Moniosaajuus työyhteisössä on rikkaus ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Arjessa tulee esiin tilanteita, joiden ratkaiseminen ei yksin onnistu. Tällöin työyhteisön yhteinen pohdinta, vuorovaikutus ja asiantuntijuuden jakaminen auttavat tilanteen ratkaisemisessa. Jokaisella on omat vahvuusalueensa eikä kaikkien tarvitse osata kaikkea.
Keski-Suomen Nuorisoseurat järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa 1. ja 2. -luokkalaisille lapsille Jyväskylän Normaalikoululla. Jälkkärissä koululaisten kanssa työskentelee noin 14 ohjaajan tiimi. Koulutukseltaan ja työkokemukseltaan ohjaajat tulevat hyvin erilaisista taustoista.
Ohjaaja saa tunnustuksen osaamiselleen, kun hän voi käyttää omia vahvuuksiaan työssä. Onnistumisten kautta hänestä voi löytyä ihan uutta rohkeutta rikkoa omia rajojaan. Onnistumisen riemu heijastuu myös työyhteisön muuhun toimintaan, yleiseen viihtymiseen ja omaan henkiseen jaksamiseen.
Jokaista työntekijää rohkaistaan käyttämään omia vahvuuksiaan. ”Koemme suurena rikkautena, jos ohjaajilta löytyy omia erityistaitoja, koska silloin voimme työtiimin kanssa yhdessä suunnitella lapsille monipuolista ja mielenkiintoista toimintaa koko päiväksi” vastuuohjaajat Leila Kinnunen ja Sari Pakkanen kertovat.
Onnistuminen kannustaa
Onnistumisen kokemus työssä on yksilöllistä, mutta vastuuohjaajana työskentelevä Otto-Pekka Keramaa pohtii sen kumpuavan siitä, että ohjaaja voi tuoda jotain itsestään työhönsä. Jotain, jossa kokee olevansa hyvä ja jossa on kotonaan.
”Nuoruudessani koin, että en omannut mitään sen kummempia erityislahjoja. En soittanut, en piirtänyt, en ollut lahjakas edes urheilemaan. Istuin jälki-istunnossa huonosta käsialasta ja sain käsitöistäni heikkoja arvosanoja. Työelämässä aloin kuitenkin huomata, että jotkin asiat olivat minulle luonnollisia. Tykkäsin kirjoittaa, eläytyä, keksiä maailmoja. Aloin pitämään omia, hullunkurisiakin kerhojani, joissa selvitettiin arvoituksia tai seikkailtiin pöytäroolipelin myyttisissä maailmoissa”, Keramaa kertoo.
Se, että saa tehdä työnsä lomassa jotain omannäköistä, jossa tuntee olevansa omalla tontillaan, tuo itsevarmuutta muuhunkin työhön ja kuuluvuuden tunnetta työyhteisöön. ”Olemme jokainen tärkeä osa porukkaa, joka luo lapselle turvallisen ja mukavan iltapäivän. Positiivinen kokemus, onnistuminen, on tuonut uudenlaista itsevarmuutta ja mielekkyyttä työhön”, Keramaa jatkaa.
Italialaistwistiä yhteisöön
Italialaislähtöinen, uskonnonopettaja ja taiteilija Arianna Paju on työskennellyt jälkkärissä reilun vuoden ajan ja asunut Suomessa viisi vuotta. Iltapäiväohjaajan työ on ollut hänelle uusi kokemus, ja Arianna kokee, että on ollut hienoa tutustua erilaiseen kouluympäristöön, kuin missä hän on Italiassa toiminut.
Jälkkärin työssään Arianna on päässyt opettamaan taidetta lapsille ja piirtämään lasten kanssa. Taiteen opettamisessa hienointa hänen mielestään on päästä herättelemään lasten mielikuvitusta. ”Lapset rakastavat piirtämistä, joten heidän huomionsa on erittäin helppo saada”, Arianna kertoo. Ariannan lämminhenkisyys, taiteellisuus ja lasten yksilöllinen huomioiminen on näkynyt jälkkärissä, kun hän on piirtänyt lapsille erilaisia värityskuvia, kasvomaalauksia tai lasten kasvokuvia. Hän on tuonut työyhteisöön kansainvälisen tuulahduksen italialaisella twistillä höystettynä eli lämminhenkisyyttä, perhekeskeisyyttä, iloisuutta, erittäin suuren joustavuuden toimia erilaisissa työtehtävissä ja suuren kunnioituksen toisia ihmisiä kohtaan.
Teksti: Tiina Kämäräinen
Kuvassa italialaislähtöinen, nyt iltapäiväohjaajana toimiva Arianna Paju ja hänen maalaamansa surrealistinen maisema.
Koululaisten iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa. Nuorisoseurat ja piirijärjestöt toimivat koulujen iltapäivätoiminnan palvelun tuottajina Helsingissä, Rovaniemellä, Koski Tl:ssä, Oulussa ja Jyväskylässä. Iltapäivätoiminnassa lapsilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin teemallisiin kerhoihin, tehdä läksyjä, lepäillä, leikkiä ja pelailla muiden lasten kanssa.
