Kategoria: Yleinen

  • Suomen Nuoriso-opisto on opiskelijan osaamisen arvioinneissa Suomen paras

    Suomen Nuoriso-opisto on opiskelijan osaamisen arvioinneissa Suomen paras

    Suomen Nuoriso-opisto Mikkelissä on opiskelijan osaamisen arvioinneissa paras nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutuksenjärjestäjistä valtakunnallisesti. Suomen Nuoriso-opisto on Suomen Nuorisoseurojen oppilaitos, jossa voi opiskella nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan ammatillisen perustutkinnon ja suorittaa erilaisia lyhytkursseja. Arvosanojen perusteella Suomen Nuoriso-opiston opiskelijoiden osaaminen on kaikkien nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi opiskelevien osaamista parempaa. Suhteessa muihin koulutuksenjärjestäjiin opisto johtaa myös työpaikalla suoritettujen näyttöjen määrässä.

    Kansallinen koulutuksen arviointikeskus keräsi tietoja ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöistä vuosina 2013-2016. Tiedonkeruussa olivat mukana kaikki nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa ammatillisena perustutkintona syksyllä 2013 tarjonneet koulutuksen järjestäjät.

    Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten arviointi perustuu ammattiosaamisen näytöistä saatavaan tietoon. Tietoa kerätään ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista sekä niiden toteuttamis- ja arviointitavoista. Koulutuksen järjestäjät toteuttavat ja arvioivat näytöt ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta, jotka ovat kaikille samat. Suomen Nuoriso-opiston rehtorin Jukka Tammisuon mukaan arvioinnin tulokset ovat seurausta pitkäjänteisestä pedagogisesta kehittämistyöstä.

    ”Opisto on linjannut tavoitteekseen olla valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus ja strategisesti ollaan keskitytty juuri ohjauksen kehittämiseen. Tämä arviointitulos ei siis ole sattumaa, vaan todiste siitä, että ollaan oikealla tiellä. On hieno uutinen, että ollaan näin ylivoimaisia, mutta aiomme olla vielä parempia”, Tammisuo lupaa.

    Lisätiedot:
    Jukka Tammisuo, rehtori
    Suomen Nuoriso-opisto Paukkula
    jukka.tammisuo@sno.fi,

    Lisätietoja oppimistulosten arvioinnista:
    Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
    Paula Kilpeläinen, arviointiasiantuntija
    paula.kilpelainen@karvi.fi, p. 029 533 5543

    Jukka Ruuskanen, arviointisuunnittelija
    jukka.ruuskanen@karvi.fi, p. 029 533 5516

  • Pop-up-kerhoja putkahtelee Lastenviikolla ympäri Suomen

    Pop-up-kerhoja putkahtelee Lastenviikolla ympäri Suomen

    Suomen lasten ja nuorten harrastustoimintaa tukevat järjestöt juhlistavat Lasten oikeuksien päivää järjestämällä koko viikon ajan erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja tempauksia. Viikon tunnuslauseena on ”Lapsilla on oikeus harrastaa.” YK:n Lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan Suomessa 25 vuotta sitten 20.11. Lisätietoja: www.lastenviikko.info

    Jurvassa maalataan 18-metrinen taideteos

    Jurvan nuorisoseurantalolla neljä järjestöä yhdistävät voimansa ja järjestävät koko perheen maksuttoman puuhapäivän. Ite-taiteestaan tunnettu Jurvan nuorisoseura järjestää maalaustempauksen. Lapset pääsevät maalaamaan kuvataiteilija Mikael Paajasen opastuksella 18 metriä leveää taidetta, joka jalostuu syyskuussa 2017 lopulliseen muotoonsa. Mannerheimin lastensuojeluliiton, Marttojen ja 4H:n pisteillä askarrellaan ja koristellaan piparkakkuja.

    Aika: Lauantaina 19.11.2016 kello 12-16
    Paikka: Jurvan Kirkonkylän Nuorisoseura, Kangastie 21
    Lisätietoja: www.jurvannuorisoseura.kotisivukone.com

    Muut nuorisoseurojen pop-up-kerhot

    Rääkkylän nuorisoseura: Tekemistä 3-12-vuotiaille Rääkkylässä
    Aika: La 19.11.2016 klo 10-15
    Paikka: Rääkkylän keskustan nuorisotalolla ja alakoulun salilla
    Lisätietoja: vihreaihme@gmail.com

    Siltamäen nuorisoseura: Jouluaskartelua Jumbossa
    Aika: 19.11.
    Paikka: Kauppakeskus Jumbo, Vantaa
    Lisätietoja: siltamaki@nuorisoseurat.fi

    Etelä-Hämeen Nuorisoseurat: Luova lava -peli
    Aika: 19.11. klo 12-17
    Paikka: Kauppakeskus Karisma, Lahti
    Lisätietoja: anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi

    Stadin Nuorisoseurat: tanssikerho Kampissa ja Dixissä
    Aika: 19.11.
    Paikka: Kauppakeskus Kamppi, Helsinki; Kauppakeskus Dixi, Tikkurila
    Lisätietoja: iija.filen@nuorisoseurat.fi

  • Tanssiteatteri Tsuumi ja kymmenet muut taiteilijat tempaisevat lasten hyväksi 20.11.

    Tanssiteatteri Tsuumi ja kymmenet muut taiteilijat tempaisevat lasten hyväksi 20.11.

    Kansanperinneaktiivi Hilu Toivonen-Alastalo järjestää 50-vuotisjuhliensa kunniaksi hyväntekeväisyyskonsertin. Musiikkia, tanssia ja sirkusta sisältävä konsertti soi Savoy-teatterissa lasten oikeuksien päivänä sunnuntaina 20.11. Mukana on Nuorisoseuroista muun muassa Tanssiteatteri Tsuumi ja kymmeniä yksittäisiä tanssijoita.

    ”Kun Hilu pyysi Tanssiteatteri Tsuumia mukaan esiintymään 50-vuotisjuhliinsa, vastasimme tietysti myöntävästi.  Hilu on ollut myötävaikuttamassa suuresti siihen, että Tanssiteatteri Tsuumi perustettiin, ” kertoo Tsuumin toiminnanjohtaja ja tanssija Salla Korja-Paloniemi.

    Konsertin tuotto ohjataan lyhentämättömänä syrjäytymisvaarassa olevien lasten harrastamisen tukemiseen Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelman kautta.

    ”Mielestäni jokaisella lapsella tulee olla oikeus harrastaa, riippumatta lähtökohdistaan,” kertoo puolestaan päivänsankari. ”Moni ystävistäni on ammattimuusikko, -tanssija tai sirkustaiteilija. Harva heistä tekisi nyt unelmatyötään, ellei heillä olisi ollut mahdollisuutta harrastaa lapsena ja nuorena.”

    ”Hyvät, motivoivat harrastukset aktivoivat lapsia kehittävän tekemisen äärelle sekä vahvistavat lapsen sosiaalisia verkostoja”, sanoo Korja-Paloniemi. ”Myös hyväntekeväisyyskohde on tärkeä, mutta ensisijainen syy esiintymiselle kuitenkin on lahja Hilulle hänen syntymäpäivänsä kunniaksi.”

    Konsertti järjestetään Savoy-teatterissa Helsingissä sunnuntaina 20.11. klo 16-18:30. Lavalla nähdään Tiisu, Folk Big Band, Puhti, Tanssiteatteri Tsuumi, Hannu Kella & Timo Alakotila, Salpauksen sirkusartistiopiskelijat, Tsuumi Sound System, Johanna Juhola trio, rytmimusiikkikuoro Musta lammas sekä tanssijoita Oulun AMK:n kasvateista ja Pääkaupungin Karjalaisista Nuorista. Konsertin kesto on 2,5 h. Kaikki artistit esiintyvät konsertissa palkkiotta.

    Lisätietoja: www.annalapselleharrastus.fi
    Liput alkaen 25,50e / 15,50e / 10,50e  www.lippu.fi

  • Arkistojen kätköistä: Harrastustakuulla syrjäytymistä vastaan

    Arkistojen kätköistä: Harrastustakuulla syrjäytymistä vastaan

    Viime aikoina keskustelu harrastusten hintojen noususta ja se eriarvoistavasta vaikutuksesta on käyty vilkkaasti. Kaivoimme uudestaan esiin Nuorisoseurojen valtuuston keväällä 2015 tehdyn kannanoton, jossa peräänkuulutettiin harrastustakuuta, joka takaisi jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeuden vähintään yhteen hyvään harrastukseen.

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto, 23.5.2015.

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto on huolissaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista ja ehdottaa, että nuorisolakiin kirjataan harrastustakuu. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi taata oikeus vähintään yhteen turvalliseen ja laadukkaasti toteutettuun harrastukseen.

    Tämä on miljardiluokan talouskysymys. Mitkään terveydenhuollon määrärahat eivät tule riittämään tulevaisuudessa jos emme pidä huolta lastemme henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.

    liikuntaToimivin ratkaisu harrastustakuun käytännön toteuttamiseksi olisi joustavan koulupäivän mallin vakiinnuttaminen. Joustavassa koulupäivässä harrastus-, aamu- ja iltapäiväkerhot nivotaan yhteen koulupäivän kanssa. Malli tukisi parhaiten lasten tervettä kasvua ja -kehitystä, lasten ja perheiden hyvinvointia. Nuorisoseurat ja useat muut järjestöt toteuttavat harrastustakuuta yhdessä koulujen kanssa jo nyt, mutta asia vaatii laajempaa yhteistyötä, koordinaatiota ja rahoituksen uudistamista.

    Lakiin kirjattu harrastustakuu ohjaisi myös koulujen ja kuntien harrastustilojen käyttöä. Nyt lasten ja nuorten omaehtoinen harrastaminen saattaa olla maksullista tai jopa kokonaan kiellettyä julkisissa tiloissa. Usein tilakustannukset saattavat olla liian kalliita myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestäville yhdistyksille ja urheiluseuroille.

    Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi sisällyttää lainvalmistelu ja kustannusten selvittäminen harrastustakuun toteuttamiseksi. Suomen Nuorisoseurojen valtuusto painottaa, että on viisasta politiikkaa kehittää lasten ja nuorten palveluja ja saada ne toimimaan yhteistyössä keskenään ja vanhempien kanssa. Vankan tutkimusnäytön mukaan sijoittaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin on myös taloudellisesti tehokasta.

  • Ruuti Expo Helsingissä, Stadin Nuorisoseurat mukana tapahtumassa

    Ruuti Expo Helsingissä, Stadin Nuorisoseurat mukana tapahtumassa

    Nuoret valtaavat Helsingin kaupungintalon 3.11. Ruuti Expo tapahtumassa.  Tapahtumaan odotetaan noin 2000 13-20-vuotiasta nuorta kertomaan, millaisessa kaupungissa he haluavat elää ja asua, miten kaupungin asioihin voi vaikuttaa. Stadin Nuorisoseurat on mukana tapahtumassa tarinoi ja inspiroidu teemalla ja ottaa varaslähdön Suomi 100 juhlavuoteen. Tule kertomaan, kuvittamaan tai vaikka muovailemaan oma tarinasi pisteellemme ja ole mukana tulevan juhlavuoden tarinankerronnassa.

    Muistahan myös, että lasten ja nuorten suunnittelemien tapahtumien avustushaku on jo auki. Voit hakea rahoitusta jo nyt, vaikka tapahtuma olisikin vuonna 2017.

    Suomi vuonna 2017: 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa piirtää kuvan lasten ja nuorten itsenäisestä Suomesta vuonna 2017. Autamme heitä toteuttamaan sata tapahtumaa ja kertomaan tuhansin tarinoin, millainen on heidän Suomensa vuonna 2017.  Lapset ja nuoret antavat kasvot itsenäiselle Suomelle ja äänen Suomen tulevaisuudelle.  Lue lisää: 1000tarinaa.fi.

    Lisätietoa tapahtumasta http://ruutiexpo2016.munstadi.fi/

  • Suomi täyttää 100 vuotta – 5 tapaa osallistua Nuorisoseurojen tempaukseen!

    Suomi täyttää 100 vuotta – 5 tapaa osallistua Nuorisoseurojen tempaukseen!

    Vuonna 2017 juhlitaan itsenäisen Suomen satavuotista taivalta. Juhlavuoden kunniaksi Nuorisoseuroissa lapset ja nuoret pääsevät tekijöiksi. Nuorisoseurat auttaa toteuttamaan sata tapahtumaa ja kertomaan tuhansin tarinoin, millainen on Suomi vuonna 2017. Tässä 5 juttua, joiden avulla sinä voit olla mukana tekemässä 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa!

    Jos olet alle 29-vuotias

    1. Juhlavuoden aikana lapset ja nuoret pääsevät toteuttamaan tapahtumia ympäri Suomen. Tapahtuma voi olla vaikka tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, kirppari, hengailuilta tai peliturnaus, mitä vain! Nuorisoseurat tukee tapahtumia 100-500 euron avustuksilla. Avustushaku on jo auki! www.1000tarinaa.fi
    2. Millainen on sinun Suomesi vuonna 2017? Mistä unelmoit? Mitä haluaisit muuttaa? Mitkä ovat sinun arjen iloja tai huippuhetkiä? Tarina voi olla valokuva, videoklippi, kirjoitus, runo, animaatio, biisi, musiikkivideo, mitä vain! Rakennetaan 1000 tarinaa yhdessä. Tarinaportaali aukeaa 1.1.2017.
    3. Käy peukuttamassa 1000 tarinaa -Facebook-sivua. Jaamme siellä tietoa ja vinkkejä – ja ehkäpä juuri sinun tarinasi tai tapahtumasi.
    4. Ryhdy seuraamaan @1000tarinaa -instatiliä. Siellä pääset muun muassa nauttimaan muiden tekemistä tarinoista ja tapahtumien kuulumisista.
    5. Kerro muillekin mahdollisuudesta saada rahaa oman tapahtuman järjestämiseen tai saada oma tarinansa kuuluviin! Tapa vapaa: suusta suuhun, tviitti, snäppi, regram, facebook-jako tai vaikka kirjekyyhky!

    [thrive_follow_me facebook=’https://www.facebook.com/1000tarinaa/’ youtube=’https://www.youtube.com/user/NSTuubi’ instagram=’https://www.instagram.com/1000tarinaa/’]

     

    Jos olet yli 29-vuotias

    Me tiedämme, että sinunkin pääsi pursuaa valtavasti hyviä ideoita. Tällä kertaa haluamme kuitenkin antaa äänen nuoremmalle sukupolvelle, äänen Suomen tulevaisuudelle. Joskus tuo ääni kaipaa kuitenkin hieman apua. Lähde kanssamme mahdollistamaan lasten ja nuorten unelmia! Meidän aikuisten tärkein rooli on toimia ”ihmettelijänä”, kysymysten asettajana. Innostamme ja rohkaisemme, ja huolehdimme, että kaikkien mielipide tulee kuulluksi. Ja pidämme silmällä taloutta ja käytännön asioita.

    Eli sinäkin voit olla mukana:

    1. Lapset ja nuoret pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan sata tapahtumaa ympäri Suomen. Tapahtuman käytännön asioihin saattaa kuitenkin tarvita apua: tilavaraussopimuksen solmiminen, avustushakemuksen nakuttaminen, budjetissa pysyminen ja tekijänoikeuksista huolehtiminen. Tämä on meidän tontti. Avustushaku on jo auki! Hae avustusta: www.1000tarinaa.fi
    2. Millainen Suomi on vuonna 2017 lapsen tai nuoren silmin? Millaisia unelmia heillä on? Millainen on heidän arkensa tai huippuhetkensä? Tarinoita voi kerätä monella eri tavalla. Anna mielikuvituksen lentää! Voitte esimerkiksi:
      • Piirtää kynillä, katuliiduilla tai vesiväreillä
      • Kirjoittaa tarinan tai runon
      • Tehdä videon, jossa näytellään sorminukeilla, pehmoeläimillä tai legoilla
      • Lisää menetelmiä ja vinkkejä sivulta www.1000tarinaa.fi
    3. Käy sinäkin tykkäämässä 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -Facebook sivusta.
    4. Seuraa sinäkin Instagramissa @1000tarinaa -profiilia.
    5. Oletko ohjaaja, opettaja, lasten ja nuorten kanssa toimiva, isä, äiti, mummi tai kummi? Kerro tästä mahdollisuudesta tuntemillesi lapsille ja nuorille tai nuorten ryhmille!

    Suomi vuonna 2017: 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa

     

  • Palkitut nuoret kertovat: ”Tuli arvokas olo”

    Palkitut nuoret kertovat: ”Tuli arvokas olo”

    Nuorisoseurojen ansio- ja tunnustusmerkit ovat hyvä tapa palkita aktiivisia toimijoita – iästä riippumatta! Kaksi nuorta ansiomerkin saajaa kertovat.

    Emmi Astikainen, IRTI-teatteri

    ”Olen Emmi Astikainen, 15-vuotias imatralainen. Aloitin teatterin Vuoksenniskan nuorisoseuran IRTI-teatterilla ollessani 7-vuotias. Ohjaan 4.-6. luokkalaisten teatteriryhmä Viherpippureita ja alle kouluikäisten Taaperoita. Olen aktiivisesti mukana talkootoiminnassa. Esimerkiksi kasasimme monta viikonloppua teatterillemme uusia katsomon penkkejä sekä maalasimme näyttämön. Kesäteatterilla olen aina mukana kasaamassa lavasteita. Olen osallistunut Nuorisoseurojen leireille sekä leiriläisenä että talkoolaisena. Toimin tietenkin myös näyttelijänä. Koulun ohessa on kieltämättä rankkaa ohjata monta ryhmää samanaikaisesti, mutta saan voimaa energisistä ryhmäläisistä, jotka ovat aina valmiina oppimaan jotain uutta! Kaverit ja oikeastaan koko elämä pyörii teatterin ympärillä.

    Ansiomerkin saadessani, tunsin itseni tärkeäksi. Tuntui, etten onneksi ole ihan hyödytön tälle seuralle! Oli tosi hienoa, kun työ, jota syksyn aikana oli lähes joka viikonloppu tehnyt hikihatussa, palkittiin. Mielestäni ansiomerkki on oikein hyvä tapa palkita! Jo tuosta lauseesta tulee arvokas olo.

    Kuva: Emmi Astikainen esiintyi lasten rakastamana vartija-hahmona Lasten Kalenoissa 2015. Kuvaaja Jussi Kaijankangas.

    Medeia Inkinen, Mäntyharjun nuorisoseura

    medeia-inkinenOlen Medeia Inkinen, 22-vuotias ja asun Mäntyharjulla. Olen ollut Mäntyharjun Nuorisoseuran toiminnassa mukana ihan pienestä pitäen. Molemmat vanhempani harrastavat kansantanssia, joten olen kulkenut harjoituksissa heidän mukanaan. Aloitin kansantanssin kolmevuotiaana vähän niin kuin velvollisuudesta. Sille tielle jäin. Lasten kansantanssiryhmässä toimin ohjaajana vuodet 2008-2011. Tällä hetkellä toimin jäsenenä Mäntyharjun Nuorisoseuran johtokunnassa sekä tanssin aikuisten kansantanssiryhmässä. Nuorisoseura on ollut osa minua niin kauan kuin pystyn muistamaan ja tulee myös aina olemaan, joten tahdon tehdä töitä sen eteen.

    Ansiomerkin saaminen oli minulle todella iso juttu. En osannut etukäteen aavistaa yhtään saavani sellaisen, joten se tuli melkoisena pommina. Olin siitä aika otettu ja olen yhä. Olin silloin 19-vuotias. Ansiomerkin saamisella oli minulle suuri merkitys, se oli kuin valtava kiitos vuosien työstä. Kun nuoren tekemä työ seuran hyväksi huomioidaan kiitoksella tai muistamalla jollakin muulla tapaa, siitä varmasti jää hyvä mieli ja halu jatkaa toimintaansa seurassa.

    Lue lisää: nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/ansiomerkit

  • Järjestäkää avoimet ovet ja julistautukaa syrjinnästä vapaiksi Nuorisotyön viikolla 10.-16.10.

    Järjestäkää avoimet ovet ja julistautukaa syrjinnästä vapaiksi Nuorisotyön viikolla 10.-16.10.

    Olemalla #Syrjinnästävapaa, olemme #HupparikansanPuolella

    Nuorisotyön viikkoa vietetään 10.-16. lokakuuta eli viikolla 41. Kolmatta kertaa toteuttavan kampanjan teemana on yhdenvertaisuus. Nuorisotyössä ja -toiminnassa ovet ovat auki kaikille. Kampanjan tavoitteena on tuoda esille nuorten moninaisuus ja sen huomioiminen nuorisotyössä ja -toiminnassa.  Sosiaalisen median jo kahtena vuonna aiemmin valloittanut #hupparikansanpuolella saa rinnalleen aihetunnisteen #syrjinnästävapaa. Haastamme paikalliset nuorisoseurat ja seuratoimijat mukaan levittämään sanaa nuorisotyön tärkeydestä!

    Järjestä avoimet ovet kerhossanne tai ryhmässänne!

    Nuorisotyön viikolla nuorisoseurojen kerhojen ja ryhmien ovet ovat auki kaikille, jotka haluavat tutustua toimintaan. Ilmoita seurantalosi, seurasi, ryhmäsi tai kerhosi mukaan avoimien ovien päivään!

    Onko teidän nuorisoseuranne ja seurantalonne jo syrjinnästä vapaa?

    Onko teidän nuorisoseuranne ja nuorisoseurantalonne jo syrjinnästä vapaa? Julistautumalla Syrjinnästä vapaaksi alueeksi saa käyttöönsä sinisen merkin, joka on hyvä ripustaa näkyvälle paikalle talolla. Suomen Nuorisoseurat ry on julistautunut syrjinnästä vapaaksi jo vuonna 2009. Samalla paikallisseuroja kannustettiin tekemään samoin.

    Mikäli sinun nuorisoseurasi ei vielä ole julistautumista tehnyt, toimi seuraavasti:

    • syrjinnasta-vapaaOta yhteyttä seuran puheenjohtajaan tai johtokunnan/hallituksen jäseneen ja kerro, että asia tulisi ottaa esille seuran johtokunnan/hallituksen kokouksessa – tai vaikka syyskokouksessa
    • Päättäkää, että seura ja seurantalo ovat syrjinnästä vapaita
    • Pohtikaa samalla, mitä se merkitsee ja mitä yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys tarkoittavat seuranne toiminnassa
    • Täyttäkää julistautumislomake osoitteessa yhdenvertaisuus.fi/syrjinnastavapaa.fi
    • Tehkää asiasta uutinen seuran verkkosivuille
    • Ripustakaa syrjinnästä vapaa alue -kyltti näkyvälle paikalle toimintatiloissa sekä laittakaa merkki näkyviin verkkosivuillenne
    • Teemaa on hyvä käsitellä myös kerhoissa yhdessä harrastajien kanssa.

    Julistautumalla syrjinnästä vapaaksi alueeksi toivotatte kaikki ihmiset tervetulleiksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

    Lisätietoja:

    Kerhojen avoimet ovet:
    Syrjinnästä vapaa -seurantalo: Joonas Pokkinen, joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi, 050 567 2586

  • Sottiisin hullunmylly – Lue nuoren festivaaliavustajan hauska tarina tapahtuman kulisseista

    Sottiisin hullunmylly – Lue nuoren festivaaliavustajan hauska tarina tapahtuman kulisseista

    Jos jotain viimeisen kahden viikon aikana opin, ilmoittaudun koko loppu elämäni jokaiseen tapahtumaan ajoissa. Aion säästää tapahtuman kulisseissa hulluna pakertavat ihmiset paperien selaamiselta, sinkoilulta paikasta toiseen ja turhien puheluiden soittamiselta. Tehtyäni kuusipäiväisen työviikon Pispalan Sottiisin hektisessä sykkeessä lupaan pitää passini tallessa, maksamani ruokailut mielessä ja kantaa vastuuni osallistujana. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, että tekemistä festivaalin toteuttamiseksi riittää ilman turhaa säätämistäkin.

    Sottiisi-Maijan-blogi-info-Petri-Kivinen
    Infon työntekijöitä Sottiisissa.

    Tampereen seudun Osuuspankki tarjosi tänä kesänä 40 nuorelle kesätyön. Hakatessani hakemusta Sottiisi Fun Club ry:lle lupasin itselleni, että tämä on viimeinen työhakemus, jonka tänä keväänä kirjoitan. Yhdestäkään monista hakemuksestani ei ollut kuulunut yhtään mitään ja suunnittelin jo innostuneena työtöntä kesääni. Keräisin pulloja, katutanssisin ja pistäisin kirppispöydän pystyyn. Kasaan raapimillani kolikoilla kiertäisin museoita ja maksaisin kirjaston varausmaksuja. Pyöräilisin ympäri Tamperetta kavereiden ahertaessa duunissa ja asuisin mökillä saaristossa kuukauden. Kaksi päivää myöhemmin minut kutsuttiin työhaastatteluun. Elämäni ensimmäinen työhaastattelu meni ilmeisen hyvin, koska sain paikan Pispalan Sottiisin avustavana festivaalityöntekijänä.

    Jo haastattelutilanteessa minulle välittyi fiilis, että voisin sopia tähän tiimin ja tähän hommaan. Työporukkaa mainostettiin sopivasti kahjoksi ja festariviikkoa jaksoksi, jolloin kukaan ei ole parhaimmillaan. Pitkäaikaisen tanssiharrastukseni parissa olen ollut osana useampaakin suurta prokkista, joten odotukseni olivat melko realistiset. Ajatukseni itsestäni pyörälähettinä, mapittajana ja tyyppinä, joka tekee ihan mitä vain pyydettäessä, olivat lähellä totuutta.

    sottiisi-maijan-blogi-kahjot
    Sottiisin tiimi kuvailee itseään sopivasti kahjoksi. Jussi ja Tiina demonstroivat.

    Sottiisi järjestettiin ensimmäistä kertaa Pirkkahallissa, joten viimeiset päivät ennen muuttoa sinne olivat täynnä viime hetken valmisteluja. Hyppäsin pää edellä kylmään veteen ja jollain ilveellä opin uimaan. Äkillisestä uimataidostani saan kiittää avoimia ja ystävällisiä työkavereita, jotka jaksoivat kiireenkin keskellä vastata kysymyksiin niin, että uskalsin kysyä uudelleen. Poljin pyörällä esitteitä eri paikkoihin keskustassa ja sain jälleen muistutuksen siitä, että Stockmannin jonot eivät liiku ja ihmiset yleensä ovat hyväntahtoisia. Tein koneella opasteita ja ymmärsin tekstinkäsittelyohjelmien ylä- ja alatunnisteiden idean. Olin kehittämässä avainten nimikointijärjestelmää, laminoinnista tuli uutta lempi puuhaani ja tajusin muovitaskuttamisen olevan taitolaji. Oli palkitsevaa tehdä konkreettisia asioita, joilla selvästi oli merkitys. Tunne siitä, että en vaan seiso vaivaantuneena toimiston nurkassa kaikkien tiellä innosti minua tekemään niin paljon ja niin hyvin kun pystyin.

    Sottiisi-Maijan-blogi-talkoolaisia-Petri-Kivinen
    Talkoolaiset ovat tapahtuman elinehto.

    Jälkeenpäin ajatellen homma alkoi vasta, kun festivaali pyörähti käyntiin ja kaikki konkretisoitui. Paahdoin kahdeksantuntista työpäivää festivaalin info-pisteessä. Työn tiimellyksessä hahmotin kirjoittamieni kirjekuorten merkityksen ja opin, keneltä pitää kysyä, kun ei tiedä. Olin töissä joka päivä, mikä helpotti työntekoa ja asetti tietotasoni etulyöntiasemaan päivittäin vaihtuviin talkoolaisiin verraten. Käsitykseni siitä, kuka toi mitä ja kuinka eri tilanteissa tulee toimia, pysyi ajan tasalla. Joka päivä ei tarvinnut aloittaa alusta, vaan saatoin jatkaa siitä mihin edellisenä iltana olin jäänyt. Pelkoni kassakoneita ja korttimaksulaitteita kohtaan hälveni, kun homma oli pakko opetella. Kirjoitin enemmän posti it -lappuja kuin aiemmassa elämässäni yhteensä ja ala-asteella opittu palikkakirjainten piirustustaito osoittautui yllättävän hyödylliseksi. Tilanne oli koko ajan elossa ja kahta samanlaista työpäivää ei ollut. Opin pitämään pään kylmänä pahimmankin hullunmyllyn keskellä. Kiirehtiminen vain sotkee ja tuhlaa aikaa.

    Jos festivaaliviikko on pitkä ja raskas ja kiireinen, seuraava viikko on jotain ihan muuta. Tilanne on kuin viimeiset päivät koulussa ennen kesäloman alkua velvollisuuksien ollessa takanapäin. Tietysti siivottavaa ja sulateltavaa on paljon, mutta samanlaista kiirettä ei ole. Päällimmäisenä kaikista huokuu helpotus, onnellisuus ja vihdoin nukutut yhdeksän tunnin yöunet. En voi muuta kuin hattua nostaa ja ostaa mansikoita kiitokseksi kahdesta hienosta viikosta. Tämän kokemuksen jälkeen minut löytää varmasti uudelleen STAFF-paita päällä tekemässä jotain tapahtumaa mahdolliseksi. Mutta ei enää tänä kesänä. Minun täytyy vielä ehtiä mökille, katutanssia, kerätä pulloja, kiertää museoita ja nukkua.

    Sottiisi-Maijan-blogi-talkoolaisten-kupit-Petri-Kivinen
    Kahvihuolto on järjestelyjen onnistumiselle tärkeää.