Suomen Nuorisoseuroilla on uusi visuaalinen ilme. Graafikko Mikko Sinervon käsialaa oleva ilme julkaistiin eilen sunnuntaina Nuorisoseurapäivän juhlassa. Siihen kuuluvat logo, värit, graafiset elementit ja kirjasimet.
”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo Sinervo uuden logon taustoista.
Nuorisoseurojen graafisista ilmettä tukee elementti, johon voi liittää kaksi erilaista mielikuvaa. Kuvion voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen, joissa on myös esteettömyyden kannalta riittävä kontrastisuhde. Lisäksi tehosteväreinä käytetään burgundinpunaista ja okrankeltaista.
”Saimme paljon palautetta strategiaprosessimme aikana siitä, miten nykyinen visuaalinen ilmeemme on auttamattomasti vanhentunut. Tämän vuoksi kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin päätös uudistaa sekä logo että muu visuaalinen ilme”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurojen henkilöstö on pääsääntöisesti pitänyt uudistusta hyvänä ja tarpeellisena. ”Logo on toimiva ja värit hyvät. Se on nykyaikainen ja samalla ajaton, mutta kuitenkin järjestön historiaa kunnioittava. Ilme on miellyttävä ja moderni. Tuliraudan muoto on hyvä, ja liekit ja polut tuovat vauhdikkuutta.”
Uusi visuaalinen ilme otetaan käyttöön järjestössä vaiheittain vuoden 2022 aikana.
Valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa sunnuntaina 27.3.2022 palkittiin Lipinlahden Nuorisoseura vuoden nuorisoseurana, Martti Suihkonen vuoden nuorisoseuralaisena sekä Miia Timonen ja Tero Sarkkinen vuoden ohjaajina. Viime vuonna vuoden nuorisoseuraksi valitun Lapin ylioppilasteatterin järjestämä juhla striimattiin teatterin YouTube-kanavalle. Juhlassa nähtiin myös hieno kattaus ylioppilasteatterin tuottamaa ohjelmaa.
Vuoden Nuorisoseura on virkeä Lipinlahden Nuorisoseura Nurmeksesta
Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.
”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.
Vuoden nuorisoseuralainen on monitoimihenkilö Martti Suihkonen Vehmasmäeltä
Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt seurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.
”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän se on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään ja pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen sanoo.
Vuoden ohjaajat ovat tanssiohjaaja Miia Timonen Kaustiselta ja teatteriohjaaja Tero Sarkkinen Joensuusta
Joensuulainen Tero Sarkkinen on teatterin, improvisaation ja kulttuurisen nuorisotyön moniosaaja. ”Ilon läikähdys valtasi ukon, kun kuulin, että tällainen on minulle myönnetty. Kyllähän tämä oli iso yllätys. Arvostan nuorisoseuroja tosi paljon ja kun arvostamani yhteisö on kiitoksen antanut, tuntuu siltä, että on jotain tehnyt oikein: että on vienyt eteenpäin asioita, joihin on uskonut”, Tero summaa ensitunnelmia.
Tero Sarkkinen on myös kuopiolaisen nuorisoteatteri TeatteriTorstai-toiminnan ohjaaja ja koordinaattori, mutta myös improvisaatioteatterin tekijä, ohjaaja ja ideoija; erityisesti hänen sydäntään lähellä on improliiga eli improvisaatiokilpailu.
Miia Timonen on toiminut Kaustisen Nuorisoseurassa kansantanssiohjaajana jo vuodesta 1995, jolloin hän aloitti vasta 13-vuotiaana ohjaamaan lasten kansantanssiryhmää. Ensimmäisen ryhmänsä Miia luotsasi aina nuorten aikuisten edustusryhmä Ottosiksi saakka, jonka jälkeen Miia on vastannut seuran vanhimpien tanssijoiden ohjaamisesta ja ohjelmien koreografioista. Nyt Miia ohjaa päävastuullisesti kolmea eri kansantanssiryhmää.
”Tunnustus tuntuu todella hyvältä ja merkittävältä omalla ohjaajataipaleellani. Olen todella otettu, että pitkä työni Kaustisen Nuorisoseurassa huomioidaan myös valtakunnallisesti. Ja tästä heijastuu myös se, kuinka tärkeää työtä nuorisoseuroissa tehdään eri-ikäisten kanssa”, Miia kiittelee.
Vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla jokaisesta erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa.
Tulirauta palaa uuteen logoon
Lisäksi Nuorisoseurapäivän juhlassa julkistettiin nuorisoseurajärjestön uusi visuaalinen ilme. ”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo uuden logon suunnitellut graafikko Mikko Sinervo.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen. Graafisista ilmettä ja logoa tukee elementti, jonka voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
Taidekoulu Estradi on Lappeenrannassa toimiva taiteen perusopetuksen oppilaitos, jossa annetaan laajan oppimäärän mukaista opetusta sirkustaiteessa, teatteritaiteessa ja rytmimusiikissa. Oppilaita Taidekoulu Estradilla on n. 520 ja henkilökuntaa nelisenkymmentä henkilöä. Oppilaitoksen ylläpitäjänä toimii Etelä-Karjalan Estradi ry.
Etsimme oppilaitoksemme johtoon REHTORIA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.8.2022 alkaen tai sopimuksen mukaan.
Arvostamme vahvan hallinnon ja talouden osaamisen lisäksi taiteilijayhteisön henkilöstöjohtamisen taitoa, taidepedagogista näkemystä ja kiinnostusta monitaiteisuuteen, innovaatiokykyä sekä verkostoitumisen taitoja.
Kelpoisuusvaatimukset määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (14.12.1998/986) mukaan. Tehtävään valitun on esitettävä nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukainen rikostaustaote sekä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät yksityisen opetusalan työehtosopimuksen mukaisesti. Hakemukset, joita ei palauteta, osoitetaan Etelä-Karjalan Estradi ry:n hallitukselle. Hakemukset toimitetaan 8.4.2022 klo 14.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen ulla.sarkinen@taidekouluestradi.fi.
Lisätietoja: rehtori Ulla Särkinen, 050 556 7692, ulla.sarkinen@taidekouluestradi.fi
Historiamme ensimmäinen Nuorisoseurat-verkkolehti on juuri julkaistu. Olemme koonneet tähän joukon kiinnostavia artikkeleita: tutustumme tulevan kevään ja kesän tapahtumiimme, pääsemme kurkistamaan uuden Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -toiminnan kuulumisiin ja kuulemme muutamien työntekijöidemme ajatuksia uunituoreesta ”Ovet auki kaikille – yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamisen opas” -julkaisusta. Moninaisuuden ja yhteisöllisyyden välistä yhteyttä pohditaan myös tanssinopettaja Susanna Kivisen haastattelussa.
Uudessa verkkolehdessä starttaa myös uusi juttusarja erikoisista nuorisoseurantalon toiminnoista. Pääsemme nyt perehtymään Saarijärvellä sijaitsevan Mahlun Nuorisoseuran sisämölkkytoimintaan. Otamme mielellään vastaan juttuvinkkejä eri puolilta Suomea juuri erikoisista nuorisoseurantalon käyttötavoista tai muista kiinnostavista toiminnoista. Tavoitteenamme on julkaista entistä enemmän paikallisten nuorisoseurojen tarinoita. Postia lehdelle voi lähettää osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi.
Lisäksi saimme luvan julkaista Suomen Harrastajateatteriliiton Repliikki-verkkoartikkelina alun perin julkaistun jutun harrastajateattereiden ahdingosta korona-aikana. Tärkeänä osana verkkolehteä ovat myös H-killan kuulumiset. Tällä kertaa myös ne ovat erityisen toiveikkaita, sillä H-Kiltapäiviä päästään vihdoinkin viettämään huhtikuun alussa.
Sen lisäksi, että lehteämme voi lukea verkossa, voi sen tulostaa näppärästi paperiversioksi. Muun muassa tämän vuoksi jatkamme nuorisoseuraristikoiden julkaisemista, joita Salahmin Nuorisoseuran puheenjohtaja Arvi Uotinen on meille laatinut.
Nuorten osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun on keskusteltu viime aikoina paljon mediassa. Aluevaaleissa valittiin hyvinvointialueiden valtuustoihin erittäin pieni nuorten määrä, ja varsinkin nuorten äänen kuuluminen heitä koskevassa päätöksenteossa huolettaa. Samaan aikaan nuorten henkilöiden innokkuus äänestää vaaleissa laskee entisestään. Myös huoli nuorten hyvinvoinnin laskusta on noussut esiin merkittävästi.
Vuonna 2020 julkaistussa ”Kuullaan muttei kuunnella” – lasten osallistumisoikeudet Suomessa –raportissa todetaan, että ”lasten ja nuorten osallisuus toteutuu Suomessa edelleen lähinnä muodollisten ja aikuisten antamien rakenteiden puitteissa. Osallistumisen rakenteiden koetaan olevan pääosin kunnossa, mutta puutteita on esimerkiksi viranomaisten asenteissa (lasten mielipiteitä ei oteta vakavasti) sekä yhdenvertaisen osallistumisen toteutumisessa.
”Nuorisoseuratoiminnassa on läpi 140-vuotisen historian pyritty tukemaan sekä yksilön itsekasvatusta, että yhteisössä toimimisen merkitystä. Uuden strategian myötä järjestössä halutaan entisestään vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Vuodesta 2019 toiminut Nuoret Vaikuttajat -toiminta laajentuu nyt huomattavasti. Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena on muuttaa tapaa, miten nuorista ja nuorille ajankohtaisista teemoista puhutaan yhteiskunnassa – ei heidän ohitseen, vaan heidän kanssaan, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Vaikuttamistaitoja rakentavan vuoropuhelun keinoin Nuoret nuorisoseuravaikuttajat -toiminnassa haetaan 15–25-vuotiaita mukaan seitsemään alueelliseen vaikuttajaryhmään, jotka kokoontuvat sekä omalla alueellaan että yhtensä isona valtakunnallisena joukkona. Toimintaa rahoitetaan Euroopan Unionin Erasmus plus -ohjelmasta. Toiminnassa valmennetaan nuoria kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen, tuetaan alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa sekä lisätään nuorten ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Nuoret itse muodostavat hankkeen ohjausryhmän suunnitellen toiminnan keskeisimmän sisällön. Aikuisten tehtävänä on toimia mahdollistajina. Myös nuorten ryhmien mentorit ovat itse nuoria. Hankkeessa käytetään menetelminä esimerkiksi Erätauko-dialogia, yhteiskehittämistä sekä muita osallistavia tapoja oppia.
Nuorten Vaikuttajien toimintaan voi hakea mukaan 15.2. asti osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/vaikuttajaksi. Ensimmäinen alueellinen kokoontuminen pidetään huhtikuun alussa.
Lisätietoja: Henna Liiri-Turunen, kehittämispäällikkö, Suomen Nuorisoseurat ry p. 044 207 3072 / henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi
Lisää Suomen Nuorisoseurojen Vuoden tanssiteko 2021 -palkinnosta lehdistötiedotteen jälkeen.
Tiedote 1.2.2022 klo 12
Eläköön Folk! -palkintojen saajat on julkistettu – Vuoden Wäinö -tunnustus Jaana-Maria Jukkaralle
Maailman musiikin keskuksen – Global Music Centren toiminnanjohtaja Jaana-Maria Jukkara on työssään edistänyt erityisesti Suomeen muuttaneiden muusikoiden asemaa ja mahdollisuuksia rikastuttaa suomalaista kulttuurielämää. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus nimeää Vuoden Wäinöksi vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla toimivan henkilön, ryhmän tai tahon, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla.
Muusikkojen liitto myöntää Vuoden Artisti -palkinnon kansanmuusikko, laulaja ja säveltäjä Vilma Jäälle. Vilma Jää on valovoimainen solisti, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä. Eri genrejen rajoja rikkomalla hän tuo uutta yleisöä kansanmusiikin pariin. Suomen Musiikintekijät osoittaa puolestaan Vuoden Kansanmusiikkitekijä -palkinnon Akkajee-yhtyeelle. Akkajee on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.
Kaiken maailman musiikkien ja soittajien risteyspaikka Haapavesi Folk Music Festival on rakentanut toimintansa rohkeasti jo vuosikymmenten ajan eri genrejen ja valtakuntien rajojen ylityksille. Maailman musiikin keskus – Global Music Centre antaa festivaalille Risteys-palkinnon, joka osoitetaan tunnustuksena taholle, joka edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye -nimityksen tarkoituksena on nostaa esiin yhtye tai ryhmä, joka on osoittanut erityistä toimintaa kansanmusiikin saralla. Vuonna 2022 nimityksen saa Kaustisella kansanmusiikin elävänä säilymiseen vaikuttanut tärkeä toimija, Aapintuvan pelimannit. 1980-luvun alussa alkanut kansalaisopiston pelimanniryhmä on koonnut soittajia yhteen jo yli neljän vuosikymmenen ajan.
Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnetään taholle, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta. Suomen Nuorisoseurat antaa palkinnon Riina Hosiolle teoksestaan Verensulkusanoja. Teoksessa tanssivat taidokkaasti Motoran Pelmakat. Teos on taiteellisesti korkeatasoinen ja sen ilmaisuvoima hakee vertaistaan esittävän taiteen kentällä.
Kansanmusiikki-lehti ja kamukanta.fi myöntävät Vuoden kansanmusiikkilevy 2021 -tunnustuksen levylle Ánnámáret: Nieguid duovdagat. Levyn musiikki ammentaa sekä rikkaasta joikuperinteestä että elävästä saamenmaan kulttuurista.
Kanteleliitto myöntää Vuoden Kantelelevy -palkinnon tänä vuonna uniikista ja vaikuttavasta yhteistyöstä, jossa pelimaailma, upea luova sisältö ja muusikoiden osaaminen yhdistyvät. Palkinto annetaan Folk’Avant -yhtyeen julkaisulle ”Jorvik Lullaby”, joka on tehty Star Stable-pelifirmalle. Single on striimattu Spotifysta yli 130 000 kertaa.
Juho Koirasen muistorahastosta jaetaan vuosittain kannustusstipendi nuorelle tai ryhmälle, joka tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. Vuoden Nuori Pelimanni -tittelin Kansanmusiikkiliitolta ja Koirasen perheeltä saa 12-vuotias savonlinnalainen Anni Saksman. Saksman on mm. voittanut Hopeinen harmonikka -kilpailun vuonna 2019.
Kansantanssi- ja kansanmusiikkikentän merkittävimmät toimijat palkitsevat vuosittain alan valovoimaisia tähtiä ja merkittäviä vaikuttajia Eläköön Folk! -gaalassa. Tunnustukset oli tarkoitus jakaa Folklandia-risteilyn Eläköön Folk! -gaalassa tammikuussa. Koska Folklandia jouduttiin koronan vuoksi peruuttamaan, järjestöt julkistavat tunnustusten saajat nyt yhteisellä verkkotiedotteella. Järjestöt luovuttavat palkinnot voittajille omissa tilaisuuksissaan. Lisätietoja alla löytyvistä linkeistä. Eläköön Folk! -tunnustuksiin on yhdistynyt osa aikaisemmin Etnogaalassa jaetuista palkinnoista. Etnogaala järjestettiin viimeisen kerran tammikuussa 2020.
Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat Suomen Nuorisoseurat jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi p. +358 50 526 8957
Vuoden tanssiteko 2021 -palkinto Riina Hosion teokselle Verensulkusanoja
Verensulkusanoja on Riina Hosion koreografioima ja ohjaama tanssiteos kateudesta, sen sisartunteesta häpeästä sekä sanojen ja sanallistamisen voimasta. Verensulkusanat ovat parannusloitsuja haavojen sulkemiseen. Teoksen koreografia on saanut inspiraationsa suomalaiskarjalaisesta loitsuperinteestä sekä ennen kaikkea karjalaisten perinnetanssien liikekielestä ja kehollisuudesta. Teoksessa erilaiset ääneen lausutut ja pään sisälle piiloutuneet loitsut, eli luvut tai sanat, yhdistyvät alaspäin sykkivään liikevoimaan ja herkistä herkimpään liikkeen kuunteluun.
Motoran Pelmakat ilmentävät teoksessa taidokkaasti tanssimalla ja kehojen liikekielellä universaaleja motiiveja, kuten kateutta, halua ja hyväksytyksi tulemista. Tanssiva lavarunoilija Mitja Pilke on teoksen karismaattinen keskushahmo kaikessa maanisuudessaan ja traagisuudessaan. Teosta varten sävelletty juureva ja ennakkoluuloton musiikki sekä teoksen äänisuunnittelu on Teemu Eerolan käsialaa.
Teoksen tuotantoon ovat osallistuneet Pelmakat-ryhmän ohjaaja Eevi Miettinen sekä Nuorisoseura Motora. Teoksen toteutusta ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus. Teos sai menestyksekkään ensi-iltansa Tanssimaniassa 25.9.2021.
Riina Hosio, kuva: Mikko Malmivaara
Verensulkusanoja. Kuvassa tanssija Mitja Pilke. Kuva: Carita Berg
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden tanssiteko 2021 -tunnustuksen Verensulkusanoja-tanssiteokselle kiitoksena korkeatasoisesta tanssiteoksesta, joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettuutta. Verensulkusanoja on taiteellisesti korkeatasoinen ja kiinnostava tanssiteatterillinen teos, jonka ilmaisuvoima hakee vertaistaan esittävän taiteen kentällä.
Vuoden 2021 tanssiteko -valinnan suoritti kansantanssimestari Antti Savilampi neuvoa antavan yleisöäänestyksen pohjalta.
Palkinto luovutetaan Pispalan Sottiisissa Tampereella kesäkuussa 2022. Riina Hosio on tänään tiistaina 1.2. Suomen Nuorisoseurojen @nuorisoseurat-kanavan Instalivessä klo 18.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -palkinnot jaetaan ja julkistetaan nuorisoseurapäivänä maaliskuussa.
Lisätiedot: Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat Suomen Nuorisoseurat jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi | p. +358 50 526 8957
Nuorisoseuroja hellitään vuoden 2022 aikana koulutuksilla ja konkreettisella tuella Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -hakemusten kanssa. Nämä Euroopan unionin ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden nuorisoseuratoiminnan kehittämiseen sekä nuorisotyön tekemiseen kansainvälisissä toimintaympäristöissä.
Mistä on kyse käytännössä?
Kevään 2022 aikana järjestetään nuorisoseuroille hakuinfot jaossa olevasta rahoituksesta:. Ilmoittautumiset viimeistään päivää ennen webinaaria oheisten linkkien kautta:
Hakuinfoon voi osallistua ilman aiempaa kokemusta kansainvälisestä toiminnasta tai Euroopan unionin rahoittamista hankkeista. Nyt kynnys on matalalla ja liikkeelle lähdetään aakkosten alkupäästä. Infoissa esitellään haussa olevat tukimuodot sekä kerrotaan hakuprosesseista ja -aikatauluista. Hakuklinikoiden lisäksi seuroilla on käytettävissä järjestön henkilöstön tuki hakemusten kirjoittamisessa.
Koulutustilaisuuksissa puhutaan konkreettisten esimerkkien kautta ja käytännönläheisesti, millaiseen toimintaan rahoitusmuodot voisivat sopia. On hyvä myös huomata, että EU-rahoitus on kehittynyt vuosien myötä ja esimerkiksi hankkeiden uudet raportointimallit ovat keventäneet hallinnointia. Tule kuulemaan, kysy – ja varaa tarvittaessa seurakohtainen aika sparraukselle.
Tässä lyhyt kuvaus, mistä Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa on kyse:
Erasmus+ on Euroopan unionin koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelma. Erasmus+ -toiminta kattaa nuorisovaihdot ulkomaille, mutta myös toimintaa kotimaassa esimerkiksi osallistumishankkeiden kautta
Euroopan solidaarisuusjoukoissa nuoret saavat mahdollisuuden osallistua eurooppalaista solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta vahvistaviin projekteihin. Solidaarisuushankkeet ovat 18–30-vuotiaiden nuorten ideoimaa ja toteuttamaa paikallista ryhmätoimintaa, jolla tavoitellaan positiivista muutosta. Solidaarisuushankkeiden kesto on 2-12 kuukautta.
Tässä vielä kevään 2022 hakuaikoja – lähtemällä liikkeelle nyt ehtii vielä helmikuun hakuun, mutta viimeistään toukokuulle:
Haku 23.2.2022
Haku päättyy 23.2.2022 klo 13.00 Suomen aikaa (12.00 CET):
solidaarisuushankkeet (ESC30-SOL). Hankkeiden tulee alkaa 1.6.-31.12.2022
vapaaehtoishankkeet (ESC51-VTJ). Hankkeiden tulee alkaa 1.6.-31.12.2022.
Haku 4.5.2022
Haku päättyy 4.5.2022 klo 13.00 (Suomen aikaa (12.00 CET):
solidaarisuushankkeet (ESC30-SOL). Hankkeiden tulee alkaa 1.8.-31.12.2022.
Liikkuvuushankkeet 4.5.2022
Liikkuvuushankkeiden (KA1) haku päättyy 4.5.2022 klo 13.00 Suomen aikaa (12.00 CET):
nuorisovaihdot (KA152-YOU). Hankkeiden tulee alkaa 1.8.-31.12.2022
Julkaisimme tiistaina 11.1. aluevaalitavoitteemme ja esittelemme tavoitteita yksityiskohtaisesti pitkin viikkoa.
Toinen aluevaalitavoitteemme eli ”Oikeesti osallisuutta!” pyrkii siihen, että uusilla hyvinvointialueilla huomioitaisiin kansalaisten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. Usein osallisuustoimet saattavat tuntua harmillisen näennäisiltä, sillä osallistujien kokemus ei välttämättä tunnu siltä, että oltaisiin pyritty aitoon vuorovaikutukseen tai ihmisten ajatusten kuulemiseen, vaikka se olisikin järjestäjän tarkoitus. Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan – ihan aidosti. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.
Nuorisoseuroissa erinomainen esimerkki nuorten osallisuuden vahvistamisesta ja demokratiakasvatuksesta on Nuoret vaikuttajat -toiminta. Siinä 16–26-vuotiaille nuorille avataan ryhmämuotoisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaa, suomalaista päätöksentekojärjestelmää, vaikuttamista ja viestintää sekä avoimen dialogin merkitystä toimivalle päätöksenteolle ja demokratialle. Meidän kauttamme voit siis tavoittaa varsinkin kulttuuria harrastavia nuoria eri maakunnista. Heidän kanssaan voimme myös kertoa muille nuorille siitä, miksi vaikuttaminen kannattaa sekä miten tehdyt päätökset vaikuttavat tavallisen ihmisen elämään.
Muistattehan myös meidän osallisuusportaamme, jotka kuvaavat mainiosti osallisuutta päätöksenteossa. Löydät osallisuusportaat täältä. Kiinnostaisiko myös ohjattu dialogi nuorten kanssa? Ota meihin yhteyttä niin järjestetään sellainen!
Julkistimme eilen 11.1. aluevaalitavoitteemme. Esittelemme tällä viikolla erillisissä artikkeleissa niitä yksityiskohtaisesti.
Ensimmäinen tavoitteemme eli ”Kansalaisjärjestöt mukaan!” pyrkii siihen, että uusilla hyvinvointialueilla muistettaisiin se, että erilaiset järjestöt ja yhdistykset ovat erinomainen tapa tavoittaa kansalaisia, joita hyvinvointialueen vastuulla olevat toiminnot koskettavat. Uudet perustettavat hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Sosiaalialan järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana näissä; nyt on tuhannen taalan paikka saada myös muut järjestöt mukaan.
Nuorisotyötä tekevillä järjestöillä on erinomainen tuntemus nuoria koskevista asioista, ja on tärkeää myös kuulla nuoria heitä koskevassa päätöksenteossa. Järjestöt voivat tarjota mahdollisuuksia nuorten jututtamiseen heille tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Sama pätee toki myös muihin ikäryhmiin.
Järjestöt ovat ketteriä myös tuottamaan palveluita, pyörittämään kehittämishankkeita ja toimimaan kunta-ja aluesektorin kumppaneina. Etenkin nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja muut ennalta ehkäisevät palvelut ovat niitä, joissa nuorisojärjestösektoria ja sen osaamista kannattaisi hyödyntää. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat erilaiset hankkeet, joissa yhdistetään esimerkiksi nuorten työllistymistä edistäviä toimia, mielen hyvinvointia sekä harrastustoimintaa. Nuorisoseurajärjestöllä on paljon kokemusta tällaisista hankkeista.
Järjestöt voivat osaltaan auttaa päättäjiä siinä, että kansalaiset hahmottavat, miten suomalainen päätöksentekojärjestelmä on muuttunut hyvinvointialueiden aloitettua. Kaikki äänestäjät eivät välttämättä hahmota, mistä kaikesta aluevaaleissa päätetään ja miten päätökset vaikuttavat heidän elämäänsä. Tässä voisivat auttaa erilaiset kansalaiskeskustelut. Dialogi kansalaisten ja päättäjien välillä on erittäin tärkeässä roolissa myös demokratian näkökulmasta. Järjestöt voivat osaltaan auttaa kansalaiskeskusteluiden järjestämisessä.
Kuvassa viime toukokuussa järjestetyssä Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuudessa puhuttiin kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksista.
Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto, kertoo vaalit.fi-sivusto.
Meillä Nuorisoseuroissa on tavoitteita aluevaalien osalta. Hyvinvointialueiden itsehallinnoilla on merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistäjinä, minkä vuoksi kansalaisten osallisuus ja mahdollisuus sanoa mielipiteensä heitä koskevissa päätöksissä on erittäin tärkeää.
Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet ovat:
Kansalaisjärjestöt mukaan! Uudet perustettavat hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Sosiaalialan järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana näissä; nyt on tuhannen taalan paikka saada myös muut järjestöt mukaan.
Oikeesti osallisuutta! Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.
Nuorten palvelut yhdelle luukulle! Hyvinvointi koostuu monesta osasta. Terveyden lisäksi myös esimerkiksi harrastukset ovat tärkeä osa nuoren elämää. Nuorten palvelut pitäisi koota yhden luukun alle, josta saisi tietoa laajasti omaan hyvinvointiin liittyen.
Esittelemme tavoitteitamme yksityiskohtaisemmin kuluvan viikon aikana konkreettisten esimerkkien kautta, joten pysy kuulolla!
