Kategoria: Harrastustoiminta

  • Osaamismerkki kertoo harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta

    Osaamismerkki kertoo harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta

    Vuoksenniskan Nuorisoseura ja Saimaan alue ovat olleet ripeäitä osaamismerkkien hakemisessa. Alueen aktiiviset toimijat Lauri Haltsonen, Sandra Strömberg ja Emmi Korhonen ovat hankkineet osaamismerkkejä. Kysyimme, mitä he ovat oppineet ohjaajan tehtävistä, missä aikovat hyödyntää hankkimaansa osaamismerkkiä ja kenelle suosittelisivat niitä. 

    ”Ohjaajan tehtävissä oppii yhteenkuuluvuuden tunteen luomista, omaa luovuutta sekä kuuntelemista. Taidot kehittyvät myös yksilöiden huomioimisessa ja yhteistyön merkityksellisyyden tuntemisessa. Nuorisoseurojen osaamismerkkiä voi hyödyntää CV:ssä työn haussa, varsinkin hakiessa ohjaajan töihin tai kesätöihin. Niitä voi myös jakaa omissa some- kanavissa. Osaamismerkkejä suosittelemme kaikille!  Se on hyvä todiste kokemuksesta ja hakeminen on helppoa”, lupaavat Emmi ja Sandra. 

    Yhteishaku alkaa – nyt on hyvä aika todentaa hankittua osaamista 
    Helmi-maaliskuussa on yhteishaku, jossa peruskoulun ja lukion päättäneet hakevat jatko-opintoihin. Ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo aiemmin suorittaneet hakevat jatkuvan haun kautta suoraan oppilaitokseen. Tästä saa lisätietoa Opintopolku.fi sivustolta. 

    Nuorisoseurojen ohjaajille kertyy toiminnan sekä koulutusten kautta taitoja, jotka liittyvät alan ammatilliseen koulutukseen. Alalla tarvitaan hyviä viestintä- vuorovaikutustaitoja, kykyä huomioida eri-ikäisten ohjauksen ja tuen tarpeet. Kuulostaa varmasti tutulta monelle ohjaajallemme! 

    Kasvatus- ja ohjaustyöstä ammatti 
    Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittanut saavuttaa ohjauksen, kasvatuksen ja kommunikoinnin tehtävissä tarvittavaa monipuolista osaamista.  Vastuu ohjattavien turvallisuudesta korostuu myös alan osaamisvaatimuksissa. Alalla työskennellään usein osana moniammatillista ryhmää ja/tai verkostoa. 

    Lastenohjaaja työskentelee varhaiskasvatuksen tehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hän voi työskennellä myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. 

    Nuoriso- ja yhteisöohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten toimintaa. Työssä painottuu osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta sekä monikulttuurinen työ. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen.  

    Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa voi opiskella myös Suomen Nuoriso-opistolla, Paukkulassa ja digitaalisella osaamismerkillä voi tunnistaa ja antaa tunnustusta. Lue lisää Suomen Nuoriso-opiston sivuilta.

    Kevään yhteishaku on 23.2.-23.3.2021 ja jatkuva haku läpi vuoden.

    Teksti: Riina Kylmälähti
    Kuva: pixabay

  • Uusia Puoti-tuotteita ennakkotilaajille

    Uusia Puoti-tuotteita ennakkotilaajille

    140-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi olemme lanseeraamassa Puoti-verkkokauppaamme erilaisia arkikäyttöön soveltuvia tuotteita kuten juomapulloja, kangaskasseja ja essuja. Ensimmäisenä lanseeraamme I Love Tanhu -pullojen paluun ja samalla tuomme Puotiin liudan uusia fanituotteita, joiden kautta voi tunnustaa rakkauttaan omaa harrastuslajiaan kohtaan. Nyt ennakkotilaajan etuna tuotteita saa ennakkotilaajan hintaan – tilaa siis samalla itsellesi sekä koko ryhmälle! Tuotteita saatavilla useilla eri painatuksilla. Oheisen tilauskaavakkeen kautta voit tehdä kimppatilauksen – Puodissa tuotteet ovat jatkossa tarjolla yksittäiskappaleina. Tilaukset etuhinnoilla viimeistään 5.3. Tuotteiden toimitus maaliskuun lopussa.

    Tilauslomakkeeseen:
    Nuorisoseuratuotteiden tilaus (google.com)

  • #OMAFOLK -HAASTE VALTAA SOMEN

    #OMAFOLK -HAASTE VALTAA SOMEN

    Tänään alkaa #omafolk -somehaaste. Tule mukaan, täytetään some folkilla!

    Minkä oman folk-juttusi haluaisit nostaa esiin tänään? Postaa Instagramiin tai Facebookiin valokuva tai lyhyt video juuri sinun folkistasi tägillä #omafolk. Soita, laula, tanssi, tuuleta pukuasi tai kaiva kätköistä vaikka paras festarimuistosi ja nosta näin malja kansanmusiikille ja -tanssille.

    Hyppää Eläköön Folkin matkaan ja haasta kaveri mukaan! Live stream lauantaina 20.2. sivulla: folklandia.fi.

    #elakoonfolk2021 #tekemisenriemua #nuorisoseurat140v #sottiisi #folklandia #omafolk #tampere

  • Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikeuttaneet nuorten harrastustoimintaa monin tavoin. Vaikea tilanne voi kuitenkin synnyttää jotain täysin uutta. Tästä esimerkkinä toimii Prikka-ryhmän tanssivideo, joka yhdistää kansantanssin uusiin elementteihin.

    Kun jyväskyläläisen kansantanssiryhmä Prikan harrastajilta tiedusteltiin syyskuussa ideoita syksyn aikana toteutettavaan projektiin, ei arvattu mitä voisi syntyä lopputuloksena. ISOn Tanhuujiin kuuluvan ryhmän 10-14 -vuotiaat tanssijat toivoivat pääsevänsä yhdistämään kansantanssia johonkin toiseen tanssilajiin, kuten vaikkapa breakdanceen tai hiphoppiin. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi oli epävarmaa, päästäisiinkö perinteistä tanssikoreografiaa esittämään missään. Syksyn aikana päätettiinkin luoda tanssivideo, jonka levittäminen onnistuisi ajasta ja paikasta riippumatta. Ryhmän ohjaaja, jämsäläinen Marjo Örn , innostui ideasta ja kipinän sai myös 21st Folk Street – teoksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastannut jyväskyläläinen mediataiteilja Toni Essel. Lopulta projekti laajeni tanssiaiheiseksi lyhytelokuvaksi.

    21st Folk Street on teos, jossa yhdistetään ennakkoluulottomasti kansanperinteen ja street-kulttuurin elementtejä. Tämä näkyy niin puvustuksessa, musiikkivalinnoissa kuin liikekielessä. Teoksen tanssiosuuksien harjoitteleminen oli sekä ryhmän ohjaajalle että ryhmän tanssijoille hyppy uuteen ja tuntemattomaan, sillä suurin osa ryhmän tanssijoista on harrastanut vuosia nimenomaan kansantanssia.

    Perinteisten viikkoharjoitusten lisäksi ryhmä pääsi jyväskyläläisen kulttuuriyhdistys TUFF:n ohjaajien Arttu Rintakummun ja Pietari Kauppisen vetämään break-työpajaan, jossa harjoiteltiin innokkaasti
    uudenlaista liikekieltä. Yhteistyö TUFF:n kanssa kuuluu myös musiikissa, sillä R2ISDJ2:na tunnettu Rintakumpu on yhdistänyt oivallisesti kansanmuusikko Ville Ojasen musiikkia omaansa.

    Viitaniemessä kuvattu 21st Folk Street -teos on loistava esimerkki siitä, mitä voi syntyä yhdistettäessä innostunutta uteliaisuutta, monipuolista osaamista sekä lasten ja aikuisten tapaa katsella maailmaa eri näkökulmista. Se yllättää ja haastaa rikkomaan eri alakulttuurien välisiä rajoja sekä niihin liittyviä ennakkoluuloja. Esselin ja Örnin lisäksi työryhmään kuuluvat kuvauksesta vastannut Leo-Emil Korhonen sekä kahden ryhmässä tanssivan lapsen vanhemmat Katariina Hiukka ja Anja Saksola . 21st Folk Street -teoksen toteutuksen mahdollisti syyskuussa 2020 myönnetty 2000 euron suuruinen Nuori Kulttuuri -apuraha, minkä lisäksi teosta on työstetty vapaaehtoisvoimin.

    Video löytyy ISOn Tanhuujien youtube-kanavalta:

    Lue lisää Prikasta ISOn Tanhuujien verkkosivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

  • Kansanomaisten paritanssivariaatioiden keräys jatkuu 14.3. asti

    Kansanomaisten paritanssivariaatioiden keräys jatkuu 14.3. asti

    Tanssinopettajat AMK Jutta Wrangén ja Paula Kettu ovat luomassa variaatiopankkia kansanomaisten paritanssien varitaatioista, joita on tanssittu, tai jotka ovat syntyneet vuosien 2000- 2020 välillä. Eri alueilla, ryhmissä, opettajien tai tanssijoiden toimesta syntyneistä variaatioista kirjoitetaan ohjeet kaikkien käyttöön. Kirjallisen aineiston lisäksi osa materiaalista tallennetaan visuaaliseksi.

    Jutta ja Paula opiskelevat Oulun ammattikorkeakoulussa YAMK -tutkinnossa Taiteen tekijä ja kehittäjä -suuntautumisvaihtoehdossa. Osaa materiaalista tullaan käyttämään myös osana opinnäytetyötä, jossa tutkitaan mitkä ovat 2000- 2020- lukujen kansanomaisille paritansseille tunnusomaisia piirteitä ja kuinka niitä toteutetaan. Työssä selvitetään myös mitkä asiat ovat vaikuttaneet variaatioiden elinkaareen ja niiden kestävyyteen.

    Millaisia variaatioita sinä olet tanssinut, oppinut, käyttänyt, kokenut? Haussa on konkreettisia kansanomaisten paritanssien variaatioita. Voit lähettää lyhyenkin pätkän, esimerkiksi yhden sottiisin variaation videona tai linkkinä sähköpostilla wrakettu@gmail.com tai WhatsAppiin p. 0405320238/ Jutta Wrangén. Mikäli haluat, voit lähettää myös variaation/ variaatiot kirjoitetussa muodossa. Lähettäessäsi mainitsethan alla olevat tiedot:

    • Missä olet variaation oppinut tai sitä tanssinut?
    • Kuka variaation on keksinyt/ keneltä olet sen oppinut?
    • Muistatko milloin tanssit variaatiota ensimmäistä kertaa?

    Yhteydenotot toivotaan 14.3.2021 mennessä. Tehdään yhdessä värikäs, monipuolinen ja inspiroiva variaatioiden kokoelma!

  • Korona kurittaa erityisesti paikallisia harrastajia ja vapaaehtoisia

    Korona kurittaa erityisesti paikallisia harrastajia ja vapaaehtoisia

    Koronapandemia on kurittanut yhteiskuntaamme jo pian vuoden ajan eikä tilanteen paranemisen ajankohta ole vieläkään tiedossa rokotusten käynnistymisestä huolimatta. Meidän järjestötoimijoiden – kuten kaikkien muidenkin – on täytynyt sopeutua vallitseviin olosuhteisiin sekä voimassa oleviin rajoituksiin. Nuorisoseurat ympäri Suomen tarjoavat monenlaista kulttuurista harrastustoimintaa sekä liikuntaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Paikallisten seurojen toiminnassa on mukana harrastajina tuhansia lapsia ja nuoria sekä valtava joukko vapaaehtoistoimijoita, varsinkin paikallisten nuorisoseurojen hallinnossa. Ohjaajina työskentelee myös iso joukko kulttuuri- ja nuorisoalan ammattilaisia, jotka saavat elantonsa harrastusten ohjaamisesta.

    Paikalliset jäsenseuramme eri puolella Suomea ovat joutuneet kaikkein pahimpaan pinteeseen koronarajoitusten vuoksi. Viime keväänä toimintaa jouduttiin sopeuttamaan nopealla varoitusajalla, ja siitä koitui myös mittavia tulonmenetyksiä. Toiminta elpyi viime kevään jälkeen osittain kesän ja syksyn aikana, kunnes harrastustoimintaa jouduttiin jälleen rajoittamaan joulun lähestyessä. Vuodenvaihteessa monen ajatukset ovat olleet odottavalla kannalla, mutta vallitseva koronatilanne ei mahdollista vieläkään täysimittaista toimintaa kaikkialla Suomessa. Harrastajat ovat sen osalta eriarvoisessa asemassa maantieteellisen sijaintinsa vuoksi.

    Suurin huoli on kohdistunut kuitenkin ihmisten hyvinvointiin harrastusten jäätyä pois koronarajoitusten myötä. Tauon pitkittyessä saattaa moni pudota kokonaan pois harrastamisen piiristä.  Huolemme kohdistuu ennen kaikkia lasten ja nuorten harrastustoiminnan jatkuvuuteen. Suomessa on puhuttu koronarajoitusten yhteydessä ennen kaikkea liikuntaharrastusten tauon negatiivisesta vaikutuksesta lasten ja nuorten liikkumiseen.

    Samanlaisia lieveilmiöitä aiheutuu myös kulttuuristen harrastusmuotojen rajoittamisesta. Yhtäkkiä harrastajalla ei olekaan omaa turvallista yhteisöä, jossa harrastaa, kehittyä ja kasvaa ihmisenä. Monen tanssia, teatteria, sirkusta tai muita lajeja harrastavan nuoren merkittävä kaveripiiri on koulun lisäksi omassa harrastusryhmässä. Turvalliset ja merkitykselliset yhteisöt ovat tärkeitä meille kaikille, ennen kaikkea lapsille ja nuorille, ja nyt jos koskaan niille on todellista tarvetta.

    Koronarajoitukset ovat tärkeitä ja olemme noudattaneet niitä erittäin tarkasti niin valtakunnallisessa, alueellisessa kuin paikallisessa toiminnassa. Samaan aikaan, kun ymmärrämme rajoitusten tärkeyden, toivomme viranomaisten harkitsevan rajoitusten höllentämistä lasten ja nuorten harrastustoiminnan osalta heti, kun se on mahdollista, jotta niistä aiheutuvat haitat eivät koituisi kohtuuttomiksi.

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto julkaisi ylimääräisessä kokouksessaan 30.1.2021 kannanoton liittyen koronan negatiivisiin vaikutuksiin harrastamisen ja vapaaehtoistoiminnan osalta.

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    Pääsihteeri
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

  • Kivipeikot tupsahtavat kaikkien iloksi

    Kivipeikot tupsahtavat kaikkien iloksi

    Aikojen alussa, kun maailma oli nuori – kivipeikoista vanhin, Mount Ernesti, kutsui kaikki maailman peikot koolle. Yhdessä, he muovasivat maailmaan laaksoja, jokien uomia, kumpareita ja kuoppia. Vuosia kului, kun kivipeikot ahmivat kiviä ja multaa, mutta lopulta Mount Ernesti katsoi, että työ oli valmis. Hän komensi kivipeikot päiväunille, joka peikkojen kalenterissa tarkoittaa tuhansia vuosia. Vielä tänäkin päivänä, voit löytää ulkoa uinuvan, sammalen peittämän peikon.” 

    Jyväskylän Normaalikoulun 1. Jälkkärin syksyyn kuului yhteisen teoksen tekeminen, ja teemaksi valikoitu ”kivipeikot”. Peikot muodostuivat graafisen suunnittelijan maalaamista kivistä, jotka skannattiin ja sitten leikattiin paperilta.  
     
    Jokainen peikkopajaan osallistuva sai palan pahvia, isomman isolle peikolle tai pienemmän pienelle puttipeikolle. Pahville sitten leikattiin ja liimattiin haluamaansa järjestykseen peikolle raajat, pään ja mahan. Joillakin peikoilla oli häntä, toiset koostuivat vain yhdestä kivestä. Joillakin oli yksi silmä, kun taas toisilla useita. Vanhalla, kenties viisaalla peikolla saattoi nähdä jopa pitkän liehuvan parran tai villit hiukset. 

    Kun kivet oli liimattu pahviin, peikko leikattiin ääriviivoja myöten irti, jolloin siihen saattoi liimata askartelusilmät, villasta hiukset tai parran sekä muita yksityiskohtia esimerkiksi kreppipaperista. 

    Peikkohan tarvitsee tietysti nimen! Viimeiseksi – peikon taakse laitettiin maalarinteipillä nimi. Monenlaista nimeä olikin – Mölly, Viisastelija, Tahvo, Avengers, Sieni, Mustikka, Pipari, Lenni ja Tupsu. 

    Lopulta kivipeikot asetettiin Jälkkäritilaan ”peikkometsään” asumaan, jonka suojassa saavat asustaa – lapsien ja aikuisten ilona. 

    Materiaalit: Paperille maalattuja tai piirrettyjä kiviä, pahvia, askartelusilmiä, villaa tai vanua, kreppipaperia, liimaa, saksia ja ripaus röllimeininkiä. 

    Teksti ja kuvat: Otto-Pekka Keramaa 
    Kivet: Ila Silakka 

  • Syyslomalla voi tehdä lumoavan luonnon metsäradan

    Syyslomalla voi tehdä lumoavan luonnon metsäradan

    Lumoavaa luontoa voi aistia eri tavoin. Luonnosta löytyy huikeita paikkoja, joissa on mukava leikkiä yhdessä ryhmän tai perheen kanssa. Koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmä, Normaalikoulun Jälkkäri Jyväskylästä, on tehnyt kivan metsäradan. 

    Alkuvalmistelut ohjaajalle: 

    Tarvikkeet: leikkaa/revi esim. vanhasta lakanasta matonkudenauhaa niin pitkästi kuin metsäradan pituus on. Voit myös käyttää vahvaa narua. Nauhaa tai narua tarvitaan melko paljon, noin 20-30 metriä. 

    Valmistelut metsässä: suunnittele ja tee metsärata valmiiksi ennen lasten tuloa paikalle. Merkitse rata narulla, kiinnitä sitä puihin, valotolppiin, rakennelmiin. Tarkoitus on, että lapset kulkevat radan silmät kiinni narusta kiinni pitäen. Ohjaaja auttaa lapsia radan varrella. 

    Suunnittele radan varrelle erilaisia tapoja liikkumiseen, matalalla kontaten liikkuen, varpaillaan kävellen, hiljaa tai laulaen liikkuen sekä narun alituksia ja ylityksiä. Keksi myös muita omia liikkumismuotoja.     

    Tee nauhasta/narusta rata ja kannusta lapsia osallistumaan. 

    Metsärata lapsille antaa luottamuksellisen seikkailukokemuksen. On myös mukava, jos lopussa lapsia odottaa palkinto heidän käytyään radan läpi. 

    Vinkin antoi koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmä Jälkkäri Normaalikoululta, Jyväskylästä.  

  • Piristystä syyskokouksiin – pelaa bingoa!

    Piristystä syyskokouksiin – pelaa bingoa!

    Kaipaatko lisäpiristystä, potkua tai uutta porinaa kokouksiin? Tulosta käyttöösi Nuorisoseurojen syyskokousbingo. Säännöt ovat tutut: bongaa kokouksen kulusta tuttuja asioita ja rasti ne. Ensimmäinen pysty-, vaaka- tai vinorivin rastittanut on voittaja.

    Bingolomakkeen voi ladata tulostetettavaksi täältä.

    Antoisia ja mukavia kokoushetkiä!

  • Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon ensi viikonloppuna

    Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon ensi viikonloppuna

    RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään tänä vuonna virtuaalisena festivaalina verkossa 11.–13.9. Viikonloppu tarjoaa perinteiseen tapaan työpajoja ja esityskatselmuksen – nyt vain netin välityksellä.  

    Työpajoista uutta osaamista 

    Virtuaalinen RAMPPIKUUME aloitetaan koulutusosuudella, kun perjantai-iltana on tarjolla kaksi työpajaa. Improvisaatiopajassa heittäydytään impron pyörteisiin helppojen improvisaatioharjoitusten avulla. Kouluttajana toimii teatteri-ilmaisun ohjaaja Taina Silkkola.  

    Tero Sarkkisen johdolla tutustutaan statuksiin näyttelijäntyössä. Työpajassa etsitään perusstatusharjoitusten kautta tapoja, kuinka statuksia voi hyödyntää perinteisessä näyttelijäntyössä niin lavalla kuin roolin analysoinnissakin.  

    Työpajat ovat avoimia kaikille, ja niihin on ennakkoilmoittautuminen, joka tapahtuu Ramppikuumeen nettisivujen kautta. Ilmoittautuminen päättyy 7.9.  

    Monipuolinen kattaus nuorisoteatteria 

    Lauantain ja sunnuntain aikana Virtuaalisessa RAMPPIKUUMEESSA nähdään viisi nuorisoteatteriesitystä. Esitykset valittiin keväällä katselmushakuun osallistuneiden esitysten joukosta. Ammattilaisista koostuva raati antaa esityksille myös palautetta ja jakaa myös RAMPPIKUUME-kiertopalkinnon. 

    Yleisöllä on mahdollisuus nähdä laadukasta ja monipuolista nuorisoteatteria ja myös osallistua yleisölöylytykseen, jossa tekijäryhmältä voi kysyä kysymyksiä ja kommentoida esitystä.  

    Virtuaalinen festivaali mahdollistaa osallistumisen missä vain. Tapahtumaan voi osallistua yksin, kaksin tai ryhmän kanssa! Tule mukaan! 

    Tutustu tapahtuman ohjelmaan ja aikatauluun tarkemmin osoitteessa www.ramppikuume.net 

    Esityskatselmuksessa nähdään seuraavat esitykset:  

    Teatteri Ulpu: Kämppis, Ulvila 
    Sällit: Viisi kaveria nimeltään Pasi – bromanttinen komedia, Tampere 
    Vuoksenniskan Nuorisoseura – IRTI-teatteri: Pettymys, Imatra 
    Oulun taidekoulu – Babuskhateatteri: Mitä sä tekisit & Pallo hukassa, Oulu 
    Nutturlan Makasiiniteatteri: Carmina, Nousiainen 

    Kuvassa ulvilalainen Teatteri Ulpu, jonka Kämppis on nuorten itse kirjoittama ja ohjaama esitys.

    Teksti: Karoliina Hursti