LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Seurantalot

  • Energian hintojen nousu huolettaa talollisia nuorisoseuroja

    Energian hintojen nousu huolettaa talollisia nuorisoseuroja

    Koronan aiheuttamasta talouskriisistä jokseenkin kuivin jaloin selvinneillä paikallisilla nuorisoseuroilla on edessään uusi haaste: energian hinnan nousu. Suurin osa Suomessa sijaitsevista nuorisoseurantaloista on puurakenteisia, kooltaan isoja ja iältään yli 100-vuotiaita taloja. Ne ovat merkittävässä roolissa oman paikkakuntansa kansalaisten kokoontumis- ja harrastuspaikkoina.  

    Suomen Nuorisoseurat teki kyselyn syys-lokakuun vaihteessa taloja omistavien nuorisoseurojen tilanteesta energiakuluihin liittyen. Reilussa viikossa vastauksia kyselyyn tuli 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä.  

    Kyselyn mukaan jopa 83 % vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannoususta johtuen. Jopa 83 % vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa. 

    Monella nuorisoseuralla huoli liittyy joko määräaikaisen sähkösopimuksen päättymiseen tai jo koronan jäljiltä huonoon taloustilanteeseen, mitä kasvavat ylläpitokulut huonontavat entisestään. 

    ”Seurallamme on kiinteä sähkösopimus maaliskuun 2023 loppuun saakka. Mikäli ei olisi ollut, niin rahat olisivat jo loppu. Rahatilanne on entisestään huono, ja ylläpitokustannusten nousu pahentaa tilannetta entisestään. Jos ja kun sähkön hinta tuplaantuu maaliskuun jälkeen, niin en tiedä, millä rahalla seuraava talvi pärjätään. Vuokraukset eivät ole nousseet koronaa edeltävälle tasolle, ja kunnan avustukset ovat tippuneet kaiken aikaa”, eräs kyselyn vastaaja kertoo.  

    Vastauksissa peräänkuulutetaan yhteiskunnan apua tässä kriisitilanteessa. Nuorisoseurantalot ovat erittäin tärkeässä roolissa harrastajille ja kansalaisten kokoontumispaikkoina, ja energiakriisi uhkaa ajaa seurat todella ahtaalle. 

    ”Talollamme on vilkasta toimintaa, joten emme voi laittaa taloa kylmäksi. Talon sulkeminen merkitsisi kylän asukkaille kaiken yhteisen toiminnan loppumista, kaupungin keskustaan on matkaa, eikä nykyinen polttoaineen hinta lisää matkustushaluja”, eräs vastaaja sanoo.  

    Suomen Nuorisoseurat tekee yhteistä edunvalvontaa asian tiimoilta Kotiseutuliiton ja muiden seurantaloyhteisöjen kanssa.   

    Tilanne on äärimmäisen vakava niin nuorisoseuroissa tapahtuvan harrastustoiminnan kuin vapaaehtoistyön näkökulmasta, ja yhteiskunnan on tultava avuksi. Harrastamisella ja yhteisöllisellä tekemisellä on elintärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajina erityisesti vaikeina aikoina”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Kuvassa Kintauden nuorisoseurantalo
    Kuvaaja: Ville Suhonen

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450  

  • Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

    Rutalahden seurantalo Suojarinne

    Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2022 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin  1 680 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 435 000 euroa.

    Korjatuavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.

    Avustuksen saajat.

  • YK-kino jalkautuu nuorisoseurantaloille

    YK-kino jalkautuu nuorisoseurantaloille

    Suomen YK-liitto ja Suomen Nuorisoseurat järjestävät yhteistyössä YK-kinon torstaina 28.4. klo 18 alkaen nuorisoseurantaloilla ympäri maan.

    Suomessa vuodesta 2014 järjestetyissä YK-kinoissa on tavoitteena lisätä ymmärrystä ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Tapahtumassa katsotaan yhdessä ensin ajatuksia herättävä elokuva, jonka jälkeen keskustellaan asiantuntevan paneelin kanssa elokuvan teemoista laajemmin. Tänä vuonna tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten ymmärrystä ja empatiaa pakolaisuuteen, siirtolaisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyen. Lisäksi haluamme miettiä yhdessä katsojien kanssa keinoja rauhan ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi sekä pitää yllä toivoa siitä, että meillä on mahdollisuus toimia yhdessä paremman maailman eteen. Aihe on aina ajankohtainen, mutta erityisesti nyt, kun Ukrainan sota herättää paljon kysymyksiä siitä, kuinka auttaa hädässä olevia ihmisiä.

    Lost and Found vie jättimäiselle pakolaisleirille Bangladeshiin

    Huhtikuun tapahtumassa katsotaan yhdessä pakolaisteemaan erinomaisesti sopiva, 22-minuuttinen lyhytdokumentti Lost and Found (National Geographic, 2018). Se kertoo Kamal Husseinista, joka on omistanut elämänsä toisistaan eksyneiden lasten ja vanhempien yhdistämiseksi. Hän toimii maailman suurimmalla pakolaisleirillä Bangladeshin Cox’s Bazarissa, missä olevista pakolaisista suurin osa kuuluu Myanmarin väkivaltaisia ja raakoja vainoja paenneeseen rohingya-kansaan. Leirin olosuhteet ovat haastavat jo pelkästään valtavien ihmismäärien vuoksi, mutta myös äärimmäiset sääolosuhteet ja esimerkiksi lukuisat leirillä tapahtuneet tuhoisat tulipalot ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. Perheitä on näin joutunut eroon toisistaan sekä jo pakomatkalla että leirin kaoottisissa olosuhteissa.

    Orlando von Einsiedelin ohjaama lyhytdokumentti seuraa Kamalin tärkeää työtä perheiden eteen ja onnistuu vaikeista olosuhteista huolimatta luomaan myös toivoa kaaoksen keskelle. Elokuvan traileri löytyy esimerkiksi täältä, ja koko 22-minuuttisen dokumentin voi katsoa täältä (englanninkielisellä tekstityksellä). Tapahtumailtana on käytössä suomeksi tekstitetty versio elokuvasta.

    Asiantuntijapaneeli tuo laajempaa ymmärrystä

    Dokumentin jälkeen kaikki nuorisoseurantalokatsomot liittyvät virtuaalisesti keskustelemaan yhdessä asiantuntijapaneelin kanssa. Paneelissa avataan tilannetta laajemmin ja pohditaan yhdessä keinoja vaikuttaa. Mukaan keskustelemaan ovat alustavasti lupautuneet mukaan Suomen YK-liiton puheenjohtaja Joonas Könttä ja UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön Farhasaad Shahid. Lisäksi saamme paneeliin mukaan Ukrainan tilannetta tuntevan asiantuntijan. Keskustelemassa ovat myös Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko sekä Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. Keskustelun juontaa YK-kinojen koordinaattori Niina Siivikko.

    Paneelin ja elokuvan väliin on varattu katsojille aikaa keskustella dokumentista. Keskustelun tueksi annetaan kysymyksiä yhdessä pohdittavaksi (esim. Mikä oli itselle merkittävin/mieleenpainuvin kohta elokuvassa? Mitä maailman pitäisi tehdä pakolaisten auttamiseksi? Miten me voisimme itse vaikuttaa?). Lisäksi katsojat voivat valmistella omia kysymyksiä esitettäväksi asiantuntijapaneelille esimerkiksi siitä, mitä YK tekee pakolaisten auttamiseksi, mitä tavalliset kansalaiset voivat tehdä ja millaisista eri tilanteista pakolaisia saapuu. Ukrainan tilanne herättää varmasti myös keskustelua.

    Kuvassa: Perheensä menettänyt, itkevä poika istuu Kamal Husseinin sylissä.
    Kuva: Nobel Media

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    Suomen Nuorisoseurat
    puh. 040 726 7450 tai annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 3: Nuorten palvelut yhdelle luukulle!

    Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 3: Nuorten palvelut yhdelle luukulle!

    Julkaisimme tiistaina 11.1. aluevaalitavoitteemme ja esittelemme tavoitteita yksityiskohtaisesti pitkin viikkoa. Kolmantena aluevaalitavoitteenamme on ”Nuorten palvelut yhdelle luukulle!”.  

    Hyvinvointi koostuu monesta osasta. Terveyden lisäksi myös esimerkiksi harrastukset ovat tärkeä osa nuoren elämää. Nuorten palvelut pitäisi koota yhden luukun alle, josta tietoa saisi laajasti omaan hyvinvointiin liittyen.

    Tutkimuksen mukaan peräti 20–25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja välillä oikea-aikaista apua on vaikeaa saada. Myöskään ennaltaehkäisevää, mielen hyvinvointia edistävää toimintaa, ei kaikkialla ole, se ei ole saavutettavissa vaikkapa pitkien välimatkojen vuoksi tai siitä on vaikeaa löytää tietoa.

    Ennaltaehkäisevien palveluiden lisäksi kannatamme lämpimästi Mielenterveyspoolin ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin yhdessä ajamaa tavoitetta terapiatakuusta. Nuorten mielenterveyshaasteet on otettava vakavasti, ja sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille ei voi tarkoittaa sitä, että apua olisi entistä vaikeampaa saada.

    Järjestöt voivat auttaa hyvinvointialueita näiden tavoitteiden saavuttamisessa – yhteistuottajuus myös palveluissa on järkevää ja kustannustehokasta. Voisiko eri puolilla Suomea olevia nuorisoseurantaloja hyödyntää palveluiden jalkauttamisessa?

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Vesilahden Nuorisoseurantalon ikkunaremontti paransi energiatehokkuutta

    Vesilahden Nuorisoseurantalon ikkunaremontti paransi energiatehokkuutta

    Vesilahden Nuorisoseurantalon energiatehokkuus parani kerta heitolla, kun seura päätti uudistaa vanhat ikkunat. ”Talon alkuperäiset ikkunat eivät olleet kovin tiiviit, joten seuran johtokunnassa päätimme, että aloitamme ikkunaremontin”, kertoo Nuorisoseuran puheenjohtaja Riina Laine. Vaihtoehtoina oli uusien ikkunoiden hankkiminen tai nykyisten entistäminen. ”Koska kyseessä on vanha, historiallinen ja suojeltukin kohde ikkunoiden uusiminen unohdettiin ja päädyttiin entistystyöhön. Työ päätettiin tehdä osissa, sillä talossa on paljon ikkunoita”, Laine jatkaa.  

    Hankkeen aluksi seura selvitti yrityksiä, jotka hoitavat entisöintitöitä. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Entisöinti Oksa Tampereelta. He kävivät paikan päällä tekemässä kartoituksen entisöintitarpeesta ja laativat aikataulun. Aikataulussa oli pakko huomioida myös talon käyttö. ”Tarkoitus oli, että muun muassa vuokraustoiminta pystyttäisiin hoitamaan koko remontin ajan, koska vuokratulot ovat talon ylläpitoa ajatellen elinehto”, Laine toteaa.  

    Talon käyttö ei keskeytynyt 

    Ensimmäisessä vaiheessa entistettiin pukuhuoneen ikkunat sekä yleisövessojen ja eteisen ikkunat. Entisöinti tapahtui urakoitsijan omissa tiloissa.  Toisessa vaiheessa oli tarkoitus entistää juhlasalin korkeat ikkunat. “Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukaisen mukaan ikkunat eivät kuitenkaan olekaan se suurin lämmönhukkaaja salissa, vaan salin korkea ja puutteellisesti eristetty katto ja puuttuvat tuulenohjainlevyt. Salin ikkunat ovat myös hyvin suuritöiset, joten olemme toistaiseksi päättäneet siirtää niiden entistämisen tulevaisuuteen”, Riina Laine sanoo. 

    Viimeisimpänä on entistetty talon kahvion ikkunat. Aikatauluongelmista johtuen ikkunoiden entistäjä vaihtui, ja työ toteutettiin talossa paikan päällä. Työstä huolehti rakennusrestauroija Mari Savolainen henkilökuntansa kanssa. Kaikki entistäminen on pyritty tekemään niin, ettei talon käyttö ja vuokraustoiminta kärsinyt. Haasteena oli, että hiljaisin aika töiden toteuttamiseen on talvella, jolloin taas talon lämmitys on kaikkein kalleinta.  

    Ikkunat ovat nyt tiiviit 

    Hankkeeseen on käytetty nuorisoseuran teatterilla, tapahtumilla ja vuokrauksilla saatua rahaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta. Avustuksen kriteerinä on ollut nimenomaan ikkunoiden entistäminen. Projektit ovat vaatineet niin paljon erikoisosaamista, että talkootyötä ei juurikaan ole voitu hyödyntää. Hankkeen eri vaiheissa asiantuntijoina ovat olleet rakennusrestauroija Satu Pirinen, konservaattori Niina Mäntylä ja rakennusrestauroija Mari Savolainen. 

    “Kaikki tilat, joissa ikkunat on uusittu ovat käyttömukavuudeltaan parantuneet. Tiloissa on lämpimämpi, eikä ikkunoista vedä. Ja tietysti uudistunut ulkonäkö miellyttää silmää. Olemme tyytyväisiä tähän mennessä tehtyyn entisöintiin. Onnistuneet työt rohkaisevat jatkamaan projekteja myös tulevaisuudessa”, Riina Laine ja seuran varapuheenjohtaja ja kiinteistövastaava Vesa Aalto toteavat. 

    Kohde: Vesilahden nuorisoseurantalo, Vesilahti, Pirkanmaa 
    Ikkunoiden korjaus 
    Talon rakennusvuosi: 1948 
    Talon henkilökapasiteetti: 300 

    Teksti: Hannu Ala-Sankola
    Kuva: Anni Hanhiniemi

    Juttu on julkaistu Nuorisoseurat-lehdessä 4/21.

  • Nuorisoseurantalot saivat avustuksia lähes 750 000 euroa

    Nuorisoseurantalot saivat avustuksia lähes 750 000 euroa

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt noin 200 nuorisoseurantalolle yhteensä lähes 750 000 euroa korona-avustusta ylläpitokustannusten kattamiseen. Seurantaloja ylläpitää 13 erilaista kansalaisjärjestöyhteisöä, joiden jäsenille ministeriö on myöntänyt avustuksia 2 150 000 euroa ns. korona-avustuksina. Avustuksilla halutaan tukea seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta.

    Avustusta voidaan käyttää rakennusten ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, joita ovat mm. sähkö-, lämmitys- ja vesimaksut, tietoliikennemaksut, vakuutukset, kiinteistöverot, kiinteistöhuollon maksut ja palkkamenot, välttämättömät huoltokorjaukset sekä mahdolliset muut rakennuksen käyttökunnossa pitämiseen liittyvät menot.

    ”Seurantalojen merkitys kulttuurin ja kansalaistoiminnan tiloina sekä yhteisöllisyyden rakentajina on suuri. Koronarajoitusten myötä monella yhdistyksellä on ollut vaikeaa selvitä talon pakollisista menoista, kun tiloja ei ole voitu käyttää ja tuloja ei ole saatu. Seurantalojen korona-avustukset kohdistuvat tähän tarpeeseen”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

    ”Nuorisoseurat ovat olleet tosi kovilla tämän koko pandemian ajan. Toiminta pyörii vahvasti vapaaehtoisten voimin, joten tämä on aivan äärettömän merkittävä asia. Suurkiitos opetus-ja kulttuuriministeriölle”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 667. Avustusta myönnettiin 637 hakijalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö sai avustushakemuksista lausunnon Suomen Kotiseutuliitolta. Aiemmin seurantaloille on myönnetty korona-avustuksia joulukuussa 2020 yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Tällöin yli 200 nuorisoseurantaloa sai avustuksina lähes 700 000 euroa.

    Lista myönnetyistä avustuksista löytyy täältä.

    Kuvassa Hailuodon Nuorisoseurantalo, mikä on yksi avustusta saaneista taloista.
    Kuva: Tuomas Uusheimo / Kotiseutuliitto

  • Kerkkoon nuorisoseurantalo Toivolan korjaukset onnistuivat

    Kerkkoon nuorisoseurantalo Toivolan korjaukset onnistuivat

    Esteettömyys parantaa talon saavutettavuutta 

     Kerkkoon Nuorisoseura halusi talonsa Toivolan mittavan peruskorjauksen yhteydessä parantaa myös esteettömyyttä, jotta talo palvelisi paremmin erilaisten käyttäjien tarpeita. Suunnitelmiin kuului esteettömän wc:n ja sisääntuloluiskan rakentaminen.  

    ”Suunnittelun alkuvaiheessa tapasimme Kotiseutuliiton rakennustutkijan kanssa paikan päällä Toivolassa ja saimme tietoa muun muassa eri wc-ratkaisujen mitoitusperiaatteista sekä sisääntuloluiskan korkoeroista ja nousukulmasta. Tutkimme myös aiheeseen liittyviä nettisivustoja ja rakentamismääräyksiä. Olimme yhteydessä Porvoon museon rakennustutkijaan, joka kannusti sisääntuloluiskan rakentamiseen, vaikka se vaikuttaakin talon ulkoasuun”, kertoo Kerkkoon Nuorisoseuran puheenjohtaja Heli Pelkonen.  Peruskorjauksessa mukana ollut arkkitehti teki tarvittavat suunnitelmat. Suunnitteluvaiheessa kysyttiin myös kokemuksia ja vinkkejä seuran toiminnassa mukana olevalta perheeltä, jossa on pyörätuolia käyttävä henkilö. 

    Vanhan talon käytettävissä olevat neliöt ja rakenteet asettivat rajat wc:n sijoittamiselle ja koolle. Toteutuksessa jouduttiin hieman joustamaan joidenkin vaatimusten kohdalla, jotta kokonaisuus saatiin toimivaksi. ”Kantavia seiniä ei voinut siirtää, mutta yksi uusi oviaukko oli mahdollista tehdä, ja niin palapelin palat loksahtivat kohdilleen”, kertoo Pelkonen. 

    Sisääntuloluiska päätettiin rakentaa talon sivusisäänkäynnin yhteyteen, jossa sen toteutus oli helpompaa eikä talon julkisivu muuttunut niin paljon. Myös maasto sivusisäänkäynnin ympäristössä oli valmiiksi tasaisempaa. Ulko-ovien uusimisen yhteydessä oven avautumissuunta vaihdettiin, jotta luiskaa käytettäessä oven avaaminen ja käynti on helpompaa.  

    Liuta asiantuntijoita apuna 

    Suunnitteluvaiheessa käytettiin paljon asiantuntijoita: Kotiseutuliiton rakennustutkija, korjauksen suunnitellut rakennusarkkitehti, Porvoon museon rakennustutkija sekä lämpö- vesi- sähkö- ja ilmanvaihtotöiden ammattilaiset.  Remontin toteutusvaiheessa oli mukana eri alojen ammattilaisia: kirvesmies, sähköasentaja, lvi-asentaja, lattiavalutyön osaaja ja lattiapinnoitteen asentaja. 

      Hankkeen suunnittelu käynnistettiin keväällä 2017 ja työt tehtiin vuoden 2018 aikana. Korjauksen akuuttivaihe kesti reilut kaksi kuukautta. Tuona aikana talolla ei ollut tilaisuuksia eikä juhlia, joten töistä ei ollut juurikaan haittaa talon normaalille toiminnalle. Ainoastaan talkoolaiset ja työntekijät joutuivat turvautumaan välillä viereisen koulun saniteettitiloihin uusia wc-tiloja odotellessa.  

    Sisääntuloluiskan rakentaminen ei vaikeuttanut talon käyttöä tai kulkua taloon. ”Kestopuupinokin hupeni keittiön nurkalta nopeasti, kun luiskaan rakennettiin kaiteet”, Pelkonen muistelee. 

    Esteettömyyskorjaukset toteutettiin osana laajempaa korjaushanketta. Korjauksiin saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön seurantalojen peruskorjausavustusta kahtena vuotena. Yli puolet hankkeen kokonaiskustannuksista katettiin kuitenkin talkootyönä ja omarahoituksella. 

    Esteettömyys on markkinoinnin valttikortti  

    ”Palaute ja käyttökokemukset ovat olleet todella positiivisia”, kertoo Heli Pelkonen. Sisääntuloluiska on parantanut paljon talon saavutettavuutta. Luiskaa ovat käyttäneet mm. pyörätuolia käyttävät, rollaattorin avulla kulkijat, ihmiset, joille portaiden nousu on vaikeampaa ja myös lastenvaunuja ja -rattaita työntävät perheet. Myös tavarankuljetus esimerkiksi keittiöön tai orkestereiden roudaus on helpompaa luiskaa käyttäen. Luiskan teräsritilät on helppo puhdistaa lumesta, joten rampin käyttö onnistuu myös ympäri vuoden. 

    Esteetön vessa on myös ollut hyvä ja tarpeellinen. Wc-istuimen käsinojat ovat toimiva,t ja hieman tavanomaista alempana oleva pesuallas toimii hyvin myös lasten kohdalla.  Joskus esteetön vessa on tilavuutensa ansiosta palvellut myös morsiamen wc:nä, jos ei juhlissa muuten ole ollut esteettömälle wc:lle tarvetta. 

    ”Perehtyminen kunnolla esteettömyyteen ja saavutettavuuteen ennen korjaushankkeeseen ryhtymistä kannattaa. Se on niin paljon enemmän kuin ensin tulee ajatelleeksikaan. Edelleen vuosia hankkeen jälkeenkin tulee mieleen, mitä kaikkea vielä tulevissa kunnostuksissa voisikaan parantaa.  

    Monet talomme vuokraamista suunnittelevat kiinnittävät myös huomiota esteettömyyteen. Se onkin myös markkinoinnissa valttikortti. Tärkeintä on käyttäjiltä saatu hyvä palaute – se on lämmittänyt mieltä. Yhdenvertaisuus on Toivolassa tärkeää”, kiteyttää Pelkonen. 

    Kerkkoon Nuorisoseurantalo Toivola, Porvoo, Uusimaa: 
    – Kokonaisbudjetti: 161 000, josta esteettömyyskorjaukset 35 000 euroa
    – Rahoitus: 45 000 euroa peruskorjausavustusta; loppu omarahoitusta ja talkootyötä 
    – Talo rakennuttu 1919 
    – Talon virallinen maksimihenkilömäärä 350, käytännössä noin 200  

    Teksti: Hannu Ala-Sankola

  • Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Kuulimme tiistaina 12.10. uutisen, miten opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä Veikkauksen rahapelituotoista. Huolimatta valtion kompensaatioista eri toimijoille ja järjestöille rahapelituottojen vähenemisestä johtuvista menetyksistä, ensi vuodelle kompensaatioita ei tule täysimääräisinä. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien rahapelituottojen arvioitu vähenemä vuodelle 2022 on 43 miljoonaa euroa.

    Seurantalojen korjausavuksiin esitetään peräti 50 prosentin leikkauksia. Määrärahaa on leikattu jo kahden viimeisen vuoden aikana. Tänä vuonna määräraha on 1 697 000 euroa. Talousarviossa esitys ensi vuodelle on 848 000 euroa. Avustuksia on haettu vuosittain kolminkertainen määrä normaalivuosien määrärahaan nähden. Seurantaloja on Suomessa noin 2 500. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Niitä ylläpitää joukko erilaisia paikallisyhdistyksiä kuten nuorisoseuroja ja kyläyhdistyksiä.

    ”Seurantalot ovat merkittäviä paikkoja lasten, nuorten ja aikuisten harrastus- ja kansalaistoiminnalle. Korona-aika on ollut erityisen kovaa kaikille seurantaloja ylläpitäville, vapaaehtoisvetoisille yhteisöille, joten emme voi käsittää, miksi sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien että toiminnaltaan paikallisyhteisöille tärkeiden tilojen halutaan antaa ränsistyä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. 

    Avustusta myönnetään korjaustoimenpiteisiin, jotka säilyttävät talojen ominaispiirteitä, parantavat toiminnallisuutta ja vastaavat kestävän kehityksen toteutumiseen muun muassa energiatehokkuuden kautta.

    ”Seurantalojen korjaamisella on seurantaraportin mukaan merkittävä työllistävä vaikutus. Alkuun avustusta käytettiin voittopuolisesti materiaalikuluihin, ja taloja korjattiin enemmän talkoovoimin. Nykyisin vaativat korjaustyöt tilataan useimmiten paikallisilta yrittäjiltä, jotka vuorostaan maksavat veroja. Siten korjausavustusmäärärahasta palautuu valtiolle yrittäjien veroina suurempi osa kuin ennen”, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliitosta.

    Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Seurantalojen korjaamiseen liittyvää neuvontaa on annettu vuodesta 1985 lähtien.

    Allekirjoittaneiden 13 valtakunnallisen keskusjärjestön mukaan nyt on väärä aika leikata kansalaisyhteiskunnan rahoituksesta. Suomessa taiteella, kulttuurilla ja vireällä kansalaisyhteiskunnalla on aina ollut merkittävä rooli. Kannammekin suurta huolta suomalaisen sivistyksen murenemisesta sekä sanoinkuvaamattoman arvokkaan kulttuuriperinnön katoamisesta näiden leikkausuutisten myötä.

    Finlands Svenska Hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansantalojen Liitto, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset, Raittiuden ystävät, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylät, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Työväentalojen Liitto

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    p. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Uusi korona-avustushaku seurantaloyhteisöille avattu

    Uusi korona-avustushaku seurantaloyhteisöille avattu

    Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi uuden seurantaloyhteisöjen avustushaun 23.8.2021. Tätä avustusta on haettava 23.9.2021 mennessä Opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Avustus myönnetään kohdennettuna yleisavustuksena seurantalojen ylläpidosta ja huoltokorjauksista aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.4.2021 jälkeen. Avustusta voidaan käyttää 31.12..2021 saakka. Hakuilmoituksen hakuohjeineen ja muine lisätietoineen voit käydä lukemassa ministeriön sivuilta.

    Lue tarkkaan hakuohjeet ja varmista, että mukana ovat kaikki pakolliset liitteet, jotka on nimetty hakuilmoituksessa (Avustusta koskeva lisäliite, vahvistettuun tilinpäätökseen sisältyvä tuloslaskelma ja tase vuodelta 2020 sekä toimintakertomus vuodelta 2020).

    Suomen Kotiseutuliitto laatii hakulomakkeen täyttämiseen ohjeen, joka julkaistaan Kotiseutuliiton sivuilla.

  • Seurantalojen uusi korona-avustushaku avautuu elokuussa

    Seurantalojen uusi korona-avustushaku avautuu elokuussa

    Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa elokuun puolessa välissä koronatukipakettiin kuuluvan avustushaun, jolla on tarkoitus tukea seurantalotoimijoita talojen ylläpitokulujen kattamisessa. Avustuksen haku on auki kolme viikkoa. Tarkasta alkamispäivästä ilmoitetaan myöhemmin.

    Avustuksen hakemiseen valmistautuminen

    Avustusta haetaan ministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Asiointipalvelun käyttö edellyttää Digi- ja väestötietovirastosta haettuja yhteisön puolesta asiointiin oikeuttavien Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Asiointipalvelun Suomi.fi-valtuusrooleja käyttämällä varmistetaan, että henkilöllä, joka valmistelee ja lähettää valtionavustushakemuksen, on oikeus edustaa yhteisöä.

    Valtuuksien myöntäminen on ruuhkaantunut. Mikäli yhdistyksellä ei ole vielä käytössä Suomi.fi-valtuuksia, kannattaa ne hakea nyt heti, jotta ne ehtii saada käyttöön elokuussa.

    Yhdistyksen tai yhteisön edustaja voi hakea valtuuksien rekisteröimistä tekemällä valtuushakemuksen Suomi.fi-verkkopalvelussa. Tämän jälkeen valtuutusoikeuden saaneet henkilöt voivat antaa muille vastuuhenkilöille Suomi.fi-valtuuksia omatoimisesti Suomi.fi-valtuudet -palvelussa.

    Mikäli yhteisö käyttää jo Suomi.fi-valtuuksia, mutta tarvitsee valtuudet hakemuksen jättämistä varten uudelle henkilölle, se voi hallinnoida valtuusrooleja osoitteessa https://www.suomi.fi/valtuudet.

    Ohjeita asiointipalvelun käytöstä ja valtuuksista opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://minedu.fi/asiointipalveluun-kirjautuminen-ja-valtuudet

    Kotiseutuliitto sekä opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottavat verkkosivuillaan heti, kun seurantalojen korona-avustus on haettavissa.

    Tukea hakemiseen

    Liiton ja keskusseurojen toimihenkilöt auttavat seuroja avustushakemusten tekemisessä ja opastavat valtuuksien hankkimisessa.

    Järjestämme elokuussa webinaarin ensimmäisen korona-avustushaun selvityksen tekemisestä ja toisen haun hakemisesta ja valtuuksien hankkimisesta. Tästä kerromme lisätietoja, kun hakuaika täsmentyy.

    Lisätietoja:
    Hannu Ala-Sankola
    hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
    puh. 0400 842 838