Kategoria: Yleinen

  • Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki pääsihteeri Antti Kalliomaalle

    Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki pääsihteeri Antti Kalliomaalle

    Suomen Nuorisoseura on myöntänyt järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin pääsihteerilleen, lahtelaiselle Antti Kalliomaalle. Ansiomerkki luovutettiin sunnuntaina Mikkelissä 21.5. Nuorisoseurojen kevätvaltuustossa.

    ”Antti Kalliomaa on ansiokkaasti johtanut nuorisoseurajärjestöä kohti visiota olla Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija”, perustelee palkitsemista Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Kalliomaa on toiminut valtakunnallisen järjestön pääsihteerinä vuodesta 2012 ja vienyt järjestöä määrätietoisesti eteenpäin. Hän on valmistunut järjestön omasta oppilaitoksesta Suomen Nuoriso-opisto Paukkulasta vuonna 2000. Tasan 17 vuotta ja 2 päivää myöhemmin hänelle myönnettiin kultainen ansiomerkki samaisessa salissa, jossa hän valmistui. Nuorisoseurajärjestöön Kalliomaa tuli töihin ensin Etelä-Hämeen piiritoimistolle vuonna 2003 ja myöhemmin projektipäälliköksi, järjestöpäälliköksi ja lopulta vt. pääsihteeriksi valtakunnalliseen liittoon.

    Järjestön ensimmäinen kunniapuheenjohtaja Esko Ahonen kommentoi juhlapuheessaan Kalliomaan nuorisoseurauraa, kuinka ”nuoresta pojanklopista oli kasvanut niin hieno mies ja järjestöjohtaja”.

    ”Olen sanaton”, Kalliomaa kommentoi palkitsemistaan tuoreeltaan. ”Olen aina pitänyt nuorisoseuratyössä tärkeänä sitä, että toimintaa tehdään jäsenille ja jäsenistöä kuunnellen. Tehtävänämme on luoda edellytyksiä paikalliselle toiminnalle. Toinen tärkeä asia on ollut lasten ja nuorten toiminnan korostaminen ja kasvatustyö. Ajattelen, että tämä ansiomerkki kertoo siitä, että me olemme näissä asioissa onnistuneet.”

    Antti Kalliomaan nuorisoseura-CV

    2003-2004        Projektisihteeri, Etelä-Hämeen Nuorisoseurat
    2004-2007        Toiminnanohjaaja, Kalevan Nuorten Etelä-Hämeen piiri
    2007-2008        Projektipäällikkö, Suomen Nuorisoseurojen Liitto
    2009-2011         Järjestöpäällikkö, Suomen Nuorisoseurat
    2011-2012         Vt. Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
    2012-                  Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat

    2005                  Lahden Louhikon Nuorisoseuran perustajajäsen
    2006-2012        Hallituksen jäsen, Suomen Nuoriso-opisto
    2010-2013        Varapuheenjohtaja, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkintotoimikunta, Opetushallitus
    2015-                 Hallituksen jäsen, Saimaa Stadiumi
    2015-                 Hallituksen jäsen, Suomen Nuoriso-opisto
    1997-2000        Varapuheenjohtajana (1997) ja puheenjohtajana (1998-2000), Paukkulan Nuorisoseura

  • TanhuFitness

    TanhuFitness

    Kansantanssi on paitsi hauskaa ja yhteisöllistä, myös hyvää treeniä! Alla on tanssinopettaja Riia Niemelän suunnittelemat 7 kansantanssi liikkeisiin ja askeleisiin perustuvaa treeniliikettä.

    Tervetuloa treenaamaan TanhuFitness-liikkein! 

    Valmistaudutaan treeniin: löydä keskittyminen ja tasapaino

    1. MenuetChi

    Seiso lantionlevyisessä asennossa, ota katse kohti kaukaisuutta ja hengitä muutaman kerran syvään. Sisäänhengityksellä astu oikealla jalalla etuviistoon samalla joustaen polvista. Nouse päkiälle ja anna käsien nousta sivuille. Uloshengityksellä palaa aloitusasentoon. Toista sama vasemmalla jalalla

    Kevyttä lämmittelyä ja liikkuvuutta: Tuntumaa vinoihin vatsalihaksiin ja liikkuvuutta kylkiin ja käsiin

    2. Kartsukyljet kirkuu

    Seiso lantionlevyisessä asennossa. Vie vasen jalka sivulle kanta edellä, samanaikaisesti vie vasen käsikämmen edellä vasemmalle alaviistoon ja oikea käsikohti taivasta. Toista sama oikealla jalalla. Kokeiletehdä sama liikesarja erilaisilla nopeuksilla.

    Lisää lämmittelyä: Tulta käsien, hartioiden ja yläselän lihaksiin

    3. Lämmittele Liinapolskalla!

    Ota huivi oikeaan käteen ja vie huivi sivulle olkapäiden korkeudelle. Liiku eteenpäin kevyesti juosten. Vie huivia vuoroin ylös ja vuoroin sivulle. Toista kymmenen kertaa ja vaihda sitten huivi toiseen käteen. Varo, etteivät hartiat nouse korviin harjoituksen aikana.

    Voimaa alavartaloon: Jalkojen lihakset ja pakaralihakset paukkumaan

    4. Puistouhittelut

    Astu askel eteenpäin ja kyykisty, vie samanaikaisesti vastakkainen käsi eteen nyrkkiin. Ponnista takaisin vetäen jalka takaisin ja suorita sama liike toisella jalalla. Polven kuuluu olla 90 asteenkulmassa suoraan varpaiden yläpuolella (liian lyhyt askel aiheuttaa ylimääräistä painetta polvelle). Takajalan polvi taipuu lähes maahan asti. Jalan vaihdon voi tehdä myös hypyllä, jolloin liike on vielä tehokkaampi.

    Voimanainen: Keskivartalon lihakset palamaan

    5. Tanhunaisen taidonnäyte

    Käy istumaan maahan, vie kädet sivuille maahan ja jalkapohjat maahan. Nosta lantio ilmaan, ajattele napaa kohti selkärankaa.Vie ristikkäinen käsi ja jalka ilmaan. Älä anna keskivartalon tai lantion tipahtaa kohti maata. Kokeile toisin päin. Kuinkanopeasti ja kuinka monta kertaa pystyt tekemään?

    Lopuksi syke ylös: Voimaa jalkojen lihaksiin ja keskivartaloon

    6. Hevosmiehen hikipolkka

    Seiso hyvässä ryhdissä. Potkaise oikea jalka koukun kautta ilmaan. Kuinka korkealle pystyt potkaisemaan ilman, että ylävartalo kallistuu? Kokeile samaa vasemmalla jalalla. Voit tehostaa liikettä lisäämällä tukijalalle kaksi kinkkausta (vrt. kantapolkka). Kokeile samaa polkan tahtiin ja eri suuntiin!

    Loppurauhoittuminen: Liikkuvuutta selkään ja takareisiin

    7. Karjalasta kiitos kajahtaa

    Seiso lantionlevyisessä asennossa, ota katse kohti kaukaisuutta ja hengitä muutaman kerran syvään. Hengitä sisään ja uloshengityksellä rullaa selkää nikama nikamalta kohti maata. Anna pään roikkua rentona selän jatkeena. Pysähdy alas sisäänhengityksen ajaksi ja rullaa nikama nikamalta selkä takaisin ylös.

  • ”Ma’ilmanlopun maanitus” Tanssimaniaan

    ”Ma’ilmanlopun maanitus” Tanssimaniaan

    Anne-Mari Kivimäen ”Ma´ilmanlopun maanitus” nähdään syksyllä Tanssimaniassa.

    Luvassa on suistamolaista rumpsutusta, johon sekoittuu hypnoottinen elektrojouhikko ja petroskoilainen nykyrock. Anne-Mari Kivimäen Suistamo-sarja huipentuu viidenteen konserttiin, Ma’ilmanlopun maanitukseen. Konserttisarja on osa Kivimäen Suistamo-Perinnelaboratoriota, joka on hänen taiteellinen tohtorintutkimuksensa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan. Tapahtuman ohjaajana toimii koreografi Marjo Kuusela, joka tuo Perinnelaboratorioon oman vahvan taiteellisen näkemyksensä ja lietsoo esiintyjät ma’ilmanlopun meininkiin. Kivimäen Notka-haitarit tutkivat vanhoja karmuuninsoittaja Ilja Kotikallion karjalaisia melodioita joka ilta uuden vierailijan luomassa taikakehässä.

    Mitä siitä syntyy? Se nähdään Tampereella 30.9. Tampere-talon pienessä salissa.

    Ma’ilmanlopun maanituksessa ovat mukana mm. Tanssiteatteri Minimi, Tanssiteatteri Tsuumi, Suistamon Sähkö, Pekko Käppi, Ville Rauhala, Eero Grundström, Risto Ylihärsilä ja Timo Saari.
    Äänisuunnittelijana toimii Samuli Volanto, lavastuksesta ja valoista vastaa Janne Vasama ja pukusuunnittelusta Jaana Kurttila.
    Kuva Hanna Koikkalainen.

    www.tanssimania.fi

     

     

  • DÄÄNS ja Näppärit ensimmäistä kertaa yhdessä syksyllä 2017 – ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 3.5.!

    DÄÄNS ja Näppärit ensimmäistä kertaa yhdessä syksyllä 2017 – ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 3.5.!

    DÄÄNS-tanssileiri on syksyn kohokohta nuorille kansantanssijoille. Vuosittain järjestettävä leiri on tarkoitettu 12-17 -vuotiaille. Leirillä nuoret pääsevät tanssimaan ammattiopettajien johdolla. Koulutusta annetaan koko leirijoukolle sekä yhdessä että erikseen. Näppärikurssilla nuoret soittajat saavat laadukasta kansanmusiikin opetusta ja pääsevät soittamaan yhdessä.

    Tulevan syksyn leiri järjestetään Tampereella 29.9.–1.10.2017. Tanssiharjoittelun lisäksi tanssijat ja soittajat pääsevät toimimaan yhdessä muun muassa bodyperkussionin ja yhteisen illanvieton muodossa. Leiri huipentuu DÄÄNS-leiriläisten ja Näppärit-orkesterin yhteisesitykseen Tanssimaniassa.

    Osallistumismaksu DÄÄNS-leirille on yhteensä 70 euroa/ henkilö (myös huoltajat), joka sisältää opetuksen, koulumajoituksen ja ruokailut.

    Ilmoittautuminen DÄÄNS -leirille alkaa keskiviikkona 3.5. Tässä vaiheessa ilmoitetaan osallistujien lukumäärä, ryhmän yhteyshenkilö sekä laskutusosoite. Myös huoltajien määrä tulee ilmoittaa. Jokaisella ryhmällä tulee olla vähintään yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka yöpyy yhdessä ryhmän kanssa. Jokaisesta leiriläisestä ja huoltajasta laskutetaan ennakkomaksu 20 €/ hlö touko – kesäkuun aikana. Ennakkomaksulla pyritään siihen, että ilmoittautumiset ovat sitovia ja näin kaikki halukkaat mahtuvat leirille. Ennakkomaksua ei palauteta.

    Leiripaikkoja DÄÄNS -leirille on 150 ja paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset Riia Niemelälle sähköpostitse osoitteeseen riia.niemela@nuorisoseurat.fi.

    Leiriläisten tarkemmat tiedot toimitetaan elokuussa. Osallistumismaksun loppuosa (50 €/hlö) laskutetaan elokuussa, jonka jälkeen osallistumismaksu palautetaan ainoastaan lääkärintodistusta vastaan.

    Näppärikurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa. Jousisoitinten lisäksi kurssille voi osallistua minkä tahansa perussoittimien alkeet hallitseva soittaja. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita millä soittimella leirille osallistuu. Tarkempaa tietoa tulossa kevään aikana. Näppäripedagogiikkaan pääset tutustumaan muun muassa täällä http://www.kansanmusiikki-instituutti.fi/napparit/

    Lisätietoja riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939

     

     

  • Vuoden Hermanska Liisa Hautamäki on toiminut ikänsä nuorisoseuroissa lasten ja nuorten tukena

    Vuoden Hermanska Liisa Hautamäki on toiminut ikänsä nuorisoseuroissa lasten ja nuorten tukena

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden Hermanska -tunnustuksen Liisa Hautamäelle Oulunsuun nuorisoseurasta. Hautamäki on pitkään ja ansiokkaasti toiminut nuorisoseurajärjestön aktiivina ja lasten ja nuorten kansalaistoiminnan mahdollistajana. Vuoden Hermanni tai Hermanska -arvonimeä voidaan pitää eräänlaisena Nuorisoseurojen elämäntyö-oscarina. Hautamäki saa vuodeksi kannettavakseen Hermanni-killan käädyt merkkinä palkitsemisestaan. Palkinto myönnettiin vuotuisilla H-kiltapäivillä 8.4.2017.

    Tunnustuksella täysin yllätetty Hautamäki piti sydämellisen kiitospuheen. Hautamäen yksi mieluisimpia nuorisoseuramuistoja on, kun kotiseura täytti 50 vuotta. Hautamäellä oli päällä ensimmäistä kertaa oma kansallispuku, ja hän sai olla lippusaattueessa, ihanat airutnauhat päällä. Tilaisuudessa hän näki paljon vanhoja nuorisoseuralaisia, joiden lämminhenkinen kohtaaminen ja yhteisöllisyys tekivät pikkutyttöön vaikutuksen. Hautamäki ymmärsi jos silloin, että tärkeintä ei ole nuorisoseurassa opitut tanssi-, teatteri- tai muut taidot, vaan seurassa koettu yhteisöllisyys.

    Innokas ohjaaja ja järjestöaktiivi

    Liisa Hautamäki syntyi Peräseinäjoen Haapaluoman kylässä, ja liittyi jo varhain paikalliseen nuorisoseuraan äitinsä jalanjäljissä. Ohjaajakoulutuksen käytyään Hautamäki oli pian monessa mukana. Hän ohjasi sekä kansantanssi-, liikunta-, opintokerho- että näytelmätoimintaa.

    Hautamäki on läpikotaisin nuorisoseuralainen, sillä hän valmistui nuorisoalan ammattilaiseksi omasta opistostamme Nuoriso-opisto Paukkulasta. Tämän jälkeen hän muutti työn perässä Ouluun. Siellä hän liittyi Oulunsuun nuorisoseuran riveihin ja perusti lausuntakuoron, veti tanhuryhmää ja toimi johtokunnan jäsenenä ja lopulta puheenjohtajana. Lausuntaharrastus on aina ollut Hautamäen sydäntä lähellä. Hänen runosuonensa sykkii edelleenkin ja hän on toivottu lausuja monissa tilaisuuksissa.

    Nykyään Hautamäki toimii edelleen aktiivisesti Nuorisoseurojen Hermanni-toiminnassa. Hermanni-killan tarkoitus on koota pitkään mukana olleet yhteen ja toimia seurojen ja nuorempien polvien tukena.

     Pelasti suuren seuran talousvaikeuksista

    Liisan yksi merkittävimpiä urotekoja oli perinteikkään Oulunsuun nuorisoseurantalon, maaomaisuuden ja toiminnan pelastaminen seuran joutuessa taloudellisiin ja toiminnallisiin vaikeuksiin 70-luvulla. Hautamäki toimii edelleen Oulunsuun nuorisoseuran historiatoimikunnassa ja Maakuntajuhlien juhlatoimikunnassa. Oulunsuun nuorisoseura on tänä päivänä suuri, lähes kolmensadan jäsenen aktiivinen seura.

    Liisa Hautamäki on puhtaimmillaan ja sen perinteisessä merkityksessä alkiolainen nuorisoseuralainen. Liisan sovittelevaa ja ystävällistä neuvottelutaitoa on tarvittu useiden vaikeidenkin kriisien kohdatessa, hehkutettiin Hautamäkeä tukeneessa ehdotuksessa.

    Muita ansioita

    • Hermanni-killan jäsen vuodesta 1969 alkaen
    • Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto ry:n Hermanni-killan johtokunnan jäsen 1997-2001 ja puheenjohtajana vuodesta 2002
    • Maakuntahermanskan arvonimi vuonna 1999.
    • Valtakunnallinen kiltaneuvosto 2005-2009
    • Järjestön kultainen ansiomerkki 2015
  • Nuori2017

    Nuorisoseurat on näkyvästi mukana nuoriso- ja kasvatusalan suurimmassa ammattilaistapahtumassa 27.-29.3. Tampereella. 

    Tälle sivulle on koottu lisätietoa niistä sisällöistä, joita esittelemme tapahtumassa. Lue lisää, äläkä epäröi olla yhteydessä! 

    Hyvä ohjaaja​

    Hyvä ohjaaja on nuorisoseuratoiminnan ja kaiken nuorisotyön ytimessä. Nuorisoseurojen vahvuuksia ovat kulttuurinen harrastustoiminta, osallisuus ja ohjaajakoulutus. Tuomme näitä teemoja esiin tapahtumassa messupisteellämme sekä vetämässämme työpajassa. Hyvä ohjaaja -teema näkyy muun muassa kaikille osallistujille jaettavassa tapahtumakassissa.  

    Osallisuuden työkalupakki

    ​Nuorisoseurat järjestää maanantaina 27.3. kello 14-15:15 Osallisuuden työkalupakki -työpajan.

    Työskentelitpä kunnassa, järjestössä tai seurakunnassa ja olipa kohderyhmäsi lapsia, nuoria tai aikuisia, tämä työpaja on tarkoitettu sinulle. Tule kuulemaan Nuorisoseurojen kokemuksia osallisuudesta ja osallistavista menetelmistä käytännössä eri ikäisten toimijoiden kanssa. Tule rakentamaan omaan työhösi osallisuuden portaat.  

    Haluatko toteuttaa osallisuuden työkalupakki –seminaarin omassa työyhteisössäsi?
    Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja tehdään se yhdessä: 
    Iija Filén, iija.filen@nuorisoseurat.fi tai 045 633 6944

     *  *  * 

    Luova lava lapsille

    Luova lava -toiminta on Nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja kerhotoimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Lasten oma luovuus ja osallisuus ovat keskeisiä toiminnan elementtejä. Luova lava on matalan kynnyksen taidetoimintaa – osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta taiteen harrastamisesta.

    Luova lava -toiminta työllistää vuosittain noin sata nuorta vastuuohjaajaa, ohjaajaa tai apuohjaajaa.

    Lue lisää…

    Haluatko toteuttaa Luova lava lapsille -toimintaa omassa kunnassasi?
    Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja toteutetaan toimintaa yhdessä:
    Pasi Saarinen, pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi tai 050 408 0366 

     *  *  * 

    Aineistot ohjaajille

    Tempoa tenaviin ®
    Tempoa Tenaviin -musiikkiliikunta on iloinen vanhemman ja taaperon yhteinen harrastus. Ohjaajakoulutukset soveltuvat musiikkiliikuntaryhmien ohjaamisesta kiinnostuneille tai lasten ohjaustyössä toimiville.
    Lue lisää…

    Vauvasirkus
    Vauvasirkus on hauska vauvan ja vanhemman yhteinen harrastus. Ryhmässä temppuillaan ja tasapainoillaan akrobatian keinoin. Nuorisoseurat järjestää vauvasirkusohjaajakoulutuksia vuosittain.
    Lue lisää…

    WhatsUpp?
    Nuorisoseurat järjesti WhatsUpp? -nuorten näytelmäkirjoituskilpailun. Teksteistä kuusi parasta pääsi hiontavaiheeseen ja koottin yksiin kansiin. Näytelmät ovat vapaasti käytettävissä nuorisoseurojen jäsenteattereille sekä oppilaitoksille vuoden 2017 loppuun.
    Lue lisää…

    Kerho-ohjelmat ja ohjaajan työkalupakki
    Nuorisoseurat tuottaa joka kevät ja syksy kerho-ohjelman, joka on vapaasti ladattavissa verkkosivuilta. Ohjaajan työkalupakista löytyy myös leikkiopas, tarpeellisia toimintapohjia, vinkkejä osallisuuteen ja paljon muuta!
    Lue lisää…

    Kiinnostuitko?

    Ole rohkeasti yhteydessä, mikäli haluat toteuttaa kulttuurisen nuorisotyön koulutuksia tai työpajoja omassa työyhteisössäsi tai kunnassasi:
    Pasi Saarinen, pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi tai 050 408 0366 

  • Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa

    Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa

    Yhteinen harrastus hyvässä seurassa on mitä parhain hyvinvoinnin lähde.  Harrastukset ovat erityisen tärkeitä lapsille ja nuorille, sillä ne tarjoavat onnistumisen kokemuksia ja vahvistavat itseluottamusta.

    Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harrastaa. Suomessa on lähes kaksisataatuhatta lasta ja nuorta, joilla ei ole harrastusta.

    Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen perusti viime syksynä työryhmän pohtimaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, ja Nuorisoseurat kutsuttiin mukaan. Hallituksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen.

    Olen saanut osallistua työryhmän työskentelyyn nuorisoseurojen edustajana ja huomannut, että kuljemme monessa asiassa tien näyttäjänä. Me nuorisoseuralaiset voimme olla ylpeitä omasta järjestöstämme ja kaikesta siitä monipuolisesta toiminnasta, jota nuorisoseurat tarjoavat ympäri Suomea.

    Toimintamme on kaikille avointa, turvallista ja kasvattavaa. Nuorisoseuroissa eri-ikäiset toimivat yhdessä. Toimintamme myös kehittyy ja elää ajassa. Nuorisoseuralaiset ovat avoimia uusille ideoille ja uusille toimijoille.

    Työryhmän raportti luovutetaan maaliskuussa ministerille, ja se sisältää konkreettisia ehdotuksia harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ongelmaa ei ole tarkoitus ratkaista vain valtiovallan ja viranomaisten toimenpiteillä. Mukaan tarvitaan myös meitä harrastustoiminnan järjestäjiä.

    Suurena valtakunnallisena toimijana meillä on vastuu siitä, että olemme mukana toteuttamassa yhteistä harrastustakuuta. Tähän meitä velvoittaa myös toiminta-ajatuksemme ja arvomme.  Jo syksyn 2015 valtuuston kokous otti kantaa harrastusten tärkeydestä syrjäytymisen ehkäisyssä.

    Meidän on yhdessä tehtävä työtä sen eteen, että nuorisoseura olisi jatkossa yhä useammalle lapselle ja nuorelle paikka, jossa voi turvallisten aikuisten tukemana kasvaa ja kokeilla siipiään. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

  • Näytelmästä kasvoi lasten luova tapahtuma 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustuksella

    Näytelmästä kasvoi lasten luova tapahtuma 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustuksella

    Syksystä 2016 Suomen Nuorisoseurat on jakanut tapahtuma-avustuksia lapsille ja nuorille. Nyt rahoitetut tapahtumat alkavat värittää satavuotiasta Suomea. Seinäjoen Kivistön koulun tokaluokkalaiset Jalmari Kivimäki, Emil Vainionpää ja Ida-Adeliina Hemminki saivat rahaa näytelmän tekemiseen. Tapahtuman kutsuminen pelkäksi näytelmäksi on kuitenkin aliarviointia. Kolmikko toi esityksensä Nuorisokeskuksen saliin ja kutsui kaikki koulun 1. ja 2.-luokkalaiset katsomaan. Tapahtumassa oli myös open stage -osio, jossa kaikki halukkaat lapset pääsivät esiintymään.

    Kävin katsomassa alueemme ensimmäisen 100 tapahtumaa 1000 tarinaahankkeen lasten itse suunnitteleman näytelmän Tatun ja Patun outo unikirja. Tapahtumassa olivat mukana Kivistön koulun 1A ja B luokat opettajineen sekä lasten lähipiiriä. Kaikki oppilaat saivat esittää itse suunnittelemiaan esityksiä. Saimme seurata mm. näytelmiä, taikatemppuja, stand uppia, tansseja, musiikkiesityksiä ja tarinan kerrontaa.

    Illan pääesitys on Tatun ja Patun outo unikirja

    Illan pääesitys oli Tatun ja Patun outo unikirja. Esityksen alussa Tatua esittävä Jalmari kertoo, että puhelimet on suljettava – koskee myös opettajia. Kerrassaan mainio tilanteen haltuunotto, ajattelen. Jotain jännittävää on tulossa ja yleisön on syytä keskittyä seuraamaan.

    Näytelmä alkaa siitä, kun Tatun ja Patun serkku Satu tulee yökylään. Satu on kovin nälkäinen, mutta haluaa vain Piltti-ruokaa. Onneksi sitä viimein löytyy. Tatukin syö iltapalaa, mutta saa valitettavasti vatsavaivoja.

    Tatu ja Patu laittavat Satun nukkumaan. Iltasaduksi Tatu lukee Tatun ja Patun outoa unikirjaa ja esittelee hyvien unilelujen ominaisuuksia tieteelliseen tyyliin. Esitelmä ei saa Satua nukkumaan ja Tatun esitelmöidessä Satu lähtee omille teilleen – Tatun ja Patun näkökulmasta katsottuna hän katoaa. Tosin tässä vaiheessa tämä seikka jää heiltä huomaamatta.

    Tatu päätyy huonekalukauppaan testaamaan sänkyjä. Meille tutut sänkyjen ominaisuudet saavat uusia ulottuvuuksia. Vai oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että vesisängyn sisältö olisikin puolukkahilloa? Hyh, sanoo Tatu tästä.

    Sitten Tatu ja Patu huomaavat viimein Satun kadonneen. Vaikka siinähän Satu jo onkin, ihan heidän nenänsä alla. Tarina päättyy onnellisesti ja serkut sopivat, milloin Satu voi seuraavan kerran tulla yökylään.

    Näytelmä oli erittäin hyvin laadittu. Käsikirjoitus pohjautuu Aino Havukaisen ja Sami Toivosen teokseen Tatun ja Patun outo unikirja, mutta ryhmä on dramatisoinut sitä itse.

    Harjoittelua syksystä lähtien

    Haastattelen lopuksi Tatua esittävää Jalmari Kivimäkeä. Hän kertoo, että idea näytelmän tekemiseen tuli siitä, että he olivat ensin tehneet toisen Tatu ja Patu -näytelmän Emilin kanssa ja tähän toiseen Ida-Adeliina tuli mukaan.

    ”Olemme harjoitelleet viime syksystä lähtien. Harjoittelimme viikoittain toistemme kotona”, Jalmari kertoo.  Näytelmästä huomaa, että takana on säännöllistä harjoittelua. Ryhmän yhteistyö näytti katsojan silmin toimivan saumattomasti.

    ”Meillä on ollut hauskaa tätä tehdessä! Hauskin kohtaus mielestäni on huonekalukauppakohtaus ja jännittävin kohtaus se kun Satu katoaa,” Jalmari sanoo.

    Haastattelijana minua kiinnostaa onko tässä pysyvä näyttelijäkaarti vai aikovatko he kasvattaa ryhmän kokoa. ”Kyllä meidän porukka on tässä. Tarpeen mukaan voimme ottaa mukaan lisää näyttelijöitä. Mutta koska tunnemme jo toistemme tavat toimia, olemme ajatelleet jatkaa tällä porukalla,” Jalmari Kivimäki perustelee.

    Poistuessani tapahtumasta muihin töihini ajattelen, että tulevaisuus on hyvä, kun se on näiden lasten käsissä.

  • Folklandian esiintyjäilmoittautuminen on alkanut

    Folklandian esiintyjäilmoittautuminen on alkanut

    Folklandia 12.-13.1.2018

    Esiintyjäilmoittautuminen tulevalle risteilylle on nyt avautunut. Voit ilmoittaa itsesi tai ryhmäsi esiintymään Folklandialle. Kaikille elokuun loppuun mennessä ja hyttipaikan Ikaalisten Matkatoimistosta varanneille voidaan taata esiintymisaikaa laivalta.

    FOLKLANDIA 2017 Kahden kerroksen katrilli

    Täytä siis alla oleva esiintyjäilmoittautumislomake ja varmista keikka vuoden 2018 alun kiihkeimpään kansanmusiikki- ja tanssitapahtumaan.

    Esiintyjäilmoittautuminen auki 15.1.-31.8.2017


    Lähetä myös tarjouksesi!

    Mikäli olette kiinnostuneet esiintymisestä, mutta teillä ei ole hyttivarausta. Voitte ilmoittaa kiinnostuksenne esiintymisestä osoitteeseen info@sottiisi.net tai p. 050 3434 688

    Muista liittää ehdotukseesi:
    * Linkki musiikkinäytteeseen/videonäytteeseen
    * Esiintymisen ehdot
    * Muut mahdolliset lisätoiveet

    Emme vastaa kaikkiin viesteihin henkilökohtaisesti. Kaikki tarjokkaat käydään kuitenkin läpi, ja olemme yhteydessä heihin josta olemme kiinnostuneita.

  • Seitsemän nuorten tapahtumaa sai rahoitusta Nuorisoseuroilta

    Seitsemän nuorten tapahtumaa sai rahoitusta Nuorisoseuroilta

    Suomen Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hanke jakoi lisää avustuksia lasten ja nuorten tapahtumiin. Avustetuissa tapahtumissa oli niin sirkusta, tanssia, teatteria, lasten puuhapäivää kuin viikonloppuleiriäkin. Avustuksia jaettiin yhteensä 2 300 euroa.

    Nurmijärvellä Klaukkalan nuorisoseuran nuoret järjestävät Seurisleirin, Kuusamon Maaselässä puolestaan askarrellaan keppihevosia ja järjestetään kepparikilpailu. Nuorisoseurojen kansantanssiryhmien parhaimmistoon kuuluvat Rajan Nuorten Kirjavat saivat avustusta tanssiteatteriteoksen tekemiseen. Rajan Nuorten nuorempien ryhmä Kimurantti taas vie kansantanssin riemua kouluihin ja vanhainkoteihin.

    Jämsän Tanhuujien eri ryhmät kertovat nuorten äänellä, mitä tarkoittaa olla suomalainen, millaista on elää Suomessa ja mikä Suomessa on parasta. Pornaisten Pohjoisen nuorisoseuran sirkusryhmien 5-12 -vuotiaat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä esitystapahtuman Villit karkit.

    Avustusta teidänkin tapahtumallenne?

    Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017.  Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.
    [thrive_link color=’blue’ link=’https://1000tarinaa.fi/’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]Hae avustusta![/thrive_link]