Suomen Nuorisoseurat lahjoitti jokaisesta, maaliskuun aikana ostetusta kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Pispalan Sottiisin osallistujapassista 1 euron Suomen Punaisen Ristin hätäapukeräykseen Ukrainan hyväksi. Lahjoitus tehtiin keskiviikkona 6.4. Rauhan katrilli -tempauksen yhteydessä. Sottiisi-passeista kertynyt hyväntekeväisyyssumma oli yhteensä 765 euroa Suomen Punaiselle Ristille.
Rauhan katrilli oli tempaus, jossa kansantanssijat ja kansanmuusikot keräsivät upealla, talkoovoimin järjestetyllä tanssi- ja musiikkitapahtumalla Suomen Punaisen Ristin nettilippaaseen lahjoitusta katastrofirahastoon Ukrainan kriisissä kärsivien hyväksi. Rauhan katrilli -tempauksen nettilipaskeräys on auki tämän viikon loppuun saakka. Lahjoituksen voi tehdä täällä.
Myös Helsingissä, Balderin talon salissa, järjestetyn tapahtuman striimi on katsottavissa YouTubessa sunnuntaihin 10.4. asti.
Vuoden Hermanska on Liisa Kuusela-Opas Klaukkalasta, Uudeltamaalta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin sunnuntaina 3.4.2022 H-kiltapäivien yhteydessä Rovaniemellä. Kuusela-Opas on tehnyt mittavan ja pitkän nuorisoseurauran niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
“Tämä tunnustus tuli minulle yllätyksenä, mutta olen kovin otettu. Olen jo kolmannen polven nuorisoseuralainen. Tätä olen harrastanut koko ikäni”, kertoo Kuusela-Opas.
Liisa Kuusela-Opas on syntynyt Kurikassa 1945, mutta muutti jo perheensä mukana vauvana isänsä kotipitäjään Kauhajoelle. Nuorisoseuraura urkeni vuonna 1961, kun hän liittyi isovanhempiensa perustamaan Kokon Nuorisoseuraan, jossa toimi seuran sihteerinä ja harrasti sekä ohjasi kansantanssia.
Kuusela-Oppaan tie vei muutaman Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Klaukkalaan 70-luvun alussa, ja hän liittyi miehensä kanssa Klaukkalan Nuorisoseuraan. Tunnustus tuli sikälikin merkittävään aikaan, sillä hänen nykyinen kotiseuransa täyttää tämän vuoden marraskuussa kunnioitettavat 100 vuotta. Liisa Kuusela-Opas on toiminut seurassa varsin monella tasolla: kansantanssiharrastajana ja -ohjaajana, opinto-ohjaajana, varapuheenjohtajana sekä varsinaisena puheenjohtajana. Hän on myös erittäin ahkera talkoolainen.
Liisa Kuusela-Opas on vaikuttanut oman seuransa ulkopuolellakin. Hän on toiminut Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin johtokunnassa useita kausia. Lisäksi hän on ollut peräti 12 vuoden ajan varapuheenjohtaja Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin ja Uudenmaan Nuorisoseurojen Liiton yhteisessä johtokunnassa. Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa hän istui kaksi kuusivuotiskautta.
H-kilta-toiminta on hänelle varsin tuttua: hän oli kolme vuotta H-killan sihteerinä ja yli 15 vuotta Uudenmaan H-killan varapuheenjohtajana. Liisa Kuusela-Opas on saanut Suomen Nuorisoseurojen kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 ja H-arvon 1995. Uudenmaan Hermanskaksi hänet valittiin 2011.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma arvokas talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.
”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.
Lipinlahden Nuorisoseura järjestää matalan kynnyksen toimintaa ja tapahtumia, joissa ovet ovat auki kaikelle kansalle, niin oman paikkakunnan kuin naapurikylien asukkaille. Uudet toimijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan, ja pienetkin ideat ja toiveet huomioidaan ja viedään eteenpäin.
”Olemme järjestäneet muun muassa konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia, tansseja, myyjäisiä, koko perheen tapahtumia, lasten diskoja ja kyläyhdistyksen kanssa yhdessä koko kylän puurojuhlan vuosittain. Viime vuonna meillä oli seuran historian ensimmäinen isänpäivälounas, jota varmasti jatkamme tänä vuonna”, kertoo Pihlatie.
Korona-aikana seura järjesti alakouluikäisille piirustuskilpailun, jonka aiheena oli mielikuvituksellinen luonto. Kisa sai suuren suoison lasten keskuudessa. ”Hiihtolomaviikolla meillä on ollut näköalatorni Toivontornin valloitus lapsille. Luontopolun varrella vastataan luontoaiheisiin kysymyksiin ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kymmeniä palkintoja.”
Kunniamaininnan saaneet piirustukset lasten piirustuskilpailussa, jossa aiheena oli mielikuvituksellinen luonto.
Talkoilla remonttia ja linnunpönttöjä
Viimeisten vuosien aikana seura on remontoinut tunnelmallista, yli 80-vuotiasta nuorisoseurantalo Tuohuspirttiä paljon. ”Pirtin viihtyvyys ja toiminnallisuus on parantunut huomattavasti. Siitä kiitos aktiiviselle talkooporukalle, joka on erittäin sitoutunutta ja tehnyt ahkerasti töitä. Leader-rahoituksella rakensimme uudet ulkoraput ja inva-luiskan, remontoimme keittiön toimivammaksi ja ullakolle puhallettiin eristysvillaa. Samaan aikaan omana talkootyönä kunnostettiin kaikki ikkunat. Nyt on avustushaku menossa katon ja ulkoseinien maalaukseen sekä pihapiirissä olevan ladon pärekaton uusintaan.”
Lipinlahden nuorisoseuralaiset ovat kunnostaneet talkoilla nuorisoseurantalo Tuohuspirtin ikkunat.
Uusimpana toimintomuotona talossa on alkanut aikuisten sählykerho kerran viikossa. Seura on hankkinut mailat niin aikuisille kuin lapsillekin. Toiveissa onkin saada myös oma kerho lapsille.
Kuten monessa muussakin seurassa, myös Lipinlahdella mietitään jatkuvasti uusia varainhankintakeinoja. ”Viime keväänä teimme talkoovoimin 150 linnunpönttöä, jotka myimme kyläläisille ja muille tutuille. Vastaanotto oli niin hyvä, että pönttöjen rakentelu sai jatkoa myös tänä keväänä ja pönttöjä myydään toritapahtumassa.”
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Lipinlahden lisäksi loppusuoralla olivat Siepakat, Pertunmaan Nuorisoseura ja Viitaniemen Nuorisoseura.
Pääkuvassa viime vuonna järjestetyn isänpäivälounaan talkoilijoita.
Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt Vehmasmäen Nuorisoseurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.
”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän tämä on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen muistuttaa.
Vehmasmäen nuorisoseuratalo Valoharjun täydellinen peruskorjaus tehtiin 1980-luvun puolivälissä. Martti toimi yhtenä rakentamisen päätekijöistä yhdessä Rauno Impolan, Terttu Hiltusen ja Pirkko Nousiaisen kanssa. Martin vastuulla oli itse rakentaminen, ja sen työn laatu on kestänyt tähän päivään saakka.
”Remontin myötä tulin mukaan myös seuran toimintaan. Talkoissa tutustui koko kylään kerralla, niin uusiin kuin vanhoihin kyläläisiin, ja siitä oli todella helppo jatkaa toimimista”, Martti kertoo.
Nuorisoseuran oma kesäteatteri, Tammenranta, rakennettiin talkoilla 1998, ja Martti oli yksi rakentamisen päätekijöistä. Rakentamisen jälkeenkään hän ei ole lyönyt vasaraa naulaan, vaan on ollut vuosittain mukana teatterin lavaste- ja kunnostustöissä.
Liikunta antaa voimaa
Martti vetää nykyisin viikoittain miesten kuntojumppaa, joka on toiminut kylällä jo yli 50 vuotta ja vastaa Vehmasmäen latuverkoston ylläpidosta talvisin. Yhdessä talkooporukan kanssa hän oli tekemässä latupohjan peruskunnostuksen viimeksi 2019. Kuopion kaupungin laduista Vehmasmäessä päästään yleensä hiihtämään ensimmäisenä, kun ”kolme senttiä” lunta on saatu maahan asti. Kiitos siitä kuuluu kenttämestari Martille.
Mikä saa Martin kerta toisen jälkeen lähtemään mukaan? ”Kyllä se on se liikunnan ilo. Hyvä esimerkki tästä oli Suomi-juoksu, kun juostiin useampana vuonna yhdessä oman seuran porukan kanssa Utsjoelta Helsinkiin. Ja rakennustalkoihin on mukava osallistua, kun nikkarointi on itselle helppoa ja luontevaa, ja työkalutkin löytyvät omasta takaa.”
Martti nostaa hattua seuran johtokunnalle, jossa on innokkaita ihmisiä järjestämässä erilaista toimintaa. ”Helppoa mennä aina mukaan, kun kaikki on hyvin järjestelty etukäteen. Eikä tässäkään kukaan ole yksin, vaan tukee toinen toistaan ja yhdessä ideoidaan asioita.”
Nuorisoseurat elää ja hengittää täysin vapaaehtoistensa ansiosta. Vuosittain Suomen Nuorisoseurat valitsee Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää.
Suomen Nuorisoseuroilla on uusi visuaalinen ilme. Graafikko Mikko Sinervon käsialaa oleva ilme julkaistiin eilen sunnuntaina Nuorisoseurapäivän juhlassa. Siihen kuuluvat logo, värit, graafiset elementit ja kirjasimet.
”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo Sinervo uuden logon taustoista.
Nuorisoseurojen graafisista ilmettä tukee elementti, johon voi liittää kaksi erilaista mielikuvaa. Kuvion voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen, joissa on myös esteettömyyden kannalta riittävä kontrastisuhde. Lisäksi tehosteväreinä käytetään burgundinpunaista ja okrankeltaista.
”Saimme paljon palautetta strategiaprosessimme aikana siitä, miten nykyinen visuaalinen ilmeemme on auttamattomasti vanhentunut. Tämän vuoksi kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin päätös uudistaa sekä logo että muu visuaalinen ilme”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurojen henkilöstö on pääsääntöisesti pitänyt uudistusta hyvänä ja tarpeellisena. ”Logo on toimiva ja värit hyvät. Se on nykyaikainen ja samalla ajaton, mutta kuitenkin järjestön historiaa kunnioittava. Ilme on miellyttävä ja moderni. Tuliraudan muoto on hyvä, ja liekit ja polut tuovat vauhdikkuutta.”
Uusi visuaalinen ilme otetaan käyttöön järjestössä vaiheittain vuoden 2022 aikana.
Valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa sunnuntaina 27.3.2022 palkittiin Lipinlahden Nuorisoseura vuoden nuorisoseurana, Martti Suihkonen vuoden nuorisoseuralaisena sekä Miia Timonen ja Tero Sarkkinen vuoden ohjaajina. Viime vuonna vuoden nuorisoseuraksi valitun Lapin ylioppilasteatterin järjestämä juhla striimattiin teatterin YouTube-kanavalle. Juhlassa nähtiin myös hieno kattaus ylioppilasteatterin tuottamaa ohjelmaa.
Vuoden Nuorisoseura on virkeä Lipinlahden Nuorisoseura Nurmeksesta
Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.
”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.
Vuoden nuorisoseuralainen on monitoimihenkilö Martti Suihkonen Vehmasmäeltä
Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt seurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.
”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän se on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään ja pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen sanoo.
Vuoden ohjaajat ovat tanssiohjaaja Miia Timonen Kaustiselta ja teatteriohjaaja Tero Sarkkinen Joensuusta
Joensuulainen Tero Sarkkinen on teatterin, improvisaation ja kulttuurisen nuorisotyön moniosaaja. ”Ilon läikähdys valtasi ukon, kun kuulin, että tällainen on minulle myönnetty. Kyllähän tämä oli iso yllätys. Arvostan nuorisoseuroja tosi paljon ja kun arvostamani yhteisö on kiitoksen antanut, tuntuu siltä, että on jotain tehnyt oikein: että on vienyt eteenpäin asioita, joihin on uskonut”, Tero summaa ensitunnelmia.
Tero Sarkkinen on myös kuopiolaisen nuorisoteatteri TeatteriTorstai-toiminnan ohjaaja ja koordinaattori, mutta myös improvisaatioteatterin tekijä, ohjaaja ja ideoija; erityisesti hänen sydäntään lähellä on improliiga eli improvisaatiokilpailu.
Miia Timonen on toiminut Kaustisen Nuorisoseurassa kansantanssiohjaajana jo vuodesta 1995, jolloin hän aloitti vasta 13-vuotiaana ohjaamaan lasten kansantanssiryhmää. Ensimmäisen ryhmänsä Miia luotsasi aina nuorten aikuisten edustusryhmä Ottosiksi saakka, jonka jälkeen Miia on vastannut seuran vanhimpien tanssijoiden ohjaamisesta ja ohjelmien koreografioista. Nyt Miia ohjaa päävastuullisesti kolmea eri kansantanssiryhmää.
”Tunnustus tuntuu todella hyvältä ja merkittävältä omalla ohjaajataipaleellani. Olen todella otettu, että pitkä työni Kaustisen Nuorisoseurassa huomioidaan myös valtakunnallisesti. Ja tästä heijastuu myös se, kuinka tärkeää työtä nuorisoseuroissa tehdään eri-ikäisten kanssa”, Miia kiittelee.
Vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla jokaisesta erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa.
Tulirauta palaa uuteen logoon
Lisäksi Nuorisoseurapäivän juhlassa julkistettiin nuorisoseurajärjestön uusi visuaalinen ilme. ”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo uuden logon suunnitellut graafikko Mikko Sinervo.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen. Graafisista ilmettä ja logoa tukee elementti, jonka voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
Taidekoulu Estradi on Lappeenrannassa toimiva taiteen perusopetuksen oppilaitos, jossa annetaan laajan oppimäärän mukaista opetusta sirkustaiteessa, teatteritaiteessa ja rytmimusiikissa. Oppilaita Taidekoulu Estradilla on n. 520 ja henkilökuntaa nelisenkymmentä henkilöä. Oppilaitoksen ylläpitäjänä toimii Etelä-Karjalan Estradi ry.
Etsimme oppilaitoksemme johtoon REHTORIA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.8.2022 alkaen tai sopimuksen mukaan.
Arvostamme vahvan hallinnon ja talouden osaamisen lisäksi taiteilijayhteisön henkilöstöjohtamisen taitoa, taidepedagogista näkemystä ja kiinnostusta monitaiteisuuteen, innovaatiokykyä sekä verkostoitumisen taitoja.
Kelpoisuusvaatimukset määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (14.12.1998/986) mukaan. Tehtävään valitun on esitettävä nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukainen rikostaustaote sekä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät yksityisen opetusalan työehtosopimuksen mukaisesti. Hakemukset, joita ei palauteta, osoitetaan Etelä-Karjalan Estradi ry:n hallitukselle. Hakemukset toimitetaan 8.4.2022 klo 14.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen ulla.sarkinen@taidekouluestradi.fi.
Lisätietoja: rehtori Ulla Särkinen, 050 556 7692, ulla.sarkinen@taidekouluestradi.fi
Historiamme ensimmäinen Nuorisoseurat-verkkolehti on juuri julkaistu. Olemme koonneet tähän joukon kiinnostavia artikkeleita: tutustumme tulevan kevään ja kesän tapahtumiimme, pääsemme kurkistamaan uuden Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -toiminnan kuulumisiin ja kuulemme muutamien työntekijöidemme ajatuksia uunituoreesta ”Ovet auki kaikille – yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamisen opas” -julkaisusta. Moninaisuuden ja yhteisöllisyyden välistä yhteyttä pohditaan myös tanssinopettaja Susanna Kivisen haastattelussa.
Uudessa verkkolehdessä starttaa myös uusi juttusarja erikoisista nuorisoseurantalon toiminnoista. Pääsemme nyt perehtymään Saarijärvellä sijaitsevan Mahlun Nuorisoseuran sisämölkkytoimintaan. Otamme mielellään vastaan juttuvinkkejä eri puolilta Suomea juuri erikoisista nuorisoseurantalon käyttötavoista tai muista kiinnostavista toiminnoista. Tavoitteenamme on julkaista entistä enemmän paikallisten nuorisoseurojen tarinoita. Postia lehdelle voi lähettää osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi.
Lisäksi saimme luvan julkaista Suomen Harrastajateatteriliiton Repliikki-verkkoartikkelina alun perin julkaistun jutun harrastajateattereiden ahdingosta korona-aikana. Tärkeänä osana verkkolehteä ovat myös H-killan kuulumiset. Tällä kertaa myös ne ovat erityisen toiveikkaita, sillä H-Kiltapäiviä päästään vihdoinkin viettämään huhtikuun alussa.
Sen lisäksi, että lehteämme voi lukea verkossa, voi sen tulostaa näppärästi paperiversioksi. Muun muassa tämän vuoksi jatkamme nuorisoseuraristikoiden julkaisemista, joita Salahmin Nuorisoseuran puheenjohtaja Arvi Uotinen on meille laatinut.
Nuorten osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun on keskusteltu viime aikoina paljon mediassa. Aluevaaleissa valittiin hyvinvointialueiden valtuustoihin erittäin pieni nuorten määrä, ja varsinkin nuorten äänen kuuluminen heitä koskevassa päätöksenteossa huolettaa. Samaan aikaan nuorten henkilöiden innokkuus äänestää vaaleissa laskee entisestään. Myös huoli nuorten hyvinvoinnin laskusta on noussut esiin merkittävästi.
Vuonna 2020 julkaistussa ”Kuullaan muttei kuunnella” – lasten osallistumisoikeudet Suomessa –raportissa todetaan, että ”lasten ja nuorten osallisuus toteutuu Suomessa edelleen lähinnä muodollisten ja aikuisten antamien rakenteiden puitteissa. Osallistumisen rakenteiden koetaan olevan pääosin kunnossa, mutta puutteita on esimerkiksi viranomaisten asenteissa (lasten mielipiteitä ei oteta vakavasti) sekä yhdenvertaisen osallistumisen toteutumisessa.
”Nuorisoseuratoiminnassa on läpi 140-vuotisen historian pyritty tukemaan sekä yksilön itsekasvatusta, että yhteisössä toimimisen merkitystä. Uuden strategian myötä järjestössä halutaan entisestään vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Vuodesta 2019 toiminut Nuoret Vaikuttajat -toiminta laajentuu nyt huomattavasti. Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena on muuttaa tapaa, miten nuorista ja nuorille ajankohtaisista teemoista puhutaan yhteiskunnassa – ei heidän ohitseen, vaan heidän kanssaan, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Vaikuttamistaitoja rakentavan vuoropuhelun keinoin Nuoret nuorisoseuravaikuttajat -toiminnassa haetaan 15–25-vuotiaita mukaan seitsemään alueelliseen vaikuttajaryhmään, jotka kokoontuvat sekä omalla alueellaan että yhtensä isona valtakunnallisena joukkona. Toimintaa rahoitetaan Euroopan Unionin Erasmus plus -ohjelmasta. Toiminnassa valmennetaan nuoria kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen, tuetaan alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa sekä lisätään nuorten ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Nuoret itse muodostavat hankkeen ohjausryhmän suunnitellen toiminnan keskeisimmän sisällön. Aikuisten tehtävänä on toimia mahdollistajina. Myös nuorten ryhmien mentorit ovat itse nuoria. Hankkeessa käytetään menetelminä esimerkiksi Erätauko-dialogia, yhteiskehittämistä sekä muita osallistavia tapoja oppia.
Nuorten Vaikuttajien toimintaan voi hakea mukaan 15.2. asti osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/vaikuttajaksi. Ensimmäinen alueellinen kokoontuminen pidetään huhtikuun alussa.
Lisätietoja: Henna Liiri-Turunen, kehittämispäällikkö, Suomen Nuorisoseurat ry p. 044 207 3072 / henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi
Lisää Suomen Nuorisoseurojen Vuoden tanssiteko 2021 -palkinnosta lehdistötiedotteen jälkeen.
Tiedote 1.2.2022 klo 12
Eläköön Folk! -palkintojen saajat on julkistettu – Vuoden Wäinö -tunnustus Jaana-Maria Jukkaralle
Maailman musiikin keskuksen – Global Music Centren toiminnanjohtaja Jaana-Maria Jukkara on työssään edistänyt erityisesti Suomeen muuttaneiden muusikoiden asemaa ja mahdollisuuksia rikastuttaa suomalaista kulttuurielämää. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus nimeää Vuoden Wäinöksi vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla toimivan henkilön, ryhmän tai tahon, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla.
Muusikkojen liitto myöntää Vuoden Artisti -palkinnon kansanmuusikko, laulaja ja säveltäjä Vilma Jäälle. Vilma Jää on valovoimainen solisti, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä. Eri genrejen rajoja rikkomalla hän tuo uutta yleisöä kansanmusiikin pariin. Suomen Musiikintekijät osoittaa puolestaan Vuoden Kansanmusiikkitekijä -palkinnon Akkajee-yhtyeelle. Akkajee on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.
Kaiken maailman musiikkien ja soittajien risteyspaikka Haapavesi Folk Music Festival on rakentanut toimintansa rohkeasti jo vuosikymmenten ajan eri genrejen ja valtakuntien rajojen ylityksille. Maailman musiikin keskus – Global Music Centre antaa festivaalille Risteys-palkinnon, joka osoitetaan tunnustuksena taholle, joka edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye -nimityksen tarkoituksena on nostaa esiin yhtye tai ryhmä, joka on osoittanut erityistä toimintaa kansanmusiikin saralla. Vuonna 2022 nimityksen saa Kaustisella kansanmusiikin elävänä säilymiseen vaikuttanut tärkeä toimija, Aapintuvan pelimannit. 1980-luvun alussa alkanut kansalaisopiston pelimanniryhmä on koonnut soittajia yhteen jo yli neljän vuosikymmenen ajan.
Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnetään taholle, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta. Suomen Nuorisoseurat antaa palkinnon Riina Hosiolle teoksestaan Verensulkusanoja. Teoksessa tanssivat taidokkaasti Motoran Pelmakat. Teos on taiteellisesti korkeatasoinen ja sen ilmaisuvoima hakee vertaistaan esittävän taiteen kentällä.
Kansanmusiikki-lehti ja kamukanta.fi myöntävät Vuoden kansanmusiikkilevy 2021 -tunnustuksen levylle Ánnámáret: Nieguid duovdagat. Levyn musiikki ammentaa sekä rikkaasta joikuperinteestä että elävästä saamenmaan kulttuurista.
Kanteleliitto myöntää Vuoden Kantelelevy -palkinnon tänä vuonna uniikista ja vaikuttavasta yhteistyöstä, jossa pelimaailma, upea luova sisältö ja muusikoiden osaaminen yhdistyvät. Palkinto annetaan Folk’Avant -yhtyeen julkaisulle ”Jorvik Lullaby”, joka on tehty Star Stable-pelifirmalle. Single on striimattu Spotifysta yli 130 000 kertaa.
Juho Koirasen muistorahastosta jaetaan vuosittain kannustusstipendi nuorelle tai ryhmälle, joka tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. Vuoden Nuori Pelimanni -tittelin Kansanmusiikkiliitolta ja Koirasen perheeltä saa 12-vuotias savonlinnalainen Anni Saksman. Saksman on mm. voittanut Hopeinen harmonikka -kilpailun vuonna 2019.
Kansantanssi- ja kansanmusiikkikentän merkittävimmät toimijat palkitsevat vuosittain alan valovoimaisia tähtiä ja merkittäviä vaikuttajia Eläköön Folk! -gaalassa. Tunnustukset oli tarkoitus jakaa Folklandia-risteilyn Eläköön Folk! -gaalassa tammikuussa. Koska Folklandia jouduttiin koronan vuoksi peruuttamaan, järjestöt julkistavat tunnustusten saajat nyt yhteisellä verkkotiedotteella. Järjestöt luovuttavat palkinnot voittajille omissa tilaisuuksissaan. Lisätietoja alla löytyvistä linkeistä. Eläköön Folk! -tunnustuksiin on yhdistynyt osa aikaisemmin Etnogaalassa jaetuista palkinnoista. Etnogaala järjestettiin viimeisen kerran tammikuussa 2020.
Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat Suomen Nuorisoseurat jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi p. +358 50 526 8957
Vuoden tanssiteko 2021 -palkinto Riina Hosion teokselle Verensulkusanoja
Verensulkusanoja on Riina Hosion koreografioima ja ohjaama tanssiteos kateudesta, sen sisartunteesta häpeästä sekä sanojen ja sanallistamisen voimasta. Verensulkusanat ovat parannusloitsuja haavojen sulkemiseen. Teoksen koreografia on saanut inspiraationsa suomalaiskarjalaisesta loitsuperinteestä sekä ennen kaikkea karjalaisten perinnetanssien liikekielestä ja kehollisuudesta. Teoksessa erilaiset ääneen lausutut ja pään sisälle piiloutuneet loitsut, eli luvut tai sanat, yhdistyvät alaspäin sykkivään liikevoimaan ja herkistä herkimpään liikkeen kuunteluun.
Motoran Pelmakat ilmentävät teoksessa taidokkaasti tanssimalla ja kehojen liikekielellä universaaleja motiiveja, kuten kateutta, halua ja hyväksytyksi tulemista. Tanssiva lavarunoilija Mitja Pilke on teoksen karismaattinen keskushahmo kaikessa maanisuudessaan ja traagisuudessaan. Teosta varten sävelletty juureva ja ennakkoluuloton musiikki sekä teoksen äänisuunnittelu on Teemu Eerolan käsialaa.
Teoksen tuotantoon ovat osallistuneet Pelmakat-ryhmän ohjaaja Eevi Miettinen sekä Nuorisoseura Motora. Teoksen toteutusta ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus. Teos sai menestyksekkään ensi-iltansa Tanssimaniassa 25.9.2021.
Riina Hosio, kuva: Mikko Malmivaara
Verensulkusanoja. Kuvassa tanssija Mitja Pilke. Kuva: Carita Berg
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden tanssiteko 2021 -tunnustuksen Verensulkusanoja-tanssiteokselle kiitoksena korkeatasoisesta tanssiteoksesta, joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettuutta. Verensulkusanoja on taiteellisesti korkeatasoinen ja kiinnostava tanssiteatterillinen teos, jonka ilmaisuvoima hakee vertaistaan esittävän taiteen kentällä.
Vuoden 2021 tanssiteko -valinnan suoritti kansantanssimestari Antti Savilampi neuvoa antavan yleisöäänestyksen pohjalta.
Palkinto luovutetaan Pispalan Sottiisissa Tampereella kesäkuussa 2022. Riina Hosio on tänään tiistaina 1.2. Suomen Nuorisoseurojen @nuorisoseurat-kanavan Instalivessä klo 18.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -palkinnot jaetaan ja julkistetaan nuorisoseurapäivänä maaliskuussa.
Lisätiedot: Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat Suomen Nuorisoseurat jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi | p. +358 50 526 8957
