Askolassa, Pukkilassa, Lapinjärvellä, Asikkalassa ja Orimattilassa on tulossa uusia teatterin harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tavoitteena on lisätä pienten paikkakuntien harrastusmahdollisuuksia, tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään sekä vahvistaa maaseutukylien yhteisöllisyyttä.
Teatteritoimintaa tuodaan kyliin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat rajatut. Lapset ja nuoret otetaan mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja jokaiselle paikkakunnalle luodaan omat heille räätälöidyt toimintamallit.
Toiminnan taustalla on Suomen Nuorisoseurojen uusi Kulttuuria yhteisöille -hanke, jonka avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Uusien ohjaajien avulla varmistetaan myös toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.
Toimintaa vetää projektityöntekijä ja pitkän linjan teatterintekijä Henna Heikkilä, joka on työn myötä tehnyt paluumuuton kotiseudulleen Lahteen.
”Minulle teatterissa tärkeintä ja rakkainta on aina ollut sen yhteisöllisyys. On tärkeää saada kokea olevansa osa jotain itseään suurempaa: yhteisöä, yhteistä ponnistusta, projektia tai taideteosta. Yhteisöllisyys on myös usein pienten paikkakuntien ja maalaiskylien vahvuus. Kasvavalle nuorelle näiden asioiden merkitys voi olla mullistava. Epävarmassa elämänvaiheessa, kun vasta opettelee itseään ja maailmaa, teatteri ja sen tuoma yhteisö voivat avata ajattelua, kasvattaa itsetuntoa ja luoda uudenlaista rohkeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan”, Heikkilä summaa ajatuksiaan hankkeesta ja sen merkityksestä.
Hanke on käynnistynyt loppuvuodesta 2025 ja jatkuu heinäkuun 2027 loppuun asti.
Lisätiedot
Henna Heikkilä, projektityöntekijä Kulttuuria yhteisöille -hanke Suomen Nuorisoseurat henna.heikkila@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7760639
Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 9.–10.1.2026 Baltic Princess -laivalla. Folklandia juhlii 30-vuotista taivaltaan upealla ja monipuolisella ohjelmalla: mukana on 107 kotimaista ja kansainvälistä artistia ja ryhmää, jotka tarjoavat risteilyvieraille vuorokauden mittaisen, sykkivän ja ainutlaatuisen folk-elämyksen.
Folklandian 30-vuotisjuhlavuotta juhlistaa vaikuttava joukko kansanmusiikin kärkinimiä ja nousevia tähtiä. Yleisön villitsee kansainvälisesti tunnettu suomalaisyhtye Frigg ja energistä viulufolkia laivalle tuo Polenta.
Antti Heikkinen & Nyhtöpelimanni juhlistavat Eino Leinon runouden satavuotisjuhlavuotta konsertilla, jossa klassikkorunot kuten Nocturne, Elegia ja Lapin kesä saavat uuden elämän akustisten soitinten ja kansanmusiikin sävyissä. Mukana ovat Timo Rautiainen ja Tapio Liinoja, joiden tulkinnat syventävät runojen voimaa ja näyttämöllisyyttä.
Herkkyyttä ja nykypäivän sointia laivalle tuo Maija Pokela, jonka kantele- ja lauluilmaisu luovat intiimejä ja tarinallisia hetkiä. Kansainvälistä sävyä juhlaristeilylle tuovat ruotsalainen rohkeita ja rivoja lauluja esittävä Våtmark sekä norjalainen Sturle Dagsland, jonka musiikissa pohjoisen melankolia, kokeellisuus ja mystiset äänimaisemat kohtaavat.
Perinteitä ja uusia ilmaisumuotoja yhdistelevä irlantilais-suomalainen Cuigear liikkuu rohkeasti rajapinnoilla. Pohjoiseurooppalaista soundia täydentävät virolainen Estlager Trio sekä legendaarinen suomalais-ruotsalainen Nordik Tree -trio. Monipuolista artistikattausta täydentävät lisäksi muun muassa HUIPPU, hakosalo_huohino, Johanna Juhola & Oona Sinkko, Slack Bird sekä Hostikka.
Folklandialla nähdään lähes 50 kansantanssiryhmää eri puolilta Suomea. Tanssipuolen kohokohtiin kuuluu Nuuttijuhlat, joka tuo lavalle riehakkaan ja yhteisöllisen tulkinnan länsisuomalaisesta nuuttiperinteestä. Vuoden 2026 uutuutena esitellään yleisön pukukilpailu, jossa kannustetaan heittäytymään nuutin hengessä. Kokonaisuuden taiteellisesta toteutuksesta vastaa tanssin, musiikin ja visuaalisten taiteiden ammattilaisista koostuva, monisukupolvinen taidekollektiivi Raakaa Tradia.
KAnsanTAnssiJAmikollektiivi Kataja tuo paritanssin riemun kaikkien ulottuville, ja Kontrakollektiivi esittelee BRO-ryhmän uuden teoksen Tila, jossa tanssijat ja muusikot tutkivat liikkeen ja tilan vuoropuhelua kansantanssin perinteestä ammentaen.
Eläköön Folk! -gaala palkitsee alan tekijät
Folklandialla järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät kansanmusiikin ja kansantanssin tunnustukset alan ansioituneimmille tekijöille. Palkinnot myöntävät Suomen Nuorisoseurat, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus sekä Folklandian taustajärjestäjät. Gaalassa julkistetaan muun muassa Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden tanssiteko, Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye sekä Vuoden Wäinö.
Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä kymmenien kotimaisten ja pohjoismaisten toimijoiden kanssa.
Vuoden Nuorisoseura 2026 -finalistit ovat selvillä!
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee finalisteista voittajan, joka palkitaan Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa 2026.
Omaa suosikkiasi voit kannustaa Facebook- tai Instagram-tileillämme kertomalla kommenteissa, miksi juuri kyseinen seura ansaitsisi tunnustuksen. Viemme terveiset eteenpäin hallitukselle.
Kauhajoella sijaitseva Kainaston Nuorisoseura on näyttänyt hienoa aktiivisuutta tarjoten kaikenikäisille monenlaisia erilaisia tapahtumia. Lisäksi nuorisoseuraa on kunnostettu aktiivisten talkoolaisten avulla viimeisten vuosien aikana ja kehitetty vastaamaan tämän hetken tarpeita lisäten huomiota myös tekniikkaan.
Kainaston Nuorisoseura huomioi tapahtumien tarjonnassa niiden soveltuvan kaikenikäisille ympäri vuoden. Tarjolla on mm. lastendiscoja, näytelmäesityksiä, kirppistapahtumia, isänpäivälounasta, tanssitapahtumia ja joululauluiltoja. Tapahtumien järjestelyissä on mukana nuoria sekä jo kokeneempia talkoolaisia, minkä myötä saadaan moninaista näkökulmaa. Kainaston Nuorisoseura onkin tullut monelle perheelle yhteiseksi kokoontumispaikaksi yksin tai yhdessä.
Kainaston Nuorisoseuralla järjestetään mm. koko perheen tapahtumia.
Luvian Nuorisoseura, Satakunta
Teatteri on aina ollut isossa osassa vuonna 1895 perustetun Luvian Nuorisoseuran toimintaa. Nuorisoseura toteuttaa vuosittain ison musikaaliprojektin, jossa on mukana useita nuoria teatteriharrastajia. Musikaalit ovat laadukkaasti tuotettuja ja keräävät vuodesta toiseen runsaasti katsojia Tasalan talviteatteriin.
Seuran ja teatterin kotina toimii nuorisoseurantalo Tasala, joka on rakennettu vuonna 1928. Talo on läpikäynyt perusteellisen korjauksen vuosina 1998–2013 pitkälti EU-rahoituksen turvin. Nyt käytettävissä on tilava ja nykyaikainen talo, jota myös vuokrataan mm. juhlatilaisuuksiin.
Luvian Nuorisoseuran toiminta on kaikille avointa ja harrastaminen seurassa on hyvin edullista.
All Shook Up – Liekeissä -musikaali sai ensi-iltansa Tasalan talviteatterissa tammikuussa 2025. Kuva Markus Helminen.
Tampereen Nuorisoseura, Häme
Tampereen Nuorisoseura on tehnyt isoja uusia aluevaltauksia laajentaen toimintaansa viime aikoina ja onnistunut siinä hienosti. Nuorisoseura otti aiemmin Suomen Nuorisoseurojen aluetoimiston tuottamat Tempoa Tenaviin -ryhmät hoitaakseen Tampereella ja on pyörittänyt niitä nyt vuoden ajan. Lisäksi seura alkoi tuottamaan Tampereen kaupungin Suomen harrastamisen mallin eli Lupa Liikkua Lupa Harrastaa –toimintaan harrastusryhmiä. Tällä kaudella tarjolla on teatteriryhmiä sekä bändiryhmä.
Kuluneena kesänä Tampereen Nuorisoseura järjesti ensimmäisen Luova lava -kesäleirinsä ja syyslomalla heti toisen. Nuorisoseuran johtokunnan toiminta on ketterää ja asiat edistyvät tehokkaasti. Johtokunnan toiminnassa on hyvä henki ja eteenpäin katsova, rohkea tunnelma.
Vehmasmäen Nuorisoseura, Pohjois-Savo
Vehmasmäen Nuorisoseura on Pohjois-Savon aktiivisin ja jäsenmäärältään suurin nuorisoseura. Tänä vuonna seura on viettänyt 120-vuotisjuhlavuottaan.
Vehmasmäen Nuorisoseura on erityisen aktiivinen teatterin tekijä ja tällä hetkellä se vastaa kesäteatterista, lastenteatterista ja nuortenteatterista. Nuorten näyttelijöiden kasvupolku alkaa alle kouluikäisten satujumpasta, josta se jatkuu lasten- ja nuortenteatterin kautta kesäteatteriin ja maailmalle.
Vuonna 2025 lastenteatteri esitti Ihmemaa Ozin.
Seura palkkaa töihin vuosittain 15 -20 työntekijää, joista valtaosa on nuoria. Työntekijät toimivat mm. bingovastaavina, talonmiehinä, ääniteknikkoina, puvustajina, kerhojen vetäjinä ja teatterin ohjaajina.
Vuonna 1909 valmistunut nuorisoseurantalo Valoharju on seudun tunnetuimpia hääpaikkoja. Taloa on vuosikymmenten aikana kunnostettu jatkuvasti. Lähivuosikymmenien suurimmat uudistukset ovat olleet maalämpöön siirtyminen ja perinteisen konesaumatun peltikaton asentaminen. Kunnostamiseen on haettu ja saatu avustuksia mm. Kotiseutuliitolta ja EU:lta.
Kesäteatteri Tammenrannan katsojamäärät ovat vaihdelleet 3000 – 8000 välillä.
Nuorisoseura vastaa myös Vehmasmäen kylän yhteisestä infrasta yhdessä kylätoimijoiden kanssa. Seura pitää huolta mm. latuverkosta ja on hankkinut sitä varten oman kaluston.
Vehmasmäen Nuorisoseuran toiminnassa korostuvat yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen – seura toimii kyläläisten yhteisenä kohtaamispaikkana. Toiminta on avointa kaikille ja huomioi moninaiset kiinnostuksen kohteet ja ikäryhmät. Jäsenillä ja osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöihin, mikä vahvistaa osallisuutta. Kaikki ovat tervetulleita mukaan tasavertaisesti, ja yhdenvertaisuus näkyy matalana osallistumiskynnyksenä ja toisten arvostamisena.
Nuortenteatteri esitti tänä vuonna Sinun vuoksesi – maailman suurin ryöstö.
Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, joka tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan katsauksen nuorten teatterintekijöiden maailmaan. Katselmus kokoaa yhteen kymmenet ryhmät eri puolilta Suomea ja tarjoaa sekä osallistujille että yleisölle runsaasti nähtävää, koettavaa ja keskusteltavaa esitysten väliajoilla.
Katselmukseen voivat hakea kaikki 13–20-vuotiaiden teatteriryhmät. Esityksen keston tulee olla tapahtumassa enintään 60 minuuttia, mutta hakuvaiheessa teos saa olla keskeneräinen ja kestoltaan pidempi. Hakeminen tapahtuu videotallenteen avulla. Haku on auki 5.12.-15.2.
Ryhmäkokoonpanossa on joustoa: 1/3 esiintyjistä saa ylittää tai alittaa asetetun ikärajan. Myöskään ensi-illan ajankohta ei vaikuta hakukelpoisuuteen.
Kaikki hakemukset katsotaan esiraadissa, joka tekee ehdotuksen valinnoista Ramppikuume-toimikunnalle. Toimikunta päättää lopulliset katselmusvalinnat. Kaikki ryhmät saavat esiraadilta kirjallisen palautteen, riippumatta siitä, valitaanko esitys tapahtumaan.
Katselmus huhtikuun Ramppikuume-tapahtumassa
Ramppikuume-tapahtumassa Mikkelissä 24.-26.4.2026 katselmukseen valitut esitykset arvioi teatterin ammattilaisista koostuva raati, joka antaa jokaiselle ryhmälle suullisen palautteen heti esityksen jälkeen. Tapahtuman päätyttyä ryhmät saavat myös kirjallisen palautteen. Raati vastaa lisäksi stipendien ja kunniakirjojen jakamisesta.
Katselmuksen ainutlaatuisen tunnelman viimeistelevät löylyttäjät, jotka johdattavat yleisön ja esiintyjät lyhyeen, elävään keskusteluun jokaisen esityksen jälkeen. Löylytys nostattaa tunnelman kattoon ja tarjoaa oivaltavan näkökulman teoksen teemoihin ja toteutukseen.
Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Suomen vanhin nuorisoalan toimija eli Suomen Nuorisoseurat haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.
Tänä vuonna juhlan teemana on Urho Kekkonen, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Kekkonen on historiallisesti merkittävä presidentti, jonka vaikutus ulottuu laajasti suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueille ulkopolitiikasta kulttuuriin ja nuorisotyöhön. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.
Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.
Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2025
Helsinki / Hietaniemi Kynttilöiden sytytys klo 17 alkaen presidentti Martti Ahtisaaren, Mauno Koiviston, Urho Kekkosen, Carl Gustaf Emil Mannerheimin, Juho Kusti Paasikiven, Lauri Kristian Relanderin, Risto Rytin ja Kaarlo Juho Ståhlbergin haudoille. Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura.
Luumäki Kynttilöiden sytytys klo 17 presidentti P.E. Svinhufvudin haudalle. Sytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin Korpihaukat. Puhe seurakuntapastori Helmi Jantunen.
Nivala Kynttilöiden sytytys klo 18 presidentti Kyösti Kallion haudalle. Ennen presidentin haudan valaisua kynttilät sytytetään sankarihaudoille. Valaisusta vastaa Nivalan partiolaiset.
Tasavallan presidentti on 28.11. myöntänyt lahtelaiselle Hannu Nipulille nuorisoasiainneuvoksen arvonimen.
Hannu Nipuli on tehnyt pitkän ja poikkeuksellisen monipuolisen elämäntyön suomalaisen nuorisoseuratoiminnan, kansantanssin ja kulttuurisen nuorisotyön parissa. Hänen työuransa kattaa laajan kokonaisuuden taiteellista, kasvatuksellista ja järjestöllistä toimintaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.
Mestarikansantanssijana, ohjaajana, koreografina ja kulttuuritapahtumien kehittäjänä Nipuli on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisen kansantanssin uudistumisessa ja näkyvyydessä. Hän on toiminut merkittävissä rooleissa useissa tunnetuissa tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssipidoissa, Lasten Kalenoissa, Folklandiassa, Tanssimaniassa sekä Tanssiva Lahti -tapahtumassa.
Nipulille on aiemmin myönnetty useita tunnustuksia, muun muassa Kaustisen Mestarikansantanssija -arvonimi sekä Vuoden 2021 Lahden kaupungin kulttuurialan tunnustuspalkinto.
Esityksen arvonimestä teki Lahden Tanhuujat ry. Hannu Nipulia ja hänen työnsä vaikutusta kuvaa hyvin myös se, että neuvoksen arvonimen veron (8 700€) maksamiseen osallistuu lukuisia yhteisöjä ja yksityishenkilöitä eri puolilta Suomea.
Lisätietoja:
Hannu Nipuli, puh. 050 468 6388, nuorisoasiainneuvos
Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157, arvonimeä hakeneen työryhmän jäsen
Etsimme innostunutta ja osaavaa aluetyön koordinaattoria Lounais-Suomen alueelle. Työpiste sijaitsee Tampereen toimistollamme. Tehtävä on kokoaikainen ja vakituinen.
Etsimme henkilöä, joka inspiroituu vapaaehtoistyöstä ja osaa motivoida muita. Toivomme hakijalta vahvoja yhteistyötaitoja, joustavuutta ja ymmärrystä järjestötoiminnasta. Osana työnkuvaa koordinaattori osallistuu kulttuurisen nuorisotyön kehittämiseen, minkä vuoksi myös kokemus siitä katsotaan eduksi.
Koordinaattorin tehtävät ja edellytykset
Koordinaattorin tehtävät:
Tukee paikallisten jäsenseurojen lapsi-, nuoriso- ja vapaaehtoistoimintaa
Suunnittelee, tuottaa ja toteuttaa koulutuksia, kursseja ja tapahtumia
Hoitaa viestintää ja tiedotusta
Kehittää kulttuurista nuorisostyötä ja pilotoi toimintamalleja Lounais-Suomen alueella
Työskentelyalue sijoittuu Lounais-Suomen palvelualueelle (Tampere-Pori-Turku -kolmio).
Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää:
Kokemusta järjestötyöstä ja vapaaehtoistoiminnasta
Kokemusta kulttuurisesta nuorisotyöstä
Valmiutta kouluttaa ryhmiä
Erinomaisia yhteistyötaitoja ja kykyä innostaa muita
Hyvää organisointi- ja priorisointikykyä sekä ajanhallintaa
Soveltuvia korkeakouluopintoja (esim. yhteisöpedagogi)
Valmiutta ilta- ja viikonlopputöihin sekä matkustamiseen (kotimaassa ja ulkomailla)
B-ajokorttia
Lounais-Suomen alueen tuntemusta
Työsuhteessa sovelletaan Paltan ja Jytyn välistä yleissopimusta. Valitun henkilön tulee esittää rikosrekisteriote, joka vaaditaan lasten kanssa työskenteleviltä.
Työpiste sijaitsee Tampereella, mutta työssä on mahdollisuus joustavaan etätyöhön. Työsuhde alkaa 13.1.2026 tai sopimuksen mukaan. Palkka sijoittuu 2500-2700 € välille riippuen koulutuksesta ja kokemuksesta.
Panostamme hyvinvointiisi joustavilla työaika- ja etätyöjärjestelyillä, normaalia laajemmalla lomakertymällä, liikunta- ja kulttuuriedulla sekä lounasedulla. Lisäksi meillä saa käyttää tunnin viikossa liikkumiseen.
Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa. Tarjoamme kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia ja järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua.
Hae työpaikkaa 10.12. mennessä
Lähetä hakemuksesi, CV ja palkkatoiveesi sähköpostitse PDF-muodossa osoitteeseen rekry@nuorisoseurat.fi mahdollisimman pian, mutta viimeistään 10.12.2025. Otsikoi sähköposti ”Lounais-Suomi, koordinaattori”.
Haastattelut järjestetään alustavasti Tampereella 17.12. Ilmoitathan jo hakemuksessasi, jos haastattelupäivä ei sinulle sovi.
Lisätiedot
Lisätietoja työn sisällöstä antaa aluetyön johtaja Henna Liiri, aluetyön johtaja: henna.liiri@nuorisoseurat.fi
Lisätietoja työsuhteesta antaa talous- ja hallintojohtaja Iija Filen, talous- ja hallintojohtaja: iija.filen@nuorisoseurat.fi
Koko Suomen Hyvin sanottu -keskustelufestivaali järjestetään tänä vuonna 26.-27.11. Festivaalin tarkoituksena on lisätä rohkeutta osallistua keskusteluihin, syventää ymmärrystä toisistamme ja vahvistaa kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitystä. Tapahtumaa koordinoivat Yle sekä Erätauko-säätiö.
Nuori Kulttuurin ja Nuorisoseurojen järjestämä Nuori Kulttuuri Talks: Vaikuttamisen keinot nuorten kulttuuriharrastamisen kentällä -keskustelu on seurattavissa Yle Areenasta keskiviikkona 26.11. klo 10-10.50.
Keskustelemassa ovat Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Kaukkola, taiteen tutkimuksen opiskelija Inkeri Tuikkanen sekä Nuorisoseurojen Nuori vaikuttaja Oghogho Aimufua (Coco). Keskustelun ohjaavat nuoret nuorisoseuralaiset Sandra Strömberg ja Katherine Ulich.
Keskustelu on katsottavissa Areenassa 30 päivän ajan.
Nuori Kulttuuri Talks on nuorten vaikuttamisen väline heitä puhututtaviin taide- ja kulttuuriharrastamisen asioihin. Nuoret suunnittelevat, fasilitoivat ja puhuvat yhdessä päättäjien, taiteen ja nuorisotyön ammattilaisten, median edustajien sekä harrastajien kanssa kulttuuri- ja taideharrastamiseen liittyvistä teemoista.
Suomen Nuorisoseuroille on valittu uusi hallitus kaudelle 2026-27. Valinnat tehtiin valtuuston syyskokouksessa 23.11.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmän Nuorisoseurasta, Elsa Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta, Rebekka Laihonen Teatteriyhdistys Kontrastista sekä Jaakko Viitala Karvian Nuorisoseurasta ja Söörmarkun kylä- ja nuorisoseurasta. Varajäseneksi valittiin Siiri Suoniemi Ruuhka-Suomen Nuorisoseurasta. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.
Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Joonas Autio Kauhavalta, Ira Järvelä Kaustiselta, Riikka Kumpula Sodankylästä sekä Elli Myöhänen Rovaniemeltä. Varajäsenenä jatkaa Sohvi Vanhatalo Mikkelistä. Puheenjohtajana jatkaa Elina Weckström.
Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle 2026. Jäsenmaksu päätettiin pitää samana.
Ira Järvelälle ja Jyri Siimekselle kultaiset ansiomerkit
Kokouksen yhteydessä jaettiin kaksi kultaista ansiomerkkiä pitkäaikaisille nuorisoseuralaisille Ira Järvelälle ja Jyri Siimekselle. Kultainen ansiomerkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.
Ira Järvelä on toiminut erilaisissa nuorisoseuratehtävissä paikallisesti Oulunsalossa, Limingassa ja Kaustisella ja valtakunnallisesti muun muassa Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa. Tällä hetkellä Ira toimii Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtajana, Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa, Kaustisen kansanmusiikkijuhlia järjestävän Pro Kaustisen puheenjohtajana ja Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsenenä. Ira on aina valmis lähtemään mukaan, kun kutsu käy ja innostaa myös muita toimintaan. Ira on valittu vuonna 2024 Vuoden nuorisoseuralaiseksi.
Jyri Siimes on toiminut tähän mennessä muun muassa Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtajana, luottamustehtävissä piiri- ja keskusseuratasolla, kahteen otteeseen Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa, eri rooleissa Pispalan Sottiisin tapahtumissa ja Ramppikuumeessa, teatteriryhmä Sällien ohjaajana ja erityisesti innostuvana ja innostavana nuorisoseuralaisena.
Hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström myönsi kultaisen ansiomerkin Ira Järvelälle.
Weksin, oikealta nimeltään Henry Weckströmin, uusin 18.11.2025 julkaistu YouTube -video on pysäyttänyt monet ja herättänyt laajasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Video toimii samanaikaisesti hätähuutona miesten mielenterveyden puolesta sekä vahvana muistutuksena lasten oikeuksista – juurikin Lapsen oikeuksien viikolla. Videon keskeiset teemat resonoivat syvästi myös Nuorisoseurojen arvojen ja päivittäisen työn kanssa.
Tällä hetkellä 1,2 miljoonaa näyttökertaa keränneessä videossa Weckström on luonut selviytymishaasteen rinnastamaan omia lapsuuden kokemuksiaan, jotka sisältävät vanhempien päihteiden käyttöä sekä henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Lapsuuden takaumien välissä Weckström pyrkii yhdessä ystävänsä Andreas Tolosen kanssa selviytymään Kerkkooseen turvallisen aikuisen, oman isänsä, luokse.
Nuorisoseurat luovat turvallisia harrastus- ja kasvuyhteisöjä ympäri Suomen. Joka päivä nuorisoseuralaiset tekevät ruohonjuuritasolla työtä sen eteen, että lapset ja nuoret saavat kasvaa yhteisöissä, joissa voi olla oma itsensä ilman turvattomuutta, häpeää tai yksin jäämistä.
Turvalliset aikuiset ovat edellytys tämän toteutumiselle. Jokainen meistä – ohjaaja, vanhempi, vapaaehtoinen – on omalla esimerkillään ja huolenpidollaan rakentamassa parempaa tulevaisuutta ja turvallisempaa lapsuutta.
Nuorisoseurojen toiminnan ytimessä on kulttuurinen harrastaminen, joka tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden ilmaista itseään turvallisesti. Taide ja kulttuuri opettavat tunteiden käsittelyä, vahvistavat identiteettiä ja auttavat ymmärtämään omaa ja muiden toimintaa. Tämä on juuri sellaista mielenterveyden vahvistamista ja lasten äänen kuulumista mistä myös Weckström videollaan puhuu.
Kolmas sektori, kuten Nuorisoseurat, on merkittävä osa yhteiskuntarakenteita lasten oikeuksien toteutumisessa. Me luomme konkreettisia, turvallisia yhteisöjä sinne, missä lapset elävät arkeaan – nuorisoseurantaloille, harrastusryhmiin, kesäleireille, esityslavoille. Nämä ovat paikkoja, joissa ystävyyssuhteet syntyvät, onnistumiset jaetaan ja vaikeista asioista voidaan puhua luotettavien aikuisten kanssa.
Nuorisoseurat kannattaa ja tukee vahvasti Henry Weckströmin videossa esiin nostettuja teemoja: mielenterveyden tärkeyttä, avoimuutta, turvallisia aikuisia ja lasten oikeuksien puolustamista.
Kannustamme jokaista aikuista ottamaan vastuuta kuuntelemalla, tukemalla ja olemalla läsnä. Kutsumme kaikkia mukaan tukemaan työtämme lasten ja nuorten hyväksi, myös lahjoitusten kautta, jotta voimme jatkaa turvallisten ympäristöjen rakentamista koko Suomessa. Kerätyt tuotot ohjataan paikallisten nuorisoseurojen lasten ja nuorten harrastustoimintaan.
