Kategoria: Yleinen

  • Pispalan Sottiisin pääjuhla valittiin Vuoden 2016 tanssiteoksi

    Pispalan Sottiisin pääjuhla valittiin Vuoden 2016 tanssiteoksi

    Pispalan Sottiisin pääjuhla ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150-vuotta!” on valittu vuoden 2016 tanssiteoksi. Ehdotuksissa tapahtumaa kuvattiin kautta aikojen parhaaksi kansantanssin ja -musiikin spektaakkeliksi. Eri-ikäiset tanssijat kokoontuivat paikalle maan eri kolkilta ja yhdistivät ryhmissä harjoitellut tanssit saumattomaksi kokonaisuudeksi. Se oli historiallinen suurvoitto, jossa rohkeat valinnat ja yhteistyö superosaajien kesken sai aikaan huikean lopputuloksen.

    Riemua! -teosta luonnehdittiin monipuoliseksi ja ammattitaidolla kootuksi kokonaisuudeksi, jossa perinne tuli eläväksi, ja joka tarjosi niin tekijöilleen kuin yleisölleen hienon elämyksen.

    Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa nähdyssä Pispalan Sottiisin pääjuhlassa oli mukana 1000 tanssijaa, 100 soittajaa ja 10 näyttelijää. ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150-vuotta”oli tanssijoiden, muusikoiden ja näyttelijöiden yhdessä rakentama huikea näytös täynnä ennennäkemätöntä ilottelua Suomen kansan tanssiperinteestä. Katso täältä video!

    Palkinto julkistettiin Folklandia-gaalassa 13.1.2017.

  • Imatralainen Nuorisoseurojen teatteriaktiivi Sami Sivonen on Vuoden Ohjaaja 2016

    Imatralainen Nuorisoseurojen teatteriaktiivi Sami Sivonen on Vuoden Ohjaaja 2016

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen teatteriohjaaja Sami Sivoselle. Sivonen tunnetaan kotikulmillaan Etelä-Karjalassa erityisesti harrastajateattereiden ohjaajana ja lasten ja nuorten teatteritoiminnan vetäjänä. Sivonen on myös työskennellyt ammattinäyttelijänä muun muassa Imatran kaupunginteatterissa. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 13.1.2017.

    Sami Sivonen on pitkän linjan teatterin ammattilainen ja aktiivinen ohjaaja. Hänet tunnetaan vahvana Nuorisoseurojen harrastajateatteritoiminnan kehittäjänä. Hän on opiskellut Kokkolassa Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa Esittävän taiteen linjalla ja työskennellyt lavalla ja sen vieressä reippaasti yli kymmenen vuotta. Sivonen on ohjannut esityksiä ja vetänyt teatteriryhmiä muun muassa kotiseurassaan Vuoksenniskan Nuorisoseurassa, Lemillä, Ulvilassa, Taipalsaarella, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa. Tampereen kupeessa Pirkkalassa asuva Sivonen pendelöi säännöllisesti Saimaan rannoille teatteriprojektien perässä.

    Sivonen on myös toiminut Improliigan organisoijana, kouluttajana ja tuomarina Etelä-Karjalassa. Improliigassa teatteriryhmät kisaavat improvisaatioteatterin keinoin. Vuonna 2015 Sivonen toimi lastenkulttuuritapahtuma Lasten Kalenoiden tarinan käsikirjoittajana ja ohjaajana. Vuonna 2017 sama tapahtuma kulkee nimellä Voltti, ja Sivonen vastaa Suomen Harrastajateatteriliiton osuuden sisällöstä.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Sivonen työskentelee luontevasti niin lasten, nuorten kuin aikuisten parissa nauttien kaikkien ikäryhmien arvostusta ja luottamusta. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai Tampereen nuorisoseuran Anne Mehtonen.

  • Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja Anne Mehtonen on Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtajalle, tanssiohjaaja Anne Mehtoselle. 24-vuotias Mehtonen on aktiivinen paitsi tanssiohjaajana, myös tanssijana ja kansalaistoimijana. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 13.1.2017.

    Ystävät kuvailevat lastentarhanopettajana työskentelevää Mehtosta iloiseksi ja positiiviseksi henkilöksi, jolla erinomaiset valmiudet työskennellä lastenryhmien ohjaajana. Hän tanssii itse kansantanssiryhmä Vinkkareissa ja ohjaa neljää lastenryhmää. Mehtonen pyrkii jatkuvasti kehittämään tanssillista, pedagogista ja koreografista osaamistaan kouluttautumalla.

    Tanssin lisäksi Mehtonen on järjestöaktiivi, joka toimii Nuorisoseurojen päätöksenteossa niin seura- kuin valtakunnallisellakin tasolla. Mehtonen on tällä hetkellä Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsen.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai imatralainen teatteriohjaaja Sami Sivonen.

  • Lapset ja nuoret pääsevät tapahtumatuottajiksi Suomen juhlavuoden kunniaksi

    Lapset ja nuoret pääsevät tapahtumatuottajiksi Suomen juhlavuoden kunniaksi

    100 tapahtumaa 1000 tarinaa on Suomen Nuorisoseurojen tapa juhlia satavuotiasta Suomea. Lapset ja nuoret pääsevät järjestämään tapahtumia ja kertomaan tarinoita Suomestaan. Tapahtuman sisältö on ryhmän vapaasti valittavissa, se voi olla esimerkiksi tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus.  Tapahtuman on oltava yleisölle avoin. Toteuttamiseen tarvitaan vähintään neljä alle 29-vuotiasta lasta tai nuorta sekä yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö, joka voi olla esimerkiksi kerho-ohjaaja.

    Suomen Nuorisoseurat jakaa 100-500€ arvoisia avustuspaketteja tapahtumia järjestäville ryhmille sekä käytännön vinkkejä. Tapahtuma-avustuksia voi hakea osoitteessa www.1000tarinaa.fi. Vuoden 2017 ensimmäinen avustushakuaika on tammikuu ja sen jälkeen kahden kuukauden välein. Viimeinen hakuaika on marraskuu 2017. Avustuspäätökset tehdään hakemusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

    Tapahtumien järjestämisen lisäksi Suomen Nuorisoseurat kerää tarinoita lapsilta ja nuorilta. Tarinoita kerätään tammikuussa avattavaan nettiportaaliin, jonne niitä voi käydä lähettämässä vapaasti. Tarina voi olla perinteinen kerronnallinen teksti, mutta se voi olla myös esimerkiksi piirros, patsas, kollaasi, runo, laulu, haastatteluvideo tai pienoiselokuva. Tarinat muodostavat kokonaiskuvan siitä, miten lapset ja nuoret kokevat Suomen vuonna 2017.

    Tapahtuman suunnittelurata

    suomi-100-100-tapahtumaa-1000-tarinaa-lasten-flyerErityisesti lapsiryhmiä varten suunniteltu tapahtuman suunnittelurata auttaa lapsia hahmottamaan mistä tapahtuman tuottamisessa on kyse. Radan voi toteuttaa joko yhtenä päivänä tai jakaa useammalle kerhokerralle, jolloin yksittäisiin osa-alueisiin voidaan perehtyä huolellisemmin. Rata toimii siis paitsi ideoinnin tukena, myös työkaluna esimerkiksi tuotantosuunnitelman laatimiseen.

    Radan ensimmäisellä pisteellä heitellään ilmaan ideoita. Villeimmätkin unelmat saa päästää valloilleen. Niiden joukosta valitaan yksi tapahtumaidea, jolle keksitään nimi. Se sekä ryhmän jäsenten nimet kirjataan kartongille.

    Toisella pisteellä aletaan pureskella edellisellä pisteellä keksittyä ideaa tarkemmin – kuka tekee mitäkin, mistä tapahtumassa on kyse, missä ja milloin se pidettäisiin? Ideaa tarkennetaan kartongille piirtämällä ja kirjoittamalla.

    Kolmas piste syventää suunnittelua. Mietitään esimerkiksi tapahtuman kustannuksia ja sitä, kuinka paljon Nuorisoseuroilta haetaan avustusta.

    Neljännellä pisteellä lapset pääsevät joko tekemään tapahtumajulisteen tai simuloimaan tapahtuman. Lopuksi kartongille syntynyt tapahtumaidea ripustetaan muiden nähtäville.

    Lisää materiaalia tapahtumien ideointia ja suunnittelua varten on saatavilla osoitteessa www.1000tarinaa.fi.

  • Delfiinit saivat 500 euroa sirkustapahtuman järjestämiseen

    Delfiinit saivat 500 euroa sirkustapahtuman järjestämiseen

    Satavuotisjuhlavuonna Suomi täyttyy lasten ja nuorten näköisistä tapahtumista. Ensimmäiset tapahtuma-avustukset jaettiin syksyllä 2016. Viimeisin avustus meni mallusjokelaiselle sirkusryhmä Delfiineille. Aiemmin avustusta saivat jyväskyläläinen nuorten teatteriproduktio Näkymättömät lapset ja kolmen seinäjokelaisen tokaluokkalaisen näytelmä Tatu ja Patu ja outo unikirja.

    Delfiinit halusivat pomppia ja syödä jätskiä500-euroa-leima

    Delfiinit ovat 8-11 -vuotiaita energisiä sirkusharrastajia. He halusivat järjestää Mallusjoen kylän asukkaille tapahtuman, jossa esiintyvät Mallusjoen nuorisoseuran ryhmät, Delfiinien lisäksi mm. Kirput, Meritähdet ja Meduusat. Tapahtuman teemaksi he valitsivat hassut pellet. Ohjelmassa on yksittäisten lasten sirkusnumeroita ja lopuksi koko ryhmän yhteisesitys. Temppuja nähdään mm. yksipyöräisellä, keloilla, puujaloilla, diaboloilla ja trampoliinilla. Yleisökin halutaan ottaa mukaan joihinkin ohjelmanumeroihin. Tapahtumassa tarjoillaan kylän lapsille jäätelöbaari, josta saa sirkuksen teeman mukaisia jäätelöannoksia Lapset ovat itse suunnitelleet tapahtuman sisällön ja teeman. Lapset kirjoittivat ja piirsivät paperille toiveensa, joiden perusteella ohjaaja teki avustushakemuksen.

    [one_half_first]delfiinit-hakemus-piirros-2[/one_half_first][one_half_last]delfiinit-hakemus-piirros[/one_half_last]
    [thrive_text_block color=”teal” headline=”Avustusta teidänkin tapahtumallenne?”]lahikuva_businessmies-puhekupla-nelioVuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017.  Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.

    [thrive_link color=’blue’ link=’http://www.1000tarinaa.fi’ target=’_blank’ size=’medium’ align=center”]HAE AVUSTUSTA[/thrive_link]
    [/thrive_text_block]

  • CIOFF® haastaa kaikki mukaan valokuvauskilpailuun!

    CIOFF® haastaa kaikki mukaan valokuvauskilpailuun!

    Harrastatko valokuvausta ja kiinnostaako sinua kansanperinnetapahtumien kuvaaminen? Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa kuten festivaalin järjestäjä, festivaalin osallistuja tai katsoja. Kuvia voi ottaa festivaaleilta, kulttuuriharrastuksista ja tapahtumista. Kilpailuun osallistutaan neljässä eri kategoriassa:

    1. Muotokuva kansallispuvussa
    2. Kuva esityksestä
    3. Kuva kansojen välisestä ystävyydestä
    4. Muotokuva tai kuva esityksestä perinteisissä asusteissa ja naamioissa

    Ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle sijalle sijoittuneet saavat valtuutuksen toimia CIOFF®:n virallisina valokuvaajina kolme vuotta. Viralliset valokuvaajat ovat tervetulleita osallistumaan mille tahansa CIOFF®:n kansainväliselle festivaalille.

    Jokaisen kategorian kymmenen parasta saavat:

    1. CIOFF® diplomin
    2. Heidän kuviaan julkaistaan CIOFF®:n nettisivulla
    3. Heidän kuviaan käytetään CIOFF®:n julkaisuissa ja markkinointimateriaaleissa
    4. Heidän kuviaan käytetään virallisessa CIOFF®:n kalenterissa

    Kilpailun säännöt:

    1. Kuvat tulee toimittaa sähköisesti JPG-muodossa (1200 x 1800 pikseliä, max 300 dpi)
    2. Jokaisen kuvan yhteydessä tulee olla kerrottuna: valokuvaajan nimi, festivaalin nimi (tai kulttuuriharrastus tai tapahtuman nimi), kuvanottovuosi, kuvassa esiintyvän ryhmän nimi (mikäli tiedossa), kuvan nimi.
    3. Yksi kuvaaja saa osallistua korkeintaan kolmella kuvalla / kategoria
    4. Jokainen kuvaaja antaa CIOFF®:lle käyttöoikeuden kuvamateriaaliin, joka on ilmoitettu kilpailuun

    Kilpailu päättyy 1.9.2017. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeen saat Riia Niemelältä riia.niemela(a)nuorisoseurat.fi.

  • Juha Sipilä Nuorisoseuralehdessä: Voima on paikallisyhteisöissä

    Juha Sipilä Nuorisoseuralehdessä: Voima on paikallisyhteisöissä

    Nuorisoseuralehden 4/2016 Alakerta-kolumnin kirjoitti pääministeri Juha Sipilä

    Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Eikä ihmisen ole hyvä olla ilman välittämistä ja pyyteetöntä vuorovaikutusta muiden kanssa. Nuorisoseuraliike on aina ollut merkittävä yhteisöllisyyden vaalija ja sosiaalisen pääoman kasvattaja. Yhteisöllisyys parhaimmillaan on tunne yhteisestä historiasta, yhdessäolosta, turvallisuudesta, vuorovaikutuksesta, yhteisvastuusta ja välittämisestä. Tätä kaikkea nuorisoseurat tarjoavat. Juureva ja yhteisöllinen nuorisoliike vastaa tämän päivän aikaamme.

    Voimistuvat paikalliset yhteisöt rakentuvat vahvan identiteetin ympärilleen. Tässä on suuri mahdollisuus myös nuorisoseuraliikkeen kaltaiselle toimijalle: kyvystä muunnella fiksusti kansankulttuuria ja tehdä siitä ajassamme kiinnostavaa. Yhtenä esimerkkinä on näppäripedagogiikan nousu ja suosio Keski-Pohjanmaalla.

    Kasvaminen sivistyneeksi ja toimeliaaksi aikuiseksi ei tapahdu vain koululuokissa. Harrastukset, oli kyse sitten teatterista, tanssista tai urheilusta, tarjoavat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja ihmisenä kasvuun. Moni lapsi ja nuori löytää harrastuksen kautta samanhenkisen kaveripiirin.

    Myös harrastuksissa toimivien aikuisten merkitys on erittäin tärkeä. Rovaniemeläinen Sirkus Taika-Aika on palkittu vuoden nuorisoseurana. Sen ohjaaja Joni Koivu on aiemmin pohtinut tässä lehdessä, että hänen oma toimintansa on saattanut pelastaa jonkun nuoren elämän. Onnistumisen elämykset ja yhteishenki kantavat monen nuoren pitkälle.

    Monille perheille lapsen harrastus on taloudellisesti raskasta. Vuoden 2015 Nuorisobarometrin mukaan joka kolmas nuori on joutunut luopumaan harrastuksesta sen kalleuden vuoksi. Tunnetusti tyyriitä lajeja ovat jääkiekko ja ratsastus, mutta joillekin perheille kipuraja tulee vastaan jo paljon aiemmin.

    Perheen taloudellinen tilanne ei saa sulkea lasta harrastusten ulkopuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle voitaisiin taata yksi lempiharrastus. Myös Suomen Nuorisoseurat on tässä työssä mukana.

    Ehdotukset harrastamisen tukemiseksi ovat nyt tervetulleita. Tärkein työ tehdään paikallisesti. Uudistuvien kuntien tehtävissä korostuu juuri tällainen hyvinvoinnin edistäminen.

    Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Nuorisoseuraliikkeen historia on sitäkin pidempi ja kietoutuu monin tavoin itsenäisen maan kasvuvaiheisiin. Ytimessä on aina ollut usko yhteisön voimaan. Omiin arvoihin nojaamalla olette aina löytäneet paikkanne muuttuneessa isänmaassa.

    Juha Sipilä
    Pääministeri

    Lue myös:

  • Nuorisoseurat mukana muuraamassa Saimaa Stadiumin peruskiveä

    Nuorisoseurat mukana muuraamassa Saimaa Stadiumin peruskiveä

    Mikkelin Kalevankankaalle nousevan suurhallin peruskivi on nyt muurattu. Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa oli mukana juhlallisuuksissa, sillä hän kuuluu suurhallin rakennuttajatahon hallitukseen. Suomen Nuorisoseurat on mukana hankkeessa omistamansa Suomen Nuoriso-opiston kautta. Nuorisoseurajärjestön myötä Saimaa Stadium saa myös valtakunnallisen ulottuvuuden.

    ”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, kommentoi Kalliomaa.

    Alkusyksystä käynnistynyt Saimaa Stadiumin rakentaminen kestää keväälle 2018 asti, jolloin rakennuksen on tarkoitus olla käyttövalmiina. Erilaisiin käyttötarkoituksiin muuntuva halli tulee täydentämään Kalevankankaan monipuolista liikunta-, urheilu- ja tapahtumatarjontaa. Sen käyttöala on lähes kaksi kertaa viereistä jäähallia suurempi. Rakennuksille tulee yhteinen sisääntulo- ja aulatila. Kalliomaalla on jo visioita siitä, mitä mahdollisuuksia uusi halli tuo nuorisoseurajärjestölle.

    ”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, Kalliomaa hehkuttaa. ”Valmistuttuaan Saimaa Stadiumi avaa nuorisoseurojen tapahtumatuotannolle ovet aivan uusiin mahdollisuuksiin. Tilat on luotu tunnelmaltaan ja kooltaan mitä erilaisimpien tapahtumien näyttämöksi. Stadiumi sopisi mitä mainiommin esimerkiksi Kalenoiden tapahtuma-areenaksi. Saimaa Stadiumi tarjoaa kaikki palvelut, mitä onnistuneen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan.”

    saimaa-stadiumi-mikkeli-areena-ncc-renderointi

    Monitoimihallin rakennuttaa ja sen toiminnasta vastaa osakeyhtiö, jonka muodostavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto. Rakentamisen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu valtiolta liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua avustusta vajaat miljoona euroa.

    Kunnat vastaavat terveyden edistämisestäsaimaa-stadiumi-peruskiven-muuraus-sanni-grahn-laasonen

    – Mikkelin monitoimihallissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty koulutuksen ja tutkimustoiminnan tarpeet, yritystoiminnan mahdollisuudet sekä kuntien vastuu kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tämä kuntien tehtävä tulee korostumaan entistä enemmän sote- ja maakuntauudistuksen myötä, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.  Grahn-Laasonen osallistui peruskiven muuraustilaisuuteen maanantaina 28.11. Kalevankankaalla.

    Saimaa Stadiumi lisää alueen vetovoimaa

    Kun hankkeeseen ryhtymisestä tehtiin viime vuonna eri omistajatahoilla lopulliset päätökset, keskeisenä peruteltuna tuotiin esille monitoimihallin positiivinen vaikutus Mikkelin imagolle. Kaupungin maine puolestaan kulkee tutkitusti käsi kädessä alueen veto- ja elinvoiman kanssa.

    – Tästä lähtökohdasta tarkastellen on luontevaa, että monitoimihalli ristitään Saimaa Stadiumiksi. Nimi viestittää paitsi rakennuksen käyttötarkoituksesta, niin myös alueemme keskeisimmästä vetovoimatekijästä eli Saimaan ainutlaatuisesta luonnosta, toteaa Areena Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

    – On tärkeää, että keskeiset kaupungin ja lähialueemme matkailun vetovoimatekijät vahvistavat yhteistä brändiä, painottaa Koivikko.

    Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemen mukaan monitoimiareena tarjoaa vetovoimaiset puitteet uudelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutukselle, jota parasta aikaa suunnitellaan Mikkeliin.

    – Stadiumiin sijoittuva hyvinvointilaboratorio puolestaan on jo tässä vaiheessa herättänyt runsaasti yritysten kiinnostusta yhteiseen tutkimus-, kehittämis- ja testaustoimintaan, toteaa Niemi.

    Lisätietoja:

    • Jyrki Koivikko, hallituksen puheenjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 040 670 5509
    • Kalevi Niemi, hallituksen varapuheenjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 040 569 8901
    • Timo Welsby, toimitusjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 0400 677 817
  • Suomen Nuorisoseurat valitsi uuden puheenjohtajan – järjestön johtoon tutkija, nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt

    Suomen Nuorisoseurat valitsi uuden puheenjohtajan – järjestön johtoon tutkija, nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi tänään 20.11. järjestölle uuden puheenjohtajan, Ragni Reichardtin Kosken Tl nuorisoseurasta. Ragni on 35-vuotias nuorisoseura-aktiivi Varsinais-Suomesta ja toiminut pitkään nuorisoseuraliikkeen luottamustoimissa yhdistys-, alue- ja valtakuntatasolla. Ragni on Hyvinkään kaupunginmuseon tutkija ja oli yksi Nuorisoseuramuseon näyttelyn uudistamisen kantavia voimia.

    ”Sain Esko Ahoselta todella isot saappaat täytettäväksi. Niistä saappaista lähden, mutta sen jälkeen lähden myös omaan suuntaani”, kommentoi Ragni puheenjohtajuuttaan tuoreeltaan.

    Kymmenen vuotta Nuorisoseurajärjestön puheenjohtajana toiminut Esko Ahonen oli ilmoittanut jo järjestön kevätvaltuustossa, ettei aio jatkaa.

    ”Vetäydyn laakereille. En aio ryhtyä neuvonantajaksi, mutta jos minulta kysytään, niin vastaan. Toivon, että minut muistetaan isojen, vaikeiden asioiden läpi viemisestä. Toivotan seuraavalle puheenjohtajalle onnea ja menestystä,” kommentoi Esko Ahonen.

    Lisäksi kokouksessa valittiin uusia hallituksen jäseniä. Hallitukseen valittiin yksimielisesti vaalivaliokunnan esityksestä Juuso Lökfors (Kuopio), Anni Kelkka (Kotka), Anu-Maaria Tulla (Jyväskylä), Harri Penttilä (Vesilahti) ja varajäseneksi Tanja Kilpiö (Rovaniemi). Heikki Saarelan erottua kesken kautta hänen tilalleen valittiin Matti Tuomisto (Haapavesi). Ragni Reichardtin noustua puheenjohtajaksi hänen tilalleen valittiin Merja Skyttä (Lappeenranta).

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto kokoontui 19.-20.11.2016 Vaasassa. Kokouksessa oli paikalla 24 äänioikeutettua valtuutettua.

     

  • Uudistettu Nuorisoseuramuseo juhli avajaisia Laihialla – katso video!

    Uudistettu Nuorisoseuramuseo juhli avajaisia Laihialla – katso video!

    Suomen Nuorisoseuramuseon uuden päänäyttelyn avajaisia juhlittiin Laihialla lauantaina 19.11. lämpimissä tunnelmissa. Uudistettu näyttely kertoo, miten sivistystyö, yhteisöllisyys, aktiivinen kansalaisuus ja paikallinen harrastustoiminta ovat toimineet nuorisoseuralaisten voimavarana jo lähes 140 vuotta. Aatteen mukaisesti näyttely on toteutettu talkoovoimin.

    Laihian nuorisoseurantalo on suuri, kaunis punavalkoinen puutalo, jonka erikoinen arkkitehtuuri pistää heti vierailijan silmään. Sisällä vallitsee jännittynyt ja innostunut tunnelma, pitkä työ on vihdoin saatu päätökseen. Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi, hallituksen puheenjohtaja Esko Ahonen ja varapuheenjohtaja Ragni Reichardt toivottivat kaikki vieraat tervetulleeksi.

    ”Tämä on meidän museomme,” iloitsi Reichardt, joka on ollut aktiivisesti mukana näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa.

    Museon puuharyhmään kuului museon taustayhdistyksen johtokunta, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi, näyttelyn museoammatillinen asiantuntijajäsen Ragni Reichardt sekä ahkerat Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Avajaisten ensimmäisen puheenvuoron piti kauhavalainen entinen kansanedustaja Kyösti Virrankoski, joka korosti nuorisoseurojen yhteiskunnallista merkitystä vuosien varrella. Näyttelyyn astuvien vieraiden ilmeet, huokaisut ja naurunremakat kertoivat kaiken: tämä näyttely on tehty sydämellä.

    ”Tässä oli huikea wau-efekti. Näyttelyssä on hienosti rakennettu draaman kaari kansallisesta heräämisestä tähän päivään,” ylisti puolestaan Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa.

    Nuorisoseuramuseon puuhatiimi. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi, museoalan ammattilainen ja nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt ja opiskelijat Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
    Nuorisoseuramuseon puuhatiimi. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi, museoalan ammattilainen ja nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt ja opiskelijat Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

     

    Nuorisoseuramuseon uuden perusnäyttelyn erikoisuuksia ovat toiminnalliset osuudet, joissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan erilaisia harrastusmuotoja. Teatteriosiossa kävijä voi pukeutua näytelmän rooliasuun ja nousta lavalle esiintymään. Tanhuosiossa voi harjoitella tikkuristi-tanssia ja ottaa itsestään kuvan kansallispukutinttamareskissa. Järjestöosiossa pääsee eläytymään nuorisoseuran johtokunnan rooliin. Kansansivistys, yhteisöllisyys ja erilaiset toimintamuodot muodostavat näyttelyn temaattisen kentän.

    [responsive_video type=’youtube’ hide_related=’1′ hide_logo=’0′ hide_controls=’0′ hide_title=’0′ hide_fullscreen=’0′ autoplay=’0′]https://www.youtube.com/watch?v=1wMUgiPq4KY[/responsive_video]

    Jos video ei näy, klikkaa tästä.

    Kauhavalainen Matti Sippola ja laihialainen Santeri Alkio perustivat Suomen ensimmäisen nuorisoseuran vuonna 1881 kansallishenkisten ihanteiden ja kansansivistysliikkeen innoittamina. Suomen Nuorisoseuramuseo avattiin vuonna 2000 Laihian nuorisoseurantalon yhteyteen. Museo toimii nuorisoseuraliikkeen henkisen ja aineellisen perinteen ja historian tallentajana.

    Perusnäyttelyn nähtiin kaipaavan merkittävää uudistusta ja modernisointia syksyllä 2014. Museon uudistamistyöhön saatiin rahoitusta Museovirastolta ja Suomen Kulttuurirahastolta yhteensä 11 000 euroa vuonna 2015. Rahoituksella palkattiin työntekijä viedä museon tiloissa sijaitsevien kokoelmien ja arkistojen inventointi ja luettelointityö loppuun.