Suomen Nuorisoseuramuseon uuden päänäyttelyn avajaisia juhlittiin Laihialla lauantaina 19.11. lämpimissä tunnelmissa. Uudistettu näyttely kertoo, miten sivistystyö, yhteisöllisyys, aktiivinen kansalaisuus ja paikallinen harrastustoiminta ovat toimineet nuorisoseuralaisten voimavarana jo lähes 140 vuotta. Aatteen mukaisesti näyttely on toteutettu talkoovoimin.
Laihian nuorisoseurantalo on suuri, kaunis punavalkoinen puutalo, jonka erikoinen arkkitehtuuri pistää heti vierailijan silmään. Sisällä vallitsee jännittynyt ja innostunut tunnelma, pitkä työ on vihdoin saatu päätökseen. Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi, hallituksen puheenjohtaja Esko Ahonen ja varapuheenjohtaja Ragni Reichardt toivottivat kaikki vieraat tervetulleeksi.
”Tämä on meidän museomme,” iloitsi Reichardt, joka on ollut aktiivisesti mukana näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa.
Museon puuharyhmään kuului museon taustayhdistyksen johtokunta, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi, näyttelyn museoammatillinen asiantuntijajäsen Ragni Reichardt sekä ahkerat Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Avajaisten ensimmäisen puheenvuoron piti kauhavalainen entinen kansanedustaja Kyösti Virrankoski, joka korosti nuorisoseurojen yhteiskunnallista merkitystä vuosien varrella. Näyttelyyn astuvien vieraiden ilmeet, huokaisut ja naurunremakat kertoivat kaiken: tämä näyttely on tehty sydämellä.
”Tässä oli huikea wau-efekti. Näyttelyssä on hienosti rakennettu draaman kaari kansallisesta heräämisestä tähän päivään,” ylisti puolestaan Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa.

Nuorisoseuramuseon uuden perusnäyttelyn erikoisuuksia ovat toiminnalliset osuudet, joissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan erilaisia harrastusmuotoja. Teatteriosiossa kävijä voi pukeutua näytelmän rooliasuun ja nousta lavalle esiintymään. Tanhuosiossa voi harjoitella tikkuristi-tanssia ja ottaa itsestään kuvan kansallispukutinttamareskissa. Järjestöosiossa pääsee eläytymään nuorisoseuran johtokunnan rooliin. Kansansivistys, yhteisöllisyys ja erilaiset toimintamuodot muodostavat näyttelyn temaattisen kentän.
[responsive_video type=’youtube’ hide_related=’1′ hide_logo=’0′ hide_controls=’0′ hide_title=’0′ hide_fullscreen=’0′ autoplay=’0′]https://www.youtube.com/watch?v=1wMUgiPq4KY[/responsive_video]
Jos video ei näy, klikkaa tästä.
Kauhavalainen Matti Sippola ja laihialainen Santeri Alkio perustivat Suomen ensimmäisen nuorisoseuran vuonna 1881 kansallishenkisten ihanteiden ja kansansivistysliikkeen innoittamina. Suomen Nuorisoseuramuseo avattiin vuonna 2000 Laihian nuorisoseurantalon yhteyteen. Museo toimii nuorisoseuraliikkeen henkisen ja aineellisen perinteen ja historian tallentajana.
Perusnäyttelyn nähtiin kaipaavan merkittävää uudistusta ja modernisointia syksyllä 2014. Museon uudistamistyöhön saatiin rahoitusta Museovirastolta ja Suomen Kulttuurirahastolta yhteensä 11 000 euroa vuonna 2015. Rahoituksella palkattiin työntekijä viedä museon tiloissa sijaitsevien kokoelmien ja arkistojen inventointi ja luettelointityö loppuun.






Toimivin ratkaisu harrastustakuun käytännön toteuttamiseksi olisi joustavan koulupäivän mallin vakiinnuttaminen. Joustavassa koulupäivässä harrastus-, aamu- ja iltapäiväkerhot nivotaan yhteen koulupäivän kanssa. Malli tukisi parhaiten lasten tervettä kasvua ja -kehitystä, lasten ja perheiden hyvinvointia. Nuorisoseurat ja useat muut järjestöt toteuttavat harrastustakuuta yhdessä koulujen kanssa jo nyt, mutta asia vaatii laajempaa yhteistyötä, koordinaatiota ja rahoituksen uudistamista.


Olen Medeia Inkinen, 22-vuotias ja asun Mäntyharjulla. Olen ollut Mäntyharjun Nuorisoseuran toiminnassa mukana ihan pienestä pitäen. Molemmat vanhempani harrastavat kansantanssia, joten olen kulkenut harjoituksissa heidän mukanaan. Aloitin kansantanssin kolmevuotiaana vähän niin kuin velvollisuudesta. Sille tielle jäin. Lasten kansantanssiryhmässä toimin ohjaajana vuodet 2008-2011. Tällä hetkellä toimin jäsenenä Mäntyharjun Nuorisoseuran johtokunnassa sekä tanssin aikuisten kansantanssiryhmässä. Nuorisoseura on ollut osa minua niin kauan kuin pystyn muistamaan ja tulee myös aina olemaan, joten tahdon tehdä töitä sen eteen.
Ota yhteyttä seuran puheenjohtajaan tai johtokunnan/hallituksen jäseneen ja kerro, että asia tulisi ottaa esille seuran johtokunnan/hallituksen kokouksessa – tai vaikka syyskokouksessa