Yhdessä seurantalojen puolesta

Suomen Kotiseutuliitto ja sen asiantuntijaelimenä toimiva Seurantaloasiain neuvottelukunta ovat Nuorisoseuroille merkittävät yhteistyökumppanit seurantaloasioissa. Nuorisoseurat ylläpitävät noin 600 nuorisoseurantaloa ympäri Suomea, mutta kaikkiaan Suomessa on noin 2500 seurantaloa, jotka toimivat kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloina. Seurantaloja ylläpitävät nuorisoseurojen lisäksi muun muassa raittiusseurat, maamiesseurat, työväenyhdistykset ja kyläyhdistykset. Vanhimmat säilyneet seurantalot on rakennettu 1880-luvulla, ja monilla taloilla onkin kulttuurihistoriallista arvoa.

Seurantalojen korjausavustuksella tukea seurantalojen kunnostukseen 

Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Määräraha avustuksiin varataan vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Korjausavustusta jaetaan noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. 

Seurantaloasiain neuvottelukunta yhteistyöelimenä ja kehittäjänä 

Liiton asiantuntijaelimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta, jonka esityksen perusteella päätös avustusten jakamisesta tehdään. Se on seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöjen perustama yhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston sekä Kuntaliiton edustajat. 

Neuvottelukunnan päätehtävä on laatia vuosittain seurantalojen korjausavustuksia koskeva jakoesitys Suomen Kotiseutuliitolle. Suomen Kotiseutuliiton hallitus tekee päätöksen avustusten jakamisesta neuvottelukunnan esityksen mukaan. Neuvottelukunnalle kuuluu myös yleisemmin edistää seurantalojen säilymistä ja kehittämistä kansalaisyhteiskunnan kokoontumispaikkoina.   

Koko avustusmuodon historian ajan on yhdistyksille annettu myös korjausneuvontaa. Avustukset kohdennetaankin hyvin perustelluille ja suunnitelluille hankkeille, jotka aiotaan korjata säilyttävällä tavalla, perinteisiä materiaaleja ja osaamista käyttäen. Myös kuntoarvioihin ja suunnitteluun myönnetään avustusta. Kotiseutuliiton rakennustutkijan työajasta puolet kuluukin neuvontaan. Hänellä on mahdollisuus myös käydä taloilla, joilla on käynnissä tai suunnitteilla korjaushanke. 

Näin hakuprosessi etenee: 

-> Seura lähettää korjausavustushakemuksen Kotiseutuliittoon 30.9. mennessä 

-> Kotiseutuliiton rakennustutkija käsittelee hakemukset, asettaa niille maksimi avustussummat sekä merkitsee hakemuksen kiireellisyyden sekä merkittävyyden 

-> Suomen Nuorisoseurojen asiantuntijat lausuvat hakijoina olevien nuorisoseurojen toiminnan aktiivisuudesta ja nuorisoseurantalon käytöstä ja esittävät avustuksen saajia ottaen huomioon rakennustutkijan lausunnot 

-> Seurantaloasiain neuvottelukunta tekee esityksen avustuksen jakamisesta 

-> Suomen Kotiseutuliiton hallitus päättää myönnettävistä avustuksista (maalis-huhtikuu) 

-> Nuorisoseuralla on noin kaksi ja puoli vuotta aikaa toteuttaa korjaushanke 

-> Selvitys avustuksen käytöstä pitää toimittaa viimeistään kolmen vuoden päästä avustuspäätöksestä Kotiseutuliittoon 

Ota yhteyttä 

Kotiseutuliiton rakennustutkija Lasse Majuri 
puh. (09) 612 63221 / lasse.majuri@kotiseutuliitto.fi 

Nuorisoseurojen seurantaloasiantuntija Jarmo Tupasela 
puh. 040 505 2659 / jarmo.tupasela@nuorisoseurat.fi