Kategoria: Tanssi

  • Kansantanssin ohjaajakoulutukseen vielä vapaita paikkoja, ilmoittaudu 17.11. mennessä

    Kansantanssin ohjaajakoulutukseen vielä vapaita paikkoja, ilmoittaudu 17.11. mennessä

    Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot alkavat jälleen 2.-3.12.2017. Kolmiosaisesta koulutuksesta saa hyvät valmiudet kansantanssin ohjaamiseen harrastusryhmissä. Koulutus järjestetään kerran vuodessa, joten jos haluatte saada uusia koulutettuja ohjaajia alueellenne, tähän kannattaa tarttua nyt. Kouluttajina ovat tanssinopettajat (amk) Susanna Kivinen ja Lotta Terävä ja koulutuksen hinta on 100 € / koulutusviikonloppu. Koulutus järjestetään Lahdessa kolmena viikonloppuna:

    1. osa 2.-3.12.2017 Kansantanssin opettamisen perusteet, 1 op
    2. osa 20.-21.1.2018 Kansantanssin tekniikka ja musiikki, 1 op
    3. osa 3.-4.2.2018 Kansantanssin opettaminen ja kehonhuolto, 1 op

    [thrive_link color=’teal’ link=’http://nuorisoseurat-arkisto.frodo.kehatieto.fi/uutiset_ja_tapahtumat/tapahtumakalenteri/kansantanssin-ohjaajakoulutuksen-perusopinnot-1′ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]ILMOITTAUDU NYT![/thrive_link]

    Koulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.

    Koulutus järjestetään niin, että siihen voi osallistua osasuoritus kerrallaan sitoutumatta koko kokonaisuuden suorittajaksi. Perusopinnot (kolme viikonloppua) tulee kuitenkin suorittaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta.

    Jokaisesta suoritetusta valinnaisesta lisäopinnosta saa kurssitodistuksen. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä kaikki kolme osaa yhtenä kokonaisuutena.

    Lisätietoja: Riia Niemelä, +358 44 7443939, riia.niemela@nuorisoseurat.fi

  • Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Vuoden nuorisoseuralainen Anitta Ylitörmäselle

    Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Vuoden nuorisoseuralainen Anitta Ylitörmäselle

    Anitta Ylitörmäsen nimi on tänä vuonna useasti nuorisoseuralaisten huulilla – eikä syyttä. Aktiivinen vapaaehtoinen valittiin maaliskuussa 2017 Vuoden nuorisoseuralaiseksi, ja nyt Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt hänelle järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin. Ansiomerkki luovutettiin Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa 4.11. Rovaniemellä.

    ”Tämä nainen ei pelkää ottaa haasteita vastaan. Hän pystyy ratkomaan pienimmätkin ongelmat aina. Anittaan luottaa koko seura. Anitta on omiensa puolta pitävä huolehtija, sitoutunut nuorisoseuralainen, kaikkien tuntema talkooihminen ja järjestysmies”. Näin kuvailevat siepakkalaiset Anittaa.

    Anitta aloitti tanssiharrastuksen jo pikkutyttönä, mutta varsinainen kipinä syttyi, kun hän rupesi viemään lapsiaan Siepakoiden harjoituksiin. Lasten harjoitellessa vanhemmat istuivat pukuhuoneessa odottelemassa ja sieltä Anitta maaniteltiin mukaan nuorisoseuran toimintaan. Lopulta vanhemmat eivät tyytyneet pelkästään mahdollistamaan harrastusta lapsilleen: he perustivat oman tanssiryhmän, Fossiilit.

    Kun Siepakan tanssijat puhuvat puheenjohtajasta, sanoista kuultaa suuri rakkaus ja yhteenkuuluvuuden tunne. ”Anitta on Siepakoiden sydän, ja äiti, jota ilman ei monikaan homma toimisi. Hänellä on kyky saada ihmiset innostumaan asioista ja hänen rautainen ammattitaitonsa näkyy kaikessa. Matkat ilman Anittaa ovat kuin sydämestä puuttuisi palanen. Seurallinen, toimelias, huumorintajuinen, ymmärtäväinen, luova, rakastava, nainen isolla sykkeellä kuvaavat Anittaa parhaiten.”

    Rovaniemeläinen terveydenhoitaja Anitta Ylitörmänen on toiminut Saarenkylän Nuorisoseurojen Siepakat ry:n puheenjohtajana ja talkoovastaavana viimeisen kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi hän on toiminut Lapin Nuorison liiton puheenjohtaja vuodesta 2016 ja sitä ennen hallituksen jäsenenä vuosina 2004–2015. Anitta on ollut myös Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston varajäsen vuosina 2012–2015 ja valtuuston jäsen vuosina 2006–2012. Pitkän järjestöllisen työn lisäksi Anittalla on kansantanssikärpäsen purema ja hän tanssii Siepakoitten Fossiilit -ryhmässä.

    Kultainen ansiomerkki 

    Suomen Nuorisoseurat ry myöntää huomionosoituksina ansioituneille järjestötoimijoille ja harrastajille ansio- ja tunnustusmerkkejä. Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta.

    Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on aivan erityisellä tavalla toiminut nuorisoseuratyön hyväksi maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Toiminnan tulee käytännön järjestötyössä olla merkittävää ja sen vaikutus nuorisoseura-aatteen eteenpäin viemisessä ja syventämisessä huomattava.

  • Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa palkittiin ansioituneita: Jukka Hannula, Tommi Semeri, Heidi Kultanen, Maria Tervonen, Seija Lind ja Emma Laitinen

    Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa palkittiin ansioituneita: Jukka Hannula, Tommi Semeri, Heidi Kultanen, Maria Tervonen, Seija Lind ja Emma Laitinen

    Siepakat juhlii tänään lauantaina 4.11. Rovaniemellä 40-vuotista taivaltaan. Ensimmäisessä Tanssitähtöset-konsertissaan myönnettiin ansioituneille Siepakoille Nuorisoseurojen tunnustus- ja ansiomerkkejä. Vuoden nuorisoseuralainen ja Siepakoiden äiti Anitta Ylitörmäselle myönnettiin kultainen ansiomerkki.

    Hopeiset ansiomerkit lehvillä

    Jukka Hannulalle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki lehvillä. Hannula on opettanut ja johtanut Siepakoiden bändiä vuodesta 2003. Hän on toiminut kansanmusiikkikammarin opettajana monille rovaniemeläisille ja harrastajille. Nuorten mahdollisuudet ovat olleet Hannulan sydäntä läsnä ja hän on perustanut Siepakoiden junnubändin ja Pikkumuusikot. Hän on toiminut aktiivisesti Kansanmusiikkiliitossa, jossa hänet on myös palkittu Vuoden ohjaajana.

    Tommi Semerille myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki lehvillä. Semeri on toiminut Siepakoiden toiminnanjohtajana ja tanssinopettajana vuodesta 2003. On erityisesti Semerin ansiota, että Siepakoista on kehittynyt yksi Suomen merkittävimmistä ja korkeatasoisimmista kansantanssin ja -musiikin harrastajaryhmistä.

    Heidi Kultaselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki. Kultanen asteli nuorisoseuratoimintaan kaksikymmentä vuotta sitten ja jäi sille tielle. Hän on aktiivinen nuorisoseuralainen toimien sekä Rovaniemellä että Oulussa. Hän on toiminut sekä valtakunnallisissa että alueellisissa luottamustehtävissä. Tanssi on Kultaselle sydämenasia. Hän aloitti Siepakoissa apuohjaajana vuonna 2007, ja kymmenen vuotta myöhemmin hän on Siepakoiden vastaava tanssinopettaja.

    Kupariset tunnustusmerkit lehvillä

    Maria Tervoselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Tervonen aloitti harrastustoiminnan kansanmusiikkiyhtye Siepakat Bandissa vuonna 2005 klarinetin soittajana. Vaikka tie on vienyt hänet Ouluun, ei välimatka ole hidastanut harrastusta. Tervonen on aktiivisesti mukana monissa seuran tehtävissä, edustusmatkoilla, esiintymisissä ja talkoissa. ”Maria levittää ympärilleen positiivista energiaa luoden ilmapiirin, johon kaikki ovat tervetulleita. Hän huomioi niin tanssijat, muusikot kuin vanhemmatkin”, kuvaillaan Tervosta merkkihakemuksessa.

    Seija Lindille myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Lind toi kaikki viisi lastaan harrastamaan tanssia Siepakoihin ja tuli itsekin imaistuksi mukaan. Hän tanssii Fossiilit-ryhmässä ja on korvaamaton apu, kun Siepakoille hankitaan esiintymisasuja. Hän on myös toiminut Siepakoiden johtokunnassa.

    Emma Laitiselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Laitinen aloitti harrastamisen pikkumuusikoissa vuonna 2005 haitarin soittajana ja aloitti tanssin vuotta myöhemmin. Hän aloitti lasten ryhmien apuohjaajana vuonna 2012 ja viisi vuotta myöhemmin hän muutti Ouluun ja aloitti tanssinopettajan opinnot. Laitinen tanssii välimatkasta huolimatta edelleen Siepakoiden edustusryhmässä. ”Emma on avulias, tunnollinen ja sydämellinen harrastaja, josta on hyvää vauhtia tulossa tanssialan ammattilainen”, kuvaillaan Laitista merkkihakemuksessa.

    Kuva: Siepakat Tanssimyllyssä 2017. Kuvaaja Petri Kivinen.

  • Erään tanssiteoksen synty

    Erään tanssiteoksen synty

    On huhtikuu 2015. Lahtelainen Särmä on juuri ollut ensimmäisessä aikuisten valtakunnallisessa katselmuk­sessaan Naisten pukuhuone -tanssiteoksellaan. Tätäkin teosta, kuten kaikkia aikaisempia, oli työstetty vuosi. Nyt ryhmä päätti, että seuraavaa ohjelmaa tehdään aivan eri tavalla: matkasta nautiskellen, mielenmaise­mia tutkiskellen, jatkuvasti inspiroituen. Maaliviivana oli Tanssimylly kahden vuoden päässä. Teosta ei tehty kronologisessa järjestyksessä alusta loppuun, vaan tans­sin, musiikin ja tunnelman palasia luotiin sattumanvarai­sessa järjestyksessä.

    ”Koin tärkeäksi, että tarina ja tanssit valmistuisivat lomittain”, avaa ryhmän ohjaaja ja tanssin opettaja Riia Niemelä. ”Halusin inspiroitua liikkeestä, en luoda etukä­teen valmista tarinaa. Halusin luottaa, että tarina syntyy kyllä aikanaan. Koreografina ja ohjaajana se oli hyppäys epämukavuusalueelle. Ja kyllähän se tanssijoitakin kau­histutti, voiko tällaisista lähtökohdista syntyä mitään val­mista!”

    Matka alkaa

    On elokuu 2015. Hullunmylly-työnimellä kulkeva matka alkaa. Edellisen produktion aikana tanssijat olivat innos­tuneet ilmaisutaidon kehittämisestä ja sitä toivottiin lisää. Ryhmä päätti jatkaa yhteistyötä teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Peltoniemen kanssa.

    ”Pyysin Lauraa tekemään tanssijoiden kanssa erilai­sia ilmaisuharjoitteita. Seurasin työskentelyä ja poimin sieltä kohtia, jotka vaikuttivat kiinnostavilta. Jatkoin näi­den teemojen parissa tanssijoiden kanssa.”

    On syyskuu 2016. Teoksen yhdeksi teemaksi on muo­toutunut päänsisäinen kaaos. Improvisaatioharjoitteista tulee Riialle olennainen osa luomistyötä.

    ”Pyysin tanssijoita kuvittelemaan, että heidän kotiinsa on murtauduttu. Sitten laitoin heidät kirjaamaan sanoja, mitä he ihan ensimmäiseksi siinä tilanteessa tekevät. Sanat pantiin kiertoon ja kukin teki saamistaan sanoista liikesar­jan. Toisessa harjoitteessa pyysin tanssijoita ajattelemaan viidakkoa, jonka läpi yksi yrittää päästä läpi, ja tätä sitten aloimme tutkia liikkeellisesti. Näiden tanssijoiden sarjojen ja liikeaihioiden pohjalta aloin sitten luoda teosta.”

    ”Minua saattaa inspiroida mikä vain. Vaikkapa taide­maalaus, tuntematon vastaantulija, linnut taivaalla, tuuli kasvoilla, runo, pyykkien ripustaminen tai oman ja lähi­piirin elämän haasteet.”

    Musiikki palvelee liikettä

    On tammikuu 2016. Musiikin löytäminen on vielä pahasti kesken. Monesti musiikki tulee jo alkuvaiheessa mukaan luomisprosessiin, mutta senkin kanssa Särmä toimi toisin.

    ”Tällä kertaa en etsinyt kaikkia musiikkeja kerralla, vaan luotin, että ne oikeat löytyvät aikanaan. Toisinaan musiikki on minulle inspiraation lähde, mutta tällä kertaa lähtökohtana oli liike, ja musiikit tuotiin sitten palvele­maan sitä.”

    ”Haastavinta oli löytää sopiva teokseen sopiva valssi. Yhtenä päivänä yksi tanssijoistamme soitteli pianoa har­joitussalissa ja vaikutuin kuulemastani. Kappale paljastui tanssijan itse säveltämäksi. Koska meillä ei ollut bändiä, tuli ainoaksi vaihtoehdoksi levyttäminen. Ja niin lähestyimme Hannu Kellaa, joka sitten sovitti ja äänitti valssin meille.”

    Tila syntyy

    On maaliskuu 2017. Teoksen päähenkilö on jo valittu, mutta muuten tanssijoiden paikat ovat vasta muotoutu­massa. Hullunmylly-nimi on vaihtunut Tilaksi.

    Tila alkaa sillä, että päähenkilö tulee näyttämölle ja alkaa hahmotella omaa ”tilaansa”. Hän tutkii katseellaan fyysistä, konkreettista tilaa. Kun toiset tanssijat hiljalleen tulevat lavalle, he alkavat maalata päähenkilön sisäistä ”tilaa”.

    ”Teokseen sisältyy kolme eri tanssia, joissa kussakin on erilainen tunnelma. Tila alkaa mielensisäisellä kaa­oksella, sen keskivaiheessa on iloinen ylipirteä sottiisi ja lopussa rauhallinen hambo. Tanssien ja musiikin tun­nelman ja dynamiikan vaihtelut luovat draaman kaarta koko teokselle. Liikkeellisesti kerronta tapahtuu hyvin monenlaisin keinoin. Suunnilla, katseilla, liikkeen ryt­millä ja tanssijoiden keskinäisillä asemoinnilla luodaan kerrontaa. Välillä tämä on hyvin tietoista, välillä luotan intuitioon, enkä pysähdy miettimään sen kummemmin, miksi juuri jokin toimii.”

    On huhtikuu 2017. Spotit valaisevat Sorin sirkuksen näyttämöä. Tanssija päättää, ettei toivo menestyksen avaimia. Sen sijaan hän lähtee matkalle etsimään sisäistä rauhaa.

  • Hollo ja Martta -festivaali vie katsojan eurooppalaisen kansantanssiperinteen ytimeen

    Hollo ja Martta -festivaali vie katsojan eurooppalaisen kansantanssiperinteen ytimeen

    ”Yhdessä kokeminen ja toisen kulttuurin ennakkoluuloton kohtaaminen luo aina uusia mahdollisuuksia. Se on tämän festivaalin suola,” festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kuvailee kuun lopussa tulevaa Hollo ja Martta -festivaalia.

    Hollo ja Martta -festivaaleille on luotu mahdollisimman autenttinen tanssikattaus sukulaiskansojen kansantanssikulttuurista unohtamatta  kotimaisia esiintyjiä. Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijäthämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma. Hollo ja Martta -festivaalia juhlitaan 27.10.-5.11.2017

    ”Meillä nähdään tänä vuonna paljon suomalais-ugrilaisia kansantansseja sekä tarjoamme eurooppalaista perinnettä.”

    Nuorisoseuran lasten, nuorten ja aikuisten kansantanssijat esittävät tunnettuja suomalaisia perinnetansseja juhlavuoden kunniaksi. Festivaalin päätteeksi nähdään – kuten joka vuosi – Lantti, joka on tunnettu eurooppalainen perinnetanssi.

    Häätansseja eurooppalaisesta yhteisprojektista

    Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät yhdessä eurooppalaisia hääperinnetansseja.

    ”Konserteissamme on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista. Virolainen kansanmusiikki on duurivoittoista ja siksi sitä on aina ilo kuunnella. Kansantanssin askelikot ovat lähellä suomalaisia kuvioita. Virossa kansanperinne elää ja voi hyvin sen vuoksi, että koulujärjestelmä tukee sen olemassaoloa.”

    Saksalaisessa kansantanssissa askelikot noudattavat samanlaista peruskaavaa kuin suomalaisessa perinteessä. Saksalaisten häätanssiesityksessä nähdään samoja elementtejä kuin suomalaissa purpureissa.

    ”Olemme kuitenkin samaa eurooppalaista perhettä ja tanssitraditiolla on samanlainen perinnepohja,” Hentinen kertoo. ”Saksalaisessa tanssiperinteessä vastakkaisriviasetelmat ja muodostelmaneliö tai -piiri ovat eurooppalainen erityispiirre. Se näyttää helpolta, mutta vaatii paljon taitoa, oppiakseen näiden askelikkojen hallinnan.

    Juhlavuonna tietenkin unkarilaista kansantanssia

    Veljeskansa Unkarista Hollo ja Martta -festivaaleille saapuu taidokas ja palkittu ryhmä Szökős Néptáncegyüttes. Unkarilaisen kansantanssin rytmiin on helppo samaistua. Se on nopeatempoista ja sen liikekieli on vaikuttavaa.

    ”Ilo, rytmi ja väri huokuu tästä unkarilaista kansantanssia tulkitsevasta poppoosta. Unkarilainen kansantanssi on helponnäköistä, mutta se on fyysisesti erittäin rankkaa. Ryhmän esitykset ovat loistavia ja tarinat tanssien taustalla ovat vaikuttavia ja mielenkiintoisia.”

    Kansantanssin juuret ovat Ranskassa

    Suomalaisen kansantanssiperinteen juuret ovat Ranskassa, josta se on tullut Suomeen Ruotsin ja Venäjän hovien kautta yli 200 vuotta sitten. Juhlavuoden Hollo ja Martta -festivaali kunnioittaa myös edesmenneen lahtelaisen opetusneuvoksen Helvi Jukaraisen työtä. Hänen koreografiansa ja liikekieli elää yhä voimakkaasti suomalaisessa kansantanssiperinteessä.

    Kuva: Szökős Néptáncegyüttes

    Lisätietoja:
    Aimo Hentinen
    040/5589755
    aimo.hentinen@phnet.fi

  • Tanssiralli 2018 kutsuu lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä

    Tanssiralli 2018 kutsuu lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä

    Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien valtakunnallisessa katselmuksessa Tanssirallissa ryhmät saavat esiintymiskokemusta, pääsevät näyttämään omaa osaamistaan ja oppimaan yhdessä. Tanssirallissa ryhmät saavat palautetta tanssin ammattilaisista koostuvalta raadilta ja toinen toisiltaan vertaispalautteen muodossa. Saadun palautteen avulla ryhmä voi kehittää tanssi – ja esiintyjätaitoja ja ohjaaja saa tukea ohjaus -ja kasvatustyöhön.

    Katselmuksessa arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Arviointiraadin työn tuloksena ryhmät sijoitetaan seuraaviin sarjoihin rauta, pronssi, hopea, kulta. Ryhmä voi halutessaan osallistua katselmukseen myös ilman nimeämistä sarjoihin. Tällöin ryhmä saa mahdollisuuden esiintyä sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Tutustu Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin Tanssirallin sivulla www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

    Tanssiralli 2018 aluetapahtumat

    Ryhmiltä tehdyn kyselyn pohjalta, Tanssiralli 2018 on päädytty järjestämään kahdella paikkakunnalla kolmen sijaan. Pohjoinen Tanssiralli järjestetään 21.4.2018 Oulussa ja Eteläinen Tanssiralli 28.-29.4.2018 Lahdessa.

    Ilmoittautuminen

    Ilmoittautuminen Tanssiralliin tapahtuu 22.1.-28.2.2018 lähettämällä täydellinen materiaalipaketti ryhmästä ja esityksestä. Kaikki tarvittava materiaali ja tarkemmat ohjeet löytyvät tuolloin Tanssirallin kotisivuilta www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

    Osallistumismaksut

    Ryhmäkohtainen osallistumismaksu on 130 euroa (sis. osallistumisen katselmukseen, suullinen ja kirjallinen palaute). Kultahippu-sarjan osallistumismaksu 70,00 euroa (sis. osallistuminen katselmukseen, suullinen palaute).

    Nähdään keväällä Tanssirallin merkeissä! Harjoitteluintoa kaikille ryhmille!

    Lisätiedot: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939, hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi / 050 468 6388

  • Tanssijaksi videolle 8.10.2017 ?

    Tanssijaksi videolle 8.10.2017 ?

    Tulisitko mukaan tanssimaan vuosiohjelmia 2018 videolle?

    Suomen Nuorisoseurat tuottavat joka vuosi kansantanssin harrastajille tanssimateriaalia ryhmien käyttöön. Tulevaa kesänä tanssitaan Pispalan Sottiisia, jonka tansseja olisimme nyt purkittamassa ryhmille.

    Kaipaamme innokkaita tanssijoita joilla on kansantanssin perusteet hallussa. Tarkoituksena on kuvata lasten leikkiohjelmaa, lasten ja kouluikäisten ohjelmaa, eli pieni leikkimielisyys on plussaa.

    Kuvauspäivä on sunnuntai 8.10. klo 10.00-16.00, Monitoimitalo 13 Wivi Lönn –salissa. Opettajina toimivat itse koreografit eli Petri Hoppu ja Jutta Wrangén. Päivä aloitetaan helpoimmasta jatkuen vaativimpiin. Kurssi on maksuton, ja kahvitarjoilua taukojen lomassa.
    Tarvitsemme kuvauksiin yhteensä 12 tanssijaa. Vaatetuksena olisi musta ja valkoinen yläosa. Varautuen mieluiten molempiin tanssillisiin rooleihin.

    Videot tullaan julkaisemaan pian kuvausten jälkeen osoitteessa: www.tanssinriemu.fi
    Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen: jussi.kaijankangas@nuorisoseurat.fi

  • Kansantanssin kääntöpiiri pyöri perimmäisten kysymysten äärellä

    Kansantanssin kääntöpiiri pyöri perimmäisten kysymysten äärellä

    Kansantanssin kääntöpiiri pyörähti käyntiin pohtien tanssitoiminnan arvoja. Seminaarin keskeisinä teemoina olivat arvojen lisäksi tanssin ja musiikin välinen vuoropuhelu ja kansantanssin näkyvyys. Mukana oli lähes 40 Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijaa eri puolilta Suomea. Kansantanssi on taidetta! Millaisille arvoille nuorisoseurojen tanssitoiminta pohjautuu ja miten ne näkyvät toiminnassa vuonna 2020? Kysymyksen pohjalta osallistujat saivat nostaa esille haluamiansa keskustelujen aiheita, joita työstettiin ryhmissä. Keskusteluissa keskeisinä arvoina nousivat osallisuus, yhdenvertaisuus ja taide. Yhteisöllisyys läpi leikkasi lähes kaikkia keskusteluaiheita. Koettiin, että yhteisöllisyys on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaamme. Järjestömme tanssitoiminnassa taide kehittyy yhteisöllisesti ja yhdessä tekemällä. Osallisuuden jalkautusta tulee jatkaa määrätietoisesti ja sen tulee leikata koko järjestön läpi. Muun muassa yhteisohjelmien kautta osallisuutta voidaan viedä eteenpäin. Hyvänä välineenä toimivat Suomen Nuorisoseurojen osallisuusportaat, jotka tulee saada laajasti käyttöön koko järjestössä ja kansantanssin kentällä. Yhdenvertaisuutta käsittelevissä keskusteluissa nousi esille kansantanssille tyypillinen sukupuolittunut ajattelu ja tarve irtautua siitä. Perinnettä tulee tuntea, jotta irtautuminen on mahdollista. Käsityksemme kansantanssin normeista ovat pitkälti peräisin esitetyn kansantanssin perinteestä, ei varsinaisesti sosiaalisissa tilanteissa tanssitusta autenttisesta kansantanssista. Taide tulisi nostaa omaksi arvoksi tanssitoiminnassa. Meidän pitää oppia puhumaan kansantanssista taiteena. Tanssitoimintaan osallistuva lapsi / nuori / aikuinen kasvaa taiteessa tekijänä ja kokijana. Osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus termeinä eivät pelkällään tue taidetta arvona, jonka sen halutaan olevan. Tanssin ja musiikin vuoropuhelu Hannu Kellan johdolla keskusteltiin musiikin ja tanssin välisestä yhteistyöstä ja musiikin merkityksestä osana tanssiesitystä. Keskustelusta nousi kolme erilaista näkökulmaa: Tanssinohjaajien musiikkiosaamista ja esitystekniikan tuntemusta tulee lisätä koulutuksen ja avoimesti saatavilla olevan verkkomateriaalin avulla. Muusikoiden osallisuutta tanssiryhmissä ja kansantanssitapahtumien osallistujina tulee kehittää. Yksi konkreettinen keino voisi olla muusikoiden yhteisohjelmiin osallistumisen mahdollistaminen. Musiikin ja tanssin välisen yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa vuoropuhelussa musiikin toimijoiden kanssa. Kansantanssille oma liputuspäivä! Kansantanssin näkyvyys on noussut Kansantanssin kääntöpiirin keskusteluissa esille jo useampina vuosina. Tänä vuonna aiheeseen pureuduttiin Rami Melingin johdattelemana. Todettiin, että toiminnasta ja lajista tulee kertoa aktiivisesti ja toistuvasti toisillemme ja ulospäin. Tarvitaan rohkeita poikkeavia tapoja esitellä kansantanssia, lajia tulee tuoda nykyaikaan ja sosiaaliseen mediaan näkyville. Kansantanssiväen tulee kertoa lajistaan rinta rottingilla, voisimme olla röyhkeämpiä! Kansantanssin näkyvyyttä voidaan edistää muun muassa seuraavin toimin:
    • Tuotteistaan Pop up -esitys ja lyhyt kelle tahansa sopiva tanssitus. Jaetaan aktiivisesti ideoita muun muassa videoiden avulla.
    • Miksei kansantanssilla voisi olla omaa liputuspäivää? Röyhistetään rintaa ja tehdään kansantanssin yhteisponnistus. Vuonna 2018 kaikki tanssivat Kerenskiä 5. päivä helmikuuta!
    • Kansantanssia tulee saada osaksi linnanjuhlien ohjelmaa! Otetaan kaikki yhteyttä tasavallan presidentin kansliaan ja ehdotetaan tätä.
    Keskustelu jatkukoon, muista puhua taiteesta! Kansantanssin kääntöpiiri pyörähtää jälleen vuoden kuluttua 31.8.-1.9.2018 Tampereella.

    Kääntöpiiriläiset heittivät illanvietossa kannat kattoon vuoden 2018 teematanssin Kerenskin tunnelmissa. Osallistujat keksivät tanssiin uudet liikkeet ja sanoittivat laulun arvokeskustelun pohjalta ideoiden. Tanssia säesti Ukekamut. Pääset mukaan kääntöpiirin meininkeihin alla olevan videon kautta!

  • Hollo ja Martta vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen

    Hollo ja Martta vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen

    Hollo ja Martta -festivaali tuo taas kymmenen päivää kansantanssiperinnettä Hollolaan ja Lahteen 27.10.-5.11.2017.

    ”Juhlavuoden yhdessä -teema ja ohjelman avoin toteutustapa ovat saaneet aikaan sen, että haluamme luoda Hollo ja Martta -festivaaleille mahdollisimman autenttisen tanssikattauksen sukulaiskansojemme kansantanssikulttuurista”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.

    Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijät-hämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma monine eri tilaisuuksineen.

    ”Meidän ohjelmistossa korostuu erityisesti suomalais-ugrilainen perinne.”

    Eksoottisiin festivaalivieras saapuu Burjatian tasavallasta Itä-Siperiasta Venäjältä. Kansantanssi- ja musiikkiyhtye Ulger on pitkään yhdessä tanssinut opiskelijaryhmä. Yhtyeen repertuaari koostuu burjatialaisista kansanlauluista. He tulkitsevat myös Kiinan alueella asuvien Henehen -burjatialaisten lauluja. Tällä alueella on myös elävä kurkkulauluperinne.

    Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät hääperinnetansseja.

    ”Hollolalainen Purpuri -ryhmä on tehnyt yhteistyötä näiden ryhmien kanssa ja festivaalin konserteissa on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista.”

    Ekton Korka edustaa suomalais-ugrilaista traditiota perinteisimmillään ja on Hollo ja Martta festivaalin Suomi 100 vuotta -teeman erikoislähettiläs. He ovat taustaltaan Venäjän Udmurteja (suomalais-ugrilainen kansa).

    ”Jännityksellä odotamme, millaisia esityksiä sukulaiskansojemme vieraat näyttämöille loihtivat laulavien mummojen kera.”

    Festivaalin toteuttajana toimii Hollolan Nuorisoseura.

  • Itämaisen tanssin iloa marraskuiseen Lahteen

    Itämaisen tanssin iloa marraskuiseen Lahteen

    Skarabé juhlii 20-vuotista taivaltaan järjestämällä Itämaisen tanssin festivaalit Lahdessa 11.11. Päivällä on tanssikursseja: burleski, itämaisen tanssin tekniikka ja estradibalady egyptiläisittäin. Illalla on Tanssin Iloa 20 v. -tanssinäytös, jota tähdittää kansainvälisestikin tunnettu itämaisen tanssin opettaja, esiintyjä ja koreografi Outi of Cairo.

    Tanssin Iloa 20 v. näytös

    Aika: Lauantai 11.11.2017 klo 19-21
    Paikka: Pikkuteatteri, Loviisankatu 8, 15100 Lahti
    Liput: 13€ ennakkoon tai ovelta, 10€ jäsenhinta, 0-7v. Maksuton
    Varaa lippusi: Kirsi Valonen 040 7403 766, skarabe106@gmail.com

    Kurssit

    Kurssipaikkana Hannunsali, Rautatienkatu 3 (käynti sisäpihalta), 15100 Lahti

    Burleski klo 10.30-12.00

    Showburleskikurssilla haetaan itsevarmuutta ja naisellisuutta, oman kehon hyväksymistä ja arvostamista. Tanssityyli on helposti omaksuttava, anna vain kehon ja musiikin tehdä yhteistyötä ja lähde mukaan itsevarmuutta uhkuen. Tunnin aluksi lämmitellään ja haetaan tuntumaa jonka jälkeen rakennamme koreografian. Musiikki: I’m a good girl – Christina Aguilera. Opettaja: Anne Jääskeläinen. Hinta 25€, jäsenhinta 20€.

    Tekniikkakurssi klo 12.30-14.00

    Kurssilla etsitään lantion eri lihaksia ja tehdään lantion liikkeitä eri tavoin. Käymme läpi erilaisia pehmeitä ja terävämpiä liikkeitä. Kurssi tukee hyvin koreografiakurssia. Kurssi soveltuu kaikille alkeet osaaville, sillä siellä voi edetä omassa tahdissa ja keskittyä juuri itselle haastaviin tekniikoihin. Haastetta löytyy myös edistyneille! Opettaja: Outi of Cairo. Hinta 30€, jäsenhinta 25€.

    Koreografiakurssi klo 14.15-16.15

    Koreografiakurssilla opetellaan muheva estradibalady egyptiläiseen tapaan. Koreografia soveltuu keskitasolle. Egyptiläiseen tapaan lantio on pääosassa ja myös tulkintaan kiinnitetään paljon huomioita. Koreografia soveltuu sekä sooloksi että ryhmänä esitettäväksi. Opettaja: Outi of Cairo. Hinta 35€, jäsenhinta 30€.