Blog

On toimintailmoituksen jättämisen aika

4.2.2021
Nuorisoseuroja pyydetään jättämään toimintailmoitus vuoden 2020 toiminnasta 15.2.2021 mennessä.

Toimintailmoitus koostuu 12 osiosta, ja on erittäin tärkeää, että se täytetään mahdollisimman täydellisesti, sillä kaikki toiminnan osa-alueet ovat merkittäviä kokonaisuuden kannalta. Täytetystä lomakkeesta saa myös word-tiedoston, joka toimii pohjana toimintakertomukselle tai sen liitteenä. Toimintailmoituksessa annettu jäsenmäärä toimii myös tämän vuoden jäsenmaksulaskutuksen perusteena.

Miksi toimintatietoja kerätään?
- Toiminnan seuranta – tiedämme, minkälaista nuorisoseuratoiminta on
- Toiminnasta viestintä – kerromme ajankohtaista tietoa toiminnan volyymeista ja sisällöistä
- Toiminnan arviointi – teemme havaintoja toiminnan kehityssuunnista
- Toiminnan raportointi – kerromme rahoittajille, mitä nuorisoseuratoiminta kaikkiaan on
- Toiminnan kehittäminen – teemme johtopäätöksiä ja valintoja kehittämissuunnista
- Tiedon arkistointi – löydämme kootusti tietoa yhdestä paikasta
- Laadukas hallinto – hoidamme velvollisuutemme selkeällä tavalla
Toimintailmoitus tehdään reksiterissä seuran asiakaskortilla Toimintailmoitukset -välilehdellä.

Olemme laatineet ilmoituksen tekemiseen uudet entistä täsmällisemmät ohjeet. Ohjeet löytyvät Nuorisoseurarekisterin ilmoitustaululta ja liiton kotisivujen Nuorisoseurarekisterisivulta (linkki ohjeeseen).

Olemme myös lisänneet itse lomakkeelle paljon ohjetekstejä eri kohtiin. Ohjetekstit löytyvät viemällä hiiren osoitin mustapohjaisen i-painikkeen päälle.

Järjestimme toimintailmoituksen tekemisestä webinaarin seuroille 2.2.2020. Tästä pääset katsomaan webinaarin tallenteen. Aluetoimistojen ja keskusseurojen toimihenkilöt auttavat tarvittaessa toimintailmoituksen liittyvissä
Raumalaiselle Simo Arvelalle 140-vuotisjuhlavuoden ensimmäinen kultainen ansiomerkki

4.2.2021

Suomen Nuorisoseurojen hallitus on myöntänyt 140-vuotisjuhlavuoden ensimmäisen kultaisen ansiomerkin Simo Arvelalle. Hän on ollut mukana nuorisoseuratoiminnassa jo vuosikymmeniä. Arvela on toiminut lapsesta saakka Nihattulan nuorisoseurassa, joka on hänen kotinuorisoseuransa. Hän on ollut erityisen sitoutunut aktiivi muun muassa paikallisseuran toimijana, Satakunnan nuorisoseurojen liiton toiminnanjohtajana, Kalevan Nuorten liiton edustajistossa ja hallituksen jäsenenä sekä Suomen Nuorisoseurojen valtuutettuna. Hän on ollut tarmokkaasti edistämässä lasten ja nuorten sekä aikuisten kulttuurista harrastamista, ja se onkin hänelle aidosti sydämen asia. Arvela on myös ollut luomassa ja toteuttamassa useita menestyneitä hankkeita sekä toimintakonsepteja, joista merkittävimpänä lasten ja nuorten teatteritapahtuma Ramppikuume, joka järjestetään edelleen vuosittain Kankaanpäässä.

Arvela on nuorisoseuraliikkeen monitoimihenkilö ja hän on edistänyt nuorisoseuralaisuutta niin Satakunnassa kuin koko maassakin. Hänen kädenjälkensä on nähtävissä laajasti nuorisoseuratoiminnassa tänäkin päivänä.

Suomen Nuorisoseurojen hallitus kannustaa paikallisia ja alueellisia nuorisoseuratoimijoita hakemaan ansioituneille nuorisoseuralaisille ansiomerkkejä 140-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät huhtikuussa virtuaalisena festivaalina

3.2.2021

Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään virtuaalisena festivaalina 23.-25.4.2021. Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus teki tapahtuman toteutustavasta päätöksen kokouksessaan 29.1. Etätoteutuksella halutaan taata osallistujien turvallisuus.

Tapahtuman ohjelmallisen ytimen muodostavat koulutuspajat sekä nuorisoteatterikatselmus, johon haku on auki 24.2. saakka. Katselmukseen voivat hakea nuorisoteatteriryhmät ympäri Suomen.

Ramppikuume järjestettiin koronapandemian vuoksi virtuaalisena festivaalina myös vuonna 2020. Vuoden 2021 tapahtumaa kehitetään edellisestä virtuaalitapahtumasta saadun palautteen pohjalta. Tämän kevään tapahtumassa kiinnitetään erityistä huomiota osallistujien vuorovaikutukseen verkkoympäristössä.

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät Kankaanpäässä on 13-20-vuotiaille nuorille ja heidän ohjaajilleen suunnattu nuorisoteatterifestivaali. Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.

Tiedotusta tapahtuman osalta päivitetään nettisivuille osoitteeseen www.ramppikuume.net.

Lisätietoja antaa

Karoliina Hursti
toiminnanohjaaja
Nuorisoseurat Lounais-Suomi
karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi
044 0591913

Ullamarja Kontiainen
Kulttuuri-ja nuorisokoordinaattori
Kankaanpään kaupunki
ullamarja.kontiainen@kankaanpaa.fi
044 5772691
Tanssimylly 2021 siirtyy vuodella eteenpäin

2.2.2021

Suomen Nuorisoseurojen hallitus päätti 29.1.21 kokouksessaan siirtää Tanssimylly 2021 -katselmuksen vuodella eteenpäin. Siirtämisellä halutaan varmistaa tapahtuman turvallinen toteutus ja antaa ryhmille yhdenvertaiset mahdollisuudet valmistautua katselmukseen. Seuraava Tanssimylly järjestetään 2022.

Nuorisoseurat järjestää Tanssimyllyn kahden vuoden välein yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmille. Katselmus on tärkeä ryhmien kohtaamisen ja yhdessä tekemisen paikka, jossa ryhmät saavat palautetta alan ammattilaisilta.

Lisätietoa kerrotaan myöhemmin kevään 2021 aikana.

Yhteyshenkilö: Riia Niemelä riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 7443939
Korona kurittaa erityisesti paikallisia harrastajia ja vapaaehtoisia

1.2.2021

Koronapandemia on kurittanut yhteiskuntaamme jo pian vuoden ajan eikä tilanteen paranemisen ajankohta ole vieläkään tiedossa rokotusten käynnistymisestä huolimatta. Meidän järjestötoimijoiden – kuten kaikkien muidenkin – on täytynyt sopeutua vallitseviin olosuhteisiin sekä voimassa oleviin rajoituksiin. Nuorisoseurat ympäri Suomen tarjoavat monenlaista kulttuurista harrastustoimintaa sekä liikuntaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Paikallisten seurojen toiminnassa on mukana harrastajina tuhansia lapsia ja nuoria sekä valtava joukko vapaaehtoistoimijoita, varsinkin paikallisten nuorisoseurojen hallinnossa. Ohjaajina työskentelee myös iso joukko kulttuuri- ja nuorisoalan ammattilaisia, jotka saavat elantonsa harrastusten ohjaamisesta.

Paikalliset jäsenseuramme eri puolella Suomea ovat joutuneet kaikkein pahimpaan pinteeseen koronarajoitusten vuoksi. Viime keväänä toimintaa jouduttiin sopeuttamaan nopealla varoitusajalla, ja siitä koitui myös mittavia tulonmenetyksiä. Toiminta elpyi viime kevään jälkeen osittain kesän ja syksyn aikana, kunnes harrastustoimintaa jouduttiin jälleen rajoittamaan joulun lähestyessä. Vuodenvaihteessa monen ajatukset ovat olleet odottavalla kannalla, mutta vallitseva koronatilanne ei mahdollista vieläkään täysimittaista toimintaa kaikkialla Suomessa. Harrastajat ovat sen osalta eriarvoisessa asemassa maantieteellisen sijaintinsa vuoksi.

Suurin huoli on kohdistunut kuitenkin ihmisten hyvinvointiin harrastusten jäätyä pois koronarajoitusten myötä. Tauon pitkittyessä saattaa moni pudota kokonaan pois harrastamisen piiristä. Huolemme kohdistuu ennen kaikkia lasten ja nuorten harrastustoiminnan jatkuvuuteen. Suomessa on puhuttu koronarajoitusten yhteydessä ennen kaikkea liikuntaharrastusten tauon negatiivisesta vaikutuksesta lasten ja nuorten liikkumiseen.

Samanlaisia lieveilmiöitä aiheutuu myös kulttuuristen harrastusmuotojen rajoittamisesta. Yhtäkkiä harrastajalla ei olekaan omaa turvallista yhteisöä, jossa harrastaa, kehittyä ja kasvaa ihmisenä. Monen tanssia, teatteria, sirkusta tai muita lajeja harrastavan nuoren merkittävä kaveripiiri on koulun lisäksi omassa harrastusryhmässä. Turvalliset ja merkitykselliset yhteisöt ovat tärkeitä meille kaikille, ennen kaikkea lapsille ja nuorille, ja nyt jos koskaan niille on todellista tarvetta.

Koronarajoitukset ovat tärkeitä ja olemme noudattaneet niitä erittäin tarkasti niin valtakunnallisessa, alueellisessa kuin paikallisessa toiminnassa. Samaan aikaan, kun ymmärrämme rajoitusten tärkeyden, toivomme viranomaisten harkitsevan rajoitusten höllentämistä lasten ja nuorten harrastustoiminnan osalta heti, kun se on mahdollista, jotta niistä aiheutuvat haitat eivät koituisi kohtuuttomiksi.

Suomen Nuorisoseurojen valtuusto julkaisi ylimääräisessä kokouksessaan 30.1.2021 kannanoton liittyen koronan negatiivisiin vaikutuksiin harrastamisen ja vapaaehtoistoiminnan osalta.

Lisätietoja:
Annina Laaksonen
Pääsihteeri
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
Eläköön Folk! Stream Tampereelta 20.2.2021

29.1.2021

Striimataan Tampereelta ja nautitaan kotisohvalta!

Eläköön Folk! tapahtuma antaa äänen ja tilan kansanmuusikoille ja kansantanssijoille, jotka katsovat jo kohti valoisampaa vuotta 2021. Tampere-talolta nähdään tammikuulta siirretyn Folklandia-risteilyn parhaita paloja ja nostetaan malja 140-vuotiaalle Nuorisoseuroille.

ELÄKÖÖN FOLK! OHJELMA
Muutokset mahdollisia

12-14 FOLKFORUM 2021
webinaari ”Pohjoisilla poluilla” pureutuu vuoden 2021 teemaan ja ajan ilmiöihin.
Ilmoittautumiset 16.2.2021 mennessä
https://forms.gle/AxW5ov54RpK26Dnh9

Zoom-linkki lähetetään webinaariin ilmoittautuneille tapahtumaa edeltävänä päivänä.
Seminaarin kieli on suomi paitsi Maret Strandenin puheenvuoro on englanniksi.
FolkForumin ohjelma löytyy Kamukanta sivulta:
https://kamukanta.fi/tapahtuma/folk-forum/

15-16 MARIA KALANIEMI & EERO GRUNDSTRÖM
Kansanmusiikin huippuduo.

19-20 ELÄKÖÖN FOLK! GAALA
Julkistetaan Vuoden Wäinö, Vuoden tanssiteko, Vuoden nuori pelimanni, Kaustisen vuoden yhtye, Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden ohjaajat sekä Kultakantele. Juhlatunnelmassa: Maria Kalaniemi & Eero Grundström, Tallari, Tsuumi & Pekko Käppi,
Kimurantti ja Progmatics.

Mukana myös Eläköön Folk! -tanssihaaste.

21-22.30 ELÄKÖÖN FOLK! JATKOT
Tallari, Progmatics

OBS!
ELÄKÖÖN FOLK! ETKOT 18.2.
klo 20-23 Rahvaanmusiikin kerho, klubi-ilta Kulttuuriravintola Telakalla. Esiintymässä Ilkka Heinonen. Yhteistyössä Rahvaanmusiikin kerho ry:n kanssa.

Tapahtuman järjestelyissä noudatetaan koronapandemian säädöksiä ja turvallisuusohjeita.

Eläköön Folk! Stream tapahtuman järjestävät Suomen Nuorisoseurat, Tampereen kaupunki, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämissäätiö sekä Folklandian taustajärjestäjät yhdessä Tampere-talon ja paikallisten toimijoiden kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaa Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereella.

MUUTOKSET MAHDOLLISIA!
Tapahtuman järjestelyissä noudatetaan koronapandemian säädöksiä ja turvallisuusohjeita.

#nuorisoseurat140v #KEK #tampere #visittampere #folkforum2021 #folklandiagaala2021 #kimurantti #mariakalaniemieerogrundström #progmatics #tsuumi #pekkokappi #folklandia2022 #ivanova
Kuvassa Anastasia Postinikova, Iva Nova Kuvaaja Erkki Wrangén.
Nuorisoseurojen Teatteritapaaminen LA 13.3.2021 klo 9-12 etäyhteydellä

28.1.2021

Sinä nuorisoseuran teatterissa toimiva ihminen! Osallistu ilmaiseen valtakunnalliseen teatteritoimijoiden tapaamiseen! Tapaaminen järjestetään etäyhteydellä: tarvitset vain tietokoneen ja toimivan nettiyhteyden, ja voil’a: pääset viettämään inspiroivan aamupäivän rakkaan harrastuksen asioiden äärellä.

Nuorisoseurajärjestö täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Läpi järjestön historian on teatteritoiminta ollut yksi keskeisimmistä harrastusaloista. Tänä päivänä teatteria harrastetaan noin kahdessasadassa nuorisoseurassa eri puolella Suomea ja harrastusryhmiä on useita satoja, harrastajia useita tuhansia, katsojia kymmeniä- , jopa satoja tuhansia vuosittain.

Miten sinun teatterisi tänä päivänä voi? Onko korona laittanut toiminnan tauolle vai onko harjoituksia ja esityksiä pystytty ylläpitämään pandemian aikana? Miltä vaikuttaa nuorisoseurojen teattereiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät, kuinka tästä eteenpäin?

Valtakunnallisessa teatteritoimijoiden tapaamisessa pääset jakamaan omia kokemuksiasi ja kuulemaan toiminnan haasteita ja onnistumista toisilta toimijoilta eri puolelta Suomea. Yhdessä olemme selvinneet jo 140 vuotta ja yhdessä selviämme tästäkin kriisistä. Ilon kautta, kuten entinenkin teatteriohjaaja toteaisi!

Tapaamiseen ilmoittaudutaan 8.3.2021 mennessä täällä.
Kulttuurihyvinvointia Nuorisoseuroissa

22.1.2021

Tämän vuoden alussa käynnistyi Suomen Nuorisoseurojen 140-vuotinen juhlavuosi eri kanavissa. Sen kunniaksi ajattelin kirjoittaa Nuorisoseuroista ja sen tekemän kulttuurisen nuorisotyön hyvinvointivaikutuksista omaan elämääni. En tiedä, millainen olisi elämänpolkuni ollut, jos en olisi koululaisena päätynyt Honkalammen Nuorisoseuran kansantanssitoimintaan. Nuorisoseurat antoi minulle ennen kaikkea rakkaan harrastuksen kansantanssin, mutta myös yhteisön, jossa kasvaa. Myöhemmin niin kansantanssista kuin nuorisoseuratyöstä tuli minulle ammattimaista toimintaa. Tänään en kuitenkaan puhu työstä, vaan pujahdan sen lapsen ja nuoren maailmaan, joka joskus olin, ja pohdin, miten nuorisoseuralaisuus vaikutti silloin hyvinvointiini.

Harrastin tanssikoulussa muitakin tanssilajeja, kokeilin myös esimerkiksi jääkiekkoa ja kuvataidetta, mutta yhtä turvallista ja lämmintä yhteisöä en löytänyt muualta kuin paikallisesta nuorisoseurasta. Monet kulttuurihyvinvoinnin keskeiset asiat kuten nähdyksi ja kuulluksi tuleminen, yhteyden luominen toisiin ihmisiin, uuden oppiminen, ja omien vahvuuksien löytäminen, toteutuivat nuorisoseuratoiminnassa. Nämä olivat nuorelle ihmisen alulle merkittäviä syitä kiinnittyä toimintaan. Nuorisoseuratoiminnasta sain eväitä hyvään elämään ja kasvaa rauhassa omaan suuntaani.

Onnistuneen toiminnan takana oli ehdottomasti silloin ohjaajani Jaana, jonka opin tuntemaan paitsi kansantanssin ohjaajana, myös ihmisenä muutoinkin. Vaikka kiinnostuin kansantanssista, sen tanssimisesta ja ohjaamisesta heti melko intohimoisesti, minulle oli tärkeää, että teimme ryhmän ja ohjaajan kanssa yhdessä paljon muitakin asioita. Esimerkiksi teimme yhdessä erilaisia talkoohommia tapahtumissa, olimme joskus mukana nuorisotalon illoissa, ohjasimme lasten kesäleiriä, meillä oli saappaanheittokilpailuja, ja reissasimme kansantanssitapahtumissa.

Koin, että tulin nähdyksi hyvän kautta, minusta välitettiin, minua kannustettiin ja haastettiin oppimaan uusia asioita, ja ajattelemaan erilaisista näkökulmista ympäröivää maailmaa, minulle annettiin vastuuta, opin arvostamaan kulttuuriperimää laajemminkin kuin vain tanssia koskien. Me nuoret pääsimme ohjaamaan kansantanssia ja meitä tuettiin osallistumaan erilaisiin koulutuksiin kuten kansantanssin ohjaajakoulutukseen. Meitä kannustettiin myös omaehtoisiin proggiksiin. Esimerkiksi teimme omia koreografioita, joita esitimme Kulttuurisavotta -katselmuksessa. Tiiviin yhteisen toiminnan kautta sain luontevasti ystäviä, joista osan kanssa ystävyys jatkuu edelleen, vaikka elämä on vienyt meitä eri puolille Suomea.

Toiminta kiinnittyi vahvasti alueen muuhunkin toimintaan ja tanssin iloa vietiin muillekin. Kävimme usein esiintymässä ja tanssittamassa ihmisiä silloisessa Honkalammen keskuslaitoksessa, joka tunnetaan nykyään Honkalampi-keskuksena (moniammatillinen sosiaali- ja vammaispalveluja tuottava osaamiskeskus). Tämä kokemus on varmasti vaikuttanut siihen, että haluan tehdä töitä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden, esteettömyyden ja inkluusion eteen.

Teksti: Riia Niemelä
Kuva: Sari Mustonen

Riia toimii Nuorisoseuroissa tanssin osaamiskeskuksessa palvelutuottajana ja kirjoittaa omaa Hyvinvointihyppyjä-blogia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kysely koronan vaikutuksista – nuorisoseurantalojen ylläpitäjiltä toivotaan vastauksia

19.1.2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää verkkokyselyllä tietoa koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksista taiteen ja kulttuurin alojen toimintaan ja talouteen. Taloja ylläpitäviä nuorisoseuroja kehotetaan vastaamaan kyselyyn.

Kysely koskee tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronan vaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Ministeriö kerää tietoa ja arvioita koronan vaikutuksista toimialalla ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämiseksi sekä pidemmän tähtäimen toimenpiteiden suunnittelun tueksi. Kyselyn tuloksista julkaistaan tilannekuvatietoa verkossa.

Kyselyyn voi vastata 18.1.-1.2.2021. Organisaatiot vastaavat yhdellä organisaation edustajan lähettämällä vastauksella. Kysely on jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2020 tekemille kyselyille.

Kyselyyn vastataan verkossa. Kysely ei toimi Internet Explorer -selaimella.

Seurantalotoimijat valitsevat kysymyksiin 7. ja 8. vastaukseksi ”seurantalo”.

Ministeriön tiedote, ohjeet kyselyyn vastaamisesta ja linkki kyselyyn:

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote
Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteina on satsata lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä paikallisjärjestön toimintaedellytyksiin

15.1.2021
Harrastustoiminnan järjestäjinä paikalliset nuorisoseurat ovat elintärkeitä niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Kuntien tulee mahdollistaa jokaiselle nuorelle yksi harrastus perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Harrastusseteli on tähän ratkaisu ja se tulisi ottaa käyttöön jokaisessa Suomen kunnassa.

Kuntavaaliteemojamme ovat:

Kulttuurilla ulos koronasta
- Kulttuurinen toiminta tuottaa tutkitusti hyvinvointia.
- Kulttuuria tulee arvostaa entistä enemmän – nyt korona-aikana on kärsitty kulttuurivajeesta niin tekijänä kuin kokijana, joten on tärkeää satsata siihen viimeistään silloin, kun se on turvallista.
- Kulttuurin merkitys arjessa on olennaista – koronasta johtuen sen poisjäämisen myötä on havahduttu sen merkitykseen, oli kyse sitten itse tekemisestä tai kokemisesta.
- Kulttuuria ei saa arvottaa! Kaikki on yhtä arvokasta – tarvitaan sekä omaehtoista harrastamista että korkeakulttuuria.
- Yhteisöllinen tekeminen on tärkeää pitkittyneen yksin olemisen jälkeen.
Anna mun soida – jokaiselle nuorelle oikeus harrastukseen
- Harrastusseteli tulee ottaa käyttöön kunnissa. Kuntien tulee mahdollistaa jokaiselle nuorelle yksi harrastus perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
- Harrastukset tarvitsevat tiloja. Kuntien kaikkien tilojen tulee olla helposti ja edllisesti lasten ja nuorten harrastusten käytössä. Tiloja tulisi olla mahdollista käyttää myös iltapäivisin.
- Harrastamisen mahdollistaminen on monen toimijan yhteinen kenttä ja peli. Kuntien tulee tehdä laajaa järjestöyhteistyötä harrastusten mahdollistamiseksi ja tarjoamiseksi. Harrastamisen koordinaatio kunnassa tulee nimetä selkeästi ainakin yhdelle työntekijälle.
- Koulut tavoittavat lähes koko ikäluokan. Koulujen sähköiset alustat tulisi avata myös harrastustoiminnasta tiedottamiseen.
- Harrastaminen on mahdollistettava kaikille lapsille ja nuorille. Tarvittaessa avustajapalvelut tai tulkkauspalvelut tulisi tarjota myös harrastustoiminnan tarpeisiin.
Massia mokkapalojen sijaan – järjestöjen rahoitus kuntoon
- Järjestöt ovat avainroolissa koronasta toipumisessa varsinkin pienillä paikkakunnilla, jossa toimijoita on vähän. On siis tärkeää tukea heitä, jotka paikkakunnalla toimivat.
- Järjestöt toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. On tärkeää tukea vapaaehtoisia jälleenrakennuksessa myös varmistamalla, että järjestöillä on hyvät toimintaedellytykset ennen kaikkea taloudellisesti.
- Rahoituksella turvataan lähtökohtaisesti se, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi edes yksi harrastus. Myös aikuiset tarvitsevat mielekkäitä harrastusyhteisöjä.
- Järjestöt tuottavat ennen kaikkea ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on tärkeää satsata koronasta toipumisen vaiheessa – korjaava työ maksaa monin verroin ennaltaehkäisevää työtä enemmän.
- Kussakin kunnassa pitäisi olla järjestöyhteyshenkilö, jotta yhteistyö olisi sujuvaa ja resurssiviisasta – kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan järkevintä olisi sujuva yhteistyö.
- Järjestöt tarvitsevat tukea myös pitkäjänteisesti perustoimintaan. Rahoitus ei voi olla pelkää lyhytjänteistä hankerahoitusta.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

Blog

Striimataan Tampereelta ja nautitaan kotisohvalta!