Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Sykäräisten nuorisoseurantalo Keski-Pohjanmaalta.
Sykäräisten nuorisoseurantalon avajaisia juhlittiin lokakuussa 1939, mistä lähtien se on seissyt Toholammella. 1990-luvulla tehdyssä laajennuksessa taloon lisättiin kahvio, näyttämö ja kuntosali.
Vuosikymmenten aikana talolla on järjestetty tansseja, näytelmiä, kursseja sekä juhlia. Myös bingoa on pyöritetty monta vuotta. Nykyisin talolla kokoontuu paikallisen kansalaisopiston karaokepiiri, joka on toiminut vuodesta 2008 alkaen. Karaoketansseja järjestetään muutamia kertoja vuodessa.
Sykäräisten suurin tapahtuma on perinteinen pääsiäiskokko, joka kerää talolle väkeä ylisukupolvisesti. ”Osallistujia on vuosittain n. 150-300 henkeä riippuen säästä”, seurasta kerrotaan.
Viime vuosina taloa on remontoitu laajasti. Kahvion vesikatto on uusittu, kaikki sisä- ja ulkovalot on vaihdettu nykyaikaisiin ledvaloihin, sisääntuloon on tehty invaramppi, salin lattia on hiottu ja lakattu sekä seinät maalattu sisältä ja ulkoa. Myös keittiö on päivitetty nykyaikaiseksi hankkimalla sinne astianpesukone, lämminvesivaraaja ja muita kodinkoneita.
Lämmityskakluuni on ollut aiemmin Toholammin kirkossa.
”Talon erityispiirteenä voisi mainita salissa oleva lämmityskakluunin. Se on aikanaan palvellut Toholammin kirkossa ja sieltä saatu nuorisoseuralle. Eikä varmaan monessa nuorisoseurantalossa ole saunaa ja kuntosalia”, seurasta vinkataan.
Sykäräisten Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebook-ryhmästä. Seurantalo sijaitsee osoitteessa Ojennustie 160, 69410 Sykäräinen, Toholampi.
Valtakunnallista seurantalopäivää vietetään tänä viikonloppuna 13.-14. syyskuuta. Päivät ovat osa Euroopan laajuisia Kulttuuriympäristöpäiviä.
Seurantalopäivä nostaa esiin kaikenlaisia seurantaloja, jotka toimivat tärkeinä kokoontumis-, harrastus- ja juhlapaikkoina ympäri Suomen. Suomen Nuorisoseurojen viestinnässä seurantalopäivää juhlistetaan esittelemällä erilaisia nuorisoseurantaloja tulevien viikkojen aikana. Esittelyt julkaistaan verkkosivuilla sekä Facebookissa ja Instagramissa. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Tennilän Nuorisoseuran Kylätalo Rovaniemeltä.
Tennilän Kylätalo suosittu kokouspaikka
Vuonna 1946 perustettu Tennilän Nuorisoseura sijaitsee Rovaniemellä. Alkuperäinen nuorisoseurantalo sijaitsi Kemijoen pohjoispuolella, mutta talon huonon kunnon ja hankalan paikan takia uusi seurantalo päätettiin rakentaa 1990-luvun alussa.
”Leila ja Pentti Heikkinen lahjoittivat tontin Kemijoen eteläpuolelta, Veittivaarantien varresta, minne uuden seurantalon rakentaminen aloitettiin. Varsinainen talo-osa on vanha hirsirakennus Rovaniemen keskustasta, joka purettiin ja siirrettiin uudelle tontille. Kyläläiset lahjoittivat puutavaran ja kylässä tuolloin ollut sirkkelin omistaja sahasi puut lautatavaraksi. Kylätaloa rakennettiin pikkuhiljaa talkoovoimin ja rakennus valmistui 1993. Kylätalo on alunperin rakennettu esteettömäksi ja sitä on vuosien varrella kunnostettu Rovaniemen kylien kehittämissäätiöltä (RKKS) saaduilla hankerahoilla”, seurasta kerrotaan.
Kylätalolla mahtuu pitämään erilaisia tilaisuuksia.
Kylätaloa vuokrataan yksityistilaisuuksiin ja se on monipuolisesti paikallisten yhteisöiden käytössä. Terveydenhoitaja käy pitämässä siellä vastaanottoa, seurakunta kokoontuu talolla kuukausittain ja yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa järjestetään erilaisia konsertteja. Talo on myös erittäin suosittu kokouspaikka, jonne on hankittu vastikään uudet videoneuvottelulaitteet. Lisäksi piha-alue on kesällä vuokrattavissa matkailijoiden käyttöön Matkaparkki.com -sivuston kautta.
”Meillä on täydellinen lätty- ja makkarakahvio”
Nuorisoseura järjestää talolla joka heinäkuussa Veittivaaran Veto -keihäänheittokilpailu, joka on osanottajamäärän perusteella Suomen toiseksi suurin keihäänheittotapahtuma. ”Parhaimmillaan heittäjiä on ollut sata ja ikähaarukka on ollut kaksivuotiaasta yli 90-vuotiaaseen.”
Seura osallistuu myös muihin Yläkemijoen alueella oleviin tapahtumiin, kuten Avoimet Kylät sekä Yläkemijoen Kylämarkkinat. ”Meillä on täydellinen lätty- ja makkarakahvio, minkä siirrämme aina tapahtumiin ja näin saamme tuloja yhdistykselle.”
Keihäänheittokilpailut järjestetään joka heinäkuu.
Kylätalon pihalta lähtee myös luontopolku Huuhkajakallion laavulle. Nuorisoseura ylläpitää laavua ja sinne johtavaa reittiä sekä tekee polttopuuhuollon. Talvella taas ylläpidetään piha-alueelta lähteviä hiihtolatuja, jotka ovat osa n. 20 km pitkää latureitistöä. Rovaniemen kaupungin liikuntatoimi avustaa latujen ylläpitoa maksamalla polttoainekorvauksen.
Tennilän Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebook-ryhmästä. Kylätalo sijaitsee osoitteessa Veittivaarantie 74, 97675 Rovaniemi.
Valtakunnallisen H-Killan virkistyspäivät suuntautuivat tänä vuonna Ahvenanmaalle 11.-13.8. H-kilta on nuorisoseuraveteraaneista – Hermanneista ja Hermanskoista – koostuva ryhmä, joita toimii eri puolilla Suomea. H-arvonimen voivat saada yli 50-vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja toimintaan merkittävästi vaikuttaneet henkilöt. Arvonimeä voi hakea verkkolomakkeella.
Merja Leinonen Lapin H-killasta kertoo Ahvenanmaan reissusta:
”Virkistyspäiviä odotettiin erityisen paljon varsinkin täällä pohjoisessa, sillä olihan tiedossa retki uudenlaisiin maisemiin tunturien sijaan. Sen verran meitä varmaan jännitti matkalle lähteminen ja laivalle ehtiminen, että lähdimme reissuun jo päivää aiemmin ja yövyimme Turun satamassa S/S Bore – laiva-hostellissa. Junista kun ei koskaan tiedä, olihan muistissa vielä vuoden 2024 virkistyspäivät Rovaniemellä, kun yöjuna oli myöhässä useamman tunnin. Otettiin siis varman päälle.
Maanantaiaamuna olimme yhdessä odottamassa Viking Linen terminaalissa matkakumppaneitamme ja matkanjohtajaamme Martti Vainiota. Meitä oli kaikkiaan 18 henkilöä (7 Pohjois-Pohjanmaalta, 4 Lapista, 4 Keski-Suomesta, 1 Etelä-Pohjanmaalta ja 2 Keski-Pohjanmaalta). Maarianhaminassa meitä oli vastassa oppaamme Terho ja Hilkka Isokääntä. Majoittumisen jälkeen oli vuorossa yhteinen illallinen ja omatoimista ohjelmaa.
Tiistaina suuntasimme kokopäivän retkelle tilausbussilla oppaamme Terhon johdolla. Kiertoajelun aikana näimme Maarianhaminan keskustan ja sen ympäristön upeine satamineen (Satamassa oli alus, Northern Cross, joka oli James Bond- elokuvassa ja tietenkin Pommern). Matkamme jatkui Sundiin kohti Bomarsundin linnoituksen sekä Notvikin tornin raunioita. Oli todella mielenkiintoista nähdä ja kuulla Bomarsundin historia ja taistelut Ruotsin ja Venäjän välissä sekä linnoituksen vaikutus koko Ahvenanmaan historiaan. Bomarsundin taistelu ei jäänyt täysin tuloksettomaksi, sillä Pariisin rauhankongressissa v. 1856 päästiin sopimukseen siitä, että Ahvenanmaata ei enää saisi linnoittaa. Tämä sopimus on voimassa vielä tänä päivänä. Monella meistä taisivat ajatukset kuitenkin hiipiä myös tämän päivän maailman tilanteeseen.
Notvikin rauniot tekivät vaikutuksen vierailijoihin
Matkamme jatkui Kastelholman linnaan, joka rakentamisensa jälkeen noin v. 1380 on kokenut monia historiallisia ja myrskyisiä vaiheita. Vierailimme Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseossa, jonka rakennukset on koottu 1950-luvun vaiheilla eri puolilta Ahvenanmaata esittelemään saariston elämää ja perinnekulttuuria. Alueella on myös vankilamuseo Vita Björn, joka rakennettiin 1784. Tänään museo kertoo vankilaolosuhteiden kehityksestä aina vuoteen 1975, jolloin vankilan toiminta lakkautettiin.
Tässä vaiheessa kaikilla oli jo mielessä päivällinen, jonka nautimme kauniissa ympäristössä, Ahvenanmaan ainoalla hiekkarannalla sijaitsevan Degersandin lomakylän ravintolassa. Päivällinen oli herkullinen kattaus saaristolais-menuta, jälkiruokana perinteistä ahvenanmaalaista pannukakkua lisukkeineen.
Retkipäivän aikana, saaristolaismaisemia, vielä näkyvillä olevia juhannussalkoja katsellessa ja Terhon tarinoita kuunnellessa tuli ajatelleeksi, kuinka monimuotoinen ja ainutlaatuinen Suomi ja suomalainen maisema onkaan – saaristosta, pohjanmaan lakeuksien kautta tuntureihin. Ahvenanmaa teki vaikutuksen upean luonnon lisäksi siisteydellään, viihtyisyydellään ja ihmisten ystävällisyydellä. Tuli jotenkin turvallinen olo. Ehdottomasti tekee mieli palata uudelleen.
Lämmin kiitos kaikille reissu Hermanneille ja Hermanskoille mukavasta ja rattoisasta seurasta, ja ennen kaikkea Martille, Terholle ja Hilkalle hyvästä huolenpidosta!”
“Nelonen on jumbo. Mokasit!” Näin ivasi miesääni 90-luvun Brainbash-hittipelissä viimeiseksi jääneelle pelaajalle. Erityisesti tuo “mokasit!” on monelle tuttu ja saattaa edelleen soida korvissa, kun arjessa sattuu mokailemaan.
Usein mokille osataan aikuisena jo nauraa, mutta aina se ei välttämättä ole niin helppoa. Lapsuudessa ja nuoruudessa saadut kommentit, naljailut ja jopa hyväntahtoiset huomautukset saattavat johtaa alakuloisuuteen, syyllisyyteen, häpeään ja itseluottamuksen murenemiseen.
Tätä vastaan Luovasti liikkuen -hanke on aloittanut Moka on lahja –kampanjan, jonka ideana on tehdä mokailusta helposti lähestyttävämpi aihe keskustella. Ydinajatuksena on, että moka on oppimisen hetki. Se ei ole seiniä pystyyn nostava pysähdys, vaan askel, joka vie eteenpäin. Joskus vähän sivuun, mutta silloinhan sitä voisi kutsua tanssiksi.
Sosiaalisessa mediassa ja keskisuomalaisilla nuorisoseuroilla toteutettava kampanja kannustaa lapsia ja nuoria suhtautumaan mokaan luonnollisena osana elämää. Tavoitteena on:
vähentää mokaamiseen liittyvää häpeää
vahvistaa rohkeutta kokeilla ja yrittää
lisätä yhdessä nauramista ja kannustamista
tehdä mokaamisesta helpompi keskustelunaihe niin kouluissa, harrastuksissa kuin nuorisotiloissa
hyödyntää liikettä ja kehollisuutta mokaamisen käsittelyssä, jotta jännitystä ja häpeää voidaan purkaa turvallisesti.
Mitä kampanjassa on tehty tähän mennessä?
Tähän mennessä kampanja on tuonut nuorisoseurojen saleihin seuraavanlaisia toimintoja:
Mokabingon, jossa lapset ja nuoret tunnistavat arkisia ja hauskoja mokia.
Reaktiopelin, jossa moka tapahtuu kaikille jossain vaiheessa.
Mokapöllö-rintamerkkipajan, jossa jokainen sai tehdä itselleen rintamerkin muistuttamaan siitä, että kaikki mokaavat.
Mokapilven, johon kirjoitettiin tai piirrettiin omia mokia ja huomattiin, että niitä on kaikilla ja usein samanlaisista tilanteista.
Esimerkiksi Keljon Tapiolassa järjestettiin viidensien luokkien ryhmäytyspäivät, joihin osallistui yli 40 oppilasta päivittäin kolmen päivän ajan. Vaikka ryhmät olivat suuria, tunnelma pysyi lämpimänä ja rentona: naurua, heittäytymistä, mokia ja myös toivottua yhteishenkeä syntyi erilaisten leikkien kautta, joissa mokaaminen kuului väistämättä asiaan.
Mokabingossa tuli vastaan arkisia mokia.
Moka on lahja jaa se kuuluu kaikille!
Moka on lahja -kampanja ei ole vain yksittäisiä leikkejä tai työpajoja, vaan ennen kaikkea asennemuutos. Sen avulla voidaan luoda ilmapiiriä, jossa moka ei pysäytä vaan vie eteenpäin.
On äärimmäisen tärkeää nuorten kanssa työskentelevänä osoittaa, että moka on itseasiassa lahja. Kun mokaamista lähestyy huumorilla ja turvallisesti, nuoret lähtevät rohkeasti mukaan. Yhdessä nauraminen vähentää häpeää ja rakentaa yhteisöllisyyttä.
Aikuisen on hyvä kysyä myös itseltään: Uskallanko tuoda omat mokani esille? Mokaaminen on luonnollista kaiken ikäisille: aikuisuudessakaan ei odota täydellinen osaaminen, mutta minkäikäisenä tahansa mokasta on mahdollisuus oppia.
Lue lisää
Mokaamisesta juteltiin myös Vastaliike -kulttuurihyvinvoinnilla syrjäytymistä vastaan -podcastissa. Kuuntele jakso Spotifyssa.
Artikkelin kirjoittaja on Mimmu Pietilä, Luovasti liikkuen –hankkeen harjoittelija ja Helsingin Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija, mutta myös nuorisotyötä tekevä liikunta-alan ammattilainen, valmentaja, lyhytterapeutti sekä mokailijaksi identifiotuva projekti-innostuja.
Nuorten toteuttama Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuus rantautui elokuun lopussa Tanskaan Resonans -keskustelufestivaaleille. Paikallisen Oure Kansanopiston järjestämä festivaali keräsi yli 700 kävijää kuuntelemaan aiheita muun muassa kestävästä kehityksestä, kulttuurin ja taiteen merkityksestä konfliktien ratkaisussa sekä lastenkirjallisuuden merkityksestä tanskalaisille.
Nuori Kulttuuri Talksin aiheena oli nuoret ja vaikuttaminen, ja sen tuottivat Mirka Huhtelin, Meri Luovanen, Anni Partanen, Jasmin Salmi, Kathrine Ulich ja Jinbo Wan käyttäen erätaukomenetelmää.
Keskustelu oli tapahtuman ainoa ohjelma, jossa nuoret pääsivät itse keskustelemaan heitä koskettavasta aiheestaan, joka inspiroi monia kuuntelijoita ottamaan erätaukomenetelmän käyttöön omassa organisaatiossaan.
”Talksimme aikana yleisöstä pystyi aistimaan sen, miten he tykkäsivät kuunnella nuorten ajatuksia ja he selkeästi viihtyivät”, tiimin jäsen kommentoi.
Nuori Kulttuuri Talksin järjestäminen oli osa opintomatkaa, joka koostui tutustumisesta Resonans -festivaalin tuotantoon, vierailusta Odensen katuteatterifestivaaleille sekä tutustumisesta Ouren Kansanopiston opiskelijoiden ja opettajien arkeen. Ouressa voi opiskella esimerkiksi seikkailulajeja, keramiikkaa, musiikkia, tennistä, tanssia ja purjehdusta.
”Mukana matkalla ollut Nuori Taiteen kulttuurisen nuorisotyön tuottaja Anni Rupponen ideoi ja suunnitteli nuorten kanssa Talksin lisäksi aamunavauksen Suomesta, joka herätti paljon keskustelua opiskelijoissa ja opettajissa. Luonnon läsnäolo ja sauna tekivät vaikutuksen”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme kertoo kokemuksestaan.
Ryhmä havaitsi, että elämän tutkiminen ja oppiminen Ouren kansanopiston tiiviissä yhteisössä näyttää tuovan jäsenten elämään paljon iloa, uusia oivalluksia ja elinikäisiä ystävyyksiä.
Suomen Nuorisoseurojen organisoimat opintomatkat mahdollistaa Erasmus+. Ne antavat uudenlaisia tulokulmia niin ammattilaisille kuin harrastajillekin kulttuuri- ja taideharrastamisen sekä kulttuurisen nuorisotyön parissa.
Haluatko olla mukana luomassa tapahtumia, jotka tuovat yhteen tuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia ja antavat heille mahdollisuuden näyttää osaamistaan, löytää uusia ystäviä ja kokea kulttuuria yhdessä?
Etsimme nyt tapahtumajohtajaa, jonka vastuulla ovat Suomen Nuorisoseurojen valtakunnalliset tapahtumat sekä Nuori Kulttuuri –kokonaisuus. Tapahtumajohtaja on osa Nuorisoseurojen johtoryhmää ja osallistuu näin järjestön tulevaisuuden menestyksen varmistamiseen sekä toiminnan että talouden näkökulmista.
Tehtävässä pääset
Johtamaan ja kehittämään Suomen nuorisoseurojen valtakunnallisia tapahtumia sekä johtamaan Nuori Kulttuuri -kokonaisuutta yhteistyössä työntekijöidemme sekä luottamushenkilöiden kanssa.
Varmistamaan markkinoinnin, varainhankinnan ja kumppanuuksien onnistumisen.
Vastaamaan tapahtumien tuotannosta, budjetista, aikatauluista ja tiimin johtamisesta.
Tekemään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien, kumppaneiden ja vapaaehtoisten kanssa.
Edistämään nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kulttuurin keinoin
Edellytämme sinulta
Näyttöä yli 5 vuoden menestyksekkäästä johtamisesta ja esihenkilötyöstä.
Näyttöjä onnistuneesta markkinoinnista ja varainhankinnasta.
Kokemusta B2B myynnistä.
Ymmärrystä tapahtumien kaupallistamisesta ja tuotannon johtamisesta.
Vankkaa talouden ja hallinnon osaamista.
Soveltuvaa korkeakoulutusta.
Kiinnostusta kulttuurista nuorisotyötä kohtaan, jossa eri sukupolvet kohtaavat ja lapset ja nuoret saavat olla aktiivisina tekijöinä ja kokijoina.
Toivomme myös
Hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä verkostoja tapahtuma-alalla .
Aktiivista kehittämisotetta.
Kykyä hallita kokonaisuuksia ja toimia paineen alla.
Näkemystä nuorten kulttuuritoiminnasta ja sen kehittämisestä.
Eduksi työssä on kokemus järjestötoiminnasta ja työskentelystä vapaaehtoisten kanssa sekä kulttuurialasta mm. kansantanssi ja teatteri.
Työ sisältää ajoittain ilta- ja viikonlopputöitä sekä matkustamista Suomessa ja ulkomailla. Eduksi työssä on ajokortti. Teemme työtä joustavasti hybridimallilla, mutta työ sisältää noin kerran viikossa Tampereella ja Jyväskylässä oloa.
Panostamme hyvinvointiisi joustavilla työaika- ja etätyöjärjestelyillä, normaalia laajemmalla lomakertymällä, liikunta- ja kulttuuriedulla sekä lounasedulla. Lisäksi meillä saa käyttää tunnin viikossa liikkumiseen.
Tehtävä alkaa 1.11.2025 tai sopimuksen mukaan. Tehtävässä on kokonaistyöaika, joka ei kuulu työaikalain piiriin. Lähetä hakemuksesi, CV:si ja palkkatoiveesi (palkkahaitari tehtävässä n. 3500-5000€) 16.9. mennessä sähköpostilla osoitteeseen rekry@nuorisoseurat.fi. Laitathan CV:n ja hakemuksen sähköpostin liitteeksi PDF -muodossa. Haastattelut toteutetaan alustavasti 1.-2.10.2025
Lisätietoja työn sisällöstä ja työnkuvasta antaa pääsihteeri Sanna Airaksinen, puh. 040 3508913 seuraavina soittoaikoina: 4.9. klo: 15-16, 9.9. klo 12-14 ja 12.9. klo 13-15 ja työsuhteen järjestelyistä talous- ja hallintojohtaja Iija Filen iija.filen@nuorisoseurat.fi.
Nuorten järjestämä Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuus järjestetään osana Jutajaisia lauantaina 6.9. klo 15-16. Tilaisuudessa pureudutaan kulttuurin ja taiteen merkitykseen osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä.
Keskustelutilaisuus pidetään Teatteri Säijen Leimut-ryhmän Matka Metuversumiin -näytelmän yhteydessä, jonka avulla laskeudutaan pohtimaan muun muassa teatteriharrastamisen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin.
Matka Metuversumiin on humoristinen, vauhdikas ja absurdin ajankohtainen seikkailunäytelmä, jossa Metusta yhdellä sentillä tilattu viallinen banaanikotelo johdattaa veljekset Teron ja Jyrkin mielettömään pelastusoperaatioon. Halpatavaramaailman syövereissä he törmäävät erikoisiin ilmiöihin ja vielä erikoisempiin yrityksiin, joiden tavoitteet ovat joskus hämmentävän pieniä mutta vaikutuksiltaan suuria.
Jutajaisten Talks-tuotantotiimi koostuu nuorista, jotka ovat suunnitteleet ja koostaneet sisällön keskustelutilaisuuteen. Keskustelua luotsaa Alida Uurtamo ja Topi Tuomikoski, jotka toimivat myös näyttelijöinä Matka Metuversumissa. Panelisteiksi on kutsuttu Miikka Keränen, Elli Myöhänen ja Jimi Pallari.
Talks järjestetään Saarenkylän Nuorisoseuran talolla ja tilaisuuteen on vapaa pääsy. Keskustelua voi seurata myös etänä Nuorisoseurojen YouTube-kanavalta.
Kokonaisuus on osa Lapin Nuorisoseurojen Hear Me Out -hanketta, jonka avulla mahdollisestaan nuorille erilaisia vaikuttamisen keinoja ja tutustutetaan heitä niihin.
Rovaniemellä järjestetään tänä viikonloppuna 5.-6.9. Jutajaiset, pohjoisen folkin värikäs juhla. Jutajaiset järjestetään jo 52. kerran ja se osuu luontevasti Rovaniemi-viikon ohjelmistoon.
Tapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa kansanmusiikin, kansantanssin ja pohjoisen perinteiden ystäville. Esiintyjinä nähdään niin paikallisia kuin alueellisia taitureita ja yhteistyökumppaneita. ”Jutajaisten tavoitteena on nostaa esiin pohjoista kulttuuriosaamista sekä luoda uutta, aistittavaa ja jaettavaa elämyksellisyyttä. Koettavaa on kaiken ikäisille”, kertoo tapahtuman käytännön koordinaattorina toimiva Siina Toimela.
Jutajaiset huipentuu Pohjoista Folkia! -konserttiin, jossa kuullaan ja nähdään pohjoisen kansanperinteen monimuotoisuutta aina pelimannimusiikista koreografisiin kansantanssiteoksiin. Mukana ovat Kaisa Ristiluoma, Heidi Kenttälä, Siepakat, Jutarinki, M:n pelimannit, Tatu Aspelund ja Nelli Terävä kansantanssiduo sekä Santasport Tanssi. Ilta jatkuu vielä Jutajamien merkeissä, jossa tanssilattia kutsuu kaikkia yhteiseen ilonpitoon.
Jutajaisten keskeisenä tapahtumapaikkana toimii Saarenkylän Nuorisoseuran talo. Paikka on tuttu useille lappilaisille, sillä siellä on vuosien ajan tanssittu, soitettu ja koettu yhdessä. Saarenkylän talo symboloi sitä, mitä Jutajaiset parhaimmillaan on: yhteisöllisyyttä, perinteen jatkumista ja uusien kohtaamisten syntymistä.
Tervetuloa Rovaniemelle! Jutajaiset järjestetään yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja muiden paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa.
Suomen Nuorisoseurat uudistaa tapahtumatuotantonsa rakennetta ja siirtyy kahden erillisen tapahtumatoimiston mallista yhteen tapahtumatoimistoon. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa toimintaa sekä turvata tapahtumatuotannon pitkäjänteinen kehittäminen.
Muutos on jatkumoa vuonna 2024 käydyille muutosneuvotteluille, joiden tavoitteena oli tasapainottaa liiton taloutta ja toimintaa pitkällä aikavälillä. Tapahtumatuotannon neuvottelut alkoivat 12. elokuuta ja päättyivät 25. elokuuta. Hallitus teki päätöksen samana päivänä kokouksessaan.
Neuvottelujen seurauksena liiton henkilöstöresursseja vähennetään 2,4 henkilötyövuoden verran sekä tehdään työtehtäviin muutoksia tarvittavilta osin. Uutta tapahtumatoimistoa rakennettaessa huolehditaan nykyisten valtakunnallisten tapahtumien jatkumisesta ja ensi vuoden tapahtumat toteutetaan suunnitellusti. Asiasta ja tulevista järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana.
Lisätietoja: Pääsihteeri Sanna Airaksinen, p. 040 350 8913 Hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström, p. 050 306 5588
Suomalaisen kansamusiikin tähtiyhtye Frigg on yksi Folklandian pääesiintyjistä 9.-10.1.2026. 25-vuotisjuhlavuottaan viettävä yhtye on yksi merkittävimmistä ja arvostetuimmista kansanmusiikkiyhtyeistä, joka on valloittanut maailmaa vahvasti pohjoismaiseen pelimannimusiikkiin nojaavalla länsimaisten kansanmusiikkityylien fuusiolla.
Viulujen, kielisoitinten ja kontrabasson huippuunsa hiottu yhteissoitto ryyditettynä näpirskahtelavalla live-energialla on tehnyt vaikutuksen kuulijoihin ympäri maailmaa. Usein hämmästellään yhtyeen kykyä loikata pohjoismaisesta polskasta ja amerikkalaisen juurimusiikin poljennosta balkan-rytmiin tai kelttivivahteiden kautta jopa taidemusiikillisiin ulottuvuuksiin – ikään kuin lavalla vierailisi samalla keikalla useita eri yhtyeitä.
Vuosi 2025 merkitsee uuden aikakauden alkua Friggin historiassa. Uuden albumin, kokoonpanon ja kiehtovien yhteistyöprojektien myötä juhlivan yhtyeen musiikillinen matka jatkuu uusilla poluilla. Juhlavuoden kunniaksi yhtye julkaisi uuden albumin, jonka yhteydessä lanseerattiin uusi, kuusihenkinen kokoonpano, joka tuo mukanaan tuoreita näkemyksiä Friggin jo ennestään rikkaaseen musiikilliseen maailmaan.
Folklandia viettää 30-vuotisjuhlavuottaan – hae esiintyjäksi
Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia viettää ensi vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan. Tiedossa on jälleen jäätävän kuumaa folkia, kun Baltic Princessin lavalle nousevat niin folkin eturivin artistit, kansantanssin huiput kuin maamme kokeneet ruohonjuuritason folk-harrastajatkin.
Muusikoiden ja -tanssijoiden esiintyjähaku tapahtumaan on auki vielä 31.8. asti. Kaikille siihen mennessä esiintyjiksi ilmoittautuneille ryhmille, joilla on vahvistettu hyttivaraus Ikaalisten Matkatoimistosta, pyritään takaamaan esiintymisaikaa laivalta.
