Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).
Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Järjestömme hallitus kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen Tampereelle 28.-29.1. Kokousta edeltävässä seminaarissa keskusteltiin muun muassa edunvalvonnan ajankohtaisista.
Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajiksi Lauri Haltsosen ja Hannu Harmaalan. Kokouksessa valittiin myös hallituksen jäsenten vastuusalkut toimintasuunnitelmasta. Sanni Antinniemen salkuksi valikoitui painopiste 1 eli yhteinen ja yhdenvertainen nuorisoseuralaisuus, kun taas Riikka Kumpulan vastuulle tuli painopiste 2 eli yhteistyön kartoittaminen ja lisääminen sekä osaamisen jakaminen. Taneli Arosaran vastuulle tuli painopiste 3 eli kestävä kehitys ja hyvinvointi nuorisoseuroissa ja Elli Myöhäsen vastuulle painopiste 4 eli hyvä ja laadukas ohjaajuus. Elsa Weckström vastaa painopisteestä 5 eli harrastaminen ja vapaaehtoistoiminta kuuluvat kaikille ja painopisteestä 6 eli vahvistamme harrastajien yhteisöllisyyttä tapahtumiemme kautta vastaa Hannu Harmaala. Nuori Kulttuuri – toiminta on Jyri Siimeksen vastuusalkkuna ja henkilöstö ja hallinto puheenjohtaja Elina Weckströmin vastuulla. Taloudesta ja varainhankinnasta vastaa hallituksen jäsenistä Lauri Haltsonen ja viestinnästä ja edunvalvonnastaJoonas Autio. Hankkeet ja kumppanuudet – vastuusalkku on Maaria Koivula-Talkkarin vastuulla.
Kullakin vastuusalkun haltijalla on vastinparinaan toimihenkilö, jonka virkavastuulla on toimintasuunnitelman täytäntöönpano kyseisen osa-alueen osalta.
Suomen Nuorisoseurat on solminut yhteistyösopimuksen nuorisoseurojen kotisivupalveluista Yhdistysavaimen kanssa. Yhdistysavain on yhdistyksille suunniteltu helppokäyttöinen kotisivupalvelu, jota käyttää jo tuhannet suomalaiset yhdistykset ja seurat. Yhdistysavain ja Suomen Nuorisoseurat ry haluavat yhteistyössä tarjota liiton jäsenyhdistyksille edullisesti aidosti helppokäyttöiset työkalut kotisivujen ylläpitoon.
Suomen Nuorisoseurojen jäsenenä nuorisoseurat saavat:
• 20 % alennus kaikista Yhdistysavaimen maksullisista versioista
Jos Yhdistysavaimesta herää jotakin kysyttävää, voit aina olla yhteydessä Yhdistysavaimen asiakaspalveluun sähköpostitse asiakaspalvelu@yhdistysavain.fi tai chatissa osoitteessa www.yhdistysavain.fi.
Torstaina 9.2. klo 17-19 pidettävässä maksuttomassa etäkoulutuksessa esitellään Nuorisoseuroille suunnattu tarjous, uudistetun Yhdistysavain-kotisivutyökalun käyttöönotto ja perusominaisuudet. Koulutus on avoin kaikille Nuorisoseurojen jäsenyhdistyksille.
Koulutus järjestetään Teams-etäyhteydellä. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita.
Hankkeen avulla kehitetään kainuulaisten paikallisseurojen toimintaa ja yhteistyötä.
Tammikuun alussa käynnistyi Suomen Nuorisoseurojen perustama kehittämishanke Tekemisen riemua Kainuussa, jonka tavoitteena on kehittää ja tukea alueella toimivien nuorisoseurojen toimintaa, luoda maakunnan nuorisoseuraverkosto ja lisätä paikallisten seurojen välistä yhteistyötä. Toiveena on, että hankkeen myötä seurat saavat uusia jäseniä ja aktiiveja mukaan nuorisoseuratoimintaan, mikä puolestaan turvaa toiminnan jatkuvuutta tulevaisuudessa sekä kehittää ja luo uutta nuorisoseuratoimintaa alueelle. Hankkeen aikana selvitetään, miten Kainuun alueellinen toiminta voisi toteutua niin, että sinne voidaan jatkossa ohjata valtionavustusta nuorisotyöhön.
Hankkeella on viisi virallista yhteistyöseuraa. Mukava ovat Kuhmon Nuorisoseura, Kuhmon Keiketys, Sotkamon Nuorisoseura, Oterman Nuorisoseura sekä Neittävän Nuorisoseura. Lisäksi hankkeessa työskentelee projektikoordinaattori Maarit Malinen sekä Suomen Nuorisoseurojen kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen.
”Aloitan innolla uuden hankkeen parissa ja odotan jo toiminnallista yhteistyötä maakunnan nuorisoseurojen kanssa. Ensimmäinen kokoontuminen pidetään tammikuussa ja silloin lähdemme katsomaan, millaisista toiveista ja lähtökohdista käsin hankkeeseen kuuluvia tapahtumia jatkossa järjestetään”, Maarit Malinen tiivistää. ”Olemme todella iloisia, että hanke Kainuussa nyt toteutuu. Tämä on organisaatiomme kannalta merkityksellistä. Kainuussa on vahvoja nuorisoseuroja, ja hankkeen avulla pääsemme yhdessä kehittämään toimintaa koko maakunnassa”, iloitsee Henna Liiri-Turunen. Idea hankkeen toteuttamiseen syntyi maakunnan nuorisoseuratoimijoiden toiveesta.
Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Järjestön tehtävä on tuottaa laadukasta ja monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa kaiken ikäisille. Suurimmat harrastusalat ovat tanssi ja teatteri. Nuorisoseuroilla on pitkä kokemus erilaisten kehittämis-, työllisyys- ja kulttuurihankkeiden toteuttajana. Nyt alkanut hanke kestää 30.6.2024 saakka ja sen avulla liiton tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat entistä paremmin tarjolla myös kainuulaisille. Hankkeen rahoittajina toimivat Elävä Kainuu Leader sekä Oulujärvi Leader.
Oppositiopuolueet Perussuomalaisten johdolla jättivät hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin torstaina 8.12. Välikysymyksen mukaan Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen nuorten väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoissa kaupungeissa. Välikysymyksessä korostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustusta ja peräänkuulutetaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennalta ehkäiseviä keinoja puuttua tilanteeseen. Keinoiksi mainitaan muun muassa poliisin ja lastensuojelun resurssien tuntuva kasvattaminen.
Keskiviikkona 14.12. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi lukuisten nuorisoalan toimijoiden yhteisen vetoomuksen kansanedustajille otsikolla ”Keskittykää nuorten syrjäytymisen juurisyihin, jättäkää jengipopulismi”, jossa toivotaan laajempaa keskustelua ja ratkaisuehdotuksia nuorten pahoinvoinnin syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen, jota jengiytyminen ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat. Haluamme osaltamme nostaa esiin harrastamisen roolin vastavoimana nuorten pahoinvoinnille, syrjäytymiselle, jengiytymiselle ja muulle epätoivotulle kehitykselle.
Niin nuorisoseuroissa, partiossa kuin 4H:ssa harrastaminen on lähtökohtaisesti edullista ja saavutettavaa, sillä järjestöjemme paikalliset toimijat tavoittavat lapsia ja nuoria niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Järjestöt tavoittavat vuosittain yhteensä satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Toimintamme on laadukasta, aikuisten tukemaa sekä lasten ja nuorten osallisuudesta kumpuavaa.
Vapaaehtoisten rooli on merkittävä ja lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa harrastaessaan myös vastuutehtäviin. Näemme päivittäin toiminnassamme sen, miten turvalliseen harrastusyhteisöön kuuluminen lisää lapsen ja nuoren kokemusta siitä, miten hän on merkityksellinen osa omaa lähiyhteisöään sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Harrastaminen lisää myös eri selvitysten mukaan hyvinvointia, auttaa ratkomaan ongelmia yhteistyössä, kantamaan vastuuta yhteisöstään, ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisoseurojen kulttuuriharrastamisen vaikutusten arviointi osoitti, että jopa 75 % vastaajista kokee saaneensa harrastuksensa kautta uusia kavereita sekä kokee kuuluvansa porukkaan. Suomen Partiolaisten vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan partiolainen sitoutuu 1,7 kertaa muita useammin yhteiseen etuun ja 2,2 kertaa useammin kokee vapaaehtoistyön tekemisen omassa yhteisössään tärkeäksi.
Vallitseva kolmoiskriisi eli ilmastonmuutos, koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet negatiivisesti varsinkin lasten ja nuorten tulevaisuususkoon. Valvontayhteiskunta ei poista ihmisten tarvetta tuntea olevansa tärkeä, ja sitä tunnetta voidaan vahvistaa vain positiivisilla kokemuksilla. Harrastukset tarjoavat mielekästä tekemistä ja omannäköisen porukan, johon kiinnittyä positiivisten kokemusten kautta. Toivomme kansanedustajien tunnistavan harrastusten ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan pahoinvointia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevän roolin keskusteluissa välikysymyksestä ja ylipäätään nuorten hyvinvoinnista.
Lasten ja nuorten harrastamiseen kannattaa satsata nyt. Näin voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä syrjäytymiskierrettä ja osattomuuden kokemusta.
Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous hyväksyi 28.11. kokouksessaan viiden euron korotuksen per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Vastaesityksiä hallituksen esitykselle korotuksesta ei tullut. Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa.
Jäseneduilla vauhtia toimintaan
Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat:
Työkalupakki – hurja määrä hyödyllisiä vinkkejä ja työkaluja toimintaan
Materiaalipankki – kaikki webinaarit, koulutukset ja muuta hyödyllistä jäsenseuroille
Edunvalvonta ja vaikuttaminen (mm. koronatuki seurantaloille, seurantalojen korjausavustukset, harrastamisen Suomen mallin kehittäminen, lasten ja nuorten osallisuus)
Kansalaisfoorumin kurssituki
Räätälöity tuki seura- ja harrastustoimintaan asiantuntevien työntekijöiden toimesta
Graafinen työ kuten apu julisteissa tai muissa graafisissa töissä jäsenseuroille osana viestinnän palvelulupausta, ota yhteys: graafikot@nuorisoseurat.fi
Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:
Scandic-hotellit: Jäsenetuna -10 % päivän hinnasta.
TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.
Vierumäki: Majoituksesta -10 %
Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille
Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti -10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.
Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa.
Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.
Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön! Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan pikimmiten.
Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja.
Vuoden 2023 alusta alkaen jokaiselle nuorisoseuralaiselle lähetetään henkilökohtainen kirje järjestöstä, jossa on järjestöuutisten lisäksi ajankohtaista tietoa jäseneduista. Nuorisoseuroille suunnattuja ajankohtaisuutisia voi seurata Seuraposti-uutiskirjeistä, joita julkaistaan 5-6 kertaa vuodessa.
Jäsenmaksu vahvistaa kaikkia nuorisoseuroja
Jäsenmaksun peruste on kattavien jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen. ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön väistyvä puheenjohtaja Ragni Reichardt.
Suomen Nuorisoseurojen sosiaalisen median joulukalenteri alkaa tänään. Tämänvuotisessa kalenterissa tutustumme facebookissa ja instagramissa videoiden ja kuvien kautta erilaisiin nuorisoseuralaisiin ympäri Suomen. Tule mukaan seuraamaan, kuinka piha koristautuu jouluun Hollolassa, miten joulusiivous sujuu Lemillä, mikä tekee joulun Räyringin kylällä ja mitä lapset toivovat lahjaksi Rovaniemellä. Saamme itsenäisyyspäivätervehdyksen Keski-Pohjanmaalta, ja suomalaisen musiikin eli Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä kuulemme joululaulusta pätkän Lapista. Luukuissa vilahtavat myös kalenakatti Rilla, ensi vuonna puheenjohtajana aloittava Elina sekä nykinen puheenjohtajamme Ragni.
Mitä kaikkea muuta luukuista aukeaa, se selviää pian. Lämpimästi tervetuloa mukaan yhteiseen joulun odotukseen.
Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 pureutuvat kolmeen keskeiseen teemaan, mitkä ovat harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Kaikkialla Suomessa pitää olla saavutettavia, edullisia ja turvallisia harrastusmahdollisuuksia. Nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia, joten heihin on panostettava nyt. Lisäksi seurantalojen pitää olla paikkakuntien yhteisiä kokoontumispaikkoja ja niiden toimintaedellytyksiä on tuettava. Nämä vaaliteemat ovat rakentuneet yhdessä alueellisten Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -ryhmien kanssa.
Suomen Nuorisoseurat julkaisee teemat somekanavissaan tämän viikon alussa eli 28.–30.11. ja kutsuu paikallisseurat, aluetoimistot ja keskusseurat sekä yksittäiset jäsenet jakamaan näitä omissa kanavissaan. Voit tutustua koko eduskuntavaalitavoiteohjelmaamme täällä. Samalta sivulta löytyvät myös kuvat somejulkaisuja varten.
Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi tänään syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi Elina Weckströmin, 43, Klaukkalasta. Hän on ollut mukana nuorisoseuratoiminnassa viisivuotiaasta alkaen. Weckström on toiminut mm. kansantanssin harrastajana sekä tanssi-, sirkus- ja Tempoa Tenaviin -ryhmien ohjaajana. Luottamustehtävissä hän on ollut monissa eri rooleissa kuten johtokunnan jäsenenä, ohjaajavastaavana, puheenjohtajana sekä valtuuston jäsenenä. Koulutukseltaan Weckström on varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen tohtori. Tällä hetkellä hän työskentelee erikoistutkijana lapsiasiavaltuutetun toimistolla.
”Lämmin kiitos luottamuksesta! Jännitys puheenjohtajavaalissa säilyi loppuun asti. Innokkaana ja kiitollisin mielin lähden uutena puheenjohtajana luotsaamaan nuorisoseuroissa tehtyä hyvää työtä yhdessä jäsenistön, luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden sekä nuorisoseuralaisten kanssa. Juuri nyt meillä on tärkeä tehtävä olla tarjoamassa mielekästä tekemistä ja harrastustoimintaa lapsille ja nuorille koronan jälkihoitona. Ja senhän me osaamme. Vahvistetaan osallisuutta lähiyhteisöissämme ja pidetään nuorisoseuralippu korkealla. Ollaan yhteydessä ja jutellaan lisää”, tuore puheenjohtaja kommentoi.
Puheenjohtajaehdokkaita oli vaalissa yhteensä viisi: Weckströmin lisäksi ehdokkaina olivat Ira Korkala Kaustisen Nuorisoseura Ottosista, Jyri Siimes Sottisi Fun Clubista Tampereelta, Joonas Autio Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta sekä Lauri Haltsonen Asemäentien Nuorisoseurasta Imatralta.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2023–24 valittiin Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta, Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta, Joonas Autio Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta sekä Elli Myöhänen Siepakoista Rovaniemeltä sekä varajäseneksi Riikka Kumpula Jutaringistä Sodankylästä. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.
Hallituksessa jatkavat lisäksi vuonna 2023 varsinaisina jäseninä Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmästä, Jyri Siimes Tampereelta, Elsa Weckström Klaukkalasta sekä Lauri Haltsonen Imatralta. Varajäsenenä jatkaa Taneli Arosara Joensuusta.
Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta 2023 sekä korottaa jäsenmaksua. Kokouksessa keskusteltiin myös jäsenistön osallisuuden lisäämisestä, lähestyvistä eduskuntavaaleista sekä yhteiskunnallisiin muutoksiin reagoimisesta.
Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous järjestettiin 26.–27.11.2022 Mikkelissä hybridimuotoisena eli osa valtuutetuista oli paikan päällä ja osa etänä Teamsin kautta.
Kuva: Jukka Heinämäki
Lisätietoa Elina Weckström, puheenjohtaja 1.1.2023 alkaen elina.weckstrom@gmail.com puh. 050 306 5588
