Blog

  • Eläköön Folk! Stream Tampereelta 20.2.2021

    Eläköön Folk! Stream Tampereelta 20.2.2021

    Striimataan Tampereelta ja nautitaan kotisohvalta!

    Eläköön Folk! tapahtuma antaa äänen ja tilan kansanmuusikoille ja kansantanssijoille, jotka katsovat jo kohti valoisampaa vuotta 2021. Tampere-talolta nähdään tammikuulta siirretyn Folklandia-risteilyn parhaita paloja ja nostetaan malja 140-vuotiaalle Nuorisoseuroille.

    ELÄKÖÖN FOLK! OHJELMA
    Muutokset mahdollisia

    12-14 FOLKFORUM 2021
    webinaari ”Pohjoisilla poluilla” pureutuu vuoden 2021 teemaan ja ajan ilmiöihin.
    Ilmoittautumiset 16.2.2021 mennessä
    https://forms.gle/AxW5ov54RpK26Dnh9

    Zoom-linkki lähetetään webinaariin ilmoittautuneille tapahtumaa edeltävänä päivänä.
    Seminaarin kieli on suomi paitsi Maret Strandenin puheenvuoro on englanniksi.
    FolkForumin ohjelma löytyy Kamukanta sivulta:
    https://kamukanta.fi/tapahtuma/folk-forum/

    15-16 MARIA KALANIEMI & EERO GRUNDSTRÖM
    Kansanmusiikin huippuduo.

    19-20 ELÄKÖÖN FOLK! GAALA
     Julkistetaan Vuoden Wäinö, Vuoden tanssiteko, Vuoden nuori pelimanni, Kaustisen vuoden yhtye, Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden ohjaajat sekä Kultakantele. Juhlatunnelmassa: Maria Kalaniemi & Eero Grundström, Tallari, Tsuumi & Pekko Käppi, Kimurantti ja Progmatics.
    Mukana myös Eläköön Folk! -tanssihaaste. 

    21-22.30 ELÄKÖÖN FOLK! JATKOT
    Tallari, Progmatics

    OBS!
    ELÄKÖÖN FOLK! ETKOT 18.2. 
    klo 20-23  Rahvaanmusiikin kerho, klubi-ilta Kulttuuriravintola Telakalla. Esiintymässä Ilkka Heinonen. Yhteistyössä Rahvaanmusiikin kerho ry:n kanssa.

    Tapahtuman järjestelyissä noudatetaan koronapandemian säädöksiä ja turvallisuusohjeita.

    Eläköön Folk! Stream tapahtuman järjestävät Suomen Nuorisoseurat, Tampereen kaupunki, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämissäätiö sekä Folklandian taustajärjestäjät yhdessä Tampere-talon ja paikallisten toimijoiden kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaa Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereella.

    MUUTOKSET MAHDOLLISIA!
    Tapahtuman järjestelyissä noudatetaan koronapandemian säädöksiä ja turvallisuusohjeita. 

    #nuorisoseurat140v #KEK #tampere #visittampere #folkforum2021 #folklandiagaala2021 #kimurantti #mariakalaniemieerogrundström #progmatics #tsuumi #pekkokappi #folklandia2022 #ivanova
    Kuvassa Anastasia Postinikova, Iva Nova Kuvaaja Erkki Wrangén.

  • Nuorisoseurojen Teatteritapaaminen LA 13.3.2021 klo 9-12 etäyhteydellä

    Nuorisoseurojen Teatteritapaaminen LA 13.3.2021 klo 9-12 etäyhteydellä

    Sinä nuorisoseuran teatterissa toimiva ihminen! Osallistu ilmaiseen valtakunnalliseen teatteritoimijoiden tapaamiseen! Tapaaminen järjestetään etäyhteydellä: tarvitset vain tietokoneen ja toimivan nettiyhteyden, ja voil’a: pääset viettämään inspiroivan aamupäivän rakkaan harrastuksen asioiden äärellä. 

    Nuorisoseurajärjestö täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Läpi järjestön historian on teatteritoiminta ollut yksi keskeisimmistä harrastusaloista. Tänä päivänä teatteria harrastetaan noin kahdessasadassa nuorisoseurassa eri puolella Suomea ja harrastusryhmiä on useita satoja, harrastajia useita tuhansia, katsojia kymmeniä- , jopa satoja tuhansia vuosittain. 

    Miten sinun teatterisi tänä päivänä voi? Onko korona laittanut toiminnan tauolle vai onko harjoituksia ja esityksiä pystytty ylläpitämään pandemian aikana? Miltä vaikuttaa nuorisoseurojen teattereiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät, kuinka tästä eteenpäin?

    Valtakunnallisessa teatteritoimijoiden tapaamisessa pääset jakamaan omia kokemuksiasi ja kuulemaan toiminnan haasteita ja onnistumista toisilta toimijoilta eri puolelta Suomea. Yhdessä olemme selvinneet jo 140 vuotta ja yhdessä selviämme tästäkin kriisistä. Ilon kautta, kuten entinenkin teatteriohjaaja toteaisi!

    Tapaamiseen ilmoittaudutaan 8.3.2021 mennessä täällä.

  • Kulttuurihyvinvointia Nuorisoseuroissa

    Kulttuurihyvinvointia Nuorisoseuroissa

    Tämän vuoden alussa käynnistyi Suomen Nuorisoseurojen 140-vuotinen juhlavuosi eri kanavissa. Sen kunniaksi ajattelin kirjoittaa Nuorisoseuroista ja sen tekemän kulttuurisen nuorisotyön hyvinvointivaikutuksista omaan elämääni. En tiedä, millainen olisi elämänpolkuni ollut, jos en olisi koululaisena päätynyt Honkalammen Nuorisoseuran kansantanssitoimintaan. Nuorisoseurat antoi minulle ennen kaikkea rakkaan harrastuksen kansantanssin, mutta myös yhteisön, jossa kasvaa. Myöhemmin niin kansantanssista kuin nuorisoseuratyöstä tuli minulle ammattimaista toimintaa. Tänään en kuitenkaan puhu työstä, vaan pujahdan sen lapsen ja nuoren maailmaan, joka joskus olin, ja pohdin, miten nuorisoseuralaisuus vaikutti silloin hyvinvointiini.

    Harrastin tanssikoulussa muitakin tanssilajeja, kokeilin myös esimerkiksi jääkiekkoa ja kuvataidetta, mutta yhtä turvallista ja lämmintä yhteisöä en löytänyt muualta kuin paikallisesta nuorisoseurasta. Monet kulttuurihyvinvoinnin keskeiset asiat kuten nähdyksi ja kuulluksi tuleminen, yhteyden luominen toisiin ihmisiin, uuden oppiminen, ja omien vahvuuksien löytäminen, toteutuivat nuorisoseuratoiminnassa. Nämä olivat nuorelle ihmisen alulle merkittäviä syitä kiinnittyä toimintaan. Nuorisoseuratoiminnasta sain eväitä hyvään elämään ja kasvaa rauhassa omaan suuntaani.

    Onnistuneen toiminnan takana oli ehdottomasti silloin ohjaajani Jaana, jonka opin tuntemaan paitsi kansantanssin ohjaajana, myös ihmisenä muutoinkin. Vaikka kiinnostuin kansantanssista, sen tanssimisesta ja ohjaamisesta heti melko intohimoisesti, minulle oli tärkeää, että teimme ryhmän ja ohjaajan kanssa yhdessä paljon muitakin asioita. Esimerkiksi teimme yhdessä erilaisia talkoohommia tapahtumissa, olimme joskus mukana nuorisotalon illoissa, ohjasimme lasten kesäleiriä, meillä oli saappaanheittokilpailuja, ja reissasimme kansantanssitapahtumissa.

    Koin, että tulin nähdyksi hyvän kautta, minusta välitettiin, minua kannustettiin ja haastettiin oppimaan uusia asioita, ja ajattelemaan erilaisista näkökulmista ympäröivää maailmaa, minulle annettiin vastuuta, opin arvostamaan kulttuuriperimää laajemminkin kuin vain tanssia koskien. Me nuoret pääsimme ohjaamaan kansantanssia ja meitä tuettiin osallistumaan erilaisiin koulutuksiin kuten kansantanssin ohjaajakoulutukseen. Meitä kannustettiin myös omaehtoisiin proggiksiin. Esimerkiksi teimme omia koreografioita, joita esitimme Kulttuurisavotta -katselmuksessa. Tiiviin yhteisen toiminnan kautta sain luontevasti ystäviä, joista osan kanssa ystävyys jatkuu edelleen, vaikka elämä on vienyt meitä eri puolille Suomea.

    Toiminta kiinnittyi vahvasti alueen muuhunkin toimintaan ja tanssin iloa vietiin muillekin. Kävimme usein esiintymässä ja tanssittamassa ihmisiä silloisessa Honkalammen keskuslaitoksessa, joka tunnetaan nykyään Honkalampi-keskuksena (moniammatillinen sosiaali- ja vammaispalveluja tuottava osaamiskeskus). Tämä kokemus on varmasti vaikuttanut siihen, että haluan tehdä töitä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden, esteettömyyden ja inkluusion eteen.  

    Teksti: Riia Niemelä
    Kuva: Sari Mustonen

    Riia toimii Nuorisoseuroissa tanssin osaamiskeskuksessa palvelutuottajana ja kirjoittaa omaa Hyvinvointihyppyjä-blogia.

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön kysely koronan vaikutuksista – nuorisoseurantalojen ylläpitäjiltä toivotaan vastauksia

    Opetus- ja kulttuuriministeriön kysely koronan vaikutuksista – nuorisoseurantalojen ylläpitäjiltä toivotaan vastauksia

    Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää verkkokyselyllä tietoa koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksista taiteen ja kulttuurin alojen toimintaan ja talouteen. Taloja ylläpitäviä nuorisoseuroja kehotetaan vastaamaan kyselyyn.

    Kysely koskee tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronan vaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Ministeriö kerää tietoa ja arvioita koronan vaikutuksista toimialalla ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämiseksi sekä pidemmän tähtäimen toimenpiteiden suunnittelun tueksi. Kyselyn tuloksista julkaistaan tilannekuvatietoa verkossa.

    Kyselyyn voi vastata 18.1.-1.2.2021. Organisaatiot vastaavat yhdellä organisaation edustajan lähettämällä vastauksella. Kysely on jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2020 tekemille kyselyille.

    Kyselyyn vastataan verkossa. Kysely ei toimi Internet Explorer -selaimella.

    Seurantalotoimijat valitsevat kysymyksiin 7. ja 8.  vastaukseksi ”seurantalo”.

    Ministeriön tiedote, ohjeet kyselyyn vastaamisesta ja linkki kyselyyn:

    Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

  • Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteina on satsata lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä paikallisjärjestön toimintaedellytyksiin

    Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteina on satsata lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä paikallisjärjestön toimintaedellytyksiin

    Harrastustoiminnan järjestäjinä paikalliset nuorisoseurat ovat elintärkeitä niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Kuntien tulee mahdollistaa jokaiselle nuorelle yksi harrastus perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.  Harrastusseteli on tähän ratkaisu ja se tulisi ottaa käyttöön jokaisessa Suomen kunnassa.

    Kuntavaaliteemojamme ovat:  

    Kulttuurilla ulos koronasta 

    • Kulttuurinen toiminta tuottaa tutkitusti hyvinvointia.
    • Kulttuuria tulee arvostaa entistä enemmän – nyt korona-aikana on kärsitty kulttuurivajeesta niin tekijänä kuin kokijana, joten on tärkeää satsata siihen viimeistään silloin, kun se on turvallista.
    • Kulttuurin merkitys arjessa on olennaista – koronasta johtuen sen poisjäämisen myötä on havahduttu sen merkitykseen, oli kyse sitten itse tekemisestä tai kokemisesta.
    • Kulttuuria ei saa arvottaa! Kaikki on yhtä arvokasta – tarvitaan sekä omaehtoista harrastamista että korkeakulttuuria.
    • Yhteisöllinen tekeminen on tärkeää pitkittyneen yksin olemisen jälkeen.

    Anna mun soida – jokaiselle nuorelle oikeus harrastukseen 

    • Harrastusseteli tulee ottaa käyttöön kunnissa. Kuntien tulee mahdollistaa jokaiselle nuorelle yksi harrastus perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.  
    • Harrastukset tarvitsevat tiloja. Kuntien kaikkien tilojen tulee olla helposti ja edllisesti lasten ja nuorten harrastusten käytössä. Tiloja tulisi olla mahdollista käyttää myös iltapäivisin. 
    • Harrastamisen mahdollistaminen on monen toimijan yhteinen kenttä ja peli. Kuntien tulee tehdä laajaa järjestöyhteistyötä harrastusten mahdollistamiseksi ja tarjoamiseksi. Harrastamisen koordinaatio kunnassa tulee nimetä selkeästi ainakin yhdelle työntekijälle. 
    • Koulut tavoittavat lähes koko ikäluokan. Koulujen sähköiset alustat tulisi avata myös harrastustoiminnasta tiedottamiseen. 
    • Harrastaminen on mahdollistettava kaikille lapsille ja nuorille. Tarvittaessa avustajapalvelut tai tulkkauspalvelut tulisi tarjota myös harrastustoiminnan tarpeisiin.  

    Massia mokkapalojen sijaan – järjestöjen rahoitus kuntoon 

    • Järjestöt ovat avainroolissa koronasta toipumisessa varsinkin pienillä paikkakunnilla, jossa toimijoita on vähän. On siis tärkeää tukea heitä, jotka paikkakunnalla toimivat.  
    • Järjestöt toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. On tärkeää tukea vapaaehtoisia jälleenrakennuksessa myös varmistamalla, että järjestöillä on hyvät toimintaedellytykset ennen kaikkea taloudellisesti.  
    • Rahoituksella turvataan lähtökohtaisesti se, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi edes yksi harrastus. Myös aikuiset tarvitsevat mielekkäitä harrastusyhteisöjä.  
    • Järjestöt tuottavat ennen kaikkea ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on tärkeää satsata koronasta toipumisen vaiheessa – korjaava työ maksaa monin verroin ennaltaehkäisevää työtä enemmän.  
    • Kussakin kunnassa pitäisi olla järjestöyhteyshenkilö, jotta yhteistyö olisi sujuvaa ja resurssiviisasta – kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan järkevintä olisi sujuva yhteistyö.
    • Järjestöt tarvitsevat tukea myös pitkäjänteisesti perustoimintaan. Rahoitus ei voi olla pelkää lyhytjänteistä hankerahoitusta.  

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen  
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

  • Nuorisoseurojen pop up -näyttely avataan Joensuussa 13.1.2021

    Nuorisoseurojen pop up -näyttely avataan Joensuussa 13.1.2021

    Nuorisoseurojen kiertävä pop up -näyttely avataan koronatyyliin virtuaalisesti  Joensuun pääkirjastossa
    13.1. klo 17.00.  Juhlanäyttely koostuu kuudesta osiosta, joissa esitellään nuorisoseurojen toimintaa historian eri aikakausina. Näyttelyn avaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja sen on koonnut Nuorisoseurojen puheenjohtaja, museoamanuenssi Ragni Reinhardt (kuvassa).
    www.facebook.com/pk.nuorisoseurat ja facebook.com/nuorisoseurat  


    Pop up -näyttelyssä voi tutustua järjestön monipuoliseen harrastustoimintaan ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin historian saatossa.  Se peilaa  nuorisoseuratoimintaa suhteessa eri yhteiskunnan ilmiöihin. Näyttely avaa myös sitä, miten Nuorisoseuroista on tullut yksi Suomen  merkittävimmistä kulttuurisen nuorisotyön toimijoista. 

    Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Matti Yrjönpoika Sippola perusti Kauhavan Nuorisoyhtiön 1881, jonka tarkoitukseksi määriteltiin: ”Edistää kaikin tavoin nuorison sivistystä niin hyvin seuranäytelmillä, sanomalehdillä, kirjastoilla kuin tanssihuveilla”. 

    Mustavalkonen kuvituskuva

    Nuorisoseurat on ollut  aktiivinen  kansalaiskasvattaja jo 140 vuoden ajan ja sillä on ollut merkittävä rooli niin kansakunnan rakentajan kuin sivistyksen moottorinakin. Järjestön arvot – osallisuus, yhteisöllisyys ja  yhdenvertaisuus  – ovat olleet toiminnan ytimessä läpi historia.
    Nuorisoseurojen juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.  

    Pop up -näyttely kiertää koko kuluvan vuoden ympäri Suomen. Joensuusta näyttely lähtee Lahteen. Kaikki juhlavuoden tapahtumat ja vuoden 2021 näyttelyn tarkempi aikataulu löytyvät osoitteesta. www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi. Sivusto päivittyy pitkin vuotta.  

    Nuorisoseurojen juhlavuoden LYHYTELOKUVA löytyy linkistä  https://fb.watch/2TYa33mGxM/  
    Pop up -näyttely: Joensuun pääkirjasto, Koskikatu 25, 80100 Joensuu.    

    Lisätietoja:   
    Pääsihteeri Annina Laaksonen  
    Suomen Nuorisoseurat ry   
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
    Puh. 040 726 7450   

     

     

  • Nuorisoseuraliike 140 vuotta – juhlavuosi käynnistyy 8.1.2021 lyhytelokuvalla

    Nuorisoseuraliike 140 vuotta – juhlavuosi käynnistyy 8.1.2021 lyhytelokuvalla

    Suomen Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 1881. Perustamispäivän kunniaksi 24.6.2021 keitetään Suomen suurimmat kakkukahvit, jotka nautitaan samanaikaisesti jäsenseuroissa ympäri valtakunnan. ­

    Juhlavuosi tekee näkyväksi nuorisoseuraliikkeen historiaa. Se korostaa nuorisoseurojen tärkeää yhteisöllistä merkitystä tässä päivässä ja katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Nuorisoseurat juhlii yli 600 jäsenseuran voimin ympäri Suomen tehtävää työtä ja eri harrastusalojen toimintaa. Juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö. 

    Lyhytelokuva tiivistää historian ja nykypäivän

    Virtuaalisesti juhlavuosi avataan perjantaina 8.1. juhlavuoden verkkosivustolla että sosiaalisen median kanavissa lyhytelokuvan saattelemana. Elokuva kertoo Nuorisoseurojen arvoista ja tarjoaa tiivistetyn katsauksen menneisyydestä nykypäivään.

    Ensimmäinen juhlavuoden tapahtuma on kansanmusiikin ja kansantanssin tapahtuma Eläköön Folk! – Pohjoisilla poluilla 20.2., joka striimataan yleisölle Tampere-talosta.

    Yksi tulevan kevään merkittävistä tilaisuuksista on myös valtakunnallinen Porissa 21.-23.5. järjestettävä Nuori Kulttuuri -monitaidefestivaali, jonka yhteydessä on mm. kulttuuriharrastamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelevä NuoriTalks! -keskustelutapahtuma. Lasten ja nuorten juhlavuoden päätapahtuma on Lappeenrannassa järjestettävä kansantanssifestivaali Kalenat 10.-13.6.2021.

    Syksyllä juhlavuoden ohjelmassa on muun muassa harrastustoiminnan juhlaseminaari, järjestön yleiskokous eli Nuorisoseurakokous sekä sen yhteydessä pidettävä Tulevaisuusfoorumi.  Nuorisoseurat on myös mukana Erätauko-säätiön ja YLE:n Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeessa jonka tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelukulttuuria Suomessa.  Juhlavuoden ohjelma täydentyy vuoden 2021 aikana.

    Juhlavuoden tapahtumien valmisteluissa seurataan tiiviisti koronapandemian tilannetta rajoituksineen ja sen vaikutukset huomioidaan niiden turvalliseen toteutukseen.  Osa tapahtumista järjestetään virtuaalisina. 

    Juhlavuoden lyhytelokuva sekä koko ohjelmisto löytyy osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi. 

    Lisätietoja: 
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

    Kuvassa nuoret Jyväskylän Laajavuoressa 2018, kuva Riikka Järvinen.

  • Jyväskylän ”Jälkkärissä” työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa

    Jyväskylän ”Jälkkärissä” työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa

     Moniosaajuus työyhteisössä on rikkaus ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Arjessa tulee esiin tilanteita, joiden ratkaiseminen ei yksin onnistu. Tällöin työyhteisön yhteinen pohdinta, vuorovaikutus ja asiantuntijuuden jakaminen auttavat tilanteen ratkaisemisessa. Jokaisella on omat vahvuusalueensa eikä kaikkien tarvitse osata kaikkea.  

    Keski-Suomen Nuorisoseurat järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa 1. ja 2. -luokkalaisille lapsille Jyväskylän Normaalikoululla. Jälkkärissä koululaisten kanssa työskentelee noin 14 ohjaajan tiimi. Koulutukseltaan ja työkokemukseltaan ohjaajat tulevat hyvin erilaisista taustoista.  

    Ohjaaja saa tunnustuksen osaamiselleen, kun hän voi käyttää omia vahvuuksiaan työssä. Onnistumisten kautta hänestä voi löytyä ihan uutta rohkeutta rikkoa omia rajojaan. Onnistumisen riemu heijastuu myös työyhteisön muuhun toimintaan, yleiseen viihtymiseen ja omaan henkiseen jaksamiseen.  

    Jokaista työntekijää rohkaistaan käyttämään omia vahvuuksiaan. ”Koemme suurena rikkautena, jos ohjaajilta löytyy omia erityistaitoja, koska silloin voimme työtiimin kanssa yhdessä suunnitella lapsille monipuolista ja mielenkiintoista toimintaa koko päiväksi” vastuuohjaajat Leila Kinnunen ja Sari Pakkanen kertovat. 

    Onnistuminen kannustaa 
    Onnistumisen kokemus työssä on yksilöllistä, mutta vastuuohjaajana työskentelevä Otto-Pekka Keramaa pohtii sen kumpuavan siitä, että ohjaaja voi tuoda jotain itsestään työhönsä.  Jotain, jossa kokee olevansa hyvä ja jossa on kotonaan.  

    ”Nuoruudessani koin, että en omannut mitään sen kummempia erityislahjoja. En soittanut, en piirtänyt, en ollut lahjakas edes urheilemaan. Istuin jälki-istunnossa huonosta käsialasta ja sain käsitöistäni heikkoja arvosanoja. Työelämässä aloin kuitenkin huomata, että jotkin asiat olivat minulle luonnollisia. Tykkäsin kirjoittaa, eläytyä, keksiä maailmoja. Aloin pitämään omia, hullunkurisiakin kerhojani, joissa selvitettiin arvoituksia tai seikkailtiin pöytäroolipelin myyttisissä maailmoissa”, Keramaa kertoo.  

    Se, että saa tehdä työnsä lomassa jotain omannäköistä, jossa tuntee olevansa omalla tontillaan, tuo itsevarmuutta muuhunkin työhön ja kuuluvuuden tunnetta työyhteisöön. ”Olemme jokainen tärkeä osa porukkaa, joka luo lapselle turvallisen ja mukavan iltapäivän. Positiivinen kokemus, onnistuminen, on tuonut uudenlaista itsevarmuutta ja mielekkyyttä työhön”, Keramaa jatkaa. 

    Italialaistwistiä yhteisöön 
    Italialaislähtöinen, uskonnonopettaja ja taiteilija Arianna Paju on työskennellyt jälkkärissä reilun vuoden ajan ja asunut Suomessa viisi vuotta. Iltapäiväohjaajan työ on ollut hänelle uusi kokemus, ja Arianna kokee, että on ollut hienoa tutustua erilaiseen kouluympäristöön, kuin missä hän on Italiassa toiminut.  

    Jälkkärin työssään Arianna on päässyt opettamaan taidetta lapsille ja piirtämään lasten kanssa. Taiteen opettamisessa hienointa hänen mielestään on päästä herättelemään lasten mielikuvitusta. ”Lapset rakastavat piirtämistä, joten heidän huomionsa on erittäin helppo saada”, Arianna kertoo.  Ariannan lämminhenkisyys, taiteellisuus ja lasten yksilöllinen huomioiminen on näkynyt jälkkärissä, kun hän on piirtänyt lapsille erilaisia värityskuvia, kasvomaalauksia tai lasten kasvokuvia. Hän on tuonut työyhteisöön kansainvälisen tuulahduksen italialaisella twistillä höystettynä eli lämminhenkisyyttä, perhekeskeisyyttä, iloisuutta, erittäin suuren joustavuuden toimia erilaisissa työtehtävissä ja suuren kunnioituksen toisia ihmisiä kohtaan.   

    Teksti: Tiina Kämäräinen

    Kuvassa italialaislähtöinen, nyt iltapäiväohjaajana toimiva Arianna Paju ja hänen maalaamansa surrealistinen maisema.

    Koululaisten iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa. Nuorisoseurat ja piirijärjestöt toimivat koulujen iltapäivätoiminnan palvelun tuottajina Helsingissä, Rovaniemellä, Koski Tl:ssä, Oulussa ja Jyväskylässä. Iltapäivätoiminnassa lapsilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin teemallisiin kerhoihin, tehdä läksyjä, lepäillä, leikkiä ja pelailla muiden lasten kanssa.

  • Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa

    Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa

    Nuoret Vaikuttajat on valtakunnallinen Suomen Nuorisoseurojen kokoama ryhmä vaikuttamisesta kiinnostuneista nuorisoseuroissa toimivista nuorista. Riikka Kumpula Sodankylästä Jutarinki ry:stä on yksi mukanaolevista nuorista. Hän kertoo, että: “Olen vasta hiljattain oivaltanut olleeni 4-vuotiaasta asti osa valtakunnallista yhteisöä, ja se tuntuu hienolta. Meillä on mahtava ryhmä ja olemme saaneet paljon tilaa toimia tässä järjestössä – kiitos!”  

    Lahden Tanhuujia edustava Mariia Pelttari Riihimäeltä on osallistunut kaikkiin vaikuttajanuorten tapaamisiin. “Hankkeen avulla ollaan toteutettu meidän yhteisiä unelmia ja se on tuonut sisältöä elämään, johonkin kuuluvuuden tunnetta ja mielenrauhaa muuten niin levottomassa nykymaailman menossa ja ulkoisissa paineissa! Yhteisön kautta on löytynyt paljon työkaluja ja mahdollisuuksia, kuten Höntsä -toiminta, jota nyt ollaan käynnistämässä Lahdessa osana Harrastamisen Suomen mallia. Nuorisoseurojen vaikuttajaryhmän toiminta on erittäin tärkeää työtä. Toimihenkilöt ovat vetäneet ryhmää hyvin ja luoneet sille turvallisen ilmapiirin”, kiittää Mariia. 

    Valtuustossa oppimassa vaikuttamistaitoja 
    Marraskuussa pidettiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston sääntömääräinen syyskokous etäyhteyksin. Kokous valitsi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet erovuoroisten tilalle, hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021 ja nimesi edustajat Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen kokouksiin. Kokousväelle julkaistiin myös Nuorisoseurat 140 vuotta –juhlavideo. Paikalla olivat valtuutettujen lisäksi myös Nuoret Vaikuttajat. 

    Osallistuminen valtuustoviikonloppuun ja kokouksen seuraaminen avaavat nuorille sitä, mistä päätetään ja miten se tapahtuu. “Toivomme, että tämä madaltaa myös kynnystä nuorilla hakeutua ehdolle uuteen valtuustoon, joka valitaan ensi vuoden lokakuun Nuorisoseurakokouksessa Lahdessa. Nuoret kykenevät toimimaan järjestömme vaikuttajina siinä missä vanhemmatkin. Olemme myös harjoitelleet vaikuttamistaitoja tässä turvallisessa ryhmässä.”, kuvaa ryhmän toinen ohjaaja Henna Liiri-Turunen. “Tämä on huippu opettavaista ja avartavaa seurattavaa!”, kommentoi Nuoret Vaikuttajat -ydintiimin jäsen Sara Hänninen Tarvasjoelta. 

    Hallituskummeina uutta nostetta ja näkökulmaa 
    Nuoret Vaikuttajat pääsivät tapaamaan myös Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitusta. Nuoret osallistuivat perjantaina hallituksen kokoukseen etäyhteydellä ja esittelivät hallitukselle hankkeen toimintaa. Lisäksi nuoret tekivät hallitukselle aloitteen juhlavuoden kampanjasta ja yhdessä suunniteltiin myös hallituskummitoimintaa. “Nuorisoseurojen tulevaisuus on valoisa! Näin ajattelimme hallituksessa, kun pääsimme tutustumaan nuoriin vaikuttajiin. Meidän tuleva vaikuttajasukupolvi tuo meille aivan uutta nostetta ja näkökulmaa, jonka avulla pystymme tuottamaan parempaa toimintaa nuorisoseuralaisille. Tämän toteutumiseen ei tarvitse odottaa edes pitkälle tulevaisuuteen, sillä nuoret vaikuttajat sparraavat meitä hallituslaisia ensi vuodesta alkaen. Nuoret vaikuttajat ovat fiksuja, taitavia ja vievät meidän järjestömme paremman kehityksen tielle”, kommentoi hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt. 

    Viikonlopun ohjelmassa oli myös Nuori Kulttuuri suunnittelija Johanna Hurmeen vetämä työpaja, jossa vietiin eteenpäin keväällä Poriin Nuori Kulttuuri Festival -tapahtuman osana toteutuvan Nuori Kulttuuri Talks -osuuksien valmistelua. Nuori Kulttuuri Talks lisää ja kehittää avointa keskustelukulttuuria nuorten, harrastajien, aikuisten, rahoittajien ja päättäjien välillä nimenomaan kulttuuristen harrastusten ja nuorten taidetoiminnan merkityksestä. “Minut valtaa joka kerta tapahtumasta puhuessa suunnaton ylpeyden tunne siitä, että todella saadaan olla mukana tällaisessa. Tapahtumasta tulee jotain aivan mieletöntä! Uskon projektin antavan itselleni, verkostollemme ja kaikille Suomen nuorille paljon.”, kertoo Sara Hänninen Tarvasjoelta. 

    Ryhmän toinen ohjaaja Riina Kylmälahti kertoo vaikuttajanuorten toiminnasta, joka toteutetaan Erasmus+ projektina: “Nuoret vaikuttajat 2020–2021 -projekti vahvistaa osallisuutta, vaikuttamiseen liittyvää osaamista sekä intoa kansalaistoimintaan. Tämän kautta lisäämme tietoa vaikuttamismahdollisuuksista niin nuorisoseurajärjestössä kuin yhteiskunnassa. Toiminnot myös lisäävät nuorten itseluottamusta vahvistamalla erilaisia taitoja ja tarjoamalla kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Projekti sisältää sparrauksia ja asiantuntijavierailuja, vaikuttamisen keinoihin tutustumista sekä päättäjien tapaamisia. Toiminta rakentuu yhdessä tekemisen sekä tekemisen kautta oppimisen periaatteelle, jossa kaikki jakavat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan yhteiseen käyttöön. Nuoret vaikuttajat ovat timanttinen ryhmä ja omalla toiminnallaan he innostavat myös muita aktiivisuuteen!” 

    Teksti: Riina Kylmälahti ja Henna Liiri-Turunen

  • Nuori Kulttuuri Roots innostaa, rikastuttaa ja kehittää

    Nuori Kulttuuri Roots innostaa, rikastuttaa ja kehittää

    Viimeisten vuosikymmenien aikana Nuori Kulttuuri -toiminnan keskiössä ovat olleet valtakunnalliset sekä alueelliset tapahtumat. Valtakunnalliset tapahtumat ovat viimeisinä vuosina kasvaneet hienoiksi ja tärkeiksi kohtaamisen paikoiksi, mutta samalla alueelliset tapahtumat ovat jääneet paikka paikoin vähemmälle huomiolle, ja paikallisista tapahtumista on luovuttu kokonaan.  

    Uuden Nuori Kulttuuri -strategian mukaisesti toiminnan kehittämisessä huomioidaan jatkossa myös paikallinen toiminta. Paikallisen toiminnan kehittäminen tehdään yhdessä arjen nuorisotyön toimijoiden kanssa. Nuori Kulttuuri -toimisto sanoittaa ja mallintaa eri puolella Suomea tehtäviä malleja, mutta ei tarjoa ylhäältä annettuna yhtä oikeaa tapaa toteuttaa paikallista Nuori Kulttuuri -toimintaa eli Roots-toimintaa. 

    Kehittämisen avaimena ovat vuonna 2020 pilotoidut Nuori Kulttuuri -kokeilut. Vuoden 2020 toiminta-avustuksessa kansainvälisiä avustuksia jäi koronapandemian takia jakamatta, joten käyttötarkoituksenmuutoksen kautta kulttuurisen nuorisotyön toimijoille jaettiin pieniä avustuksia yhteensä 23 toimijalle. Nämä kokeilut ovat kulttuurisen nuorisotyön uudenlaisia pilotteja, joiden kautta paikallista kokeilukulttuuria lähdetään edistämään. Toiminta tarjoaa nuorisotyöntekijöille sekä kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville tahoille mahdollisuuden kokeilla ja kehittää omaa paikallista kulttuurista nuorisotyötä. Paikallisen toiminnan loppukäyttäjänä eli varsinaisena kohderyhmänä ovat paikalliset lapset ja nuoret. 

    Matala kynnys osallistua 
    Nuori Kulttuurin rooli paikallisen kulttuurisen nuorisotyön kehittämisessä on toimia välittäjänä ja keskustelukumppanina, oikeiden asioiden mahdollistajana. Paikallisen toiminnan pitkän tähtäimen tavoite on, että jokainen Suomen kunta löytäisi omaan toimintaympäristöönsä sopivan tavan tehdä kulttuurista nuorisotyötä. Paikallinen Nuori Kulttuuri -toiminta lisää tunnettuutta, mutta ennen kaikkea se tarjoaa nuorille matalan kynnyksen osallistua kulttuuriseen harrastustoimintaan.  

    Nuori Kulttuuri Roots on kulttuurisen nuorisotyön kehittymisalusta, johon on mahdollista lähteä mukaan hyvin matalalla kynnyksellä. Mukaan toimintaan voi hakeutua ensi vuoden helmikuusta alkaen lähettämällä kehitysideansa Nuori Kulttuurin nettisivuille tulevan hakukaavakkeen avulla, jonka jälkeen idean toteuttamista lähdetään konkretisoimaan Nuori Kulttuuri -toimiston ja -verkoston toimesta.  

    Nuori Kulttuuri Roots -toiminnasta syntyy paljon hiljaista tietoa, joka kootaan digitaaliselle verkkoalustalle Nuori Kulttuuri Handbookiin. Digitaalisuutta hyödynnetään myös toiminnan yhteydessä luomalla nopeita keskustelualustoja, missä tekijät kohtaavat ja saavat vertaistukea tapahtumien ja toiminnan toteuttamiseen, kehittämiseen ja uudelleen ideointiin. 

    Laajempaa tietoa syksyn 2020 piloteista löytyy Nuori Kulttuurin nettisivuilta www.nuorikulttuuri.fi. 

    Kuva Annina Airola

    Kuvassa nuorten ensimmäiseksi tuunauskohteeksi Raudanmaalla valikoitui nuorisoseuran jääkiekkokaukalo, joka on aktiivisessa käytössä: sään salliessa kaukalossa luistellaan ja pelataan kiekkoa, sulan aikaan sitä käytetään agilitykenttänä ja keppihevosten esteratsastukseen.