Kategoria: Harrastustoiminta

  • Paula Kettu Nuorisoseurojen tanssin palvelutuottajaksi

    Suomen Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen palvelutuottajana aloittaa elokuussa Paula Kettu. Tehtävää aiemmin hoitanut Riia Niemelä siirtyy toiseen työhön elokuun alusta. Tanssin palvelutuottajan tehtävänä on tuottaa ja kehittää tanssin palveluita, koulutuksia, yhteydenpitoa ja viestintää kansantanssin kentän tueksi.  

    Paula Kettu, Tanssinopettaja YAMK, siirtyy tehtävään Nuorisoseurat Keski-Suomen tanssinopettajan toimesta. Paula on tullut tutuksi nuorisoseuralaisille vuosien varrella muun muassa Kalenoiden yhteisohjelmien koreografina, tapahtumissa ja kansantanssin ohjaajakoulutuksessa kouluttajana, tanssinopettajana ja koreografina eri puolilla Suomea, tanssitaiteilijana ja omin sanoin “hassun hauskana tyyppinä”.  

    Tanssin asioissa voit olla elokuusta alkaen yhteydessä Paulaan paula.kettu@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939.  

    Kuva: Clas-Olav Slotte
  • Tanssi vei Mari Sainion mennessään jo lapsena

    Tanssi vei Mari Sainion mennessään jo lapsena

    Tanssinopettaja, juontaja Mari Sainion vanhemmat tulevat Varsinais-Suomesta, mutta itse hän on paljasjalkainen helsinkiläinen. Hän on kahden pojan äiti ja yhden miehen vaimo. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi kääpiövillakoiraa, Pate ja Pipsa.

    Mari aloitti tanssiharrastuksensa jo 6-vuotiaana Siltamäen Nuorisoseurassa tanhun merkeissä. Tanssilaji vaihtui, mutta tanssi jäi pysyvästi elämään.

    ”12-vuotiaana menin Aira Samulinin tanssikouluun, ja se oli mielestäni parasta siihenastisessa elämässäni”, Mari kertoo.

    Siltamäessä Mari itse opetti myös ensimmäisiä disco-tanssiryhmiään 15-vuotiaana. Nyt myöhemmin hän palasi takaisin kotiseuraansa ja opettaa siellä tällä hetkellä show-tanssia lapsille. 

    ”Haluan antaa seuralle takaisin niitä hyviä asioita, joita itse olen sieltä saanut. Meillä oli lahjakas ryhmä, jonka kanssa kilpailtiin, ja jota oli ihana opettaa: Kevätmatineat, Dance Show… se oli intohimoa päästä esiintymään oman yleisön eteen. Nyt äidit, nuo vanhat oppilaani, tuovat omia lapsiaan show-tanssiin.”

    Danny Shown taustatanssijana

    Mari teki päätoimisesti tanssijan töitä 10 vuotta Step Upissa. Hän oli muun muassa Dannyn taustatanssijana, johon sisältyi paljon Suomen kiertueita ja ulkomaan matkoja, Kiinaa myöten. Danny Showt olivat aikanaan legendaarisia, sellaisia mitä ei oltu Suomessa ennen nähty. Tosi tärkeitä olivat myös Dannyn antamat opit.

    Sisimmässäni asuu esiintyjä. Mulla on todella vahva esiintymisen palo. Ehkä, jos osaisin näytellä tai laulaa, tekisin sitä. Nyt sitä paloa voin toteuttaa juontamisen ja tanssin kautta. Kyllä tanssi on suurin rakkauteni sekä lavalla että opettamassa. Kutsumukseni on tuoda ihmisille tanssin riemua. Julkisuudessa en kauheasti ole ollut viime aikoina, juontokeikkoja kyllä teen säännöllisesti, enkä sulje pois mitään töitä, tärkeintä on, että työ, johon lähden mukaan, on hauskaa.

    Mikä sitten tanssissa kiehtoo niin paljon, että siitä on tullut elämäntyö?

    ”Kaikki lähtee musiikista, silloin kun itse vedän tunteja, käytän tosi paljon aikaa musiikin valitsemiseen. Ja tietysti varsinainen liike, se on hyvä stressin purkaja, silkka keskittyminen, kun fokus on siinä hetkessä. Rakastan opettamista, on tärkeää, että pystyn tuomaan iloa ihmisille. Koen olevani siinä hyvä. Ja totta kai saan nautintoa myös omasta tanssimisesta ja osaamisesta”

    Tanssikärpänen puri aikoinaan myös Marin oman perheen poikia, jotka harrastivat break-dancea.

    ”Kerran Helsingin Taiteiden yössä meidän pojat ja kummipoika pistivät esiintymismaton kadulle ja hatun maahan. Pojat taisivat breikata lähes kolmen tunnin ajan. Happening oli valtava succee, se keräsi hirveästi yleisöä ja hattukin täytyi. Tämä sama ”Liukas”-ryhmä esiintyi lopulta kolmena vuonna peräkkäin Taiteiden yössä.”

    Harrastuksen merkitys valtava

    Korona on vaikuttanut valtavasti tietysti myös Marin elämään. Se tyhjensi kalenterin, ja töitä on ollut todella vähän. Etätunnit ovat saaneetkin ihan uuden merkityksen tanssin opetuksessa.

    ”Onneksi pienet lapset ovat päässeet harjoittelemaan paikan päälle. Osa lapsista on kuitenkin ollut karanteenissa. Heille olen järjestänyt etätunteja Zoomin välityksellä. Eli tavallaan ryhmä on kuitenkin kohdannut ja pystynyt tunnin aikana moikkaamaan kavereita.

    Lapselle ja nuorelle harrastuksella on valtava merkitys. Olen nähnyt monia tapauksia, jossa tanssitunnille tullaan seiniä pitkin, katse maassa ja ujoina, ja kuinka he sitten puhkeavat kukkaan ajan myötä oikean opetuksen ja kannustuksen kanssa. Sen näkeminen on ihan parasta palautetta minulle.

    Mikä on sinulle tärkein paikka elämässä ja mikä on parasta elämässä juuri nyt?

    Koti on minulle se tärkein paikka. Ja kodissa paras paikka on meidän terassi, jota ympäröi ”viherkasviseinä”. Olen istuttanut sinne paljon ihania kukkia ja kasveja. Koska olen introvertti ihminen, tarvitsen omaa rauhoittumista ja yksin oloa. Parasta elämässä juuri nyt on terveys ja perhe.

    Teksti: Maarit Saarelainen
    Kuva: Mosa Photo

  • Nyt voit hakea tanssin harrastaja -osaamismerkkiä!

    Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta esimerkiksi yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa omaa osaamista esitellessä. Merkkiä voi myös jakaa omissa sosiaalisen median kanavissa, kuten LinkedInissä, Facebookissa tai Twitterissä. Tee näkyväksi oma tanssiharrastuksesi hakemalla kansantanssin tai tanssin harrastajan osaamismerkkiä. 

    Tanssi on yksi Nuorisoseurajärjestön suosituimpia harrastuksia. Tanssin harrastustoiminnassa harrastaja voi mm. kehittää ilmaisu – ja esiintymistaitojaan, oppii tanssimaan ja toimimaan itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa ja tutustuu omiin vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiinsa harrastajana. Parhaimmillaan harrastustoiminta tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa eväitä moniin elämän eri osa-alueisiin. Kansantanssin tai tanssin harrastusmerkkiä voi hakea, kun on harrastanut kansantanssia tai jotain muuta tanssin lajia vähintään viiden vuoden ajan jossakin Nuorisoseurassa.      

     Nyt rohkeasti täyttämään hakemusta! 

    Tanssin harrastajan osaamismerkki
  • Pian saa taas tanssia DÄÄNS -tanssileirillä!

    Pian saa taas tanssia DÄÄNS -tanssileirillä!

    DÄÄNS -leirillä tanssitaan jälleen 24.-26.9.2021 Tampereella. Tuttuun tyyli leiri järjestetään Tanssimanian kanssa kimpassa ja leiriläiset pääsevät nauttimaan niin leirin kuin Tanssimanian tunnelmista. Tänä vuonna leirillä pääkouluttajina toimivat Elssa Antikainen ja Heidi Kultanen.  

    Perjantaina ja sunnuntaina tanssitaan koko porukan voimin Elssan ja Heidin johdolla. Lauantaina on valinnaisia pajoja, joista osallistujat voivat valita mieleisensä. Valinnaisista pajoista suosituimmat toteutuvat. Leiriläinen voi valita joko koko lauantain kestävän Elssan koreografiapajan tai kaksi lyhyempää pajaa. Koreografiapajaa suositellaan vanhimmille DÄÄNS-leirin osallistujille (n. 15-17-vuotiaille), joilla on jo pidempi kokemus kansantanssin parissa. Lyhyemmissä pajoissa tarjolla erilaisia tanssilajeja ja teemoja mm. kansantanssia, swingtansseja ja tanssi-ilmaisua. Leiri huipentuu koko porukan ja koreografiapajan osallistujien esityksiin Tanssimania-tapahtumassa.  

    Leiripaketin hinta on 85 € / osallistuja (myös huoltajat). Paketti sisältää leiriohjelman, majoituksen (pe-su), ruokailut (pe ja la päivällinen, la ja su aamupala ja lounas). Leiripakettiin sisältyy lisäksi vapaa pääsy Tanssimanian Pakkahuoneella järjestettäviin konsertteihin.  

    Ennakkoilmoittautuminen leirille tapahtuu 20.5.-14.6.2021. Kevään ilmoittautumisessa ilmoitetaan ryhmä / seura ja osallistujamäärä. Tarkemmat osallistujatiedot kerätään syksyllä. Ilmoittautumislomake löytyy 20.5. alkaen DÄÄNS-leirin sivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

    Koronatilanteen kehittymistä seurataan ja huomioidaan DÄÄNS-leirin suunnittelussa ja toteutuksessa.

    Lisätiedot leiristä: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939 

    Katso myös DÄÄNS-leirin nettisivu: nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/daans-leiri/ (avautuu uuteen ikkunaan)

  • Lähde Seikkailuun uuden Tempoa Tenaviin –materiaalin lennättämänä

    Tempoa Tenaviin –toiminta on Nuorisoseurojen harrastusmuoto lapsiperheille. Toiminnan tavoitteena on aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen lisääminen ja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen. Tempoa Tenaviin –toimintaan sisältyy laululeikkejä, liikuntaa, sirkusta, tanssia ja musiikkia.  

    Juuri valmistuneesta Seikkailumateriaalista ohjaajat voivat ammentaa virikkeitä ja harjoitteita niin aikuinen-lapsitoimintaan kuin vähän  isommillekin lapsille. Seikkailu on kuin satukirja, jonka käänteisiin materiaalin käyttäjä pääsee itse vaikuttamaan. Tarinat ruokkivat mielikuvitusta ja leikkien kautta pääsee yhdessä kokemaan iloa, jännitystä ja rohkeutta. Tarinat muuttuvat toiminnaksi kertomisen ja tekemisen kautta. Seikkailu johdattelee mielikuvitusmatkalle maatilalle, metsään, avaruuteen, peikkojen ja merirosvojen maailmaan.  Tempoa Tenaviin –toiminnan ohella materiaali sopii hyvin vaikkapa varhaiskasvatukseen.  

    Materiaalipaketti sisältää ohjekirjan, kuvakortit, sekä levyllisen ohjekirjan harjoitteisiin sopivaa musiikkia.  Kuvilla tuetaan kaikkien lasten kielen kehitystä, suunnataan tarkkaavaisuutta, sekä mahdollistetaan osallisuus aremmille ja puhumattomille lapsille. Niitä voi käyttää koko kerhokerran jäsentämiseen, yksittäisissä leikeissä tai vaikkapa yllätyksellisyyden mahdollistajana. Kuvat voi tilata valmiina tai tulostaa Tempoa Tenaviin sivulta. Joonas Ojajärven luotsaaman bändin musiikki luo kerhokertoihin taianomaista tunnelmaa. Musiikki soveltuu hyvin Tempoa Tenaviin –toiminnan ohella moneen muuhun kuten vaikkapa tanssitoimintaan.  

    Seikkailun sisällöt, ideat ja teemat ovat pitkälti Tempoa Tenaviin -työryhmän eli Jutta Wrangénin, Kirsi Moilasen ja Elina Weckströmin luomia. Materiaalin valmistusprosessi alkoi jo vuonna 2014, ja Nuorisoseurojen tuotannollinen tukiryhmä on vuosien varrella ehtinyt elää. Viimeisinä vuosina mukana ovat olleet Joonas Pokkinen, Riia Niemelä ja Tuija-Liisa Leino. Materiaalia on luotu hersyvän naurun ja ilon säestyksellä työryhmän kokoontumisissa. Nyt Seikkailu jatkaa hulvatonta kulkuaan Tempoa Tenaviin –toimintaan osallistuvien lasten ja aikuisten yhteisissä hetkissä. Merkittävänä tukena prosessissa on ollut Kansalaisfoorumi. 

    Seikkailu on tilattavissa Suomen Nuorisoseurojen Puodista. Materiaaliin pääsee sukeltamaan myös ohjatusti Tempoa Tenaviin –ohjaajakoulutuksessa, joka järjestetään 3.-4.9.2021 Tampereella. Lauantaina 4.9.  järjestetään samanaikaisesti täydennyskoulutus jo koulutuksen saaneille Tempoa Tenaviin –ohjaajille. Hyppää sinäkin mukaan Seikkailuun!

    Kuvassa Seikkalu-materiaalin ohjekirja, kuvakortit ja cd

  • Harrastusjärjestöt: Harrastus- ja vapaaehtoistoiminta kannattelee perheiden tavallista arkea

    Harrastusjärjestöt: Harrastus- ja vapaaehtoistoiminta kannattelee perheiden tavallista arkea

    Olemme seuranneet koronapandemiasta johtuvaa keskustelua liittyen eri harrastuslajien osallistujamäärien putoamiseen sekä huoleen lasten ja nuorten liikkumisen vähenemisestä. Harrastusten hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia, eivätkä rajoitu vain liikuntaan. Harrastustoiminnalla on keskeinen merkitys taitojen kehittymisen lisäksi myös sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä.  Harrastaminen on osa sujuvaa arkea, joka taas osaltaan lisää lasten ja nuorten resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä.     

    Suomen Nuorisoseurat, Suomen Partiolaiset, Suomen 4H sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto tavoittavat paikallisten jäsenjärjestöjensä kautta erilaiseen harrastus- ja vapaaehtoistoimintaan satojatuhansia osallistujia. Kunkin järjestön pääkohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja perheet. Kukin järjestöistä tavoittaa kohderyhmäänsä myös isojen kasvukeskusten ulkopuolella ympäri Suomen. 

    Keskeisinä harrastustoiminnan järjestäjinä ovat järjestöissämme eri-ikäiset vapaaehtoiset, oli kyse sitten lippukunnan johtajista, nuorisoseurantalojen ylläpitäjistä, harraste- ja kerho-ohjaajista tai perhekahviloiden vetäjistä. Heidän valtavan arvokas vapaaehtoispanoksensa mahdollistaa sen, että mahdollisimman monella lapsella, nuorella ja perheellä olisi mielekäs ja kustannuksiltaan huokea harrastus.  

    ”Olemme saaneet valtavan määrän kiitosta vanhemmilta siitä, että harrastaminen on voinut jatkua etänä tai muiden poikkeusjärjestelyjen turvin myös koronapandemian aikana”, kertoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. 

    ”Lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää luoda mahdollisimman normaalia arkea myös koronan aikana. Säännöllisyys pitää elämässä kiinni. Arkirutiinien kautta on myös helpompi palata normaaliin. Koulu rytmittää kasvavan viikkoa, mutta harrastukset ovat myös tärkeitä. Lapsi tarvitsee tekemisen ja oppimisen iloa, omien unelmien ja suunnitelmien toteuttamista turvallisessa, ohjatussa harrastuksessa”, sanoo 4H:n kasvatuspäällikkö Marika Sarha.  

    ”Meidän toimintamme tavoittaa paljon vauvaperheitä, ja pohdimme, miten korona pitkittyessään vaikuttaa pienimpien lasten kehitykseen ja vuorovaikutustaitoihin. Onneksi olemme tavoittaneet myös uusia perheitä mukaan etätoiminnan kautta, mutta tietenkin toivomme, että pian voimme järjestää taas kasvokkaista toimintaa”, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan koordinaattori Liisa Ylikojola.  

    Koronapandemian aikana eri järjestöt ovat keksineet mitä luovimpia tapoja harrastaa. Kaikissa mainituissa järjestöissä on järjestetty etätoimintaa tai kokoonnuttu koronaturvallisesti harrastamaan ulkona. Paljon työtä ovat aiheuttaneet viranomaistahojen alati muuttuvat sekä sekavatkin koronaohjeistukset, mutta digiloikan lisäksi on pystytty pitämään kiinni harrastamisen korkeasta laadusta. Harrastuspudokkuutta on ilmennyt, mutta vielä se on onneksi melko vähäistä. Sitä suurempi huolenaihe kaikissa järjestöissä on vapaaehtoisten jaksaminen, varsinkin kun tulevaisuuden toiminta näyttää edelleen varsin epävarmalta.  

    ”Pidämme äärimmäisen tärkeänä sitä, että paikallisten yhdistysten toimintaedellytykset turvattaisiin entistä vahvemmin koronapandemian elpymisvaiheessa. Viime kädessä he pitävät huolen siitä, että lapsilla, nuorilla ja perheillä on mielekkäitä harrastuksia. Harrastamisesta eivät myöskään saa pudota pois sellaiset lapset ja nuoret, joilla ei ole kotoa tulevaa mallia harrastamiseen”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Paikallisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi meidän kaikkien järjestöjen toiveena on, että koronan jälkeisessä toipumisvaiheessa saisimme vapaaehtoistoimintaan mahdollisimman monta tekijää mukaan, jotta paikallisten järjestöjen toiminta voisi jatkua tarjoten lapsille ja nuorille kokemuksia, elämyksiä ja taitoja elämään. Toivotamme jokaisen tervetulleeksi mukaan. Nyt jos koskaan meitä kaikkia tarvitaan!   

    Lisätietoja:  
    Annina Laaksonen 
    Pääsihteeri 
    Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    Puh. 040 726 7450  

    Kaisa Leikola 
    Toiminnanjohtaja 
    Suomen Partiolaiset ry 
    kaisa.leikola@partio.fi 
    Puh. 040 508 4784 

    Marika Sarha 
    Kasvatuspäällikkö 
    Suomen 4H 
    marika.sarha@4h.fi 
    Puh. 044 7830 302 

    Liisa Ylikojola 
    Perhekeskustoiminnan koordinaattori 
    Mannerheimin Lastensuojeluliitto  
    liisa.ylikojola@mll.fi 
    Puh. 075 3245 551 

    Kuva: Toivo Halmela

  • Tervetuloa ilmoittautumaan pelimanniksi kansantanssiryhmäsi kanssa vuoden 2021 Kaustisen kansanmusiikkijuhlille!

    Tervetuloa ilmoittautumaan pelimanniksi kansantanssiryhmäsi kanssa vuoden 2021 Kaustisen kansanmusiikkijuhlille!

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlia vietetään 12.-18.7.2021 jo 54. kerran. Lämpimästi tervetuloa mukaan tekemään maailman parasta festivaalia!

    Haluamme tehdä festivaalista teille ja meille mahdollisimman jouhevan, joten muistattehan täyttää pelimanni-ilmoittautumisen ajoissa 31.3.mennessä!  

    Tässä suora linkki kansantanssiryhmille räätälöityyn
    kansantanssiryhmien pelimanni-ilmoittautumislomakkeeseen.

    Vastuullisesti ja turvallisesti toteutetun festivaalin järjestäminen on meille ensisijaisen tärkeää. Tämä on meille ohjenuorana kaikessa tekemisessämme. Ilmoitamme mahdollisista muutoksista välittömästi ja samaa toivomme myös teiltä. 

    Tilanteen ollessa epävarma, ymmärrämme huolenne festivaaliin osallistumisesta ja jokaisella on oikeus arvioida osallistumisensa lähempänä. Toivomme kuitenkin, että lopulliset muutokset osallistumisen suhteen tehtäisiin 20.6. mennessä. 

    Kaikki muutokset nimilistoihin ja aikatauluihin on ilmoitettava 20.6. mennessä sähköpostilla pelimannit@kaustinen.net tai puh. 040 358 2198. 

    HUOM! 20.6. jälkeen ei voi ilmoittaa mukaan enää uusia nimiä!  

    VirtuaaliKaustinen

    Viime vuoden tapaan järjestämme VirtuaaliKaustisen, johon toivomme teidän osallistuvan! Ilmoittautua voitte samalla pelimanni-ilmoittautumislomakkeella tai myöhemmin erikseen toteutettavassa haussa 1.6.-10.7.2021. 

    Video voi olla yhden kappaleen mittainen tai useamman kappaleen konsertti. Filmiä piisaa! 

    Keräämme vasta kesäkuun aikana kaikilta mukaan ilmoittautuneilta YouTube-videolinkit, koska videon tulee olla melko uusi ja mielellään VirtuaaliKaustinen 2021 -ohjelmaa varten tehty. Vanhoja äänityksiä ei valitettavasti oteta mukaan. Pro Kaustisella on myös oikeus olla julkaisematta videota sivustolla, mikäli sisältö ei ole julkaisukelpoista tai ei täytä festivaaliohjelman yleisiä kriteereitä. 

    Lisätietoja:                                       
    www.kaustinen.net
    pelimannit@kaustinen.net

  • Diginä vai tykönä! -Kansantanssin kääntöpiirissä pohditaan mihin kansantanssi loikkaa

    Diginä vai tykönä! -Kansantanssin kääntöpiirissä pohditaan mihin kansantanssi loikkaa

    Kansantanssin kääntöpiiri, valtakunnallinen tanssitoimijoiden tapaaminen, järjestetään tänä vuonna keväisissä tunnelmissa virtuaalisesti lauantaina 24.4. klo 9-12. Tapaamisessa tanssitoimijat ympäri Suomen vaihtavat ajatuksia ajankohtaisista tanssiasioista ja kehittävät Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallista tanssitoimintaa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kansantanssista kiinnostuneet kuten harrastajat, ammattilaiset, ohjaajat, huoltajat, katsojat ja vapaaehtoiset! 

    Käynnissä on haastavat ajat ja uusia tapoja toimia on kehitelty pakon edessä. Mihin loikkaa kansantanssi, kun korona on ohi? Ollaanko tulevaisuudessa diginä vai vielä vahvemmin tykönä?! Aiheeseen johdattelee muun muassa Petri Kauppinen, sekä panelisteina Siina Toimela, Mari Lehikoinen ja Rami Melling. Tapahtuma on osallistujille maksuton. Ilmoittaudu mukaan 18.4. mennessä! 

    Ilmoittaudu Nuorisoseurojen tapahtumakalenterissa tästä linkistä!

  • Anniinan tanssipolku on kulkenut Lahdesta Joensuun kautta Helsinkiin

    Anniinan tanssipolku on kulkenut Lahdesta Joensuun kautta Helsinkiin

    Nuorisoseurasta toiseen -juttusarjassa esitellään nuorisoseuralaisia, jotka ovat asuneet useammalla paikkakunnalla ja toimineet monessa nuorisoseurassa.

    Kerro itsestäsi?
    Olen Anniina Antikainen, 32 vuotta, syntynyt ja kasvanut Lahdessa. Kävin opiskelemassa Joensuussa yhteisöpedagogiksi. Nyt asun Helsingissä mieheni kanssa. Työskentelen päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana ja valmistun pian sosionomiksi. Harrastan kansantanssia. Olen harrastanut myös partiota, teatteria ja muuta tanssia, mutta ne ovat jääneet. Kansantanssi on kulkenut matkassa paikkakunnan vaihdoksista huolimatta.

    Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan?
    Äitini vei minut kolmevuotiaana Lahden Tanhuujiin ajatuksella: ”Olisi kiva, jos Anniinalla olisi vähän ikäistään seuraa ja harrastus pariksi vuodeksi.”  Taisin jäädä heti koukkuun, koska edelleenkin halu päästä tanssimaan yhdessä on kova! Nuorisoseuratoimintaan olen kasvanut harrastuksen myötä. Olen ylpeä voidessani sanoa olevani nuorisoseuralainen.

    Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut?Lahden Tanhuujissa polkkasin nuorisoseuraurani käyntiin. Joensuussa livahdin mukaan Motoran toimintaan. Helsinkiin muutettuani lopulta tärskähdin Karjalan Nuoriin. Olen päässyt toimimaan ja osallistumaan monissa rooleissa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Olen tanssinut mahtavissa ryhmissä, joissa minulla on ollut ja on ihania tanhuystäviä. Olen saanut ohjata pieniä tanssijoita, päässyt johtokuntaan ja saanut nähdä, miten eri tavoin seurat toimivat.

    Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut se, millaista nuorisoseuratoimintaa uudella paikkakunnalla on?
    Joensuu valikoitui yhdeksi mahdolliseksi opiskelukaupungiksi, koska siellä oli mahdollisuus jatkaa kansantanssia. Helsinkiin muuttoon se ei vaikuttanut, koska olin vielä pari vuotta mukana Motoran Livakoissa. Rakkaudesta lajiin ja ryhmään jaksoin matkustaa Joensuuhun tanssimaan. Ilokseni Karjalan Nuoriin perustettiin Tärsky, jonka aikataulut sopivat minulle. Karjalan Nuoriin minut houkuteltiin ohjaajaksi heti Helsinkiin muutettuani.

    Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa?
    Jokaisessa ollaan ylpeitä siitä, ketä me ollaan ja mistä me tullaan. Motorassa vahvana osana on karjalaisuus. Karjalan Nuorissa on ollut ilo sukeltaa stadilaisuuteen ja seuran upeaan historiaan 100-vuotisjuhlan myötä.

    Mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia olet huomannut eri seuroissa?
    Kansantanssi on selkein yhdistävä tekijä. Kaikissa toimitaan täysillä ja suurella sydämellä. Ylpeys omaan seuraan näkyy toiminnassa. Yhtenä erona on, mitä harrastusmahdollisuuksia seurassa on. Karjalan Nuorissa on ollut mielenkiintoista seurata, miten tanssi ja teatteri toimii samassa seurassa ja tehdään yhteinen näyttävä 100-vuotisjuhlateos. Erona on ollut myös, onko seurassa palkattua työntekijää, ja kuinka paljon johtokunnan jäsenet tekevät työtä seuran eteen.

    Jos voisit ottaa yhden hyvän asian jokaisesta seurasta mukaasi, mitä ne olisivat?
    Ei ole kuin hyvää sanottavaa! Jokainen on omanlaisensa, kaikissa on ollut hyvä olla. Lahden Tanhuujat on mahdollistanut monia ohjaajakursseja, joiden oppeja olen päässyt hyödyntämään. Motorassa karjalaisuus, siinä on jotain mistä todella pidän. Karjalan Nuorissa sitkeys ja halu säilyä ja olla olemassa. Olen kiitollinen, että mukana olleet ovat jaksaneet pitää seurahenkeä voimissa.

    Mitä osallisuus merkitsee sinulle?
    Tärkeä osa nuorisoseurojen toimintaa! Se on mahdollisuuden antamista, kuuntelemista, mukana olemista, vaikuttamista ja paljon muuta. Se on myös tunne, että kuulun tänne ja saan olla täällä. On mahtavaa, että nuorisoseuroissa annetaan myös nuorille mahdollisuus olla äänessä ja vaikuttamassa.

    Teksti: Riia Niemelä
    Kuva: Petri Kivinen

  • Mikko Penttilä tiesi jo lapsena haluavansa näyttelijäksi

    Mikko Penttilä tiesi jo lapsena haluavansa näyttelijäksi

    Näyttelijä Mikko Penttilä on kotoisin Köyhäjoen kylältä 15 kilometrin päästä Kaustiselta. Maaseutukylä oli hyvä kasvuympäristö. Mikko aloitti tanhuamaan neljävuotiaana, ja ensimmäinen esiintymiskokemus oli Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, jossa hän esiintyi tuhatpäisen yleisön edessä.

    ”Kotipaikka ja Nuorisoseurat ovat vaikuttaneet nykyiseen ammattiin ihan valtavasti. Tanssiryhmän kanssa pääsi matkustamaan. Käytiin Tanskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Espanjassa. Siinä oppi paljon, tutustui erilaisiin kansainvälisiin kulttuureihin ja ihmisiin, ja pääsi festareille. Ja joka kesä, maailma tuli meidän luokse Kaustiselle. Ne, silloin aikanaan luodut suhteet, on edelleen voimissaan, ja arvokkaita asioita tänäkin päivänä.”

    Oletko aina halunnut olla näyttelijä?  
    ”Kyllä, tiesin jo alle kouluikäisenä. Teatterikouluun pääsin neljännellä yrittämisellä. Jaksoin yrittää uudestaan, koska en nähnyt muita vaihtoehtoja. Teatteri oli niin iso haave. Peruskoulun ja Kaustisen musiikkilukion jälkeen opiskelin teatteri-ilmaisua Lahden kansanopistossa. Ennätin opiskella vuoden verran myös teatteri-ilmaisun ohjaajaksi, ennenkuin pääsin TeaKiin.”
    ”Kokkolan kaupunginteatterissa olin vuoden kiinnityksellä valmistumisen jälkeen. Kokkola on kiva kaupunki. Teatteri oli hyvä työpaikka ja siellä oli paljon ihania ihmisiä. Mutta ite olin jo siinä vaiheessa kerennyt asua kuus vuotta Helsingissä ja suurin osa ystävistä asui täällä. Kun on kiinnityksellä teatterissa, muita näyttelijän töitä ei juuri ehdi tekemään.”
    ”Freelancerina työnkuva voi olla monipuolisempi. Työskentelen teatterin lisäksi tv- ja elokuvatuotannoissa, dubbaan piirrettyjä ja teen kuunnelmia. Suurinta osaa av-alan tuotannoista operoidaan Helsingistä käsin. Pääkaupunkiseudulla on tietysti kilpailua, mutta teki mieli tulla kuitenkin katsomaan. Siinä toki on myös se puoli että, välillä ei oo mitään töitä ja sitten yhtäkkiä on kauheesti hommia päällekkäin. Nyt olen kuvauksissa ja toisessa produktiossa käsikirjoittajana.”

    (Kesken haastattelun Mikkoa huudellaan maskiin. Eli puhelinhaastattelua tehdään maskeerauksen ja kuvauksen ohessa.)

    ”Korona vei noin 70 prosenttia tuloista. Keväällä olin vierailemassa Helsingin kaupunginteatterissa yhdessä produktiossa. Kun teatterit suljettiin koronarajoitusten vuoksi, loppui työt kuin seinään. Kesällä oli tarkoitus toteuttaa Pauanne elää -teatteriprojekti Kaustisen Folk Music Festivalsille. Koska festareita ei ollut, niin esitystä ei kannattanut rakentaa. Pidimme kuitenkin viikon mittaisen work shopin ja toivon, että projekti päästään toteuttamaan ensi kesänä.”

    Mikä on oma suosikkisi monista luomistasi hahmoista?
    ”Sitä on kyllä hirveen vaikee valita. Taika-Pasi on tietysti läheinen, kun sen koko kaaren sai tehdä loppuun saakka. Vaikka sketsihahmo on kilpailu, niin kyllä siinä yritetään myös koko ajan auttaa toisia.”
    Näyttelijänä komedia on rakas laji. Ittellä ei ole ainakaan vielä minkäänlaista tylsistymistä siihen. Mutta draamakomedia on myös hienoa, se on vakavan ja naurun yhteinen leikki.”

    Onko sinulla joitain näyttelijöitä, ketä ihailet?
    On, moniakin sekä kotimaisia että ulkomaisia. No, esimerkiksi kotimaisista näyttelijöistä Vesa Vierikko, Elina Knihtilä, Hannu-Pekka Björkman ja Kati Outinen, jotka toimivat näyttelijäntyön professoreina sinä aikana, kun opiskelin teatterikorkeassa.”

    Mitä sanot nuorelle, jonka unelma on tulla näyttelijäksi?
    ”Kannattaa harjoitella ja tutkia asiaa. Ja jos sinni riittää, ei pidä luovuttaa vaikkei eka kerralla tärppäisikään. Kouluun pääsy ei ole ainut reitti näyttelijäntyöhön. Voi pyrkiä vaikka harjoittelijaksi johonkin teatteriin tai mennä iltanäyttelijäksi.”

    Sitten tärkeä kysymys: sanotaanko Kaustisilla vai Kaustisella?

    ”Kaustisella. Mulla on siihen teatteriin liittyvä muistisääntökin, jota aina tarjoan ihmisille, Seela Sella. KAUSTIseelaSELLA”

    ______________________________________________________________________________
    Mikko Penttilä
     valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2014. Hän on kuulunut Putous-sketsisarjan päänäyttelijöihin kausilla 8.-11., ja Penttilän Taika-Pasi voitti Putouksen 10. kauden sketsihahmokisan. Hän on näytellyt elokuvassa Juoppohullun päiväkirja ja syksyllä 2017 hän oli MTV3:n Älä jäädy -viihdeohjelmassa. Penttilä on myös improvisaatioteatteri Stella Polariksen jäsen. Hänellä on merkittävä rooli uudessa Peruna-elokuvassa, joka saa ensi-iltansa heti, kun elokuvateatterit taas aukaistaan. Joissakin kaupungeissa sen voi nähdä jo nyt ennakkonäytöksissä.
    ______________________________________________________________________________

    Teksti: Maarit Saarelainen