LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Harrastustoiminta

  • Harrastusviikolla juhlitaan harrastamisen iloa

    Harrastusviikolla juhlitaan harrastamisen iloa

    Valtakunnallista Harrastusviikkoa vietetään tänä vuonna 28.8.-3.9. kannustaen harrastajia esittelemään omia rakkaita harrastuksiaan niin livenä kuin somessa. Harrastusviikon tavoitteena on, että jokainen löytäisi itselleen mieleisen harrastuksen.

    Harrastusviikko on hyvä mahdollisuus tuoda paikallisten nuorisoseurojen harrastusryhmiä esille esimerkiksi tarjoamalla ilmaisen kokeilukerran harrastuksiin. Seuran tiedotuskanavissa harrastajat voivat esitellä omia harrastuksiaan ja kertoa mikä niissä on parasta kuvien, tekstien tai videoiden kautta. Tukea viestintään löytyy Harrastusviikon materiaalipankista, jonka sisältö on kaikkien hyödynnettävissä.

    Jos nuorisoseurassa ei vielä toimi harrastusryhmiä, voi Harrastusviikolla haastaa seuran jäsenistöä tai paikkakunnan väkeä ideoimaan, minkä harrastuksen juuri he toivoisivat nuorisoseurantalolle.

    Nuorisoseurojen Facebook– ja Instagram-tileillä Harrastusviikko näkyy erilaisten harrastustarinoiden muodossa. Ääneen pääsevät niin teatterin, tanssin kuin liikunnankin harrastajat, jotka tuovat esille nuorisoseurojen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia.

    Lue lisää valtakunnallisesti Harrastusviikosta osoitteesta www.harrastusviikko.fi ja tule mukaan mahdollistamaan harrastustoimintaa!

  • Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava

    Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava

    Hallitustunnustelut aloittanut Petteri Orpo sai viime viikolla muilta puolueilta vastauksia esittämiinsä tunnustelukysymyksiin. Puolueiden vastauksissa useammissa mainitaan sekä lasten ja nuorten harrastaminen että kulttuurin merkitys. Esitämmekin, että tulevassa hallitusohjelmassa tulisi lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen hallituspohjasta riippumatta.

    Kokoomus haluaa luoda kulttuurialan kasvustrategian, joka huomioi niin kulttuurialan rahoituksen kuin sen merkittävän kasvupotentiaalin. Lasten ja nuorten kulttuurin harrastamista puolueen vastauksissa ei sellaisenaan mainita.

    Perussuomalaiset toteavat vastauksissaan, että suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä. Lisäksi vastauksissa todetaan, että harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Puolue on myös huolissaan harrastamisen kustannusten noususta.

    Sosialidemokraattien vastausten mukaan harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. SDP haluaa uudistaa koulupäivän rakennetta siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta kerho- ja harrastustoimintaa. SDP haluaa myös tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia on lisättävä ja harrastamisen kalleuteen pureuduttava. Lisäksi SDP tavoittelee pitkällä aikavälillä kulttuurin rahoituksen kasvattamista osana valtion budjettia ja on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle.

    Vihreät näkee, että kulttuurin ja taiteen rahoitus on saatava kasvu-uralle kohti yhtä prosenttia valtion budjetista, ja tätä ohjaamaan tulisi laatia kulttuuripoliittinen selonteko. Vihreät panostaisi kotoutumista ja osallisuutta vahvistavaan nuorisotyöhön ja kehittäisi harrastamisen mallia tukemaan erityisesti niiden lasten ja nuorten harrastamista, jotka muuten jäisivät harrastustoiminnan ulkopuolelle. 

    Vasemmistoliiton mukaan harrastamisen Suomen mallia tulee edelleen kehittää, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata harrastusmahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Puolue haluaa toteuttaa taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen, jossa rahoituksen kokonaistasoa nostetaan, ja samalla löydetään uusia keinoja lisätä yhä useamman lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa.  

    RKP toteaa vastauksissaan, että kolmannella sektorilla on tärkeä rooli monipuolisen urheilu-, kulttuuri- ja muun vapaa-ajan toiminnan tarjoajana. Puolue haluaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

    Kristillisdemokraattien vastauksissa korostetaan liikuntaharrastusten merkitystä. Puolue toteaa, että on tärkeää, että oppilaat tutustuvat suomalaisen kulttuuriperinnön keskeisiin elementteihin.

    Liike Nytin vastauksissa sanotaan, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä, joka mahdollistaisi jokaiselle nuorelle harrastuksen. Puolue panostaisi kulttuurialalla erityisesti ruohonjuuritason palveluihin, jotka tukisivat lasten ja nuorten pedagogista kehittymistä ja lisäisivät sivistyspalvelujen saavutettavuutta tavallisen kansan keskuudessa.

    Kulttuurin harrastamisella on paljon kiistattomia vaikutuksia mm. nuorten tulevaisuustaitoihin liittyen. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä käy ilmi, miten moninaisia positiivisia oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikutuksia kulttuurin harrastamiselle on.

    Satsaus lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä auttaa löytämään itselle merkittävän yhteisön.

    Kuva: Elian Seppälä

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

  • Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eilen torstaina 16.3. järjestetyssä Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä on kulttuurilla? -vaalipaneelissa keskusteltiin kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja sen harrastamisen merkityksestä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuuri -toiminnan, Kulttuurihyvinvointipoolin, Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin toimesta. Sisällön suunnittelivat Nuorisoseurojen Nuoret vaikuttajat -ryhmän eduskuntavaalitiimi, ja mukaan oli kutsuttu keskustelijoita seitsemästä suurimmasta puolueesta.

    Keskustelussa nousi esiin taiteen ja kulttuurin rooli demokratian ja sivistyksen kannattelijana, vaikeiden asioiden purkamisen välineenä, empatiakyvyn lisääjänä sekä ihmisyyden ytimenä. Useat panelistit peräänkuuluttivat vakaampaa rahoitusta kulttuurille sekä jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta kulttuurin harrastamiseen.

    Lämmin kiitos upeille panelisteille ja supertyön tehneille juontajille! Kuvassa panelistit saamiensa ääntenkalasteluämpäreiden kanssa: Dimitri Qvintus (sd.), Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Petra Malin (vas.), juontajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo, Johannes Lahtela (kesk.), Jutta Seppinen (r.) sekä Emil Kokkonen (ps.).

    Paneelin tallenne löytyy tekoälyn tekstittämänä täältä.

  • Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.

    Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu. 

    “Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä. 

    “Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. 

    Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.

    “Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.

    Miksi nuorten harrastaminen on tärkeää, miten pandemia vaikutti nuorten harrastamiseen ja miten harrastamisen Suomen malli toimii? Kokosimme perustiedot lasten ja nuorten harrastamisesta ja harrastuspolitiikasta yhteen.

    Lisätiedot: 

    Annina Laaksonen 
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Anna Munsterhjelm
    Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi., 040 5879514

    Kaisa Leikola
    Toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, 040 5084784

  • Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

    Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

    Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.

    Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta. 

    ”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. 

    Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan. 

    ”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.

    Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.

    Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä. 

    Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa. 

    Kuva: Jussi Kaijankangas

    Lisätietoja: 
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
    puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

    Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

    Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.

    “Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä.  Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista. 

    Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.

    Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten. 

    Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen. 

    Paluumuuttajan käsikirjoitus 

    Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni. 

    Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.

    Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta? 

    “Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”  

    Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.  

    Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.

    Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä 

    Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.   

    ”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.” 

    Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin? 

    “Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen. 

    Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio. 

    Teksti Pasi Saarinen 

    Kuvat Leena Aijasaho

  • Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Oppositiopuolueet Perussuomalaisten johdolla jättivät hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin torstaina 8.12. Välikysymyksen mukaan Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen nuorten väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoissa kaupungeissa. Välikysymyksessä korostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustusta ja peräänkuulutetaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennalta ehkäiseviä keinoja puuttua tilanteeseen. Keinoiksi mainitaan muun muassa poliisin ja lastensuojelun resurssien tuntuva kasvattaminen.  

    Keskiviikkona 14.12. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi lukuisten nuorisoalan toimijoiden yhteisen vetoomuksen kansanedustajille otsikolla ”Keskittykää nuorten syrjäytymisen juurisyihin, jättäkää jengipopulismi”, jossa toivotaan laajempaa keskustelua ja ratkaisuehdotuksia nuorten pahoinvoinnin syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen, jota jengiytyminen ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat. Haluamme osaltamme nostaa esiin harrastamisen roolin vastavoimana nuorten pahoinvoinnille, syrjäytymiselle, jengiytymiselle ja muulle epätoivotulle kehitykselle.

    Niin nuorisoseuroissa, partiossa kuin 4H:ssa harrastaminen on lähtökohtaisesti edullista ja saavutettavaa, sillä järjestöjemme paikalliset toimijat tavoittavat lapsia ja nuoria niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Järjestöt tavoittavat vuosittain yhteensä satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Toimintamme on laadukasta, aikuisten tukemaa sekä lasten ja nuorten osallisuudesta kumpuavaa.

    Vapaaehtoisten rooli on merkittävä ja lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa harrastaessaan myös vastuutehtäviin. Näemme päivittäin toiminnassamme sen, miten turvalliseen harrastusyhteisöön kuuluminen lisää lapsen ja nuoren kokemusta siitä, miten hän on merkityksellinen osa omaa lähiyhteisöään sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Harrastaminen lisää myös eri selvitysten mukaan hyvinvointia, auttaa ratkomaan ongelmia yhteistyössä, kantamaan vastuuta yhteisöstään, ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisoseurojen kulttuuriharrastamisen vaikutusten arviointi osoitti, että jopa 75 % vastaajista kokee saaneensa harrastuksensa kautta uusia kavereita sekä kokee kuuluvansa porukkaan. Suomen Partiolaisten vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan partiolainen sitoutuu 1,7 kertaa muita useammin yhteiseen etuun ja 2,2 kertaa useammin kokee vapaaehtoistyön tekemisen omassa yhteisössään tärkeäksi.

    Vallitseva kolmoiskriisi eli ilmastonmuutos, koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet negatiivisesti varsinkin lasten ja nuorten tulevaisuususkoon. Valvontayhteiskunta ei poista ihmisten tarvetta tuntea olevansa tärkeä, ja sitä tunnetta voidaan vahvistaa vain positiivisilla kokemuksilla. Harrastukset tarjoavat mielekästä tekemistä ja omannäköisen porukan, johon kiinnittyä positiivisten kokemusten kautta. Toivomme kansanedustajien tunnistavan harrastusten ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan pahoinvointia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevän roolin keskusteluissa välikysymyksestä ja ylipäätään nuorten hyvinvoinnista.

    Lasten ja nuorten harrastamiseen kannattaa satsata nyt. Näin voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä syrjäytymiskierrettä ja osattomuuden kokemusta.

    Kuva: Jussi Kaijankangas

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

    Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, puh. (09) 8865 1140

    Tomi Alakoski, toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto ry
    tomi.alakoski@4h.fi, puh. 040 501 5307

  • Kulttuurin harrastajat saavat voimaa yhdessä tekemisestä

    Kulttuurin harrastajat saavat voimaa yhdessä tekemisestä

    Tänään julkaistiin Kansalaisfoorumin, Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton sekä Kansalaisareenan selvitys kulttuurin harrastamisen vaikutuksista. Selvitys tehtiin keväällä 2022, ja siihen saatiin yhteensä yli 1300 vastausta eri järjestöissä harrastavilta henkilöiltä.

    Järjestöjen yhteisen selvityksen mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Esimerkiksi 84 % vastaajista kokee saavansa iloa oppimisesta harrastuksensa parissa ja 76 % vastaajista kokee yhteenkuuluvuutta kulttuuriharrastusryhmänsä kanssa. Jopa 81 % vastaajista kertoi saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. Kulttuuriharrastusten sosiaalinen merkitys näkyy erityisen paljon vastauksissa: ”Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo yksi vastaajista.

    Selvitystä varten luotiin myös uusi mittaristo syväluotaamaan kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta.

    Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin osuuteen kyselyn vastauksista saatiin yhteensä reilut 400 vastausta. Enemmistö nuorisoseurojen vastaajista oli joko tanssin, teatterin tai musiikin harrastajia eri puolilta Suomea. Nuori Kulttuurin vastaajista enemmistö oli tanssin harrastajia, mutta joukossa oli myös sirkuksen, kuvataiteen ja teatterin harrastajia. Tässä artikkelissa kerromme Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin vastauksista.

    Tulokset samankaltaisia kuin koko selvityksessä

    Fyysisistä vaikutuksista peräti 66 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa, että he voivat harrastuksensa ansiosta fyysisesti paremmin. Jopa 70 % sanoi olevansa samaa mieltä siitä, että harrastus vahvistaa kehon ja mielen yhteyttä (kokonaistuloksissa 69 %). ”Teatteri on auttanut minua kehollisessa ilmaisussa ja oman kehon kanssa sinuna olemisessa”, toteaa yksi vastaaja.

    Psyykkisistä vaikutuksista 70 % oli samaa mieltä siitä, että on oppinut itsestään jotain uutta harrastuksen myötä (kokonaistuloksissa 78 %). 67 % vastaajista oli samaa mieltä siitä, että harrastus on lisännyt heidän luovuuttaan ja jopa 73 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän ”harrastus tarjoaa sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli” kanssa (kokonaistuloksissa 77 %). ”Itseilmaisu ja luova liike tanssin tietyn genren sisällä toteutettuna on vapauttava, rentouttava ja vaikuttaa selvästi tasapainottavasti haastavan työn ja yksityiselämän murheiden keskellä. Harjoitusten tai oppitunnin jälkeinen vuorokausi on onnellisempi”, yksi vastaaja kirjoittaa avoimissa vastauksissa.

    Oppimiseen liittyvistä vaikutuksista nousee esiin erityisesti oppimisen ilo: peräti 84 % vastaajista on samaa mieltä väittämän ”saan iloa oppimisesta harrastuksessani” kanssa (kokonaistuloksissa myös 84 %). 79 % vastaajista on samaa mieltä väittämän ”koen, että olen kehittynyt omassa harrastuksessani” kanssa (kokonaistuloksissa 81 %).

    Sosiaalisia vaikutuksia luotaava mittaristo kertoo, että lähes 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita (kokonaistuloksissa 81 %). 88 % vastaajista kokee osaavansa toimia arvostavasti kunnioittavasti kanssaharrastajia kohtaan (kokonaistuloksissa 87 %). 69 % vastaajista kertoo saavansa äänensä kuuluviin harrastuksessaan. ”Uudelle paikkakunnalle muuttaessa ekat kaverit sain ryhmästä. Treeneihin on aina ihana tulla ja lähden aina hyvin mielin”, sanoo yksi vastaaja.

    Yhteisöön liittyvistä vaikutuksista nousee esiin se, että jopa 75 % tuntee kuuluvansa porukkaan (kokonaisvastauksissa 76 %). Yli 75 % kertoo voivansa ilahduttaa harrastuksellaan muita (kokonaisvastauksissa 84 %). ”Koen että esityksillämme saamme iloa myös muidenkin arkeen. Tällä on suuri merkitys ihmisten arjessa, jotka eivät välttämättä itse harrasta, mutta haluavat käydä katsomassa ja kokemassa sen tunneskaalan, jota välitetään esitysten avulla,” kirjoittaa yksi vastaaja.

    ”Nuorisoseurat tekevät upeaa työtä kulttuurin harrastamisen parissa, ja siitä on syytä olla ylpeä. Myös Nuori Kulttuurin tavoittamat kulttuurisen nuorisotyön tahot ovat todella merkittävässä roolissa maamme kulttuurin harrastamisen saralla ja sitä kautta nuorten hyvinvoinnin edistäjinä”, toteaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Pidempi koonti Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin vastauksista julkaistaan myöhemmin syksyllä.

    Lisätietoja selvityksestä ja mittaristosta:

    Koko selvitys: koulutussuunnittelija Hanna Pulkkinen, Kansalaisfoorumi, hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi

    Suomen Nuorisoseurat: pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

    Nuori Kulttuuri: kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme, johanna.hurme@nuorisoseurat.fi

    Kuva: Elian Seppälä

  • Teatterin harrastaminen lisää nuorten hyvinvointia

    Teatterin harrastaminen lisää nuorten hyvinvointia

    Murrosikäiset nuoret tarvitsevat tukea vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymiselle liittyen ikäkauteen kuuluvaan aivojen kehitykselliseen muutokseen. Nuorten teatteritoimintaa analysoineessa tutkimuksessa tunnistettiin keinoja ja toimintatapoja, joilla näiden taitojen vahvistumista voidaan tukea. Lisäksi kartoitettiin nuorten kokemia vaikutuksia teatteritoiminnasta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Suomen Nuorisoseurat ry:n teatteritoimintaan osallistuneita täysi-ikäisiä poikia sekä teatteri-ilmaisun ohjaajia Tampereen seudulla. Keväällä 2022 valmistunut tutkimus tehtiin sosiaalialan YAMK-työnä kouluvalmentajana työskentelevän Niko Torvisen toimesta. 

    Teatteritoiminta kulttuurihyvinvointia edistämässä 

    Tutkimuksessa nuorten teatteritoimintaa tutkittiin kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta. Termillä viitataan yksilölliseen ja yhteisölliseen kokemukseen siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia. Teatteritoiminnan positiivisista vaikutuksista nuorten hyvinvointiin on runsaasti aiempaa tutkimusnäyttöä. Teatteritoimintaan osallistumisen on todettu kehittävän erityisesti itsetuntemusta, itseluottamusta, vuorovaikutustaitoja sekä tunnetaitoja. 

    Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimus 

    Tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan teatteritoiminnan vaikutuksia nuoriin. Taiteisiin osallistumisen vaikutuksia tutkittaessa keskiössä ovat ihmisten omat subjektiiviset kokemukset ja merkityksenannot. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto tuotettiin puolistrukturoidulla haastattelulla, jolloin tutkimukseen osallistuneet nuoret määrittelivät ja arvioivat itse teatteritoimintaan osallistumisen vaikutukset. 

    Taiteen vaikutustutkimuksessa on keskeistä tarkastella pelkkien vaikutusten lisäksi myös sitä, mitkä ovat niitä tekijöitä, joilla vaikutukset on saatu aikaiseksi. Tämän tutkimuksen ansioksi voidaankin lukea se, että nuorten kokemien vaikutusten lisäksi tutkittiin myös teatterialan ammattilaisten näkökulmia siihen, millä keinoin teatteritoiminnassa vaikutetaan nuorten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Tämä tieto auttaa ymmärtämään ilmiötä syvällisemmin ja voi auttaa siirtämään vaikutuksia teatteritoiminnasta muihin toimintaympäristöihin, esimerkiksi koulumaailmaan. 

    Identiteetin vahvistuminen mahdollistaa taitojen yleistymisen 

    Tutkimuksen tulokset kuvaavat monipuolisesti ammattilaisten ja toimintaan osallistuneiden nuorten kokemuksia teatteritoiminnan laaja-alaisista hyvinvointivaikutuksista, jotka voidaan tunnistaa nimenomaan kulttuurihyvinvoinniksi. Tutkimus vahvisti aikaisempaa käsitystä nuorten teatteritoiminnan hyödyistä mutta lisäksi onnistuttiin tuottamaan uutta tietoa aiheesta. 

    Tutkimus osoitti, että turvallinen toimintaympäristö teatteritoiminnassa on edellytys nuorten vuorovaikutus-, tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Lisäksi tunnistettiin tekijöitä, jotka mahdollistavat teatteritoiminnassa harjoiteltavien taitojen siirtymisen käyttöön nuoren muissakin toimintaympäristöissä. Tulosten mukaan juuri teatteritoiminnassa kehittyvät ajattelu- ja resilienssitaidot sekä itsetuntemuksen ja identiteetin vahvistuminen näyttävät mahdollistavan taitojen yleistymisen. Taitojen yleistyminen vaatii, että harjoiteltua asiaa, esimerkiksi vuorovaikutustilanteessa toimimista tai toisen empaattista kohtaamista, ei vain osata toistaa, vaan se todella oivalletaan ja ymmärretään. Siirtovaikutukset mahdollistuvat, kun opitaan tietoisesti arvioimaan omaa ajattelua ja toimintaa suhteessa vallitsevaan tilanteeseen, ja näiden pohjalta arvioidaan sitä, miten kannattaisi toimia. Osallistavana ja elämyksellisenä toimintamuotona teatteri yhdistää oppimisen nuoren omiin kokemuksiin, mikä tukee selkeästi tätä prosessia. 

    Nuorten kasvun tukeminen kulttuurialan ja sosiaalialan yhteistyöllä 

    Tutkimus osoitti, että teatteritoiminnalla on merkittävät hyödyt erityisesti nuorille, koska se vahvistaa juuri niitä taitoja, jotka ovat kehityspsykologiassa tunnistettuja nuoruusiän keskeisiä kehitystehtäviä.  Lisäksi tutkimus vahvisti entisestään käsitystä siitä, että juuri teatteritoiminnan keinoin voidaan tukea nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen, erityisesti empatiataitojen, kehittymistä. Palkittu teatteriohjaaja Juha Hurme on todennut, että “teatteri on 2500 vuotta vanhaa empatiakoulutusta sekä tekijöille että katsojille”. Hurmeen mukaan empatia, toisen asemaan asettuminen, on teatteritaiteen keskeisin kyky. Teatterin maailmasta empatiakyky siirtyy käytäntöön identiteetin uudelleen järjestymisen kautta. 

    Empatiataitojen lisäksi tutkimuksessa todettiin resilienssitaitojen merkitys nuorten hyvinvoinnille. Vahvempien resilienssitaitojen myötä väistämättä eteen tulevien vaihtelevien elämäntilanteiden mukanaan tuomat muutokset, pettymykset ja vastoinkäymiset olisivat helpommin kohdattavissa ja ratkaistavissa syvemmistä kriiseistä puhumattakaan. Riittävät resilienssi- ja empatiataidot voidaan nähdä vahvana mielenterveyttämme suojaavana yhdistelmänä. Tutkimustulosten pohjalta ehdotetaan, että näitä taitoja harjoiteltaisiin erityisesti murrosikäisten kanssa esimerkiksi perusopetuksen piirissä. 

    Taiteen ja kulttuurin hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ei tunneta vielä nuorten parissa toimivien ammattilaisten keskuudessa riittävän hyvin. Kulttuurihyvinvointityön keskeisillä elementeillä, kuten osallisuuden mahdollistamisella, voitaisiin lisätä esimerkiksi sosiaalialalla tehtävän ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta. Tutkimuksen perusteella suositellaankin eri alojen yhteistyön ja moniammatillisen työn lisäämistä sosiaalialan toimijoiden, opetus- ja kasvatusalan sekä teatterialan ammattilaisten välillä. 

    Lue lisää täältä.

    Teksti: Niko Torvinen 
    Sosiaalialan erityisasiantuntija 
    torvinen.niko@gmail.com 

    Kuva: Samuel Merimaa

  • Harrastusviikolla riemuitaan tekemisestä nuorisoseuroissa

    Harrastusviikolla riemuitaan tekemisestä nuorisoseuroissa

    Valtakunnallista harrastusviikkoa vietetään 5.-11.9. Sen tavoitteena on auttaa erityisesti lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisa harrastus. Viikon aikana lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia. Näitä kokeilumahdollisuuksia on runsaasti myös nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea.

    Maanantaina 5.9. käynnistyvän harrastusviikon kampanjamme aikana me nuorisoseuroissa haluamme nostaa esiin niin eri lajien harrastajien, ohjaajien ja vapaaehtoisten tarinoita harrastamisen takana. Mikä tekee teatterista niin mahtavan harrastuksen, entä millaista on tanssia huikeassa porukassa? Kuulemme myös ajatuksia koripallon harrastamisesta nuorisoseurassa, vapaaehtoistyöstä harrastamisen mahdollistajana sekä ohjaajien ajatuksia siitä, miksi harrastusten ohjaaminen on niin kivaa työtä.

    Voit seurata tarinoita Nuorisoseurojen Instagram-ja Facebook-sivuilla tunnisteella @nuorisoseurat ja lukea lisää koko Suomen laajuisesta harrastamisen viikosta osoitteessa www.harrastusviikko.fi.