Blog

  • Suomen tunnetuin tuntematon näyttelijä – Kaija Pakarinen

    Suomen tunnetuin tuntematon näyttelijä – Kaija Pakarinen

    ”Voi kun Kaija Pakarinen on kaunis. Siis se näyttelijä, joka on Paratiisi-sarjassa. Wikipedian mukaan hän on 66-vuotias, vaikka näyttää paljon nuoremmalta. Pysyykö lempeät ihmiset pidempään nuoremman näköisinä?” (Katsojapalaute 2020, Yle)

    Kaija Pakarinen on yksi Suomen ahkerimmista, tunnetuimmista ja käytetyimmistä näyttelijöistä. Häntä ei näy julkkislööpeissä, mutta silti kaikki ovat nähneet hänen töitään elokuvissa ja teattereissa. Hänellä on loistava muuntautumiskyky, ja hän pystyy tekemään mitä tahansa tarvitaankin.

    Teatteritöiden lisäksi Kaija harrastaa joogaa, meditointia ja matkustamista. Matkustaminen auttaa hänen mukaansa asettamaan arjen ongelmat omaan mittakaavaansa.

    Kaija asuu nykyisin Helsingissä, mutta vahvat juuret löytyvät Pohjois-Karjalasta, Rääkkylän Rasivaarasta, jossa hän käy edelleen kotitaloa katsomassa.

    ”Yleensä puhun yleiskieltä, mutta siskon kanssa puhuessa se kääntyy murteelle. Ja Helsingistä päin tullessa Lappeenrannan kohalla tapahtuu se muutos.”

    Rasivaaran nuorisoseurantalo on Kaijalle tärkeä monella tapaa. Kaijan isä, maatalon poika Aulis Pakarinen, on suunnitellut talon ja ollut sitä myös talkoilla rakentamassa. Kaija itse esiintyi lapsena ja nuorena muutamissa nuorisoseurojen iltamissa. Ennen vanhaan piti aina olla jotain ohjelmaa, ennen kuin pääsi puoleksitoista tunniksi tanssimaan.

    Jänisrunosta kaikki alkoi

    Kun Kaija ekaluokkalaisena lausui jänisrunoa Rasivaaran nuorisoseurantalolla, hän tiesi jo silloin haluavansa näyttelijäksi.

    ”Rasivaaran nuorisoseurantalo on sysäys koko näyttelijäntyölle ja näyttelijäksi tulemisen lähtökohta. Ensimmäisen luokan joulujuhlassa meidän luokka esitti yhteislausuttuna runon Joulupukin helikopteri.”

    Koulun johtaja Keijo Saarinen otti pienen tytön ohjattavakseen ja sparrasi häntä henkilökohtaisesti muun muassa siihen aikaan pidettyihin Henkisiin kilpailuihin. Harjoittaminen onnistui, ja Kaija voitti lausuntakilpailun ensimmäisen palkinnon, vaikka ei se ihan itsestään tullut.

    ”Jäädyin kesken runon, mutta en lähtenyt kuitenkaan lavalta, vaan seison liikkumatta paikallani. Hetken päästä teksti sitten palautui mieleen ja lausuin jänisrunon loppuun. Sain suorituksesta ensimmäisen palkinnon. Muistan vieläkin, että raadissa istui lausuntataiteilija Anna-Liisa Alanko.”

    Tuleva ammatti selvillä jo viisivuotiaana

    ”Tiesin jo joskus viisivuotiaana, että musta tulee näyttelijä. Mistä? En osaa vastata. En edes ollut juurikaan nähnyt teatteria kuin yhden ainoan esityksen, Prinsessa Ruususen, Joensuun kaupunginteatterissa eli ei se ollut syynä. Eläydyin itse tarinaan, en näyttelemiseen.”

    Kaija on näyttelijäntyönsä lisäksi myös opettanut ja ohjannut paljon sekä ammattilaisia että harrastajia. Hän kokee, että sitä kautta voi omalta osaltaan auttaa ihmisiä löytämään omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa.

    ”Haluan omalta osaltani olla rohkaisemassa nuoria ja aikuisia elämässä eteenpäin”.

    ”Nuorisoseurantalot ja seuratoiminta ovat äärimmäisen tärkeitä monien kylien sosiaalisen elämän kannalta. Ilman niitä monet eläisivät erillään muusta maailmasta. Näytelmäkerhot voivat olla tärkeä väylä päästä näkyviin ja sitä kautta löytää oma luovuus. Siitä voi sitten jatkaa eteenpäin.”

    Rohkaisua elämässä eteenpäin

    Helmikuussa televisiosta on juuri tullut ulos kesällä 2019 Fuengirolassa kuvattu suomalais-espanjalainen Paratiisi-sarja, ja kesäkuussa alkaa Downshiftaajat III Elisa Viihteellä, joissa molemmissa Kaija on mukana.

    Kaija kävi Suomen Teatterikoulun näyttelijälinjan 1975–79. Hän toimi Teatterikorkeakoulussa myös näyttelijäntyön lehtorina vuosina 1990–92. Televisiossa Kaija oli näyttelijänä kaikkiaan 20 vuotta, ensin Televisioteatterissa 1979–90 ja Yleisradion näyttelijänä vuosina 1992–2002. Vuonna 2002 seurasi rohkea hyppy tuntemattomaan eli freelanceriksi. Töitä Kaijalla on riittänyt hyvin.

    ”Minusta tuli näyttelijä, koska sain kannustusta siihen. Huomasin olevani siinä hyvä. Minua kehuttiin reippaaksi, eivätkä tienneet miten jännitin esiintymistä joka kerta. Sain sitä kautta myös tunnustusta isossa perheessä ja tulin näkyväksi.”

    ”Ehkä olin myös jossain määrin lahjakas. Olin herkkä ja havaitsin nyanssit ihmisten väleissä, opin rekisteröimään ilmeitä sekä eleitä ja myöhemmin myös aavistamaan ajatuksia – tai pikemminkin tunsin ne kehossani, kesti vain kauan, ennen kuin luotin, että aavistan oikein.”

    Uuteen rooliin valmistautuminen on aina oma prosessinsa, oli sitten kyseessä teatteriesitys, televisio tai elokuva. Siihen tehdään töitä, rooliin mennään sisälle ja tehdään se sopivaksi.

    ”Haen sitä, miten itse kokisin/ käyttäytyisin vastaavassa tilanteessa, sitä kuulostelen ensin. Sitten otan siihen roolihenkilön olosuhteet tai tilanteen, jossa kohtaus tapahtuu. Nämä olosuhteet voivat olla hyvin erilaiset kuin omani ja ’säädän’ ilmaisun siihen henkilöön, tilanteeseen ja olosuhteisiin sopivaksi. Mutta instrumentti olen minä, sen kautta ’biisi’ soitetaan, mutta se ’biisi’ en ole minä.”

    Kiinnisidottu on yksi tärkeimmistä töistä

    Kaija on saanut lukuisia palkintoja töistään, muun muassa KOURA:n sivistyspalkinto vuonna 1995 näyttelijäsuorituksesta tv-elokuvasta Kiinnisidottu. Liisa-Maija Laaksosen käsikirjoittamassa ja Åke Lindmanin ohjaamassa elokuvassa Kaija näytteli ensimmäisen ison pääroolinsa. Läheinen työ oli myös Lumikit, joka sekin oli Laaksosen käsikirjoittama.

    ”Kiinnisidottu on yksi minun tärkeimmistä rooleistani. Se oli iso ja vaativa työ, jossa sain puhua omaa kieltäni, Pohjois-Karjalan murretta.”

    Tärkeitä rooleja ovat olleet myös Matti Ijäksen Lahja ja Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen sekä Mies vailla menneisyyttä.

    ”Se (Kaurismäki) on ihan hyvä ukko ohjaamaan, sen kanssa oli hienoa tehä töitä.”

    Tärkeimmistä töistä kysyttäessä lista on tietysti pitkä ja siihen voisi lisätä monia muitakin tärkeitä rooleja. Teatteritöistä on jäänyt mieleen Riku Saastamoisen kanssa tehdyt Idiootti ja Kevään ensimmäinen saalis, Kati Kaartisen Nätti tyttö, vähän pehmee, jonka ohjasi Johanna Freundlich (2014) sekä Heidi Köngäksen monologi Sandra. Mielen päälle on jäänyt myös Juha Jokelan Kansallisteatteriin kirjoittama ja ohjaama Patriarkka (2012).

    Freelancerin moninainen elämä

    Tänä vuonna Kaija on ohjannut käsikirjoittamaansa näytelmää Martan valinta. Esityksen piti saada ensi-iltansa 3.5., mutta korona sotki suunnitelmat ja ensi-ilta siirrettiin.

    ”Esitys kertoo toiseudesta ja pyhyyden etsimisestä tässä ajassa sekä siitä, miten suuri tarve meillä on tuntea yhteenkuuluvuutta ja saada jakaa sitä. Kysymykseksi nousee pyhyyden kokemus, jota kirkko ei nykypäivänä anna. Rinnalla kulkeva teema on myös rohkeus. Ihminen kyllä tietää, mitä hänen tulisi tehdä, mutta hän ei uskalla muuttaa elämäänsä. Pääosassa on metrossa vieraita ihmisiä haastatteleva tutkijatohtori Martta, joka joutuu itse peilin eteen vastaamaan omiin kysymyksiinsä.”

    Harjoitukset ovat jatkuneet koronan vuoksi kevään ajan osittain Zoomin välityksellä. Näyttelijäntyön kannalta se on tietysti haasteellinen, koska dia-

    logisuus ja kontakti näyttelijöiden kesken puuttuu. Onneksi työryhmä ennätti harjoitella muutaman viikon myös ennen koronaa. Mukana ovat näyttelijät Mirva Kuivalainen, Hennariikka Laaksola, Annu Valonen, Valtteri Lehtinen ja Santeri Helinheimo Mäntylä.

    Näytelmän ensi-ilta oli Teatteri Avoimissa ovissa 19.8.2020. Kysyin Kaijalta hetki ennen ensi-illan alkua miltä nyt tuntuu? ”Jännittää todella paljon, en tiedä miksi, tuntuu koko kropassa.”

    Esityksen päätyttyä kumarrusten ja kukkien jälkeen teen hänelle saman kysymyksen. ”Hyvältä tuntuu, tosi hyvältä, Kaija sanoo ja hymyilee koko olemuksellaan.”

    En ihmettele hymyä, sillä Martan valinta on hieno esitys. Se huokuu rauhaa ja vahvaa läsnäoloa. Koko ensemble soittaa samaa sävelmää. Teksti soljuu ja musiikki lisää draamaan uusia tasoja. Upean Mirva Kuivalaisen teologi Martta pitää meitä intensiivisessä otteessaan etsiessään metrossa haastattelemiltaan ihmisiltä ilon, pyhyyden ja rakkauden kokemuksia. Itseäni viehätti myös Martan karjalan murre, joka toi tekstiin huumoria ja sai lämpimän ailahduksen sydämeeni. Tämä esitys ravitsee sielua ja näyttää tietä mysteerien ja pyhyyden alkulähteille.

    Tulevaisuus ja uudet haasteet

    Teatterin tuottaminen vapaalle ryhmälle ilman omia seiniä ja tilaa vaatii pitkää pinnaan ja paljon työtä. Onneksi Teatteri Avoimet ovat toimi nimensä mukaisesti ja antoi tilat työryhmälle.

    ”Martan valinnan tuottaminen on ollut näissä olosuhteissa raskas prosessi. Itse ohjaaminen ja kirjoittaminen on ollut se kultareuna tätä prosessia varjostaneessa Koronan muotoisessa pilvessä. Ensi-ilta on nyt ohi, ja on aika levätä ennen uusia haasteita, sillä niitä on odottamassa.”

    Teksti: Maarit Saarelainen

    Kuva: Hanna-Maria Grönlund

  • Piristystä syyskokouksiin – pelaa bingoa!

    Piristystä syyskokouksiin – pelaa bingoa!

    Kaipaatko lisäpiristystä, potkua tai uutta porinaa kokouksiin? Tulosta käyttöösi Nuorisoseurojen syyskokousbingo. Säännöt ovat tutut: bongaa kokouksen kulusta tuttuja asioita ja rasti ne. Ensimmäinen pysty-, vaaka- tai vinorivin rastittanut on voittaja.

    Bingolomakkeen voi ladata tulostetettavaksi täältä.

    Antoisia ja mukavia kokoushetkiä!

  • Folklandia 2021 siirtyy seuraavalle vuodelle – risteilyn uusi ajankohta on 7.-8.1.2022

    Folklandia 2021 siirtyy seuraavalle vuodelle – risteilyn uusi ajankohta on 7.-8.1.2022

    Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, Folklandia-risteily Silja Europalla 8.-9.1.2021 siirtyy vuodella eteenpäin. Koronapandemian vuoksi laivalla järjestettävää festivaalia ei ole turvallisuussyistä mahdollista toteuttaa. Folklandia-risteilyn uusi ajankohta on 7.-8.1.2022.

    Vuoden 2021 Folklandialle paikkansa varanneet voivat siirtää varauksensa samoilla ehdoilla vuodelle 2022. Mikäli asiakas haluaa perua risteilyvarauksensa, palauttaa matkatoimisto ennakkomaksun täysimääräisenä. Folklandian varauksia hoitaa Ikaalisten Matkatoimisto, joka ottaa yhteyttä kaikkiin varauksen tehneisiin asiakkaisiin ja sopii varauksien siirrosta seuraavalle vuodelle tai niiden peruutuksesta.

    Eläköön Folk! 9.1.2021 Tampereella

    Merelle ei tammikuussa päästä, mutta palanen Folklandiaa soi, tanssii ja juhlii Eläköön Folk! -konserttitapahtumassa Tampereella lauantaina 9.1.2021. Monipuolisessa ohjelmakattauksessa nähdään
    kansanmusiikin ja kansantanssin parhaimmistoa. Eläköön Folk! – konsertin yhteydessä jaetaan tunnustuksia ja palkintoja alan ansioituneille toimijoille. Samana päivänä järjestetään myös Kansanmusiikin ja
    Kansantanssin Edistämiskeskuksen vuosittainen FolkForum -seminaari, jonka teemana on ”Pohjoisilla poluilla”. Eläköön Folk! ja FolkForum -tapahtumat tuottavat Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen
    kaupungin, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen ja Folklandian 50 taustajärjestäjän kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaa Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereella. Eläköön Folk! ja FolkForum järjestetään vastuullisesti ja turvallisuus edellä vallitsevien säädöstenmukaisesti.

    Ohjelma tarkentuu syksyn aikana: www.folklandia.fi

    Lisätietoja: Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat, Suomen Nuorisoseurat Puh. +358 50 526 8957,
    sähköposti jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

    Folklandian varaukset: Ikaalisten Matkatoimisto folklandia@ikaalistenmatkatoimisto.fi, www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkan/folklandia

  • Nuori Kulttuuri pika-avustusta yli kahdellekymmenelle hankkeelle

    Nuori Kulttuuri pika-avustusta yli kahdellekymmenelle hankkeelle

    Nuori Kulttuuri pika-avustus oli haussa 10.8.-10.9.2020. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 44 kappaletta ja hakemusten hakusumma oli yhteensä 80 485 euroa. Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi rahoitettaviksi kohteiksi 23 hanketta, joiden rahoitussumma on yhteensä 38 000 euroa.

    Pika-avustus toteutettiin tänä vuonna peruuntuneiden nuorten ulkomaanmatkojen tukivaroista. Avustuksen tarkoitus on pilotoida uudenlaisia kokeiluja paikallisen kulttuurisen nuorisotyön kehittämiseksi. Pilotteja hyödynnetään tulevina vuosina uuden Nuori Kulttuuri -strategian toteuttamisessa.

    Rahoitettavat hankkeet ovat:

    Back To The Stone Age/ Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry/ 2000 euroa

    Break a leg/ Etelä-Karjalan Estradi ry/ 1000 euroa

    Dam-U (Dans-musik-ungdomar) -projekti/ Hurja Piruetti Länsi-Uudenmaan Tanssiopisto/ 2000 euroa

    Elämyksiä ja Taidetta Nuorille/ Liedon 4H-yhdistys/ 2000 euroa

    Folk & Street -tanssiteos ja musiikkivideo/ ISOn Tanhuujat ry/ 2000 euroa

    Graffititaidetta Utsjoelle/ Utsjoen kunta/ 2000 euroa

    Haaveesta todeksi/ Nuorisoseura Nuori Iisalmi/ 1000 euroa

    Huomisen poikateatteri tänään/ Joonas Veijanen/ 1000 euroa

    Ilmajoogaa kansantanssijoille/ Nuorisoseura Motora ry/ 1100 euroa

    IRTI goes ETÄ/ Vuoksenniskan nuorisoseura/ 2000 euroa

    Lasten ja nuorten Kamarimusiikki tutuksi/ Kuusikko soi ry/ 1000 euroa

    Lyhytelokuvatyöpaja/ Riihimäen Nuorisoteatteri ry/ 2000 euroa

    Maailmanparannusbiisi/ Laulusaari tmi/ 2000 euroa

    Nuoret kulttuurin lähteenä/ Vieremän kunta/ 1500 euroa

    Nuorisotoimikunta/ Klaukkalan nuorisoseura ry/ 2000 euroa

    Pieni nuorisokulttuuriteko Vuorelassa/ Siilinjärven kunta/ 2000 euroa

    Raudanmaa elää/ Raudanmaan nuorisoseura ry/ 1000 euroa

    Sähköinen sirkustervehdys/ Rautavaaran Nuorisosirkusyhdistys ry/ 2000 euroa

    Tanssi- ja liikeilmaisua esiintymiseen tähdäten/ Kulttuuriyhdistys Väristys ry/ 2000 euroa

    Teatterivideo/Pieksämäen uusi nuorisoteatteri ry/ 1150 euroa

    Teknoten tanhuten/ Turun Kansantanssin Ystävät ry/ 1500 euroa

    TILA YLLÄTTÄÄ/ Kehittyvä Eurooppa ry/ 1750 euroa

    Treenirinki/ Sodankylän Tanssi ry/ 2000 euroa

    Lisätietoja,

    Pasi Saarinen

    toimialajohtaja

    0504080366

  • NS-volley 2020 pelataan Iisalmessa 21.-22.11.

    NS-volley 2020 pelataan Iisalmessa 21.-22.11.

    Koronatilanteen vuoksi pariin otteeseen siirretty nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus pelataan Iisalmessa 21.-22.11.2020.

    Turnauksessa on sarjoja junioresta veteraaneihin, Lue lisää pelattavista sarjoista ja muista turnauksen yksityiskohdista turnauksen järjestävän Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton sivuilta.

  • NUORI KULTTUURI ASTUU 2020 -LUVULLE UUDELLA STRATEGIALLA

    NUORI KULTTUURI ASTUU 2020 -LUVULLE UUDELLA STRATEGIALLA

    Suomen Nuorisoseurojen pyörittämä 50-vuotias Nuori Kulttuuri -toiminta astuu uuteen aikaan syksystä lähtien. Nuori Kulttuuri on linjannut uudessa strategiassa toimintaansa vuosille 2020-2026.

    Strategian kärjet ovat rohkeus, arvostus ja monitaiteisuus. Nuori Kulttuuri toimii jatkossa paikallisestialueellisesti,valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Ensimmäinen uuden strategian mukainen Kulttuuri -festivaali järjestetään Porissa 21.-23.5.2021.

    -Nuori Kulttuuri -toiminnalla on pitkät perinteet ja silti se on vuosien saatossa onnistunut pysymään mielenkiintoisena ja ajankohtaisena aina uusille sukupolville. Ensi keväänä Porilla on kunnia isännöidä täysin uudenlaista Nuori Kulttuuri -tapahtumaa, jossa perinteisesti ko. festareilla esille tuotujen taiteenalojen (tanssi, teatteri ja musiikki) rinnalle tuodaan monia muitakin taiteen ja kulttuurin muotoja, iloitsee Porin kaupungin kulttuuriyksikön päällikkö Jyri Träskelin.

    Valtakunnallinen monitaiteinen Nuori Kulttuuri -festivaali järjestetään jatkossa joka toinen vuosi. Festivaali toimii nuorten taideharrastusten näyteikkunana ja kasaa alan toimijoita ja harrastajia fyysisesti yhteen. Festivaali toimii myös kulttuurisen nuorisotyön valtakunnallisen äänen esiintuojana.

    -Suomen Nuorisoseurat on valtavan ylpeä siitä, että saamme toimia kotipesänä Nuori Kulttuuri-toiminnalle. Kulttuurinen nuorisotyö on meille koko järjestössä keskeinen elementti ja uuden strategian myötä myös Nuori Kulttuuri-toiminta tavoittaa entistä enemmän nuoria ympäri Suomen. Meille keskeistä on, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus kulttuuriseen harrastukseen sijainnista ja perheen tulotasosta riippumatta, toteaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Strategian mukaan Nuori Kulttuuri ratsastaa kokeilukulttuurin aallonharjalla ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä kokeilukulttuurin elementtejä sekä digitaalisuuden mahdollisuuksia. Ensimmäinen digitaalisen Nuori Kulttuurin vuosi on 2022. Suuren muutoksen kokevat entiset aluetapahtumat siirtyvät tällöin digitaaliselle alustalle sekä osin live-tapahtumiksi. Lisätietoa vuoden 2022 toiminnoista tulee syksyn mittaan.

    -Taiteidenvälisyys ja raja-aitojen kaatuminen eri taiteenlajien välillä on nykyään se juttu: siksi on tärkeää, ettei Nuori Kulttuurin tapahtumat rajoitu vain yhteen taiteenalaan. Haluamme tehdä laajasti yhteistyötä kaikkien nuorten taideharrastusta järjestävien ja edistävien tahojen kanssa, sillä jokainen heistä on tärkeä. Taideharrastus antaa nuorille paitsi iloa ja onnistumisen kokemuksia, sanoo neuvottelukunnan puheenjohtaja Rosa Meriläinen.

    Lue lisää uudistuksesta: https://nuorikulttuuri.fi/nuori-kulttuuri-astuu-2020-luvulle/

    Pasi Saarinen

    Toimialajohtaja

    050 408 0366

    pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi

  • Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon ensi viikonloppuna

    Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon ensi viikonloppuna

    RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään tänä vuonna virtuaalisena festivaalina verkossa 11.–13.9. Viikonloppu tarjoaa perinteiseen tapaan työpajoja ja esityskatselmuksen – nyt vain netin välityksellä.  

    Työpajoista uutta osaamista 

    Virtuaalinen RAMPPIKUUME aloitetaan koulutusosuudella, kun perjantai-iltana on tarjolla kaksi työpajaa. Improvisaatiopajassa heittäydytään impron pyörteisiin helppojen improvisaatioharjoitusten avulla. Kouluttajana toimii teatteri-ilmaisun ohjaaja Taina Silkkola.  

    Tero Sarkkisen johdolla tutustutaan statuksiin näyttelijäntyössä. Työpajassa etsitään perusstatusharjoitusten kautta tapoja, kuinka statuksia voi hyödyntää perinteisessä näyttelijäntyössä niin lavalla kuin roolin analysoinnissakin.  

    Työpajat ovat avoimia kaikille, ja niihin on ennakkoilmoittautuminen, joka tapahtuu Ramppikuumeen nettisivujen kautta. Ilmoittautuminen päättyy 7.9.  

    Monipuolinen kattaus nuorisoteatteria 

    Lauantain ja sunnuntain aikana Virtuaalisessa RAMPPIKUUMEESSA nähdään viisi nuorisoteatteriesitystä. Esitykset valittiin keväällä katselmushakuun osallistuneiden esitysten joukosta. Ammattilaisista koostuva raati antaa esityksille myös palautetta ja jakaa myös RAMPPIKUUME-kiertopalkinnon. 

    Yleisöllä on mahdollisuus nähdä laadukasta ja monipuolista nuorisoteatteria ja myös osallistua yleisölöylytykseen, jossa tekijäryhmältä voi kysyä kysymyksiä ja kommentoida esitystä.  

    Virtuaalinen festivaali mahdollistaa osallistumisen missä vain. Tapahtumaan voi osallistua yksin, kaksin tai ryhmän kanssa! Tule mukaan! 

    Tutustu tapahtuman ohjelmaan ja aikatauluun tarkemmin osoitteessa www.ramppikuume.net 

    Esityskatselmuksessa nähdään seuraavat esitykset:  

    Teatteri Ulpu: Kämppis, Ulvila 
    Sällit: Viisi kaveria nimeltään Pasi – bromanttinen komedia, Tampere 
    Vuoksenniskan Nuorisoseura – IRTI-teatteri: Pettymys, Imatra 
    Oulun taidekoulu – Babuskhateatteri: Mitä sä tekisit & Pallo hukassa, Oulu 
    Nutturlan Makasiiniteatteri: Carmina, Nousiainen 

    Kuvassa ulvilalainen Teatteri Ulpu, jonka Kämppis on nuorten itse kirjoittama ja ohjaama esitys.

    Teksti: Karoliina Hursti 

  • Katso äiti, katso

    Katso äiti, katso

    Aikuisen tehtäviin kuuluu ihastella lapsen tekemisiä. Temppuilu kiipeilytelineessä on hauskempaa, kun sitä kannattelee vanhemman rakastava katse. Piirustus muuttuu merkittävämmäksi, kun saa aikuiselle esitellä kuka kukin pääjalkaisista on. Rakkaan aikuisen lisäkysymykset antavat lapselle mahdollisuuden kertoa elämästään ja ajatuksistaan. 

    Muistan, miten moni aikuinen minua kannusti. Isän työkaverit ja naapurit saivat lukea kirjoittamiani kirjoja ja kehuivat, että tämähän on tosi hyvä. Esiintymisvimmaa pääsin toteuttamaan, kun ystäväni kanssa hoksasimme tarjota itseämme tanssimaan Koukkuniemen vanhainkotiin. Tuntui hienolta, että jotkut katsovat ja samalla me tarjoamme heille iloa. 

    Kaikille esiintyminen ei ole yhtä luonteenomaista. Sekin kuuluu lajiin, että lapsi menee esiintymishetken kynnyksellä lukkoon eikä pysty astumaan lavalle. Ääni juuttuu kurkkuun. Kauhuissani katsoin kerran ruotsinlaivalla trauman syntyä, kun teinityttö uskaltautui laulamaan karaokea eikä päässytkään oikeaan nuottiin kiinni. Perheen pöytään palatessa velikin tietysti ilkeästi ilkkui. Kävin kehumassa tytölle hänen lauluäänensä kauneutta, mutta en tiedä riittikö se. 

    Taideharrastukseen, taiteeseen, liittyy aina epäonnistumisen mahdollisuus. Kaikki ei välttämättä mene nappiin. Harjoitteleminen ja tekeminen voi silti olla ollut hauskaa, ja on tosi palkitsevaa, jos pääsee yli ikävästä kokemuksesta. Ja sen jälkeen, jos onnistuu, ai että! Pääsee esiintymään muille ja saa tuntea, miten muut näkevät ja kuulevat juuri sinut. Keskittyvät sinuun. Katsovat. 

    Jokainen ihminen ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Taideharrastuksen parissa, kulttuurisessa nuorisotyössä mahdollistetaan juuri se. Eri ihmisillä on eri tavat ilmaista itseään, juuri siksi taidetta voi tehdä niin monella tavalla. Omista lapsistani yksi ujompi esiintyjä on päässyt nuorisotalon kerhossa käsikirjoittamaan videoita ja ohjaamaan niitä. Jokaiselle löytyy rooli, jossa viihtyy. 

    Taideharrastuksella on tutkitusti useita upeita vaikutuksia. Itsestään selvästi se opettaa itseilmaisua, mutta myös itsetuntemusta, tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja. Taideharrastus voi opettaa myös kärsivällisyyttä, empatiaa, keskittymistä, sinnikkyyttä, itseluottamusta ja johtajuutta. Sitä kautta voi saada solmittua ystävyyssuhteita ja vahvistettua itsetuntoa. 

    Kun koululaiskyselyssä nuorilta kysyttiin, mistä harrastuksista he ovat kiinnostuneita, esimerkiksi tanssi, parkour ja kuvataiteet olivat suosittuja. Monille harrastuksen hinta muodostaa ylittämättömän kynnyksen. On upeaa, että harrastamisen Suomen mallissa jokaiselle koululaiselle tullaan tarjoamaan mieluinen maksuton harrastus koulupäivän jälkeen. Erilaisia harrastamisen tapoja pitää tarjota, jotta kaikille löytyy se oma juttu. Paikkansa on silloin niin taiteen perusopetuksella kuin kulttuurisella nuorisotyölläkin.

    Kirjoittaja Rosa Meriläinen on kirjailija, poliitikko, KULTA ry:n pääsihteeri ja Nuori Kulttuuri neuvottelukunnan puheenjohtaja

    Kuva Heli Sorjonen

  • Lisätietoa seurantalojen korona-avustushausta

    Lisätietoa seurantalojen korona-avustushausta

    Opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustushaku on haettavissa ministeriön asiointipalvelussa 5.10.2020 klo 16.15 asti (Huom! Hakuaikaa jatkettu). Täsmällisemmät tiedot avustuksesta löydät täältä.

    Voidakseen asioida OKM:n asiointipalvelussa tulee henkilöllä olla valtuutus asiointiin. Valtuutuksen tarvitaan joko Katso -tunniste tai Suomi.fi -valtuutus. Lisätietoja näistä valtuutuksista löydät täältä.

    Suomi.fi -asiointivaltuuksien hakemiseen olemme laatineet erillisen kuvitetun ohjeen, joka löytyy täältä.

    Suomi.fi -valtuuksien hakemusten käsittelyaika on jopa kaksi viikkoa. Siksi tilanteessa, jossa seuralla ei ole olemassa kumpiakaan asiointivaltuuksia, kannattanee hakea Katso -tunnisteita. Katso-tunnisteiden hakeminen on edelleen mahdollista ja niiden tunnusten hakeminen on nopeampaa kuin suomi.fi -tunnusten hakeminen. Katso-tunnisteet ovat kuitenkin poistumassa tämän vuoden lopussa. Katso -palvelun yksityiskohtaiset ohjeet löydät täältä.

    Itse hakemus täytetään OKM:n Salama -asiointipalvelussa, jonne pääsee täältä. Asiointitavaksi valitaan yhteisön puolesta asiointi. Tässä vaiheessa tunnistaudutaan omilla tunnuksilla palveluun.

    Tunnistautumisen jälkeen valitan yritys, jonka puolesta asioidaan klikkaamalla Valitse -painiketta sekä Vahvista ja jatka palveluun -painiketta (muuttuu aktiiviseksi valinnan jälkeen).

    Seuraavassa näkymässä klikataan kulttuuri -avustukset näkyviin ja valitaan listasta ”Korana-avustus seurantaloja ylläpitäville yhteisöille” tekstin riviltä linkki ”Tee uusi hakemus”.

    Avustushakemuksen liitteeksi on liitettävä hakuilmoituksessa mainittu avustusta koskeva lisäliite. Se liitetään varsinaisen sähköiseen lomakkeeseen ”Muu liite” -kohtaan.

    Korona-avustuksen hakuun on Kotiseutuliiton sivuille koottu tietoa ja vinkkejä, jotka päivittyvät jatkuvasti. Sivun löydät täältä.

    OKM on laatinut avustuslomakkeen täyttämiseen ohjeen, joka löytyy täältä.

    Järjestämme avustushausta webinaarin keskiviikkona 9.9.2020 klo 18-20.

    Webinaariin on maksuton nuorisoseurojen edustajille.

    Webinaari pidetään Microsoft Teams -alustalla.

    Verkko-osallistumista varten tarvitset tietokoneen, toimivan verkkoyhteyden sekä kuulokkeet. Verkko-osallistuminen tapahtuu Microsoft Teams -ohjelman avulla. Alta löytyvästä linkistä klikkaamalla pääset mukaan. Kun ohjelma kysyy, ladataanko työpöytäsovellus, valitse kohta ”Liity sen sijaan verkossa”, jolloin Teams aukeaa tietokoneen verkkoselaimeen (Internet Explorer 11, Edge, Chrome tai Firefox). Halutessasi voit myös ladata Teamsin maksuttoman työpöytäversion koneellesi ennen webinaaria (https://products.office.com/fi-fi/microsoft-teams/download-app). Etukäteen lataaminen nopeuttaa mukaan liittymistä webinaarin alkamishetkellä.

    Osallistumaan pääset ilmoittautumalla tästä linkistä.

    Ilmoittautuneille tulee sähköpostiin linkki, jolla pääsee osallistumaan koulutukseen.

  • Kansantanssin kääntöpiirissä seilattiin samassa veneessä

    Kansantanssin kääntöpiirissä seilattiin samassa veneessä

    Kansantanssin kääntöpiiri eli Suomen Nuorisoseurojen tanssin verkosto kokoontui 21.-22.8. Urheiluopisto Varalassa, Tampereella. Paikalla oli noin 20 tanssitoimijaa eri puolilta Suomea. Kansantanssin kääntöpiiri kokoontuu kerran vuodessa vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista tanssiasioista, kehittämään Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimintaa, ja luomaan suuntaviivoja tulevaisuudelle.

    Uuden strategian ensiaskeleita ja kansantanssin tilastojen tuunausta

    Tanssitoimijat pureutuivat Nuorisoseurojen uuteen strategiaan pääsihteeri Annina Laaksosen johdolla. Työpajatyöskentelyssä mietittiin nykyisen strategian ja siitä kummunneen toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Aiheesta syntyi monipolvinen ja mielenkiintoinen keskustelu. Sen antia kootaan yhteen, jota liiton strategiatyöryhmä hyödyntää.

    Tapahtumassa pohdittiin myös, millä tavoin saataisiin kansantanssiin liittyvät tärkeät luvut kuten harrastaja – ja ryhmämäärät tietoon, ja miten lukuja voidaan hyödyntää palvelujen ja tuen suuntaamiseen, ja ulkoisesti lajin vaikuttavuuden ja laajuuden osoittamiseen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Oikeiden lukujen kerääminen ja yhteen kokoaminen koettiin yhteisesti tärkeäksi.

    Koulutuksista ja tanssitoimijoiden tapaamisista virtaa harrastustoimintaan

    Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen keskeinen tehtävä on tuottaa palveluja, jotka tukevat laadukasta kansantanssin harrastustoimintaa. Koulutukset ja erilaiset tapaamiset ovat tärkeitä palvelumuotoja niin harrastajille, ohjaajille kuin tanssinopettajillekin. Kansantanssin kääntöpiirin aikana pohdittiin näiden merkityksellisyyttä ja tarvetta kunkin osallistujan näkökulmasta, ja suunniteltiin konkreettisia muotoja ja sisältöjä tuleville vuosille.

    Tapaamisten osalta osallistujan näkökulmasta tärkeäksi nousivat muun muassa tiedon saanti, tuen saanti ja oman hyvinvoinnin tukeminen. Tämän vuoden aikana on jo kokeiltu virtuaalisia ohjaajien olohuoneita ja tanssinopettajien aamukahveja, ja ne on koettu tarpeelliseksi. Verkossa tai kasvotusten, tapaamiset ovat tärkeitä vertaisuuden ja jakamisen paikkoja.

    Koulutustoiveissa nousivat esimerkiksi erilaiset alueelliset tanssileirit ja ohjaajille ja tanssinopettajille suunnatut teemakoulutukset vaikkapa musiikkiteeman ympärillä. Ohjaajan on tärkeää olla välillä osallistujan roolissa ja harrastajien päästä uusien ihmisten oppiin. Maantieteellisen saavutettavuuden ja näkyvyyden huomioinnilla saadaan mukaan uusia kasvoja ja enemmän osallistujia.

    Miten kansantanssi voi korona-aikana ja sen jälkeen?

    Koronapajassa pohdittiin koronatilanteen vaikutuksia kansantanssin harrastustoimintaan. Kevät oli ollut kaikille kansantanssin toimijoille totuttelua uuteen koronan sanelemaan arkeen. Harrastustoiminta lähiopetuksena keskeytyi ja monissa seuroissa tehtiin digiloikka todella lyhyellä aikavaroituksella. Toimintaa järjestettiin muun muassa striimatuin livetunnein, erilaisin etätehtävin ja videomateriaalin välityksellä.    

    Osallistujat saateltiin toiveikkain mielin kohti tulevaa. Toiminnanohjaaja Pirita Laiho totesi, että nyt on tärkeää järjestää kaikille kansantanssin harrastajille niin normaali harrastustoiminta kuin mahdollista, hygienia –ja turvallisuusohjeita tietenkin noudattaen. ”Koronakevään” jälkeen meillä kullakin on huomattavasti paremmat valmiudet reagoida erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin.

    Eristyksissä eletyn kevään jälkeen Kansantanssin kääntöpiirissä päästiin jälleen kokemaan, kuinka antoisaa ja merkityksellistä toisten ihmisten kohtaaminen kasvotusten on! Tapahtuma osoitti, että läsnäolo, vuorovaikutteisuus ja lämmin tunnelma voi toteutua myös turvavälejä noudattaen. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin.

    Lue lisää Nuorisoseurojen tanssitoiminnasta tanssin sivulta ja koronaohjeista sivuiltamme!