisi reagoida yhteiskunnan tarpeeseen sekä mikä erottaa meidät muista toimijoista. Tätä analyysia tehtiin tulevaisuuden megatrendien valossa, koska ne vääjäämättä vaikuttavat meidän, kuten kaikkien muidenkin, toimintaan tulevaisuudessa.  

    Toisessa kokouksessaan strategiatyöryhmä käsitteli jäsenistön ja eri sidosryhmien ajatuksia, joita aiemmin mainituissa työpajoissa ja jäsenkyselyssä kartoitettiin. Aineiston perusteella pystyttiin tunnistamaan kaikissa eri työpajoissa ja jäsenkyselyssä esiin nousseet yhtäläisyydet sekä poimittiin myös esiin nousseita kuriositeetteja eli asioita tai ideoita, jotka nousivat esiin yllättävällä tavalla.   

    Pian jäsenistö pääsee myös kommentoimaan strategialuonnosta, sillä haluamme pitää prosessin osallistavana pitkin vuotta.

    Olemme päivittämässä myös omaa strategiaamme, ja lopullisesta esityksestä päätetään Nuorisoseurakokouksessa lokakuussa 2021.

  • Kivipeikot tupsahtavat kaikkien iloksi

    Kivipeikot tupsahtavat kaikkien iloksi

    ”Aikojen alussa, kun maailma oli nuori – kivipeikoista vanhin, Mount Ernesti, kutsui kaikki maailman peikot koolle. Yhdessä, he muovasivat maailmaan laaksoja, jokien uomia, kumpareita ja kuoppia. Vuosia kului, kun kivipeikot ahmivat kiviä ja multaa, mutta lopulta Mount Ernesti katsoi, että työ oli valmis. Hän komensi kivipeikot päiväunille, joka peikkojen kalenterissa tarkoittaa tuhansia vuosia. Vielä tänäkin päivänä, voit löytää ulkoa uinuvan, sammalen peittämän peikon.” 

    Jyväskylän Normaalikoulun 1. Jälkkärin syksyyn kuului yhteisen teoksen tekeminen, ja teemaksi valikoitu ”kivipeikot”. Peikot muodostuivat graafisen suunnittelijan maalaamista kivistä, jotka skannattiin ja sitten leikattiin paperilta.  
     
    Jokainen peikkopajaan osallistuva sai palan pahvia, isomman isolle peikolle tai pienemmän pienelle puttipeikolle. Pahville sitten leikattiin ja liimattiin haluamaansa järjestykseen peikolle raajat, pään ja mahan. Joillakin peikoilla oli häntä, toiset koostuivat vain yhdestä kivestä. Joillakin oli yksi silmä, kun taas toisilla useita. Vanhalla, kenties viisaalla peikolla saattoi nähdä jopa pitkän liehuvan parran tai villit hiukset. 

    Kun kivet oli liimattu pahviin, peikko leikattiin ääriviivoja myöten irti, jolloin siihen saattoi liimata askartelusilmät, villasta hiukset tai parran sekä muita yksityiskohtia esimerkiksi kreppipaperista. 

    Peikkohan tarvitsee tietysti nimen! Viimeiseksi – peikon taakse laitettiin maalarinteipillä nimi. Monenlaista nimeä olikin – Mölly, Viisastelija, Tahvo, Avengers, Sieni, Mustikka, Pipari, Lenni ja Tupsu. 

    Lopulta kivipeikot asetettiin Jälkkäritilaan ”peikkometsään” asumaan, jonka suojassa saavat asustaa – lapsien ja aikuisten ilona. 

    Materiaalit: Paperille maalattuja tai piirrettyjä kiviä, pahvia, askartelusilmiä, villaa tai vanua, kreppipaperia, liimaa, saksia ja ripaus röllimeininkiä. 

    Teksti ja kuvat: Otto-Pekka Keramaa 
    Kivet: Ila Silakka 

  • Nuorisoseuroille myönnetty lähes 700 000 euroa korona-avustuksia

    Nuorisoseuroille myönnetty lähes 700 000 euroa korona-avustuksia

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt yli 200 nuorisoseuralle lähes 700 000 euroa seurantalojen ylläpitokustannusten kattamiseen ns. korona-avustuksina. Yhteensä avustuksia myönnettiin 2,3 miljoonaa euroa. Avustuksilla halutaan tukea seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta.

    Avustukset on tarkoitettu seurantalomaisessa käytössä olevia taloja ylläpitävien yhteisöjen ja säätiöiden tukemiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 789. Avustusta myönnettiin 736 hakijalle.

    Kaikki myönnetyt avustukset löytyvät täältä.

    Avustuksen käyttö

    Ministeriö tiedottaa kaikille hakijoille päätöksestä. Avustukset myönnetään seurantalojen ylläpidosta ja huoltokorjauksista aiheutuneisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 13.3.2020 jälkeen. Avustusta voidaan käyttää 31.3.2021 saakka.

    Avustusta voidaan käyttää rakennusten ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, joita ovat mm. sähkö-, lämmitys- ja vesimaksut, tietoliikennemaksut, vakuutukset, kiinteistöverot, kiinteistöhuollon maksut ja palkkamenot, välttämättömät huoltokorjaukset sekä mahdolliset muut rakennuksen käyttökunnossa pitämiseen liittyvät menot. Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia.

    Kuva: Teemu Hauta-Aho
    Kuvassa Pohjois-Savossa sijaitsevan Halunaseuran kylätalo, joka valmistui vuonna 2015. Seura on yksi avustusta saaneista seuroista.

  • Nuorisoseurat sytyttävät kynttilät jouluaattona Hietaniemen sankarihaudoilla

    Nuorisoseurat sytyttävät kynttilät jouluaattona Hietaniemen sankarihaudoilla

    Nuorisoseuralaiset sytyttävät kynttilät jouluaattona Hietaniemen sankarihaudoilla. Sytyttämällä juhlavalaistuksen sankarihaudoille muistamme kaikkia Suomen sankarivainajia sekä koko sodan ja jälleenrakennuksen kokenutta sukupolvea. Satojen nuorisoseurantalojen kunniapaikoille on kiinnitetty kunniatauluja viime sodissa kaatuneiden nuorisoseuralaisten muistoksi. Näistä tauluista voi lukea niiden nuorisoseuralaisten nimiä, jotka kantoivat kalleimman hinnan isänmaamme itsenäisyyden turvaamiseksi.

    Kynttilöiden sytyttämisestä vastaa helsinkiläinen Nuorisoseura Jokupoo jouluaattona 24.12. klo 10.45 alkaen.

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    040 726 7450

  • Tyttö, joka toteutti unelmansa

    Tyttö, joka toteutti unelmansa

    Olipa kerran tyttö, joka 7-vuotiaana ilmoitti kuvataidekoulun opettajalle, että hänestä tulee isona taiteilija ja häntä tulee opettaa sen mukaisesti. Sama tyttö on vuosien varrella nähty viilettävän tukka putkella paikoissa, joissa on tarvittu rohkeutta sanoa tai tehdä jotakin tärkeää. Nyt hän on 22-vuotias ja elää unelmaansa. Hän piirtää ja maalaa ja puhuu erityisesti naisten asemasta. Ja hän on ehdottomasti tyttö, jolta jokainen voi oppia jotakin tärkeää. 

    Riina Tanskasen luomat Tympeät tytöt nousivat tänä vuonna ilmiöksi, joka kiinnostaa jo kymmeniä tuhansia ihmisiä. Se on suomalaisella taidekentällä erittäin harvinaista. Samalla 22-vuotiaasta kirjallisuustieteen opiskelijasta kuoriutui ammattilaistaiteilija. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että Riina on itsekin hieman hämillään siitä, onko tapahtunut edes totta. 

    Teatterissa sai olla vähän kummallinen 
    Riina syntyi Imatralle, jossa hänen lapsuuteensa ja nuoruuteensa kuuluivat teatteri ja kuvataide. Teatteria hän harrasti Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterissa, jonne meni mukaan 11-vuotiaana. Teatteri tuntui alun alkaenkin mukavalta, ja vähitellen teatterin parissa kului yhä enemmän aikaa. ”Olin koko ajan mukana jossain näytelmässä, ja saatoin olla teatterilla viisikin päivää viikossa.” 

    Teatteri oli paikka, jossa sai olla oma itsensä ja kanavoida omaa luovuuttaan. Tärkeää oli myös se, että teatterissa sai kasvaa samanhenkisten ihmisten kanssa. ”Minulla on aina ollut vähän sellainen kummajaisolo – etten oikein kuulu mihinkään. Toisaalta teatteri on iso paikka eikä haittaa, jos siellä on vähän kummallinen. On ihan ok, että tekee asiat omalla tavallaan.” 

    Paikallisesta nuorisoseurasta Riinaa ja muita nuoria kannustettiin osallistumaan erilaisiin tapahtumiin myös muualla Suomessa. Itselleen ominaisesti Riina keräsi koko potin: hän kiersi Kalenoissa esiintyjänä ja talkoolaisena, ja teki muun muassa viestintää. Hän osallistui lastenkulttuuritapahtuma Volttiin, oli valokuvaamassa Tanssimaniaa ja Folklandiaa sekä teki Pispalan Sottiisille somekampanjaa. 

    Myös kuvataide tuli jo lapsena vahvasti mukaan harrastuksiin: Riina harrasti ja harjoitti kuvataidetta työväenopistolla 12 vuoden ajan. Ja ensimmäisenä päivänä kuvataidekoulussa opettaja todella sai kuulla, että mukaan tuli nyt ihminen, josta tulisi vielä taiteilija. Ja että opetuksen tulisi olla sen mukaista. Vuosien ajan vastaus oli sama, kun kysyttiin, mikä Riinasta tulee isona. 

    Vaikka taiteilijuus on aina ollut Riinan suuri haave, alkoi varmuus taiteilijaksi ryhtymisestä myöhemmin horjua. Järki alkoi pistää ajatusta vastaan, kun kaikki ympärillä tuntuivat laulavan samaa laulua siitä, ettei taiteella voi elää. Että se on liian vaikeaa ja harvinaista. ”Ajattelin, etten ole tarpeeksi hyvä”, Riina tunnustaa. 

    Tympeät tytöt muuttivat kaiken 
    Kaikki kuitenkin muuttui tämän vuoden keväällä, hetkessä. Riina avasi huhtikuussa Tympeät tytöt Instagram-tilin, jolle hän alkoi julkaista tekemiään piirroksia ja maalauksia tytöistä, joilla oli paljon sanottavaa yhteiskunnasta tyttöjen näkökulmasta. Muutamassa kuukaudessa Tympeät tytöt olivat keränneet pari tuhatta innokasta seuraajaa, ja kun Riina piti kesällä ensimmäisen oman taidenäyttelynsä, kirjoitti Helsingin Sanomien kulttuurisivut hänestä suuren jutun. Siitä lähti liikkeelle lumipalloefekti, joka on poikinut sarjakuvayhteistyön Ylen kanssa, kustannussopimuksen kirjasta, haastatteluita tasa-arvosta ja naisten asemasta Me Naisiin ja Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmaan sekä puhumispyyntöjä lukuisiin tilaisuuksiin. Ja samalla Tympeät tytöt -instatili on kerännyt lähes 18 000 seuraajaa, mikä on suomalaiselle taidetilille järjettömän suuri määrä. Vertailun vuoksi: Kaj Stenvallilla on 1500 ja Miina Äkkijyrkällä 2300 seuraajaa. Valtavasta suosiosta seurasi se, että Riinan iso unelma kävi yhtäkkiä toteen: hän on taiteilija ja elää myymällä taidettaan. 

    Miten tähän sitten päästiin? Menestysresepti ei todellakaan ollut valmiina, mutta aineksia oli riittävästi kasassa. Ensinnäkin Riinalla oli tietenkin vahva pohja taiteen tekemisestä. Toisena oleellisena asiana oli synnynnäinen sisäinen palo tehdä ja toteuttaa. ”Intohimo jotakin asiaa kohtaan on ainutlaatuista. Se on jotain sellaista, mitä ei voi harjoitella, mutta se kantaa.” 

    Lisäksi Riina tunsi somemaailman hyvin: hän oli tehnyt sinne töitä ja tiesi siten ymmärtävänsä kanavaa. Siihen asti hän oli kuitenkin tuottanut sisältöä aina jollekin muulle, muita ihmisiä varten. Oli aika tehdä jotain muuta. ”Ajattelin, että voisin elää elämääni itseäni varten enkä muiden ehdoilla.” 

    Lopulta ainoa asia, jonka Riina keväällä tietoisesti teki toisin oli se, että hän alkoi antaa aikaa taiteen tekemiselle. ”Sallin itseni käyttää tunteja siihen, että maalaan tai piirrän. Siellä mä piirsin meidän makuuhuoneessa joka päivä. Ja koska olen melkoinen täydellisyyden tavoittelija, niin päätin myös julkaista töitäni instassa nopealla tahdilla, etten voinut jäädä viimeistelemään töitäni liian pitkäksi aikaa.” 

    Vaikuttaminen lähtee sisäisestä palosta 

    Riinan taide on vahvasti kantaaottavaa. Vaikuttaminen onkin aina ollut Riinalle tärkeää. ”Lapsena olin suorastaan kauhukakara. En nähnyt mitään esteitä jonkin asian tekemiselle, vaan menin vaan ja toteutin. Kävelin vaikka kaupungin hallitukseen, jos mulla oli asiaa.” 

    Sisäinen palo vaikuttaa on näkynyt erilaisina tekoina: milloin Riina on ollut kommentoimassa lukion uutta opetussuunnitelmaa, milloin pistänyt pystyyn kantaaottaviin sisältöihin keskittyvän verkkomedian. Tai järjestänyt laskiaisriehan vastaanottokeskuksen lapsille talvella 2015 – tilanteessa, jossa Suomeen saapui ennätysmäärä pakolaisia, mutta yleinen ilmapiiri pakolaisten vastaanottamiseen oli nihkeä. ”Olen kokeillut erilaisia keinoja vaikuttaa, politiikkaakin vähän. Minun tapani rakentaa parempaa maailmaa on kuitenkin omanlainen.” 

    Tympeät tytöt ottavat reilusti ja rohkeasti kantaa erityisesti naisiin kohdistuviin ahtaisiin rakenteisiin. Normien tasolla naisten asemassa ollaan jäljessä: vaikka yhteiskunnassa on lakeja, ettei naista saa lyödä ja jokaisella on oikeus omaan kehoon, niin edelleen parisuhdeväkivalta tai seksuaalinen häirintä on arkea yhteiskunnassamme. 

    ”Oon lukenut 1900-luvun feminististä kirjallisuutta, ja esimerkiksi 50-luvulta löytyy paljon kuvauksia, joissa naiset miettivät, millaisia odotuksia yhteiskunta asettaa ja millaisia paineita naiset kokevat. Ja ne ovat yllättävän samanlaisia vielä nykyäänkin!” 

    Tytöt puhuvat asioita, joista ei ole puhuttu tarpeeksi tai ainakaan ymmärrettävällä tavalla. ”Feministiseen kieleen kuuluu usein, että puhutaan rakenteista ja konstruktioista, mutta vaikeat käsitteet voivat kääntyä itseään vastaan. Tympeissä tytöissä tuon isoja ja haastavia asioita esiin kuvina ja samaistuttavina teksteinä.” 

    Uutta unelmaa kohti? 
    Nyt, kun Tympeät tytöt on selkeästi onnistunut projekti, Riinalta kysytään usein, että mitäs seuraavaksi. Riinaa kysymys ärsyttää. 

    ”Ja mitä se kertoo meidän yhteiskunnasta, kun kaikkeen suhtaudutaan, siten että ”kun tämä projekti suoritettu, sitten syöksytään seuraavaan”, Riina kysyy. 

    ”Mähän elän nyt unelmaani. Haluan kuulostella rauhassa, mihin tämä vie. Sitä ei tarvitse vielä tietää. Aion mennä siihen suuntaan, mikä tuntuu hyvältä.” 

    Unelman eläminen on kuitenkin erikoista. Toisaalta Riina on pökertyä kaikesta siitä, mitä hän nyt saa tehdä ja kokea – kuten julkaista kirjan. Ja toisaalta arki on hämmentävän arkista: hän istuu edelleen tuntikausia heidän makuuhuoneessaan maalaamassa. 

    Ja vaikka Riina ei halua muuttaa nykytilannetta, niin on hänellä yksi haavekuva, jossa hän haluaisi itsensä tulevaisuudessa nähdä. ”Haaveilen asuvani pienessä, vähän ränsistyneessä huvilassa ja saavuttaneeni sisäisen rauhan.” 

    Teksti: Minna Wallenius
    Kuva: Samu Kuoppa

  • Vaikuttavuusarviointi on tulevaisuuden taito

    Vaikuttavuusarviointi on tulevaisuuden taito

    Nuorisoalan järjestöt tekevät tärkeää työtään jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Tällä hetkellä näitä järjestöjä haastavat muun muassa erilaiset muutokset toimintaympäristöissä. Pandemian vaikutukset tulevat näkymään pitkään, ja muutokset rahoituskentällä kannustavat miettimään palvelutuotantoa uusin silmin. Jäsenyyskäsitys on murroksessa, erityisesti nuoret haluat sitoutua itselle mielekkääseen toimintaan projektiluontoisesti, mutta vuosikymmenten jäsenyydellä samassa järjestössä ei nähdä arvoa. Tämä ilmiö on todennettavissa läpi järjestökentän, mutta erityisesti nuorisopuolella ilmiön vaikutukset ovat jo selvästi näkyvissä. Pienten ja suurten järjestöjen haasteet ovat erilaisia, mutta niitä on kaikilla. Järjestöjen voima on niiden taitavissa ja sitoutuneissa työntekijöissä ja vapaaehtoisissa. 

    Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti keväällä 2020 kuusi nuorisoalan osaamiskeskusta, jotka toimivat vuoteen 2023 saakka. Jokaiselle osaamiskeskukselle määriteltiin omat painopisteet. Yksi näistä kuudesta on osaamiskeskus Kentauri, jonka tehtävänä on kartoittaa nuorisoalalla toimivien järjestöjen tilannekuvaa ja vaikuttavuutta sekä syventyä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymyksiin.  

    Itse saan keskittyä Kentaurissa tämän syksyn aikana vaikuttavuusarvioinnin tilannekuvan selvittämiseen: minkälaista vaikuttavuusarviointiosaamista nuorisoalan järjestöissä työskentelevillä ihmisillä on? Mitä taitoja he kaipaisivat lisää? Selvityksen pohjalta käynnistämme erilaisten koulutusten sarjan. Vaikuttavuusosaamisen merkitys on tulevaisuudessa koko ajan suurempi. 

    Kentaurin muodostavat Partio, Opintokeskus Sivis, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Talous ja nuoret TAT. Meille on tärkeää kuulla, mitä nuorisojärjestöjen työntekijät, vapaaehtoiset ja nuoret ajattelevat erilaisista teemoista. Toivotamme kaikki nuorisoalan järjestöt mukaan toimintaamme!  

    Twitter: @Kentauri_fi 
    raisa.omaheimo@kentauri.fi 

    Raisa Omaheimo  
    Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Opintokeskus Siviksessä sekä osaamiskeskus Kentaurissa. 

  • Nuorisoseuraliike täyttää 140 vuotta 2021

    Nuorisoseuraliike täyttää 140 vuotta 2021

    Nuorisoseuraliike täyttää ensi vuonna huikeat 140 vuotta. Juhlavuosi tekee näkyväksi nuorisoseuraliikkeen historian, mutta korostaa nuorisoseurojen vahvuutta tässä päivässä ja katsoo ennen kaikkea tulevaisuuteen. Se juhlii noin 600 jäsenseurassa ympäri Suomen tehtävää paikallista työtä sekä eri harrastusalojen toimintaa. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 1881, joten Suomen Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Juhlavuoden suojelijaksi on lupautunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

    Juhlavuosi avataan virtuaalisesti perjantaina 8.1. sosiaalisen median kanavissamme. Ensimmäinen juhlavuoden tapahtuma on Eläköön Folk! -tapahtuma Tampereella 20.2. Muita vuoden merkittäviä tapahtumia ovat mm. Nuori Kulttuuri -monitaidefestivaali Porissa 21.–23.5., jonka yhteydessä järjestetään NuoriTalks!-keskustelutapahtuma sekä lokakuun nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettävä Tulevaisuusfoorumi. Juhlavuoden seminaari järjestetään Helsingissä 7.10. teemalla “140 vuotta harrastustoimintaa”. Tapahtumat toteutetaan koronapandemiasta johtuen tarvittaessa virtuaalisina. Olemme myös mukana Erätauko-säätiön ja YLE:n Hyvin sanottu – rakentavan keskustelukulttuurin hankkeessa juhlavuoden yhteiskunnallisella ohjelmalla.

    Lasten ja nuorten ohjelman osalta päätapahtuma Kalenat järjestetään 10.-13.6. Lappeenrannassa. Kauhavan Nuorisoyhtiön eli historian ensimmäisen nuorisoseuran perustamispäivänä 24.6. on tavoitteena toteuttaa Suomen suurimmat kakkukahvit samanaikaisesti mahdollisimman monessa paikassa. 

    Verkkosivuillemme avataan 15.12.2020 juhlavuoden oma sivusto, jossa on myös juhlavuoden tapahtumakalenteri. Kalenterista löytyy vuoden aikana tapahtumia paikallisseuroista valtakunnallisiin tapahtumiin. Juhlavuonna Suomea kiertää myös pop-up-nuorisoseuramuseo Santeri, joka vierailee eri paikkakunnilla ympäri vuoden. Kiertue starttaa 13.1.2021 Joensuusta.

    Juhlavuoden slogan “yhdessä tekemisen riemua jo 140 vuotta” kertoo siitä, mikä on meille erittäin tärkeää: yhteisöllisyys. Juhlavuoden logosta tunnistaa myös juhlavuoden tapahtumat.  

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen 
    puh. 040 726 7450  
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

  • Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2020

    Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2020

    Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen tasavallan presidenttien haudoilla klo 17.00 ja klo 18.00. Perinteikkäällä hautojen valaisulla muistetaan kiitollisuudella paitsi Suomen itsenäisyyttä myös sitä sukupolvien tekemää kansankunnan rakennustyötä, jossa Nuorisoseurat ovat olleet mukana jo 139 vuoden ajan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.  

    Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme viides presidentti, Risto Ryti, jonka presidenttikausi alkoi tasan 80 vuotta sitten. Hän toimi presidenttinä joulukuusta 1940 elokuuhun 1944.

    Risto Ryti (1889–1956)
    Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Risto Rytin valinnasta Suomen presidentiksi. Ryti toimi Suomen presidenttinä jatkosodan aikana. Jotta rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa olisi voitu kirjoittaa, Ryti otti syyn Saksan kanssa liittoutumisesta omille niskoilleen ja erosi presidentin virasta 1.8.1944. Sodan jälkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kuritushuoneeseen kymmeneksi vuodeksi, mutta presidentti Paasikivi armahti hänet vuonna 1949.

    Presidentin viran lisäksi Ryti toimi lukuisissa merkittävissä tehtävissä ennen ja jälkeen presidenttikauttaan. Hän toimi mm. Suomen pääministerinä, valtiovarainministerinä kahteen otteeseen sekä Suomen pankin johtajana. Koulutukseltaan hän oli juristi.

    Presidentti Mannerheim kutsui presidentti Rytin eroamista presidentin virasta ”kansalliseksi uroteoksi”, jotta rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa saataisiin aikaiseksi ja liittoutuminen Saksan kanssa purettua.

    Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2020

    Helsinki / Hietaniemi
    Klo 17.00 alkaen
    Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura
    Yhteyshenkilö: Aimo Hentinen puh. 040 558 9755, aimo.hentinen@phnet.fi

    Luumäki
    Klo 18.00 alkaenSytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin KorpihaukatYhteyshenkilö Linda Kiviluoma linda.kiviluoma@gmail.com

    Nivala
    Kynttilät sytytetään ensin sankarihaudoille klo 17.00 ja sen jälkeen Kyösti Kallion haudalle klo 18.00.
    Sytytyksestä vastaa Nivala Pesiksen E-tytöt.
    Pätkiä haudan valaisusta näytetään 6.12. itsenäisyyspäivän juhlassa, mikä lähetetään PaikallisTV:n välityksellä.
    Yhteyshenkilö: Nivalan seurakunnan kirkkoherra Sanna Jukkola puh. 040 532 5577, sanna.jukkola@evl.fi

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450