Syksyisellä teatterilaivalla koetaan näyttämöllistä ilotulitusta ja osallisuutta, kun tarjolla on elämyksiä suuresti ja pienesti, kokemuksia vakavasti ja kevyesti. Uudistettu tapahtumakokonaisuus heilahtaa suoraan kohtaamisten tarpeeseen ja tarjoaa iloa arkeen ja eväitä tulevaan.
Luvassa on tuttuun tapaan esityksiä, työpajoja sekä improkisoja, ja uutuutena esimerkiksi Suomenlahden suurimmat iltamat, kohtaamisen luksusluokkainen keidas sekä keskustelutilaisuus ajankohtaisesta aiheesta. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua tapahtuman sisällöntuotantoon myös pienillä esityksillä, joita haetaan kesän aikana.
Teatterilaiva järjestetään tänä vuonna 9.9.–10.9.2022 Silja Europalla. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Harrastajateatteriliiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin ja Työväen Näyttämöiden Liiton kanssa.
Liput syksyn halituimpaan laivalla järjestettävään teatterifestivaaliin myy Ikaalisten matkatoimisto.
Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto jaettiin Tampere-talossa lauantaina 7.5. Nuori Kulttuuri On Air LIVElähetyksessä. Palkinnon luovuttivat Suomen Nuorisoseurat ry:n puheeenjohtaja Ragni Reichardt ja toimialajohtaja Hannu Ala-Sankola.
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon imatralaiselle Irti-teatterin perustajalle Jorma Piispaselle. Palkinto julkaistiin lauantaina Tampere-talossa Nuori Kulttuuri On Air LIVElähetyksessä.
Suomen Nuorisoseurat ry:n puheenjohtaja Ragni Reichardt kiittelee pitkäjänteistä työtä, jota Imatralla on tehty teatterin keinoin.
”Piispanen on kolmenkymmenen vuoden ajan pelastanut nuoria syrjäytymiseltä ja pahoilta teiltä antamalla nuorille kodin teatterista. Hän on ollut turvallinen aikuinen useille sukupolville ja sadoille nuorille.” ihastelee Reichardt.
IRTI-Teatteri on vuonna 1992 perustettu harrastajateatteri, joka toimii Vuoksenniskan Nuoriseuran alaisuudessa Imatralla. Irti-teatterin nimi tulee ajatuksesta, että siellä ihmiset ovat irti jostain tutusta, toisenlaisessa paikassa ja olotilassa. Kolmeenkymmeneen vuoteen on mahtunut noin seitsemänkymmentä produktiota.
”Suomi on täynnä kulttuurin ja kulttuurisen nuorisotyön tekijöitä, jotka ovat kyseisellä polulla ainoastaan Irti-teatterin ja Jorma Piispasen ansiosta. Ehkä vieläkin merkittävämpää on se, että ihmiset ovat saaneet teatterilta vahvan kulttuuriperinnön.” taustoittaa Reichardt hallituksen valintaa.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2022 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin 1 680 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 435 000 euroa.
Korjatuavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.
40-VUOTIAS ENTISEN PATRUUNATEHTAAN HIOMOSSA TOIMIVA TEATTERI LAPUA HENKII POSITIIVISUUTTA JA TULEVAISUUDEN TOIVOA YMPÄRILLEEN
Suomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Esko-patsas on myönnetty vuodelta 2021 Teatteri Lapualle, joka on yksi Pohjanmaan vilkkaimmin toimivista harrastajateattereista. Teatteri tarjoaa yleisölleen uusia elämyksiä ja kokemuksia kaikilla mahdollisilla teatterin tyylilajeilla klassikoista komediaan ja draamasta musiikkiteatteriin.
Teatteri tunnetaan Lapualla ja alueella laajemminkin positiivisena yhdistyksenä, johon voi lähteä mukaan matalalla kynnyksellä ja jonka esityksiä odotetaan erityisen paljon.
Teatteri Lapuan Pasi was here näytelmän uusintaensi-iltaa vietettiin sunnuntaina 10.4.
”Teatteri Lapuan 40-vuotinen toiminta on ollut esimerkillistä nuorisoseuratoimintaa, jonne kaikki halukkaat otetaan mukaan. Teatteri on pyrkinyt pitämään toimintaa yllä myös haastavina korona-aikoina ja on senkin tähden hyvä esimerkki myös muille teattereille. Teatteri Lapua on ehdottomasti Eskonsa ansainnut!” iloitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.
Palkinnon luovutti Teatteri Lapuan Pasi was here -näytelmän uusintaensi-illassa sunnuntaina 10.4. Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Esko-patsas on kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämä näköispatsas Nummisuutareiden Eskosta. Vuodesta 1948 yhtäjaksoisesti jaettu kiertopalkinto myönnetään vuosittain merkittävästä teosta nuorisoseurojen teatteritoiminnassa. Palkinnon saajan valitsee ehdotusten pohjalta Suomen Nuorisoseurojen hallitus.
Suomen Nuorisoseurat lahjoitti jokaisesta, maaliskuun aikana ostetusta kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Pispalan Sottiisin osallistujapassista 1 euron Suomen Punaisen Ristin hätäapukeräykseen Ukrainan hyväksi. Lahjoitus tehtiin keskiviikkona 6.4. Rauhan katrilli -tempauksen yhteydessä. Sottiisi-passeista kertynyt hyväntekeväisyyssumma oli yhteensä 765 euroa Suomen Punaiselle Ristille.
Rauhan katrilli oli tempaus, jossa kansantanssijat ja kansanmuusikot keräsivät upealla, talkoovoimin järjestetyllä tanssi- ja musiikkitapahtumalla Suomen Punaisen Ristin nettilippaaseen lahjoitusta katastrofirahastoon Ukrainan kriisissä kärsivien hyväksi. Rauhan katrilli -tempauksen nettilipaskeräys on auki tämän viikon loppuun saakka. Lahjoituksen voi tehdä täällä.
Myös Helsingissä, Balderin talon salissa, järjestetyn tapahtuman striimi on katsottavissa YouTubessa sunnuntaihin 10.4. asti.
Vuoden Hermanska on Liisa Kuusela-Opas Klaukkalasta, Uudeltamaalta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin sunnuntaina 3.4.2022 H-kiltapäivien yhteydessä Rovaniemellä. Kuusela-Opas on tehnyt mittavan ja pitkän nuorisoseurauran niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
“Tämä tunnustus tuli minulle yllätyksenä, mutta olen kovin otettu. Olen jo kolmannen polven nuorisoseuralainen. Tätä olen harrastanut koko ikäni”, kertoo Kuusela-Opas.
Liisa Kuusela-Opas on syntynyt Kurikassa 1945, mutta muutti jo perheensä mukana vauvana isänsä kotipitäjään Kauhajoelle. Nuorisoseuraura urkeni vuonna 1961, kun hän liittyi isovanhempiensa perustamaan Kokon Nuorisoseuraan, jossa toimi seuran sihteerinä ja harrasti sekä ohjasi kansantanssia.
Kuusela-Oppaan tie vei muutaman Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Klaukkalaan 70-luvun alussa, ja hän liittyi miehensä kanssa Klaukkalan Nuorisoseuraan. Tunnustus tuli sikälikin merkittävään aikaan, sillä hänen nykyinen kotiseuransa täyttää tämän vuoden marraskuussa kunnioitettavat 100 vuotta. Liisa Kuusela-Opas on toiminut seurassa varsin monella tasolla: kansantanssiharrastajana ja -ohjaajana, opinto-ohjaajana, varapuheenjohtajana sekä varsinaisena puheenjohtajana. Hän on myös erittäin ahkera talkoolainen.
Liisa Kuusela-Opas on vaikuttanut oman seuransa ulkopuolellakin. Hän on toiminut Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin johtokunnassa useita kausia. Lisäksi hän on ollut peräti 12 vuoden ajan varapuheenjohtaja Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin ja Uudenmaan Nuorisoseurojen Liiton yhteisessä johtokunnassa. Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa hän istui kaksi kuusivuotiskautta.
H-kilta-toiminta on hänelle varsin tuttua: hän oli kolme vuotta H-killan sihteerinä ja yli 15 vuotta Uudenmaan H-killan varapuheenjohtajana. Liisa Kuusela-Opas on saanut Suomen Nuorisoseurojen kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 ja H-arvon 1995. Uudenmaan Hermanskaksi hänet valittiin 2011.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma arvokas talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.
”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.
Lipinlahden Nuorisoseura järjestää matalan kynnyksen toimintaa ja tapahtumia, joissa ovet ovat auki kaikelle kansalle, niin oman paikkakunnan kuin naapurikylien asukkaille. Uudet toimijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan, ja pienetkin ideat ja toiveet huomioidaan ja viedään eteenpäin.
”Olemme järjestäneet muun muassa konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia, tansseja, myyjäisiä, koko perheen tapahtumia, lasten diskoja ja kyläyhdistyksen kanssa yhdessä koko kylän puurojuhlan vuosittain. Viime vuonna meillä oli seuran historian ensimmäinen isänpäivälounas, jota varmasti jatkamme tänä vuonna”, kertoo Pihlatie.
Korona-aikana seura järjesti alakouluikäisille piirustuskilpailun, jonka aiheena oli mielikuvituksellinen luonto. Kisa sai suuren suoison lasten keskuudessa. ”Hiihtolomaviikolla meillä on ollut näköalatorni Toivontornin valloitus lapsille. Luontopolun varrella vastataan luontoaiheisiin kysymyksiin ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kymmeniä palkintoja.”
Kunniamaininnan saaneet piirustukset lasten piirustuskilpailussa, jossa aiheena oli mielikuvituksellinen luonto.
Talkoilla remonttia ja linnunpönttöjä
Viimeisten vuosien aikana seura on remontoinut tunnelmallista, yli 80-vuotiasta nuorisoseurantalo Tuohuspirttiä paljon. ”Pirtin viihtyvyys ja toiminnallisuus on parantunut huomattavasti. Siitä kiitos aktiiviselle talkooporukalle, joka on erittäin sitoutunutta ja tehnyt ahkerasti töitä. Leader-rahoituksella rakensimme uudet ulkoraput ja inva-luiskan, remontoimme keittiön toimivammaksi ja ullakolle puhallettiin eristysvillaa. Samaan aikaan omana talkootyönä kunnostettiin kaikki ikkunat. Nyt on avustushaku menossa katon ja ulkoseinien maalaukseen sekä pihapiirissä olevan ladon pärekaton uusintaan.”
Lipinlahden nuorisoseuralaiset ovat kunnostaneet talkoilla nuorisoseurantalo Tuohuspirtin ikkunat.
Uusimpana toimintomuotona talossa on alkanut aikuisten sählykerho kerran viikossa. Seura on hankkinut mailat niin aikuisille kuin lapsillekin. Toiveissa onkin saada myös oma kerho lapsille.
Kuten monessa muussakin seurassa, myös Lipinlahdella mietitään jatkuvasti uusia varainhankintakeinoja. ”Viime keväänä teimme talkoovoimin 150 linnunpönttöä, jotka myimme kyläläisille ja muille tutuille. Vastaanotto oli niin hyvä, että pönttöjen rakentelu sai jatkoa myös tänä keväänä ja pönttöjä myydään toritapahtumassa.”
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Lipinlahden lisäksi loppusuoralla olivat Siepakat, Pertunmaan Nuorisoseura ja Viitaniemen Nuorisoseura.
Pääkuvassa viime vuonna järjestetyn isänpäivälounaan talkoilijoita.
Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt Vehmasmäen Nuorisoseurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.
”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän tämä on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen muistuttaa.
Vehmasmäen nuorisoseuratalo Valoharjun täydellinen peruskorjaus tehtiin 1980-luvun puolivälissä. Martti toimi yhtenä rakentamisen päätekijöistä yhdessä Rauno Impolan, Terttu Hiltusen ja Pirkko Nousiaisen kanssa. Martin vastuulla oli itse rakentaminen, ja sen työn laatu on kestänyt tähän päivään saakka.
”Remontin myötä tulin mukaan myös seuran toimintaan. Talkoissa tutustui koko kylään kerralla, niin uusiin kuin vanhoihin kyläläisiin, ja siitä oli todella helppo jatkaa toimimista”, Martti kertoo.
Nuorisoseuran oma kesäteatteri, Tammenranta, rakennettiin talkoilla 1998, ja Martti oli yksi rakentamisen päätekijöistä. Rakentamisen jälkeenkään hän ei ole lyönyt vasaraa naulaan, vaan on ollut vuosittain mukana teatterin lavaste- ja kunnostustöissä.
Liikunta antaa voimaa
Martti vetää nykyisin viikoittain miesten kuntojumppaa, joka on toiminut kylällä jo yli 50 vuotta ja vastaa Vehmasmäen latuverkoston ylläpidosta talvisin. Yhdessä talkooporukan kanssa hän oli tekemässä latupohjan peruskunnostuksen viimeksi 2019. Kuopion kaupungin laduista Vehmasmäessä päästään yleensä hiihtämään ensimmäisenä, kun ”kolme senttiä” lunta on saatu maahan asti. Kiitos siitä kuuluu kenttämestari Martille.
Mikä saa Martin kerta toisen jälkeen lähtemään mukaan? ”Kyllä se on se liikunnan ilo. Hyvä esimerkki tästä oli Suomi-juoksu, kun juostiin useampana vuonna yhdessä oman seuran porukan kanssa Utsjoelta Helsinkiin. Ja rakennustalkoihin on mukava osallistua, kun nikkarointi on itselle helppoa ja luontevaa, ja työkalutkin löytyvät omasta takaa.”
Martti nostaa hattua seuran johtokunnalle, jossa on innokkaita ihmisiä järjestämässä erilaista toimintaa. ”Helppoa mennä aina mukaan, kun kaikki on hyvin järjestelty etukäteen. Eikä tässäkään kukaan ole yksin, vaan tukee toinen toistaan ja yhdessä ideoidaan asioita.”
Nuorisoseurat elää ja hengittää täysin vapaaehtoistensa ansiosta. Vuosittain Suomen Nuorisoseurat valitsee Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää.
Suomen Nuorisoseuroilla on uusi visuaalinen ilme. Graafikko Mikko Sinervon käsialaa oleva ilme julkaistiin eilen sunnuntaina Nuorisoseurapäivän juhlassa. Siihen kuuluvat logo, värit, graafiset elementit ja kirjasimet.
”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo Sinervo uuden logon taustoista.
Nuorisoseurojen graafisista ilmettä tukee elementti, johon voi liittää kaksi erilaista mielikuvaa. Kuvion voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen, joissa on myös esteettömyyden kannalta riittävä kontrastisuhde. Lisäksi tehosteväreinä käytetään burgundinpunaista ja okrankeltaista.
”Saimme paljon palautetta strategiaprosessimme aikana siitä, miten nykyinen visuaalinen ilmeemme on auttamattomasti vanhentunut. Tämän vuoksi kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin päätös uudistaa sekä logo että muu visuaalinen ilme”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurojen henkilöstö on pääsääntöisesti pitänyt uudistusta hyvänä ja tarpeellisena. ”Logo on toimiva ja värit hyvät. Se on nykyaikainen ja samalla ajaton, mutta kuitenkin järjestön historiaa kunnioittava. Ilme on miellyttävä ja moderni. Tuliraudan muoto on hyvä, ja liekit ja polut tuovat vauhdikkuutta.”
Uusi visuaalinen ilme otetaan käyttöön järjestössä vaiheittain vuoden 2022 aikana.
Valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa sunnuntaina 27.3.2022 palkittiin Lipinlahden Nuorisoseura vuoden nuorisoseurana, Martti Suihkonen vuoden nuorisoseuralaisena sekä Miia Timonen ja Tero Sarkkinen vuoden ohjaajina. Viime vuonna vuoden nuorisoseuraksi valitun Lapin ylioppilasteatterin järjestämä juhla striimattiin teatterin YouTube-kanavalle. Juhlassa nähtiin myös hieno kattaus ylioppilasteatterin tuottamaa ohjelmaa.
Vuoden Nuorisoseura on virkeä Lipinlahden Nuorisoseura Nurmeksesta
Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.
”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.
Vuoden nuorisoseuralainen on monitoimihenkilö Martti Suihkonen Vehmasmäeltä
Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt seurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.
”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän se on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään ja pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen sanoo.
Vuoden ohjaajat ovat tanssiohjaaja Miia Timonen Kaustiselta ja teatteriohjaaja Tero Sarkkinen Joensuusta
Joensuulainen Tero Sarkkinen on teatterin, improvisaation ja kulttuurisen nuorisotyön moniosaaja. ”Ilon läikähdys valtasi ukon, kun kuulin, että tällainen on minulle myönnetty. Kyllähän tämä oli iso yllätys. Arvostan nuorisoseuroja tosi paljon ja kun arvostamani yhteisö on kiitoksen antanut, tuntuu siltä, että on jotain tehnyt oikein: että on vienyt eteenpäin asioita, joihin on uskonut”, Tero summaa ensitunnelmia.
Tero Sarkkinen on myös kuopiolaisen nuorisoteatteri TeatteriTorstai-toiminnan ohjaaja ja koordinaattori, mutta myös improvisaatioteatterin tekijä, ohjaaja ja ideoija; erityisesti hänen sydäntään lähellä on improliiga eli improvisaatiokilpailu.
Miia Timonen on toiminut Kaustisen Nuorisoseurassa kansantanssiohjaajana jo vuodesta 1995, jolloin hän aloitti vasta 13-vuotiaana ohjaamaan lasten kansantanssiryhmää. Ensimmäisen ryhmänsä Miia luotsasi aina nuorten aikuisten edustusryhmä Ottosiksi saakka, jonka jälkeen Miia on vastannut seuran vanhimpien tanssijoiden ohjaamisesta ja ohjelmien koreografioista. Nyt Miia ohjaa päävastuullisesti kolmea eri kansantanssiryhmää.
”Tunnustus tuntuu todella hyvältä ja merkittävältä omalla ohjaajataipaleellani. Olen todella otettu, että pitkä työni Kaustisen Nuorisoseurassa huomioidaan myös valtakunnallisesti. Ja tästä heijastuu myös se, kuinka tärkeää työtä nuorisoseuroissa tehdään eri-ikäisten kanssa”, Miia kiittelee.
Vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla jokaisesta erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa.
Tulirauta palaa uuteen logoon
Lisäksi Nuorisoseurapäivän juhlassa julkistettiin nuorisoseurajärjestön uusi visuaalinen ilme. ”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo uuden logon suunnitellut graafikko Mikko Sinervo.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen. Graafisista ilmettä ja logoa tukee elementti, jonka voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
