Kategoria: Järjestö

  • Yhdenvertaisuusosaamistaan voi tunnistaa ja tunnustaa osaamismerkin avulla

    Yhdenvertaisuusosaamistaan voi tunnistaa ja tunnustaa osaamismerkin avulla

    Nuorisoseurat tekee aktiivista työtä osaamisen tunnistamisessa digitaalisten osaamismerkkien saralla. Merkkiä hakeneet henkilöt voivat todentaa yhdistys- ja järjestötoiminnasta kertyneen osaamisen digitaalisen merkin avulla ja näin hyödyntää sitä esimerkiksi työnhaussa tai oppilaitokseen hakiessa.  

    Merkkejä voi tällä hetkellä hakea mm. esihenkilötyön, tuottamisen, ohjauksen, kouluttamisen ja seurantaloihin liittyvän osaamisen osalta. Nyt uutena merkkinä on julkaistu myös yhdenvertaisuusosaajan merkki. Merkkiä voi hakea henkilö, joka on osallistunut nuorisoseurojen yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutukseen, ymmärtää ja tiedostaa aidosti yhdenvertaisuuteen pyrkivän toiminnan periaatteita.  

    Olennaista yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen liittyvän osaamisen edistämisessä on erityisesti tiedon lisääminen, avoin keskustelu ja oman aseman tunnistaminen. Kaikkea ei tarvitse osata, vaan tunnistaa ja tunnustaa ennakko-oletuksiaan, jolloin niitä voi mahdollisuuksien rajoissa myös purkaa. 

    Nuorisoseuroilla halu tarkastella uusia näkökulmia 

    Tehtäväni Nuorisoalan kattojärjestössä Allianssissa on tukea nuorisoalan toimijoita yhdenvertaisuuden edistämisessä. Meillä on yhteensä 140 jäsenjärjestöä, Nuorisoseurat on yksi isoimmista. On tuntunut tärkeältä päästä auttamaan niin monia lapsia ja nuoria tavoittavaa järjestöä. Olemme työskennelleet yhdessä monien tärkeiden teemojen, kuten kehitysvammaisten nuorten harrastusmahdollisuuksien, parissa.  

    Järjestötoiminnan yhdenvertaisuuden kannalta keskeistä on kehittää tapahtumien käytäntöjä, ja olenkin saanut olla kouluttamassa Folklandia-risteilyn laajaa tekijäjoukkoa. Ymmärtääkseni festivaalin ajatuksena on luoda tilaa kansanmusiikin ja kansantanssin moninaisuudelle ja tarjota kaikille harrastajille mahdollisuus olla näkyvänä osana yhteisöä. Siksi on ollut hienoa, miten valmis Nuorisoseurat kumppaneineen on ollut katsomaan omia toimintatapojaan kriittisesti ja ymmärtämään uusia näkökulmia tapahtuman tekemisessä.  

    Mikään yhteisö ei ole vapaa syrjinnältä ja epäasiallisen kohtelun ilmiöiltä, ja vain ne, joissa ongelmia halutaan aktiivisesti ehkäistä ja esimerkiksi häirintään ollaan valmiita puuttumaan, voivat olla aidosti avoimia ja turvallisia kaikille. Olen ollut vaikuttunut myös Nuorisoseurojen valmiudesta tunnistaa tarpeettomia stereotypioita ja tarkastella uudelleen perinteisiä jaotteluja esimerkiksi tanssitoiminnassaan.  

    Laura Heinonen 
    Yhdenvertaisuusasiantuntija 
    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi  

    Suomen Nuorisoseurat on kehittänyt vuoden 2020-21 aikana järjestön yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamista muun muassa Erätauko-dialogien, koulutusten ja pian julkaistavan oppaan voimin. Opasta on työstänyt Riikka Järvinen osana kulttuurituotannon yamk-opintojaan yhdessä pääsihteeri Annina Laaksosen kanssa. Yhteistyötä aiheen tiimoilta tehdään Rauhankasvatusinstituutin ja SKAFin kanssa.

  • Paavo Tolvanen Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralainen

    Paavo Tolvanen Hollo ja Martta festivaalilla Kukko-talossa.

    Etelä-Suomen alueen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2020-2021 valittiin Paavo Tolvanen Lahden Tanhuujista.

    Paavo on pitkän linjan nuorisoseuralainen ja kansantanssin harrastaja. Kansantanssi-innostus tuli vanhempien perintönä, jotka olivat olleet harrastajia Valtimolla, josta Paavo on kotoisin. Muutettuaan Lahteen, Paavo lähti mukaan 26-vuotiaana Lahden Tanhuujien joukkoon ajatuksena löytää itselleen mielekäs harrastus, oppia tanssimaan polkkaa ja löytää myös samanhenkisiä ystäviä kaupungista, jossa ei tuntenut ketään aikaisemmin. Kansantassia on tullut harrastettua nyt 42-vuotta ja elinikäisiä ystäviäkin on löytynyt nuorisoseuran parista. Paavo on ollut aktiivisesti mukana harjoituksissa sekä esiintymismatkoilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Onpa harrastuksen parista löytynyt aikoinaan myös vaimo.

    Aktiivinen kun on, nuorisoseuran talkooasiat ovat aina vetäneet puoleensa ja Paavo on ollut useaan otteeseen Lahden Tanhuujien johtokunnassa ja edustanut seuraa nuorisoseurakokouksessa. Lahdessa järjestettiin useiden vuosien ajan SM- ja MM-mölkkykisoja, joissa Paavo oli niin tekemässä kenttiä, rakentamis- ja purkuhommissa sekä mölkkytuomarina. Paavo on ollut Kalevan Nuorten Sampo- ja Taigametsäleireillä rakennus- ja huoltojoukoissa. Lisäksi löytyy lukematon joukko erilaisia tapahtumia, joissa Paavo on nähty auttamassa ja toimimassa talkooapuna.

    Paavo on koulutukseltaan puuseppä, jonka vuoksi häneltä on usein pyydetty apua jos jonkinmoisen rekvisiitan tekemisessä niin seuran tapahtumiin kuin tanssiryhmien esityksiinkin.

    Paavon mukaan parasta nuorisoseuratoiminnassa on ollut ihmisiin tutustuminen ja oman kaveripiirin löytäminen vieraassa kaupungissa. Tanssimisen riemu, osaaminen ja uuden oppiminen on myös pitäneet kiinni harrastuksen parissa. Yhdessä tekeminen muiden saman henkisten kanssa on tosi mukavaa summaa Paavo.

    Terveisinä muille nuorisoseuralaisille Paavo haluaa toivottaa positiivista asennetta kaikille toimijoille ja toisten kunnioittamista nuorisoseuratoiminnasta. Avoin ote elämään ja harrastustoimintaan luo hyvää mieltä niin itselle kuin muillekin.

    Paavon oma slogan: ”Tanhu on ihan perheestä”

  • J. H. Erkon kirjoituskilpailun voittajaksi Iiris Miettinen  

    J. H. Erkon kirjoituskilpailun voittajaksi Iiris Miettinen  

    J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut Kööpenhaminassa asuva Iiris Miettinen. Jaetulle toiselle sijalle kilpailussa sijoittuivat Anni Kaila Helsingistä, Carlos Lievonen Riihimäeltä ja Saana Erkkilä Tampereelta. Kunniamaininnan kilpailussa saivat Isa Hukka Helsingistä, Hermanni Härmälä Helsingistä, Elli Kuusisto Tampereelta, Riikka Kujanen Turusta sekä Anna Kallio Helsingistä. Kilpailulajina oli runous. Tulokset julkistettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 28.10. 

    Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi, Annikin Runofestivaalin tuottaja Simo Ollila, opiskelija Deria Kurkan Kallion lukion KirjaKalliosta sekä raadin puheenjohtaja, runoilija Pauliina Haasjoki. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 290 tekstiä. 

    Kilpailu järjestetään 66. kerran vuonna 2022, ja uusi kilpailukausi on avattu. Tekstilaji on proosa, ja raadissa mukana ovat puheenjohtaja, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma, kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi sekä Kallion lukion opiskelija Johannes Helama. J. H. Erkon kirjoituskilpailuun voivat osallistua alle 30-vuotiaat kirjoittajat, jotka eivät ole vielä julkaisseet esikoisteostaan. Kilpailua järjestävät yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuoren Voiman Liitto. 

    Lisätietoja: 

    Anna Borgman 
    Tuottaja, Nuoren Voiman Liitto 
    044 207 4651 
    anna.borgman@nvl.fi 

  • Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä

    Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä

    Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa on merkittäviä alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdista aiheutuvia eroja. Harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus löytää itselleen kiinnostava harrastus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisoseurat on valmis tarjoamaan kunnille oman asiantuntemuksensa kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön merkittävimpänä valtakunnallisena toimijana. 

    Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen vaikutuksesta syntynyt etätyön suosiminen on saanut aikaan pysyvän muutoksen ihmisten muuttaessa kaupunkikeskuksista pienemmille paikkakunnille. Monet ovat siirtyneet väliaikaisesti vapaa-ajan asunnolleen tai jopa muuttaneet kokonaan väljempään asumismuotoon lisätilan ja huokeampien asumiskustannusten perässä. Muutos on saanut ihmiset pohtimaan myös omia arvojaan, jonka myötä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja luonnon huomioimiseen liittyvät asiat ovat nousseet tärkeään asemaan. 

    Tässä tilanteessa paikkakunnan aktiiviset harrastusmahdollisuudet ja mukaan ottava yhteisö voivat olla kunnan vetovoimatekijöitä. Vireän kansalais- ja harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimintatilojen ja muiden tarvittavien resurssien antamista yhdistysten käyttöön. Maamme yli 600 paikallista nuorisoseuraa tarjoavat laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja tältä osin voivat täydentää kuntien olemassa olevaa palvelutarjontaa.  

    Nuoriseurojen toiminta on kaikille avointa ja sen arvoina ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Harrastustoiminta on mukaan ottavaa, turvallista ja saa aikaan hyvinvointia kaikille toimintaan osallistuville.  

    Valtakunnallinen nuorisoseurakokous järjestettiin 9.-10.10.2021 Lahdessa. Kokouksessa vahvistettiin nuorisoseurojen visio ja strategia vuoteen 2030 saakka sekä hyväksyttiin toiminnan kolmivuotisohjelma vuosille 2022-2024.  

  • Moninaisuus nousi järjestön neljänneksi arvoksi

    Moninaisuus nousi järjestön neljänneksi arvoksi

    “Meille on äärimmäisen tärkeää, että jokainen saa tulla mukaan sellaisena kuin on. Se on myös paluu juurillemme. Sen vuoksi moninaisuus tuntuu meille erittäin luontevalta arvolta”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.  

    Suomen Nuorisoseurat on päättänyt järjestön uudessa strategiassaan nostaa järjestön neljänneksi arvoksi moninaisuuden; arvostamme sitä, että jokainen voi tulla mukaan sellaisena kuin on. Kaikessa toiminnassa noudatamme myös turvallisemman tilan periaatteita.  

    Kolme muuta järjestön arvoa ovat tutut osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Suomen Nuorisoseurat päätti uudesta strategiasta, joka ulottuu vuoteen 2030 sekä kolmivuotisohjelmasta vuosille 2022–24 tänään sunnuntaina päättyneessä ja etänä toteutetussa Nuorisoseurakokouksessa. Kolmivuotisohjelma on ensimmäinen strategiaa toteuttava asiakirja.

    Valtuuston puheenjohtajisto jatkaa samana seuraavan kolmivuotiskauden 

    Suomen Nuorisoseurat valitsi myös tänään uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Anu Hynynen (kuvassa vasemmalla) Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajana Petra Mäkeläinen Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä.  

    “Kiitämme luottamuksesta ja odotamme innolla ja ilolla, että pääsemme tekemään töitä uuden valtuuston kanssa”, Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen toteavat.   

    Valtuustoon valittiin 40 varsinaista jäsentä ja heille 40 henkilökohtaista varajäsentä.  

    Nuorisoseurakokous pidettiin etäkokouksena Teams-sovelluksen kautta 9.–10.10. ja se antoi kokouksen päätteeksi julkilausuman: 

    Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä  

    Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa on merkittäviä alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdista aiheutuvia eroja. Harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus löytää itselleen kiinnostava harrastus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisoseurat on valmis tarjoamaan kunnille oman asiantuntemuksensa kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön merkittävimpänä valtakunnallisena toimijana. 

    Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen vaikutuksesta syntynyt etätyön suosiminen on saanut aikaan pysyvän muutoksen ihmisten muuttaessa kaupunkikeskuksista pienemmille paikkakunnille. Monet ovat siirtyneet väliaikaisesti vapaa-ajan asunnolleen tai jopa muuttaneet kokonaan väljempään asumismuotoon lisätilan ja huokeampien asumiskustannusten perässä. Muutos on saanut ihmiset pohtimaan myös omia arvojaan, jonka myötä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja luonnon huomioimiseen liittyvät asiat ovat nousseet tärkeään asemaan. 

    Tässä tilanteessa paikkakunnan aktiiviset harrastusmahdollisuudet ja mukaan ottava yhteisö voivat olla kunnan vetovoimatekijöitä. Vireän kansalais- ja harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimintatilojen ja muiden tarvittavien resurssien antamista yhdistysten käyttöön. Maamme yli 600 paikallista nuorisoseuraa tarjoavat laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja tältä osin voivat täydentää kuntien olemassa olevaa palvelutarjontaa.  

    Nuoriseurojen toiminta on kaikille avointa ja sen arvoina ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Harrastustoiminta on mukaan ottavaa, turvallista ja saa aikaan hyvinvointia kaikille toimintaan osallistuville. 

    Kuva: Jukka Heinämäki 

  • Nuorisoseurakokous alkoi tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksellä

    Nuorisoseurakokous alkoi tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksellä

    Etänä toteutettava Nuorisoseurakokous on alkanut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lähetti kokouksen alkuun kirjallisen tervehdyksensä kokousväelle ja onnitteli samalla 140-vuotiasta Nuorisoseuraliikettä. 

    Varsinaisia kokousedustajia on mukana lähes sata henkilöä. Kaikkiaan kokousta seuraa linjoilla noin 130 henkilöä. Ennen varsinaisen kokouksen alkua keskusteltiin pienryhmissä puolentoistatunnin ajan uudesta strategiasta ja kolmivuotisohjelmasta.  

    Nuorisoseurakokous on järjestömme ylin päättävä kokous eli siellä tehdään järjestön tärkeimmät päätökset: kokous päättää tulevasta strategiasta, kolmivuotisohjelmasta, valtuuston jäsenistä ja käsittelee mahdolliset jäsenseurojen tekemät aloitteet. 

    Kokous jatkuu vielä huomenna sunnuntaina, jolloin on vuorossa muun muassa uuden valtuuston valitseminen. 

  • Nuoret vaikuttajat kokoontuivat virtuaalisesti Nuorisoseurakokouksen aattona

    Nuoret vaikuttajat kokoontuivat virtuaalisesti Nuorisoseurakokouksen aattona

    Nuorisoseurojen Nuorten Vaikuttajien -ryhmä kutsui tänään perjantaina 8.10. eli Nuorisoseurakokouksen aattona koolle kaikki alle 29-vuotiaat valtuustoehdokkaat sekä Nuorisoseurakokouksen alle 29-vuotiaat kokousedustajat. Tavoitteena oli kertoa vaikuttamistoiminnasta sekä pohtia yhdessä, miksi vaikuttaminen niin kansalaisjärjestöissä kuin yhteiskunnassa ylipäätänsä on tärkeää. Nykyinen Nuorten Vaikuttajien -ryhmä on ollut koossa vuodesta 2020 alkaen.

    ”Sain vinkin tähän liittymisestä omalta ohjaajalta. Olen oppinut paljon vaikuttamisesta yhteiskunnassa eli esimerkiksi siitä, miten päätöksenteko toimii yhdistyksessä. Tässä ryhmässä on ollut turvallinen olo, saa olla oma itsensä. Meillä on ollut erilaisia mielipiteitä, mutta ollaan keskusteltu sivistyneesti eikä ole väitelty aggressiivisesti”, yksi ryhmäläinen kertoo.

    Toinen ryhmässä mukana oleva henkilö kertoi oppineensa siitä, mitä tapahtuman järjestäminen vaatii. Nuorten Vaikuttajien -ryhmä on ollut mukana esimerkiksi Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuuden järjestämisessä, missä koottiin yhteen nuoria, päättäjiä sekä ammattitaiteilijoita ja kulttuurin tekijöitä.

    Miksi vaikuttaminen on yhteiskunnassa tärkeää?

    Pienryhmäkeskusteluissa nousi esiin esimerkiksi se, että kun yhteiskunnassa puhutaan siitä, että nuoret ovat tulevaisuus, on tärkeää huolehtia myös vaikuttamisen jatkumosta eli siitä, että valta myös vaihtuu ja siirtyy nuoremmille polville. Lisäksi keskusteluissa huomioitiin, että jokaisen äänen pitäisi kuulua, ei vain etuoikeutettujen. Kaikenlaisten ihmisten pitäisi päästä mukaan.

    Järjestöjen, kuten nuorisoseurojen, tulee mahdollistaa ja tarjota vaikuttamisen paikkoja. Tätä voisi tehdä esimerkiksi antamalla tiloja nuorten käyttöön omaehtoiseen toimintaan.

    ”Yhteiskunta koskettaa jokaisen elämää: jokaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa, varsinkin jos päätökset koskettavat itseä. Ei voi muuttaa asioita, jos ei pyri itse puuttumaan epäkohtiin tai muutoin vaikuttamaan. Koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassa pysyy muutoksessa mukana myös itse ottamalla kantaa ja vaikuttamalla”, osallistujat tuumivat.

    Nuoret huomioivat myös, että on tärkeää kertoa muille omia kokemuksia; se saattaa innostaa mukaan.  Tämän pitää tapahtua nuorelta nuorelle.  

  • Harrastustoiminnan seminaari on nyt katsottavissa Helsinki-kanavalla

    Harrastustoiminnan seminaari on nyt katsottavissa Helsinki-kanavalla

    Torstaina 7.10. pidetty harrastustoiminnan seminaari: Harrastustoiminta Suomessa – tänään ja tulevaisuudessa on nyt katsottavissa Helsinki-kanavalla täällä. (aukeaa uuteen ikkunaan)

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Pekka Mönttiselle menestyksekkäästä johtamisesta

    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Pekka Mönttiselle menestyksekkäästä johtamisesta

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Helsingin kaupungin pitkäaikaiselle työntekijälle Pekka Mönttiselle. Mönttinen on toiminut lasten ja nuorten taideharrastusten mahdollistajana kuudella eri vuosikymmenellä. Palkinto luovutettiin Harrastustoiminnan seminaarissa Helsingin Oodissa torstaina 7.10.2021. 

    Mönttisen tie vei Joensuusta Keski-Suomeen kulttuurisihteerin ja järjestötöiden pariin 1970-luvun loppupuolella. Seuraavan vuosikymmenen lopulla kutsui Helsingin kaupunki, jossa hän johti menestyksekkäästi muun muassa nuorten kulttuuriareena Glorian toimintaa parinkymmenen vuoden ajan. Viimeisinä vuosina Mönttinen on ollut rakentamassa Suvilahteen yhtä Suomen hienointa nuorisotyön keskusta Tiivistämöä, joka mahdollistaa nuorille hienot puitteet kulttuurisiin harrastuksiin.  

    Mönttinen on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa myös valtakunnallisen Nuori Kulttuuri -toiminnan uudistumiseen osallistumalla ja osallistamalla omaa henkilöstöään uuden Nuori Kulttuuri -strategian tekemiseen. 

    ”Pekka Mönttisellä on ihailtava piirre kohdata kaikki ihmiset samanarvoisina. Tämä on mahdollistanut pitkän ja menestyksekkään uran, jonka vaikutuksia voimme nähdä tuhansissa ja tuhansissa suomalaisissa ihmisessä tänäkin päivänä”, kommentoi palkintoa Nuori Kulttuuri-toiminnan vetäjä, Suomen Nuorisoseurojen kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen. 

    “Kulttuurinen nuorisotyön tarvitsee lipunkantajia, jollainen Pekka Mönttinen on ehdottomasti ollut. Mönttinen on tehnyt laaja-alaisesti töitä sekä kunta- että järjestöpuolen kanssa ja tällaista yhteistyötä on ilo palkita”, riemuitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt. 

    ”Pekka Mönttinen on kulttuurisen nuorisotyön ennakkoluuloton ja läpi vuosien utelias suurmies, joka osaa ja uskaltaa antaa nuorille tilaa tehdä ja kasvaa. Pekka uskoo jokaisen nuoren mahdollisuuksiin ja oikeuteen olla täysi itsensä ja kulttuurin voimaan parantavana voimana. Pekka on jättänyt työllään lähtemättömän jäljen moniin tuttuihin ja tuntemattomiin kulttuurin tekijöihin. On upeaa, että Pekan ansiokas työ kulttuurisen nuorisotyön eteen on tunnistettu”, iloitsee palkinnosta Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. 

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.  

    Kuva: Jarno Marjamäki 

  • Seminaarin suora striimaaminen ei onnistunut teknisten ongelmien vuoksi

    Harrastustoiminnan seminaarin suora striimaaminen tänään torstaina 7.10. klo 10 alkaen Helsinki-kanavalla ei onnistunut teknisten ongelmien vuoksi. Tilaiduuden tallenne julkaistaan kuitenkin myöhemmin. Olemme erittäin pahoillamme. Kerromme heti, kun tallenne on nähtävillä.