Blog

  • Vaikuttavuusarviointi on tulevaisuuden taito

    Vaikuttavuusarviointi on tulevaisuuden taito

    Nuorisoalan järjestöt tekevät tärkeää työtään jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Tällä hetkellä näitä järjestöjä haastavat muun muassa erilaiset muutokset toimintaympäristöissä. Pandemian vaikutukset tulevat näkymään pitkään, ja muutokset rahoituskentällä kannustavat miettimään palvelutuotantoa uusin silmin. Jäsenyyskäsitys on murroksessa, erityisesti nuoret haluat sitoutua itselle mielekkääseen toimintaan projektiluontoisesti, mutta vuosikymmenten jäsenyydellä samassa järjestössä ei nähdä arvoa. Tämä ilmiö on todennettavissa läpi järjestökentän, mutta erityisesti nuorisopuolella ilmiön vaikutukset ovat jo selvästi näkyvissä. Pienten ja suurten järjestöjen haasteet ovat erilaisia, mutta niitä on kaikilla. Järjestöjen voima on niiden taitavissa ja sitoutuneissa työntekijöissä ja vapaaehtoisissa. 

    Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti keväällä 2020 kuusi nuorisoalan osaamiskeskusta, jotka toimivat vuoteen 2023 saakka. Jokaiselle osaamiskeskukselle määriteltiin omat painopisteet. Yksi näistä kuudesta on osaamiskeskus Kentauri, jonka tehtävänä on kartoittaa nuorisoalalla toimivien järjestöjen tilannekuvaa ja vaikuttavuutta sekä syventyä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymyksiin.  

    Itse saan keskittyä Kentaurissa tämän syksyn aikana vaikuttavuusarvioinnin tilannekuvan selvittämiseen: minkälaista vaikuttavuusarviointiosaamista nuorisoalan järjestöissä työskentelevillä ihmisillä on? Mitä taitoja he kaipaisivat lisää? Selvityksen pohjalta käynnistämme erilaisten koulutusten sarjan. Vaikuttavuusosaamisen merkitys on tulevaisuudessa koko ajan suurempi. 

    Kentaurin muodostavat Partio, Opintokeskus Sivis, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Talous ja nuoret TAT. Meille on tärkeää kuulla, mitä nuorisojärjestöjen työntekijät, vapaaehtoiset ja nuoret ajattelevat erilaisista teemoista. Toivotamme kaikki nuorisoalan järjestöt mukaan toimintaamme!  

    Twitter: @Kentauri_fi 
    raisa.omaheimo@kentauri.fi 

    Raisa Omaheimo  
    Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Opintokeskus Siviksessä sekä osaamiskeskus Kentaurissa. 

  • Nuorisoseuraliike täyttää 140 vuotta 2021

    Nuorisoseuraliike täyttää 140 vuotta 2021

    Nuorisoseuraliike täyttää ensi vuonna huikeat 140 vuotta. Juhlavuosi tekee näkyväksi nuorisoseuraliikkeen historian, mutta korostaa nuorisoseurojen vahvuutta tässä päivässä ja katsoo ennen kaikkea tulevaisuuteen. Se juhlii noin 600 jäsenseurassa ympäri Suomen tehtävää paikallista työtä sekä eri harrastusalojen toimintaa. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 1881, joten Suomen Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Juhlavuoden suojelijaksi on lupautunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

    Juhlavuosi avataan virtuaalisesti perjantaina 8.1. sosiaalisen median kanavissamme. Ensimmäinen juhlavuoden tapahtuma on Eläköön Folk! -tapahtuma Tampereella 20.2. Muita vuoden merkittäviä tapahtumia ovat mm. Nuori Kulttuuri -monitaidefestivaali Porissa 21.–23.5., jonka yhteydessä järjestetään NuoriTalks!-keskustelutapahtuma sekä lokakuun nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettävä Tulevaisuusfoorumi. Juhlavuoden seminaari järjestetään Helsingissä 7.10. teemalla “140 vuotta harrastustoimintaa”. Tapahtumat toteutetaan koronapandemiasta johtuen tarvittaessa virtuaalisina. Olemme myös mukana Erätauko-säätiön ja YLE:n Hyvin sanottu – rakentavan keskustelukulttuurin hankkeessa juhlavuoden yhteiskunnallisella ohjelmalla.

    Lasten ja nuorten ohjelman osalta päätapahtuma Kalenat järjestetään 10.-13.6. Lappeenrannassa. Kauhavan Nuorisoyhtiön eli historian ensimmäisen nuorisoseuran perustamispäivänä 24.6. on tavoitteena toteuttaa Suomen suurimmat kakkukahvit samanaikaisesti mahdollisimman monessa paikassa. 

    Verkkosivuillemme avataan 15.12.2020 juhlavuoden oma sivusto, jossa on myös juhlavuoden tapahtumakalenteri. Kalenterista löytyy vuoden aikana tapahtumia paikallisseuroista valtakunnallisiin tapahtumiin. Juhlavuonna Suomea kiertää myös pop-up-nuorisoseuramuseo Santeri, joka vierailee eri paikkakunnilla ympäri vuoden. Kiertue starttaa 13.1.2021 Joensuusta.

    Juhlavuoden slogan “yhdessä tekemisen riemua jo 140 vuotta” kertoo siitä, mikä on meille erittäin tärkeää: yhteisöllisyys. Juhlavuoden logosta tunnistaa myös juhlavuoden tapahtumat.  

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen 
    puh. 040 726 7450  
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

  • Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2020

    Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2020

    Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen tasavallan presidenttien haudoilla klo 17.00 ja klo 18.00. Perinteikkäällä hautojen valaisulla muistetaan kiitollisuudella paitsi Suomen itsenäisyyttä myös sitä sukupolvien tekemää kansankunnan rakennustyötä, jossa Nuorisoseurat ovat olleet mukana jo 139 vuoden ajan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.  

    Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme viides presidentti, Risto Ryti, jonka presidenttikausi alkoi tasan 80 vuotta sitten. Hän toimi presidenttinä joulukuusta 1940 elokuuhun 1944.

    Risto Ryti (1889–1956)
    Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Risto Rytin valinnasta Suomen presidentiksi. Ryti toimi Suomen presidenttinä jatkosodan aikana. Jotta rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa olisi voitu kirjoittaa, Ryti otti syyn Saksan kanssa liittoutumisesta omille niskoilleen ja erosi presidentin virasta 1.8.1944. Sodan jälkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kuritushuoneeseen kymmeneksi vuodeksi, mutta presidentti Paasikivi armahti hänet vuonna 1949.

    Presidentin viran lisäksi Ryti toimi lukuisissa merkittävissä tehtävissä ennen ja jälkeen presidenttikauttaan. Hän toimi mm. Suomen pääministerinä, valtiovarainministerinä kahteen otteeseen sekä Suomen pankin johtajana. Koulutukseltaan hän oli juristi.

    Presidentti Mannerheim kutsui presidentti Rytin eroamista presidentin virasta ”kansalliseksi uroteoksi”, jotta rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa saataisiin aikaiseksi ja liittoutuminen Saksan kanssa purettua.

    Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2020

    Helsinki / Hietaniemi
    Klo 17.00 alkaen
    Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura
    Yhteyshenkilö: Aimo Hentinen puh. 040 558 9755, aimo.hentinen@phnet.fi

    Luumäki
    Klo 18.00 alkaenSytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin KorpihaukatYhteyshenkilö Linda Kiviluoma linda.kiviluoma@gmail.com

    Nivala
    Kynttilät sytytetään ensin sankarihaudoille klo 17.00 ja sen jälkeen Kyösti Kallion haudalle klo 18.00.
    Sytytyksestä vastaa Nivala Pesiksen E-tytöt.
    Pätkiä haudan valaisusta näytetään 6.12. itsenäisyyspäivän juhlassa, mikä lähetetään PaikallisTV:n välityksellä.
    Yhteyshenkilö: Nivalan seurakunnan kirkkoherra Sanna Jukkola puh. 040 532 5577, sanna.jukkola@evl.fi

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

  • Ragni Reichardt jatkaa  puheenjohtajana

    Ragni Reichardt jatkaa puheenjohtajana

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi syyskokouksessaan tänään järjestön puheenjohtajaksi Ragni Reichardtin. Koski TL:ssä asuva Reichardt jatkaa puheenjohtajana kolmannelle kaudelleen. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2021­-22 kokous valitsi Hannu Harmaalan Lahdesta, Sanni Antinniemen Pertunmaalta, Juha Heikkolan Jyväskylästä ja Elli Myöhäsen Rovaniemeltä. Lisäksi varajäseneksi valittiin Mikko Kärkkäinen Kuopiosta. Kaikki muut paitsi Myöhänen olivat erovuoroisia hallituksen jäseniä, joten näin ollen he jatkavat toiselle kaksivuotiskaudelleen. Valituista hallituksen jäsenistä Harmaala, Antinniemi ja Myöhänen ovat alle 29-vuotiaita.

    Hallituksessa jatkavat lisäksi vuonna 2021 Matti Tuomisto Haapavedeltä, Annamari Martinviita Oulusta, Jaana Inkiläinen Nurmijärveltä sekä Lauri Haltsonen Imatralta.  Varajäsenenä jatkaa Janne Tiikkainen Vieremältä.

    Kokouksessa muistettiin myös hallitusuransa jättävää Harri Penttilää Vesilahdelta. Penttilälle myönnettiin järjestön kultainen ansiomerkki pitkäjänteisestä ja omistautuneesta hallitustyöskentelystä. Hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt kuvaili liikuttuneena Penttilän ansioita erittäin merkittäviksi, sillä Penttilä ehti istua hallituksessa yhteensä kuusi vuotta, joista viimeiset kaksi toisena varapuheenjohtajana.

    Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous oli alun perin tarkoitus järjestää Seinäjoella 21.-22.11.2020. Koronapandemiatilanteesta johtuen valtuuston kokous siirrettiin toteutettavaksi virtuaalisesti. Kokouksessa lanseerattiin nuorisoseurojen ensi vuonna juhlittavan 140-juhlavuoden visuaalinen ilme ja tapahtuma- ja viestintäkokonaisuus sekä työstettiin järjestön tulevaa strategiaa.

    Kokous sujui mallikkaasti virtuaalisessa ympäristössä, mutta kokousedustajien kaipuu kasvokkaisiin tapaamisiin oli käsin kosketeltava. Toivomme, että kokouksia voidaan järjestää pian taas fyysisesti läsnä ollen.

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

    Kuvaaja: Antti Yrjönen

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Hollo &  Martta -festivaalille

    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Hollo & Martta -festivaalille

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Hollolan Nuorisoseuran Hollo & Martta -festivaalille. Palkinto myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen virtuaalisen syysvaltuuston yhteydessä lauantaina 21.11.2020.

    Klassinen kysymys Hollo ja Martta -festivaalin primusmoottorille Aimo Hentiselle, joka saapuu metsänraivaustöistä puhelimen ääreen.
    Miltä nyt tuntuu?

    ”Hyvältä tuntuu! 17. festivaali oli valtavan ponnistelun tulos. Suuri kiitos kuuluu kaikille niille lukuisille sitoutuneille ihmisille, joita ilman tämä ei olisi onnistunut. Yhteisössä todellakin on voimaa. Mielestäni aina pitää löytää uusia tapoja tehdä, ja virtuaalisuus oli nyt se tärkein uusi asia. Sitä haluamme kehittää jatkossakin aina vain laadukkaampaan suuntaan. Tämän vuoden virtuaalisesti järjestetyn festivaalin lähetyksille tuli huimat 60 000 katselukertaa ympäri maailmaa. Festivaalia laajennetaan tulevaisuudessa, niin että ympäri vuoden päästään nauttimaan erilaisista Hollo ja Martta -tapahtumista. Sitä kautta luodaan yleisölle lisää kohtaamisen paikkoja hienolla seurantalolla.”

    Hollolan Nuorisoseura on vuonna 1901 perustettu yhdistys, jonka päätoimialoja ovat nuorisotyö, kansantanssi ja -musiikki, kansainvälinen yhteistyö sekä näytelmätoiminta. Toiminnan lähtökohtana ovat ihmisten toiveet ja tarpeet. Mukaan voi tulla niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin, mikä mahdollistaa sukupolvien välisen vuorovaikutuksen ja takaa toiminnalle jatkuvuuden. Toimintojen sisällöissä etusijalla ovat lapset ja nuoret. Ensimmäisen kerran festivaali järjestettiin vuonna 2003.

    Hollolan Nuorisoseura toteuttaa HOLLO & MARTTA Hollolan kansainvälinen CIOFF® kansantanssi- ja musiikkifestivaalin vuosittain loka-marraskuun vaihteessa Hollolassa ja ympäri Etelä-Suomea. Tapahtuman sosiaalinen luonne tuottaa laajasti iloa ympäristölleen; konserttitarjonta ulotetaan päiväkoti-ikäisistä vanhuksiin, ja työpajat jalkautuvat laajasti alueen kouluihin ja hoivakoteihin.  

    ”Hollo & Martta -festivaali on Hollolan Nuorisoseuran pitkän ja ansiokkaan kulttuurikasvatustyön kruununkivi. Yhä laajenevalla festivaalilla on suuri merkitys niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa. 

  • Onnea kaikki lapset!

    Onnea kaikki lapset!

    Tänään vietämme kansainvälistä ”Lapsen oikeuksien päivää”, ja sitä juhlitaan koko viikko. Vuoden 2020 teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen.

    Nuorisoseurojen iltapäiväkerhotoiminnan vastaava Heta Marjomaa työskentelee Rovaniemellä, Saaren koulussa, jonka iltapäiväkerhossa on 40 lasta ja neljä ohjaaja. Heta toteutti 1. ja 2. luokkalaisille teemaviikon tiimoilta tulevaisuuden Tähtikartan ja tulevaisuuden Temppuradan.  Lasten itse suunnittelemalla temppuradalla kuljettiin mm. takaperin ja hypittiin jättihyppynarulla. 

    Tähtikarttaan lapset kirjoittivat ajatuksiaan tulevaisuudestaan.
    Miltä tulevaisuus voisi näyttää? Mikä silloin tulee olemaan tärkeää? Entä mikä siinä pelottaa? 

    ”Robotit yleistyvät ja tulevaisuudessa kaikilla voisi olla vaikka oma kotirobotti, joka auttaa kotiaskareissa. Robotit voisivat muuttua kaikeksi tarpeelliseksi esimerkiksi, silmälaseiksi tai vaikka hammastahnaksi” 

    Tulevaisuudessa tulee varmasti olemaan mobiililaitteita vielä enemmän ja niitä käytetään kokoajan. Esimerkiksi jos menee vaikka kaverin luokse kylään, niin se katsoo vain puhelinta eikä leiki ollenkaan. ” 

    ”Tulevaisuuden iltapäiväkerhossa voisi olla myös robotteja leikkimässä lasten kanssa. Robotit olisivat hyviä leikkikavereita ulkona, koska niille ei tulisi koskaan kylmä” 

    ”Tulevaisuuden kerhossa ei olisi kattoa ja siellä olisi myös koiria.” 

    Lapset toivovat, että tulevaisuudessa paistaisi aina aurinko sekä yöllä, että päivällä. Kerholaiset kirjoittivat tähtiinsä myös tulevaisuuden toiveammattejaan, joita olivat mm. eläintenhoitaja, taiteilija, ratsastaja, laulaja sekä lääkäri. Osa kerholaisista toivoi tulevaisuudessa omistavansa lemmikkejä, kuten pikkupupuja ja hamstereita.

    Lapset toivovat myös, että tulevaisuuden maailmassa ei olisi vihaa, sotaa eikä koronaa. Kaikkiin sairauksiin löytyisi lääkkeet ja sairauksia ei olisi.

  • Tänään on kansainvälinen miesten päivä!

    Tänään on kansainvälinen miesten päivä!

    Tänään vietetään kansainvälistä miesten päivää. Päivän kunniaksi esittelemme Tampereella toimivan, vuonna 2012 perustetun Poikateatterin, eli Sällit. Se on harrastusmielessä toimiva teatteriryhmä, jossa toimii tällä hetkellä 24 poikaa. Ryhmää ohjaaja on Jyri Siimes ja ryhmää tukee Sottiisi Fun Club.

    Yksi Poikateatterilaisista on Altti Kiuru. Tässä katkelma hänen blogistaan 18.11.2020.
    ”Teatteri merkitsee mulle paljon. Se auttaa mua käsittelee ja sisäistää maailmaa, sekä ymmärtämään itseäni paremmin. Se antaa myös mahdollisuuden tuntea tunteita aivan laidasta laitaan. Eilisen treeneissä tehtiin harjoite, jonka jälkeen mulla oli todella rauhallinen ja sellanen eräänlainen puhdas olo. Tarkoitan sitä, kun saa aivoista kaiken kuonan pois ja jäljelle jää se  mukava fiilis siitä, että:

    Tässä mä olen. Tässä mä elän. Tässä mä jaksan.

    Teatteriryhmä oli omalla kohdalla se paras asia, minkä 16-vuotias Altti ois voinu löytää. Onneksi löysin, koska monista nuoruuden kipukohdista on tullut selvittyä sällien, kirjojen ja näytelmien avulla. Tiedän, että vielä paljon haasteita löytyy edestä, mutta pikkuhiljaa ne vaihtuu nuoren aikuisen haasteisiin, sitten aikuisen ja lopulta eläkeläisen haasteisiin. Kaiken sen keskellä ihminen on aika voimaton, mutta toisaalta ei elämää yksin kohdata. Omalla kohdalla uskon, että ystävien, kumppanin (/nien) lisäksi tulee myös teatteri kulkemaan osana elämää.

    Elämä on prosessi. Siihen mahtuu paljon paskaa, mutta siihen mahtuu myös ihan uskomaton määrä hyvää. Tunteita tulee ja tunteita menee, mutta teatterilla voi saada ne tunteet aikaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan mä teen teatteria, koska sitä tehdessä elän tässä maailmassa.”
    Altti Kiuru, https://sallit.fi/blogi/

    #poikateatteri #sallit #sottiisifunclub #nuorisoseurat #tekemisen riemua

  • Hyvää kansainvälistä opiskelijoiden päivää

    Hyvää kansainvälistä opiskelijoiden päivää

    Tänään vietetään kansainvälistä opiskelijoiden päivää. Suomen Nuorisoseurat on hyvä harjoittelupaikka eri alojen opiskelijoille. Tarjolla on vaihtelevasti paikkoja ympäri Suomen muutaman kuukauden harjoittelusta opinnäytetyön tekemiseen. Juha Juntunen on yksi heistä.
     
    #Hei, Olen Juha Juntunen 24v. Opiskelen Karelia-ammattikorkeakoulussa media-alaa nyt neljättä vuotta.  Tarkoitus olisi valmistua medianomiksi vuonna 2021. 

    Media-alalla olen kiinnostunut monista asioista. Muun muassa sisällön suunnittelu, visuaalisuus, valokuvaus ja animaatio ovat tällä hetkellä asioita, joita haluan tehdä työelämässäkin.  

    Juuri nyt olen tekemässä opinnäytetyötä Suomen Nuorisoseurat ry:lle. Opinnäytetyöni toiminnallisessa osassa valmistan infograafisen selkojulkaisun Nuorisoseuran verkkosivuille.  Julkaisussa esitellään seuran toimintaa infografiikan ja selkokielen avulla. Toiminnallisen osuuden lisäksi esittelen näitä kahta aihealuetta tarkemmin opinnäytetyöni tietoperustassa.  

    Aiheet työssäni ovat hyvin ajankohtaisia. Informaatiota tarvitaan yhä enenevissä määrin tiiviimpään muotoon ja infografiikka sekä selkokieli ovat oiva apu yksinkertaistamaan tietoa. Lisäksi laki velvoittaa joitain yhdistyksiä muuttamaan verkko- ja mobiilipalvelunsa sisältöä kaikkien kansalaisten saavutettavaksi. Valmistamani julkaisu on osa tätä muutosta.”

    Mikäli opiskelet ja kaipaat harjoittelupaikkaa, ota rohkeasti yhteyttä omalla paikkakunnallasi Nuorisoseurojen Aluetoimistoon  https://nuorisoseurat.fi/yhteystiedot/alueet/

  • Tanssija, ohjaaja ja opettaja – jaa tanssivariaatiosi kansanomaisten paritanssien variaatiopankkiin!

    Tanssinopettajat AMK Jutta Wrangén ja Paula Kettu ovat luomassa variaatiopankkia uudemmista kansanomaisista paritansseista, joita on tanssittu, tai jotka ovat syntyneet vuosien 2000- 2020 välillä.  Ohjeet kirjoitetaan kaikkien käyttöön eri alueilla, ryhmissä, opettajien tai tanssijoiden toimesta syntyneistä variaatioista. Kirjallisen aineiston lisäksi osa materiaalista halutaan tallentaa visuaaliseksi elävöittääkseen sitä.

    Wrangén ja Kettu kertovat työstään:

    Opiskelemme  Oulun ammattikorkeakoulussa YAMK -tutkinnossa Taiteen tekijä ja kehittäjä -suuntautumisvaihtoehdossa. Tulemme käyttämään materiaalia myös osana opinnäytetyötämme, jossa tutkitaan mitkä ovat 2000- 2020- lukujen kansanomaisille paritansseille tunnusomaisia piirteitä ja kuinka niitä toteutetaan. Selvitämme myös mitkä asiat ovat vaikuttaneet variaatioiden elinkaareen ja niiden kestävyyteen. ”

    Millaisia variaatioita sinä olet tanssinut, oppinut, käyttänyt, kokenut? Etsimme siis konkreettisia kansanomaisten paritanssien variaatioita. Voit lähettää lyhyenkin pätkän, esimerkiksi yhden sottiisin variaation videona tai linkkinä sähköpostilla wrakettu@gmail.com tai WhatsAppiin p. 0405320238/ Jutta Wrangén

    Mikäli haluat, voi lähettää myös variaation/ variaatiot kirjoitetussa muodossa.

    Lähettäessäsi mainitsethan alla olevat tiedot, kiitos!

    • Missä olet variaation oppinut tai sitä tanssinut?
    • Kuka variaation on keksinyt/ keneltä olet sen oppinut?
    • Muistatko milloin tanssit variaatiota ensimmäistä kertaa?

    Yhteydenottojanne toivotaan 20.12.2020 mennessä.

    Parhaat kiitokset jo etukäteen. Tehdään yhdessä värikäs, monipuolinen ja inspiroiva variaatioiden kokoelma!

    Nuoret tanssivat parin kanssa.
    Kuva Timo Hukkanen
  • Suomen Nuorisoseurat mukaan Hyvin sanottu -hankkeeseen

    Suomen Nuorisoseurat mukaan Hyvin sanottu -hankkeeseen

    Suomen Nuorisoseurat on mukana Ylen ja Erätauko-säätiön koordinoimassa Hyvin sanottu -hankkeessa. Se on viisivuotinen hanke (2021–2026), johon on kutsuttu yhteistyökumppaneiksi erilaisia toimijoita. Mukana on kansallisia, kansainvälisiä ja paikallisia toimijoita sekä yksityishenkilöitä. Hanke näkyy eri kanavilla, kuten radiossa, televisiossa, verkossa, sosiaalisessa mediassa sekä toiminnallisesti esimerkiksi eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Mukana on Nuorisoseurojen lisäksi muun muassa Suomen Partiolaiset, Eduskunta, Sitra, Helsingin yliopisto, Kirkkohallitus, Lahden kaupunki, Maaseudun sivistysliitto, Opetushallitus, Poliisihallitus, Suomen Palloliitto, WSOY sekä lukuisia muita yhteiskunnan eri alueiden toimijoita.

    Hankkeen tavoitteena on kohottaa keskustelukulttuurin tasoa yhdessä ja innostaa ihmisiä mukaan toisiamme kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Me hankkeessa mukana olevat tahot haluamme luoda turvallisia paikkoja keskustelulle ja pyrimme siihen, että keskusteluun osallistuminen olisi kaikille suomalaisille mielekkäämpää.

    ”Nuorisoseurat lähtee mukaan hankkeeseen ensi vuonna juhlittavan 140-vuotisjuhlavuotemme siivittämänä. Suomen vanhimpana nuorisojärjestönä pidämme erityisen tärkeänä rakentavan vuoropuhelun merkitystä yhteiskunnassamme. Haluamme edistää sitä, että jokaisella ihmisellä olisi joku, jonka kanssa keskustella ja joku, joka kuuntelee. Vain yhteistä ymmärrystä lisäämällä voimme aidosti toimia yhteisöllisesti”, toteaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Juhlavuonna yhteiskunnallisen keskustelun tempauksia ovat muun muassa Porissa Nuori Kulttuuri -festivaalin ohessa toukokuun lopussa järjestettävä Nuori Talks! -keskustelutapahtuma sekä Tulevaisuusfoorumi, joka järjestetään Nuorisoseurakokouksen yhteydessä lokakuussa Lahdessa. Lisäksi tarjoamme alueellisia ja paikallisia keskustelun paikkoja pitkin vuotta. Myös Nuoret Vaikuttajat -ryhmä on isossa roolissa rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun toimijana järjestössämme.

    Tällä alkavalla viikolla Yle julkaisee useita rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua käsittelevää juttua, joten kannattaa pysytellä kuulolla! Tästä linkistä voit lukea jo ensimmäisen.

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    040 726 7450