Kategoria: Tanssi

  • MOVES 2017 – alueelliset tanssitapahtumat ympäri Suomen

    MOVES 2017 – alueelliset tanssitapahtumat ympäri Suomen

    MOVES on Nuori Kulttuuri -toiminnan valtakunnallinen tanssitapahtumakokonaisuus, joka kokoaa nuoret kolmen vuoden välein tanssin katselmuksiin. Kaikki tapahtumissa esiintyvät ryhmät saavat esityksestään ammattilaisraadin palautteen, kouluttautuvat työpajoissa, pääsevät katsomaan muiden ryhmien esityksiä sekä nauttivat muusta tanssiin liittyvästä oheisohjelmasta.

    MOVES aluetapahtumat ympäri Suomen kutsuvat kaikki 10-20 -vuotiaiden tanssiryhmät mukaan! Aluetapahtumiin ei ole osallistumismaksua ja niihin voivat osallistua kaikki ryhmät ilmoittautumalla. Tapahtumat on tarkoitettu kannustamaan nuoria tanssiharrastuksessa ja niihin ovat tervetulleita myös vähemmän aikaa tanssia harrastaneet nuoret.

    Tapahtumia järjestetään kaiken kaikkiaan 18 eri paikkakunnalla.

    Valtakunnalliseen MOVESIIN aluetapahtuman kautta

    Aluetapahtumat ovat itsenäisiä tapahtumia, joista valitaan raatien päätöksellä tietty määrä ryhmiä edustamaan omaa aluettaan valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri MOVES tanssitapahtumaan. Vuonna 2017 valtakunnallinen tapahtuma järjestetään Rovaniemellä 26.-28.5.2017. Rovaniemellä tullaan näkemään noin 150 tanssiesitystä ja tapahtumaan osallistuu noin 1500 nuorta. Luvassa on siis ainutlaatuinen nuorten tanssitapahtuma!

    Valtakunnalliseen tapahtumaan on 35 euron osallistumismaksu, mikä pitää sisällään esiintymisen, raadin palautteen sekä suullisesti että kirjallisesti, mahdollisuuden osallistua työpajoihin, oheistapahtumat (avajaiset, iltajuhlat, open stage, päätösjuhla), vapaan sisäänpääsyn katsomaan kaikkien muiden ryhmien esityksiä, Teosto/Gramex -korvaukset sekä tapaturmavakuutuksen. Osallistujat maksavat lisäksi ruoka- ja majoituspaketin osallistumisen perusteella.

    Matka-avustuksia nuorten kulttuuriryhmien esiintymismatkoihin ulkomaille

    Nuori Kulttuuri -tapahtumiin osallistuneet ryhmät voivat hakea avustusta ulkomaisiin esiintymismatkoihin.

    Etelä-Suomen aluehallintovirasto hoitaa avustuskäsittelyn koko maan osalta.

    Lue lisää Nuori Kulttuuri – toiminnasta, alueellisista tanssitapahtumista ja valtakunnallisesta MOVES-tapahtumasta www.nuorikulttuuri.fi/moves/.

  • EUROPEADE yhdessä – tillsammans – together

    EUROPEADE yhdessä – tillsammans – together

    Suomen juhlavuoden teema ”yhdessä – tillsammans – together” on vahvasti läsnä Europeadessa. Tapahtuman henki ja ohjelma luodaan yhdessä, kaikki ovat tervetulleita mukaan. Maksuttomat esitykset näkyvät ja kuuluvat kaikkina tapahtumapäivinä 13 eri Aurajokivarteen sijoitettavalla esiintymislavalla, tuoden Turun katukuvaan ja Aurajoen rannoille vilinää, väriä ja musiikkia eri kulttuureista.

    Varvintorille rakentuu tapahtuman ajaksi Europeade-kylä, jossa järjestetään erilaista ohjelmaa, työpajoja ja folktori. Myös aiemmat ja tulevat Europeade-tapahtumakaupungit esittäytyvät omissa kojuissaan. Yleisöllä on torille ja ohjelmaan maksuton pääsy.

    Europeadessa tehdään humpan maailmanennätys

    Turussa pistetään koko kaupunki tanssimaan lauantaina 29.7. klo 20, kun Europeaden yhteydessä tehdään maailmanennätys ”eniten ihmisiä tanssimassa humppaa samanaikaisesti”. Tavoitteena on saada kasaan 30 000 tanssijaa. Tempaus liittyy Tanssin Tiedotuskeskuksen koordinoimaan Suomi 100 -ohjelman Koko Suomi Tanssii 2017 -kampanjaan ja istuu täydellisesti yhdessä-teemaan. Humpan opetustuokiot on käynnistetty jo Turussa ja ne jalkautuvat alakouluihin kevään aikana.

    Humpan opetusvideo löytyy kampanjan sivulta  ja se sopii mainiosti ryhmien lämmittelytanssiksi.

    Jimmy soittaa banjoaan ja Koko Suomi Tanssii humppaa! Tulkaa mukaan ja tuokaa sukulaisetkin.

    Suurkonserttien liput myynnissä

    Europeaden avajais- ja päätösjuhlassa yleisön eteen saapuvat kaikki tapahtumaan osallistuvat ryhmät omilla esityksillään. Luvassa on ainutlaatuinen mahdollisuus yleisölle nähdä kymmeniä erilaisia numeroita kaikkialta Euroopasta. Avajaiset järjestetään torstaina 27.7. ja päätösjuhla sunnuntaina 30.7. Gatorade Centerissä. Molempien tapahtumien lipunmyynti on käynnistynyt. Varaa parhaat paikat lippu.fi -sivuilta.
    Lisätietoja:
    Hilu Toivonen-Alastalo, p. 050 563 6907
    hilu.toivonen-alastalo@europeade2017.fi
    www.turku.fi/europeade2017

  • Seitsemän nuorten tapahtumaa sai rahoitusta Nuorisoseuroilta

    Seitsemän nuorten tapahtumaa sai rahoitusta Nuorisoseuroilta

    Suomen Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hanke jakoi lisää avustuksia lasten ja nuorten tapahtumiin. Avustetuissa tapahtumissa oli niin sirkusta, tanssia, teatteria, lasten puuhapäivää kuin viikonloppuleiriäkin. Avustuksia jaettiin yhteensä 2 300 euroa.

    Nurmijärvellä Klaukkalan nuorisoseuran nuoret järjestävät Seurisleirin, Kuusamon Maaselässä puolestaan askarrellaan keppihevosia ja järjestetään kepparikilpailu. Nuorisoseurojen kansantanssiryhmien parhaimmistoon kuuluvat Rajan Nuorten Kirjavat saivat avustusta tanssiteatteriteoksen tekemiseen. Rajan Nuorten nuorempien ryhmä Kimurantti taas vie kansantanssin riemua kouluihin ja vanhainkoteihin.

    Jämsän Tanhuujien eri ryhmät kertovat nuorten äänellä, mitä tarkoittaa olla suomalainen, millaista on elää Suomessa ja mikä Suomessa on parasta. Pornaisten Pohjoisen nuorisoseuran sirkusryhmien 5-12 -vuotiaat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä esitystapahtuman Villit karkit.

    Avustusta teidänkin tapahtumallenne?

    Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017.  Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.
    [thrive_link color=’blue’ link=’https://1000tarinaa.fi/’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]Hae avustusta![/thrive_link]

  • Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Hilu Toivonen-Alastalolle

    Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Hilu Toivonen-Alastalolle

    Europeade 2017 -tapahtuman koordinaattori ja Karjalaisen Nuorisoliiton toiminnanjohtaja Hilu Toivonen-Alastalolle on myönnetty Suomen Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki tunnustuksena Suomen Nuorisoseuroissa tehdystä merkittävästä kulttuurisesta nuorisotyöstä.

    Hilu Toivonen-Alastalo on toiminut Nuorisoseuroissa koko ikänsä. Kotiseuransa Hollolan Nuorisoseuran jäsen Hilu on ollut jo vuodesta 1971. Hän on ollut mukana lukuisissa järjestöllisissä luottamustehtävissä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Hilu on toiminut muun muassa Kalevan Nuorten Etelä-Hämeen piirin hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Hän on ollut Pispalan Sottiisin ohjelmatoimikunnan jäsen, puheenjohtaja, päätoimikunnan jäsen ja Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuuston varapuheenjohtaja.

    Hilu työskenteli Pispalan Sottiisissa kulttuurituottajana vuosina 2006-2011. Hän on toiminut myös Tanssiryhmä Tsuumin tuottajana ja on Tsuumin perustajajäsen. Hilu kehitti aikoinaan myös Kaupunkitanssiformaatin ja oli sen vetäjä 14 vuoden ajan.

    Hilu tunnetaan aktiivisena ja aurinkoisena ihmisenä. Marraskuussa 50-vuotta täyttänyt Hilu järjesti itselleen syntymäpäivälahjaksi Pelastakaa Lapsen ry:n kanssa  ”Anna lapselle harrastus” hyväntekeväisyyskonsertin Savoy-teatterissa Helsingissä.

  • 30 tanssijaa kisasi tikkuristin Suomen mestaruudesta – uusi mestari on Patrik Porvoosta

    30 tanssijaa kisasi tikkuristin Suomen mestaruudesta – uusi mestari on Patrik Porvoosta

    Tikkuristin SM-kilpailut kisattiin Folklandialla lauantaina 14.1.2017. Täpötäysi Ocean Club osoitti innostuneena suosiotaan musiikin tahdin jatkuvasti nopeutuessa. Yksi toisensa jälkeen kisaajat tippuivat, kun sekosivat askeleissa tai astuivat tikkujen päälle. Voittajaksi selviytyi Patrik Meling Porvoosta. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat Jessica Westerholm Kirkkonummelta ja Sampo Pöyri Tuusulasta.

    Tuomareina toimivat Katarina Westerholm, Lennu Yläneva, Milla Korja, Petri Hoppu, Salla Korja-Paloniemi, Pia Pyykkinen ja Erja Askolin.

    Mikä kumman tikkuristi?

    Tikkuristissä nimensä mukaisesti tanssitaan kahden plus-merkin muotoon laitetun ristin ympärillä, astuen aina tiettyyn neljännekseen tietyssä järjestyksessä musiikin jatkuvasti nopeutuessa. Katso youtubesta tikkuristin ohjeet ja kokeile itse!

  • Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Petri Hopulle

    Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Petri Hopulle

    Filosofian tohtori, Tanssintutkimuksen dosentti Petri Hopulle on myönnetty Suomen Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki tunnustuksena Suomen Nuorisoseuroissa tehdystä merkittävästä kulttuurisesta nuorisotyöstä.

    Petri Hoppu on ollut kansantanssin harrastaja kotiseurassaan Kanta-Teiskon Nuorisoseurassa jo 80-luvun alusta. Petri tunnetaan innostavana kouluttajana ja innovatiivisena tekijänä ja keskustelijana.

    Hän onkin toiminut useissa seuroissa kansantanssin ohjaajana ja kouluttajana sekä alueellisilla että valtakunnallisilla kursseilla. Petrillä on ollut Nuorisoseuroissa lukuisia järjestöllisiä luottamustehtäviä. Hän on ollut muun muassa Hämeen Kalevan nuorten puheenjohtaja ja Hämeen Nuorisoseurojen liiton puheenjohtajana. Pispalan Sottiisin ohjelmatoimikunnan jäsen Petri on ollut jo 90 luvulta alkaen. Kansantanssin johtavana tutkijana Suomessa hän toimii aktiivisesti kansainvälisessä tanssin tutkijoiden verkostossa ja oli 2000-luvulla myös Valtion tanssitaidetoimikunnan jäsen. Petri on ollut perustamassa kansantanssin tanssijakoulutusta Tampereen konservatorioon ja julkaissut useita artikkeleita sekä tieteellisissä julkaisuissa että tanssin alan julkaisuissa. Tällä hetkellä toimii yliopettajana OAMK:n tanssinopettajakoulutuksessa.

  • Pispalan Sottiisin pääjuhla valittiin Vuoden 2016 tanssiteoksi

    Pispalan Sottiisin pääjuhla valittiin Vuoden 2016 tanssiteoksi

    Pispalan Sottiisin pääjuhla ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150-vuotta!” on valittu vuoden 2016 tanssiteoksi. Ehdotuksissa tapahtumaa kuvattiin kautta aikojen parhaaksi kansantanssin ja -musiikin spektaakkeliksi. Eri-ikäiset tanssijat kokoontuivat paikalle maan eri kolkilta ja yhdistivät ryhmissä harjoitellut tanssit saumattomaksi kokonaisuudeksi. Se oli historiallinen suurvoitto, jossa rohkeat valinnat ja yhteistyö superosaajien kesken sai aikaan huikean lopputuloksen.

    Riemua! -teosta luonnehdittiin monipuoliseksi ja ammattitaidolla kootuksi kokonaisuudeksi, jossa perinne tuli eläväksi, ja joka tarjosi niin tekijöilleen kuin yleisölleen hienon elämyksen.

    Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa nähdyssä Pispalan Sottiisin pääjuhlassa oli mukana 1000 tanssijaa, 100 soittajaa ja 10 näyttelijää. ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150-vuotta”oli tanssijoiden, muusikoiden ja näyttelijöiden yhdessä rakentama huikea näytös täynnä ennennäkemätöntä ilottelua Suomen kansan tanssiperinteestä. Katso täältä video!

    Palkinto julkistettiin Folklandia-gaalassa 13.1.2017.

  • Vuoden Wäinö on Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Hannu Nipuli

    Vuoden Wäinö on Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Hannu Nipuli

    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus vuosittain nimeämä Vuoden Wäinö 2016 on Hannu Nipuli Lahdesta. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat nimesi Nipulin Mestarikansantanssijaksi vuonna 2016. Nipuli on toiminut päätyökseen Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtajana vuodesta 1989. Hän on toiminut tanssijana, palkittuna koreografina, kansantanssitoiminnan kehittäjänä ja tuottajana sekä lukuisissa alan luottamustehtävissä. Nuorisoseuralehti haastatteli Hannua vuoden 2016 viimeiseen lehteen. Lue Hannun haastattelu täältä!

    Vuoden Wäinö tunnustus myönnetään alalla toimivalle henkilölle taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla.

    Kuva: Hannu Nipuli (etualalla, vasemmalla) tanssimassa Riijareissa Tanssimyllyssä 2015. Kuva: Petri Kivinen.

    Lisätietoja: Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK), Toiminnanjohtaja Sirpa Lahti, tel. +358 (0) 40 738 4736

  • Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja Anne Mehtonen on Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtajalle, tanssiohjaaja Anne Mehtoselle. 24-vuotias Mehtonen on aktiivinen paitsi tanssiohjaajana, myös tanssijana ja kansalaistoimijana. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 13.1.2017.

    Ystävät kuvailevat lastentarhanopettajana työskentelevää Mehtosta iloiseksi ja positiiviseksi henkilöksi, jolla erinomaiset valmiudet työskennellä lastenryhmien ohjaajana. Hän tanssii itse kansantanssiryhmä Vinkkareissa ja ohjaa neljää lastenryhmää. Mehtonen pyrkii jatkuvasti kehittämään tanssillista, pedagogista ja koreografista osaamistaan kouluttautumalla.

    Tanssin lisäksi Mehtonen on järjestöaktiivi, joka toimii Nuorisoseurojen päätöksenteossa niin seura- kuin valtakunnallisellakin tasolla. Mehtonen on tällä hetkellä Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsen.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai imatralainen teatteriohjaaja Sami Sivonen.

  • Mestarikansantanssija on harvinaisen sisukas monitoimimies

    Mestarikansantanssija on harvinaisen sisukas monitoimimies

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä mestarikansantanssija on tarinankertoja ja humoristi, joka haluaa saada hymyn ihmisten huulille. Takanaan hänellä on 30 vuoden työura Nuorisoseurajärjestössä – sekä sairaus, joka vei kirjaimellisesti jalat alta.

    Eipä tiennyt viisivuotias Hannu-poika, miten merkittävä oli se päivä vuonna -63, kun äiti talutti hänet Rautatienkadulle Lahdessa ja ilmoitti Lahden Tanhuujien Peukaloisiin. Siellä Hannu Nipuli ja pikkuveljensä Keijo aloittivat tanhuharrastuksen Helvi Jukaraisen johdolla. 56 vuotta myöhemmin tuo samainen poika nimettiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla mestarikansantanssijaksi.

    Ensimmäinen tanhuesiintyminen meni mestarikansantanssijan tyyliin sopivalla tavalla.

    ”Esitys oli nimeltään ”Tonttu ja keijukaiset”, jossa tein täydellisen luonneroolin tonttuna”, Hannu veistelee.

    Tanssiharrastus piti vuosien ajan Hannua vahvasti imussaan, ja jossain vaiheessa nuoren miehen piti tehdä valintoja eri harrastusten välillä.

    ”Pelasin siihen aikaan myös jalkapalloa Lahden Reippaissa, ja olisin voinut olla siinä aika hyväkin. Yhtenä kesän jouduin kuitenkin valitsemaan, lähdenkö jalkapallon mukana kesäleirille vai tanhuretkelle ulkomaille – ja valitsin tanhun”, Hannu muistelee.

    Valinnan seurauksena Hannu putosi jalkapallojoukkueesta, mutta se ei nuorta miestä haitannut. Tanssiharrastus jatkui kiivaana, ja vuosien varrella Hannu siirtyi aikuistanssijoihin ja ohjaajaksi. Harrastus vei miestä tien päälle. Yhdessä vaiheessa Hannu kävi Lahdesta käsin ohjaamassa Siepakoita Rovaniemellä. Lisäksi hän vei ryhmän kesäisin kolmeksi viikoksi esiintymään eri puolille Eurooppaa – ja käytti tähän kesälomansa useamman vuoden ajan.

    ”Ei se silloin tuntunut uhraukselta. Katsoin sen niin tärkeäksi, etten miettinyt lainkaan lähdenkö vai enkö. En, vaikka olihan siinä melkoinen vastuu huolehtia 30 nuoresta tuolla maailmalla.”

    Vuodet nuorisoseuroissa

    tuomari-hannuLahden Tanhuujista alkanut nuorisoseuraura sai luontevaa jatkoa järjestön erilaisissa luottamustehtävissä. Hannu toimi muun muassa piirin puheenjohtajana ja valtuustoedustajana. Harrastuksesta tuli työ vuonna -84, kun Hannu palkattiin oman paikallisseuransa ohjaajaksi. Parin vuoden päästä hän siirtyi Kalevan nuorten piirin työntekijäksi, ja jo vuonna -89 Hannusta tuli Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja. Tässä tehtävässä hän on edelleen.

    Mikä hänet on pitänyt kiinni järjestössä?

    ”Ystävät, ihmiset, sosiaalisuus. Koen, että nuorisoseuroissa on jotain poikkeuksellista siinä, miten helppo on olla eri ihmisten parissa. Kaikkialla vallitsee hyvä yhdessäolon meininki, jossa ei ole turhaa tärkeilyä. Ihmistä ymmärretään.”

    Entä mikä järjestön on pitänyt kiinni ajassa?

    ”Se, ettei olla sidottu toimintaa liian tiukasti johonkin yhteen toimintoon, kuten kansantanssiin, vaan aina on tehty sitä, mitä ihmiset haluaa. Siinä päätöksessä on ollut viisautta.”

    ”Toivon vain, että valtiovalta ymmärtää, miten hienoa työtä nuorisoseuroissa tehdään, ja antaa jatkossakin tukensa toiminnalle.”

    Elämässä tapahtuu iso käänne

    Hannulla oli parinkymmenen vuoden tauko kansantanssista, vaikka toki työnsä puolesta asiaa seurailikin. Ensimmäinen comeback-yritys tanssin pariin oli 90-luvun lopulla, joka kuitenkin katkesi dramaattisella tavalla. Harjoituksissa Hannu huomasi, ettei hallinnut tasapainoaan eikä kehoaan muutenkaan. Hän kävi lääkärissä, mutta tila meni koko ajan huonompaan suuntaan.

    ”Lopulta kävelin kuin vanha ukko eikä vasen käteni toiminut ollenkaan.”

    Koska Hannulla ei ollut kipuja, eivät lääkärit meinanneet saada selville, mistä kiikasti. Puolen vuoden tutkimusten jälkeen syy selvisi lopulta: kolmannen ja neljännen niskanikaman välissä oli pullistuma, joka painoi hermorataa kiinni. Diagnoosi tehtiin viime hetkellä.

    ”Kuukautta myöhemmin edessä olisi ollut tilanne, että olisin viettänyt loppuelämäni pyörätuolissa.”

    Hannu joutui isoon leikkaukseen, ja vuoden sairaslomalle. Toipumisaikana aikana Hannu opetteli kävelemään uudelleen.

    ”Tahkosin kotipihalla 50 metrin matkaa ja hoin itselleni, että nosta jalkaa, rullaa kantapäällä, nosta päkiällä”, Hannu muistelee.

    Sisukkuus palkittiin, ja Hannu palasi työelämään – ja elämään muutenkin.

    ”Vaikka meni siinä aika kauan ennen kuin uskaltauduin uudelleen tanssimaan.”

    Ja sen perään vielä toinen

    Varsinainen comeback kansantanssin pariin tapahtui pari vuotta sitten. Sitä edelsi toinen suuri elämänmuutos – tällä kertaa Hannun omasta tahdosta. Hannu laittoi ruokavalionsa ja liikuntatottumuksensa uuteen uskoon, ja pudotti painoaan vuoden aikana 40 kiloa.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    ”Minulle tuli herätys, että eihän tää juttu näin voi mennä! Liikunnan aloittaminen oli kyllä sen painoiselle ihan kamalaa, mutta nyt on helppo hymyillä.”

    Nyt kun Hannu on saanut energiatasonsa uusille leveleille, hän pääsee nauttimaan kunnolla paitsi tanssista, niin myös toisesta rakkaasta harrastuksestaan, retkeilystä.

    ”Velipojan kanssa kierrettiin juuri 82 kilometrin mittainen Karhunkierros rinkka selässä.”

    Hannu sanookin nauttivansa eniten juuri luonnossa liikkumisesta.

    ”Mikään ei vedä vertoja sille, kun istutaan nuotiolla ja keitellään nokipannukahvit. Niissä hetkissä on jotain taianomaista.”

    Hannu taipuu moneksi

    Syvimmiltään Hannu on monitoimimies. Hänet voi nähdä niin johtajana, juhlien seremoniamestarina, talkoissa nikkaroimassa kuin kirjoittamassa runoja ja laulamassa niitä ystäviensä syntymäpäiväjuhlilla.

    ”Olen aina tykännyt olla erilaisissa rooleissa. En ole kaihtanut ottaa johtajan roolia, mutta tykkään myös olla yksi joukosta. Sottiisissa olin muiden mukana pystyttämässä telttoja.”

    Huumori ja hyvä fiilis ovat Hannulle tärkeitä. Moni tuntee hänet tarinankertojana, joka mielellään höystää juttujaan vitseillä. Hyvän mielen välittäminen näkyy myös Hannun tekemissä koreografeissa.

    ”Haluan tuoda esityksiin keveyttä ja iloa. Minusta on hienoa, jos yleisö seuraa näytöstä hymyssä suin.”

    Tärkein rooli löytyy kuitenkin kotoa.

    ”Minusta tuli syyskuussa tuplapappa, ja tärkein haaveeni onkin saada viettää aikaa lastenlasteni kanssa. Kutsumme heitä yökylään ja touhuilemme kaikenlaista.”

    Nipulin perheessä onkin tiedossa lämminhenkinen ja perinteinen joulu yhdessä niiden kaikkein tärkeimpien kanssa.